Kissanviikset

Nyt on vaikea päättää mistä kohtaa tajunnan aikajanaa tämän jutun selostamisen alkaisi. Ehkei sentään muinaisten roomalaisten ajoilta, vaikka on astrologia sinnekin velkaa, toki enemmän vielä kaukaisempiin aikoihin. Eikun ryminällä takaisin tähän päivään. Minun ei koskaan pitänyt liittyä FaceBookiin. Olin hyvin pitkään ja jääräpäisesti vastaan naamakirjaa – kunnes minulle tuli Jupiterin ylitys Auringolle. Oikeastaan sinne piti tehdä vain yritykselle, Taialle, sivut, mutta kun en oikein hallitse tuota tekniikkaa niin tuli tehdyksi omakin profiili (se vaaditaan että voi tehdä yrityssivun). Sosiaalinen media on ollut positiivisen kiva yllätys ja nassukirjan kautta on tullut muutamia ”virtuaalikavereita”, vaikka olenkin tosi niuho hyväksymään kaveripyyntöjä enkä oikeastaan koskaan laita sellaisia itse. Tässä siis Rooman osuus alustuksesta.

”Elämä” FaceBookissa on saanut kerran jos toisenkin miettimään ja hämmästelemään ihmisten tapoja antaa itsestään julkikuva. Painotan tässä nimenomaan monikkoa. Naamakirja oikein rohkaisee ryhmittelemään kaverit eri lokeroihin, ja jokaiselle porukalle voi kertoa eri tarinat elämästään. Periaatteessa siellä voi elää täydellistä kaksoiselämää, jossa yksille kavereille ollaan yhtä ja toisille kavereille jotakin ihan muuta. Kätevää, varmaan moni nyökkäilee.

Pistän tämän ainakin progekarttani oinasnousun ja Auringon piikkiin, mutta en voi ymmärtää sellaista monikasvoisuutta. Toisaalta kalojen muuttuvaisuuden kautta minun pitäisi olla mestari luovimaan monenlaisissa vesissä ja olla joka joessa kuin kala vedessä. Oinaspuoli minussa on nyt niin umpirehellinen, että ihan paria poikkeusta lukuunottamatta kaikille näkyy kaikki, eli jos on facessa kaverini, saa nähdä kaikki kummalliset erilaiset puoleni, whole truth and nuthin’ but. Jos tämä ärsyttää ja karsii pois kavereitani, olen ihan tyytyväinen tällaisesta suodattimesta.

Ketkä ylläpitävät fasadia? Millainen ihmistyyppi esittää rooleja? Ja jos olet FaceBookissa, millainen sinun roolisi voisi olla astrologian kautta tutkittuna? Näitä kysymyksiä olen aina välillä tuuminut, ja jätän kysymykset toivottavasti pitkän keskustelun pohjustukseksi.

Vaikka ulospäin annettua kuvaa astrologiassa voidaan typistää vain nousuakselin merkiksi, uskoisin ettei tämä koskaan pidä ihan täysin paikkaansa. Aurinko ja Kuu ainakin ovat pelissä mukana, ja kun ajatellaan ihmissuhteita ja viestintää, on hyvä miettiä myös Venuksen ja Merkuriuksen osuutta. Koko kartta näyttää taas tunkevan mukaan koko volyymillaan. Ja mitä karttaa ylipäätään katsoisi? Syntymäkartta on monille se astro-raamattu, mutta huomasin käytännön tasolla taas kerran eläväni proge-minääni läpi ihan täysillä.

Muuttuvia merkkejäkö ensimmäiseksi ajatellaan roolien ja monikasvoisuuden yhteydessä? Vaikea kuvitella järkevästä neitsyestä, että neitsyen energia ryhtyisi moiseen muusta kuin luokittelun riemusta ja tunteesta että hallitsee monet ryhmänsä perfecto. Ja kuka jouskari malttaisi olla ilmaisematta omaa kaikkitietävää näkemystään ihan kaikille kavereilleen? Kaloissa voisi olla sellaisia paljonkin, jotka ajautuvat sepittämään näille kavereille yhtä ja toisille toista, ja se vielä tuntuisi heistä ihan luontevalta. Ja kaksonen on näiden temppujen mestari, kaksinaamaisuudessaan, eikö vaan?

Kiinteistä merkeistä skorpionilla on aina se raivoisa tarve säilyttää yksityisyyttään, jolloin läheisten kavereiden ryhmä voi olla niukka ja puolituttuja on paljon. Vesimiehiä on taas niin yksilöllisen monenlaisia; toisille julkinen sosiaalisuus on koti, mutta on niitä paljon ahtaamminkin ajattelevia veskareita. Kertokaapa härkä- ja leijonaenergiaa tärkeillä kartankohdillaan omaavat, miten roolituksenne on jaettu?

Johtavista merkeistä vaakaa, siis ainoastaan vaaka-energiaa tai teemaa, minä olen pitänyt ihan ykkösenä julkisivun ylläpitäjänä. Profiilissa voi siis olla silkoinen kuva ja päivitykset tarkan strategian mukaan jaettuja. Lapsellinen, naiivi oinas on kaikille kaiken jakaja tyypitellysti, mutta milloin ja miksi oinastyyppi esittäisi osalle kavereista muuta kuin toisille? Minä en tätä näe koska ajattelen liian yksioikoisesti, mutta teillä voi olla parempaa käytännön kokemusta. Rapu ja kauris voisivat olla varovaisempia julkiminästään ja suojautumisen tarkoituksessa karsivat intiimiviestit vain testatuille luottohenkilöille. Olettamukseni voivat olla yhtä vääriä kuin aina ennenkin.

Mietin mitä synastrialeikki FaceBookin kanssa voisi kertoa tai paljastaa omasta sosiaalisesta minästä. Jos joku haluaa viikonloppuna karttoja kieputella, FaceBook on syntynyt 2. helmikuuta 2004 15:30 Boca Ratonissa Floridassa. Katsokaa minne osuu oma nousuakselinne ja 11. huoneenne (mielestäni Uranuksen huone liittyy sosiaaliseen mediaan, mutta kannattaa se kolmas viestinnän huonekin katsoa) FB:n karttaan nähden, mitä tekevät Venus ja Merkurius, ja Vestankin voisi tässä yhteydessä muistaa tsekata. Voihan olla, että jollakulla on ihan toisenlaiset intressit naamakirjan suhteen, eli jokin muu tekijä, planeetta, olisi keskeinen karttavertailussa.

Jos oman ja FB:n kartan väliltä on kaikki mahdollinen tutkittu, etsikää ajankohta milloin olette FaceBookiin liittyneet. Sen pitäisi löytyä aikajanan omaavilta siten, että ihan se vihonviimeinen merkintä janan pohjalla on liittynyt FaceBookiin, ja kun sen ylle laittaa hiiren, saa näkyviin kellonajan. Tosin ainakin omalla kohdallani tässä on heittoa omien muistiinpanojeni kanssa noin päivän verran. Sitten tehkää progekartta tälle hetkelle ja verratkaa sitä FaceBookin karttaan. Joskus tämä taso saattaa olla yllättävän realistinen.

Varsin hauskaa voi olla myös katsoa naamakirjaan liittymisen karttaa transiittikarttana, ja päätellä mikä sai juuri tuohon aikaan liittymään.

Toivottavasti te, jotka ette ole mukana naamakirjassa, saatte hupia yleisten kaksinaamaisuuden teemojen pohdinnasta tai omia löydöksiään tilittävien kommentoijien kirjoituksista. Tai löydätte FaceBookin kartasta syyn, miksi se ei ollenkaan teitä kiehdo. Minä palaan keskusteluun ensi viikolla kun olen kotiutunut Kreivilän astroiluista ja saanut sulateltua varmasti taas tuhdin annoksen uutta astrotietoutta. Oikeasti en odota niin pitkää aikaa että sulatteluprosessi olisi tehty.

Kissanviikset! Miksi otsikossa oli viikset? Minun piti kirjoitella varastoon blogiin ja ajastaa jokaiselle päivälle uusi juttu pohdittavaksi, mutta kissanviikset minä mitään sellaista ehdin tehdä! Toivottavasti tämä sepustus riittää muutamaksi päiväksi.

Advertisement

Mitä jos Mars ei aloitakaan?

Mars on kulkenut niin pitkään neitsyessä, että muistammeko edes koska se tähän käytännön asiantuntemuksen merkkiin siirtyi? Viime vuonna, siinä marraskuun puolivälin tuntumissa. Kyllä on pitkä aika tahkota samaa merkkiä edestaas, ainakin minä olen jo ihan kyllästynyt, ja niin luulisi Marsinkin olevan. Ensi viikolla Mars siirtyy vaakaan, ja voisi luulla että merkinvaihdos tuo uutta virtaa, mutta kuinkahan on.

Perinteisessä astrologiassa katsotaan, että joidenkin eläinradan merkkien maailma soveltuu planeetalle paremmin, ja toisissa se joutuu ihmettelemään, etsimään ja taistelemaan. Maskuliinisuuden ilmentymän Marsin oma merkki on luonnollisesti kaikkein maskuliinisin oinas, mutta hiukan hämmentävää tästä näkökulmasta katsottuna, että toiset sen hyvät alueet ovat feminiinisiä; toinen Marsin hallitsema merkki on skorpioni ja ylennysmerkki sille on kauris. Kaurista ei aina muisteta ajatella feminiiniseksi (ihan sivuhuomautuksena, tuntuu että ihan kuin joiltakin osin kauriin ja vaa’an tematiikassa olisi käyty keskinäistä vaihtokauppaa).

Mars on myös veden elementin merkkien yöaikainen hallitsija kartoilla. Näistä vihjeistä voimme päätellä, että Marsilla ei sinänsä ole mitään feminiinisyyttä vastaan. Tämä kahtiajako ei ratkaise sitä, miksi Mars toimii joillakin kartan alueilla sujuvammin kuin toisilla.

Marsille haastavat merkit ovat sen vastamerkit vaaka ja härkä, sekä alennuksen merkki rapu. Kun Mars nyt siis on siirtymässä vastamerkkinsä alueelle, on sopiva hetki pohtia millainen Mars voi olla näissä kyseenalaisemmissa merkeissä sen omalle energialle.  Vaa’assa ja härässä kulkevaa Marsia hallitsee Venus, mikä on planeettana sen vastapari, ja ravussa taas intuitiivinen ja tunteellinen Kuu.

Mars osoittaa kartoilla aktiivisuutta, toimintaa ja aloitteellisuutta. Se on voimakas ja vitaalinen, vaikka jakaakin näitä ominaisuuksiaan Auringon kanssa. Mars kertoo rohkeudesta, aggressioista, hyökkäyksistä ja puolustamisesta. Se on pohjimmiltaan kilpailunhaluinen eli haastava ja hyökkäävä, ja valloitus- ja voitontahtoinen eli tahtoo saavuttaa päämäärän ensimmäisenä. Mars näyttää myös intohimoa ja seksuaalisuutta.

Eihän se niin mene, että yllämainitut seikat jäisivät kokonaan elämättä ja kokematta, jos Mars sattuu olemaan alisteinen merkissään. Ettäkö Mars-vaa’at eivät olisi aktiivisia tai Mars-härät eläisivät selibaatissa, antakaa mun nauraa. Marsille vähemmän hyvin soveltuvissa merkeissä planeetta etsii jonkin verran tavallisuudesta poikkeavan tavan toteuttaa omia alueitaan. Olen usein käyttänyt ilmaisua joutuu etsimään toisenlaisen toteuttamisen tavan, mutta ehkei kyse ole edes joutumisesta vaan omasta halusta.

Vaa’assa Marsia taitaa eniten rajoittaa halu ottaa toisetkin huomioon, joten se karsii pois verisintä voitontahtoa ja aggressiivisuutta. Päinvastoin moni Mars-vaa’assa ihminen suuntaakin toiminnallisuutensa puolustamiseen, oikeuksien ajamiseen, rauhan edistämiseen ja aktiivisuuteen pehmeiden arvojen edistämisessä. En silti sano, etteikö tällainen Marsin tyyppi voisi olla hyökkäävä; hyökkäys ei vaan tapahdu oinasmaisesti suorana iskuna vatsaan vaan hienostuneen strategisesti, ettei vastapuoli tajua miten höyhen tuuppasi tantereeseen. Intohimoon saattaa tulla älyllinen vivahde. Vaaka-Mars voi olla hyvin charmikas.

Marsista härässä olen tavannut sanoa, että nopeus on se mikä karsiutuu herkimmin pois. Härän kiinteä ja stabiili tyyli on päinvastainen Marsin omalle räjähtävälle ja sykäyksittäiselle voimalle. Näen tässäkin mahdollisuuden löytää oma tyyli melko helposti, sillä kunhan härkä-Mars saadaan liikkeelle, ei sitä pysäytä mikään. Itsepäisyys ja omatahtoisuus tapaavat korostua näissä sarvipäämerkeissä. Kuinka aloitteellinen Mars härässä on? Uutta ideaa ei ehkä pukkaa joka sekuntti, mutta tässä on toisaalta miltei parempi mahdollisuus saada idea toteutumaan valmiiksi asti käytännön tasolla kuin oinas-Marseilla. Sopivasti ”härnättyinä” Mars härässä on aivan varmasti myös kilpailunhaluinen tai hyökkäävä, mutta normaalioloissa ilmeisesti enemmän nautiskeluun taipuvainen.

Mielestäni Mars ravussa on näistä kaikkein haasteellisin, etenkin jos Mars sattuu olemaan samalla OOB eli korkealla deklinaatiossaan. Toiminnassa on tunnetaso mukana, ja silloin mennään fiiliksillä; saadaan tosi paljon aikaan silloin kun huvittaa, ja jos ei huvita niin yleensä lähipiiri saa ainakin osansa ärräpäistä ja kiukunpurkauksista. Hallitsematon Mars ravussa on kuin kaksivuotias parkumassa kaupan karkkihyllyllä. Parhaimmillaan se on omaa pesuetta puolustaessaan, leijonaemona tai kenraalina. Varsinkin OOB Marsilla saattaa olla vaikeuksia kontrolloida innostusta, eli fysiikkaa saatetaan polttaa loppuun. Korjatkaa jos olen hakoteillä, mutta intohimon suhteen ongelma ei ole ettei sitä olisi, vaan mihin ja kuinka voimakkaasti se on suunnattu.

Millaisia Marseja teidän kartoillanne on vaa’assa, härässä tai ravussa? Onko kukaan edes tunnistanut epätyypillisyyttä Marsin toteuttamisen tavoissa? Mikä voisi olla kunkin merkin ”perisynti” Marsin suhteen?

Uusintana T-ristejä tarjolla

Pari vuotta sitten kesällä hypetettiin paljon T-risteistä. Kuka muistaa? Johtavien merkkien alussa ja niin edelleen? Silloin Saturnus ja Uranus nokittelivat vastakkain vaa’asta oinaaseen nolla-asteilla ja Pluto oli kauriin alussa hyvinkin neliökulman päässä kummastakin. Tarvitsemmeko tällaista samanlaista energiaa taas? Tai ainakin vähän samantyyppistä. Oli sillä mitään käyttöä tai ei, tarjolla on. Tarjous koskee Uranuksen ja Pluton ”ajan määrittäjän” neliökulman aktivoitumista nopeampien taivaan tekijöiden kautta T-ristiksi.

T-ristin luonne taivaallisena kuviona on ärhäkän voimakas, toimintaan pakottava ja haasteellinen. Tietenkään näitä tämän kesän nopeita ristejä ei voida pitää samanlaisena isona juttuna kuin kesän 2010 merkittävää ristiä. Hitaat ulkoplaneetat toisensa kohdatessaan ovat sentään toista luokkaa kuin nopeasti ohitse menevät hetkelliset kuviot. Nämä nopeiden planeettojen aktivoimat kuviot nostavat enemmän pintaan tuon neliön perusenergiaa, ja saattavat toimia tapahtumien ajoittajina. Saturnuksen energia on tästä kuviosta ulkona, ainakin suoranaisesti, mutta se mainostamani Tao kulma edelleen löytyy Uranukselle.

Ensiksi Uranuksen ja Pluton neliön kirkastaa Aurinko. Perjantaina 29. kesäkuuta Aurinko kulkee ravussa ja tulee asteeseen 8 ennen puoltapäivää. Samassa asteessa kulkee vastakkaisella puolella eläinrataa kauriissa Pluto, ja molemmat opposition päät sitten neliöivät tarkasti Uranusta. Vastakkaisuus Plutolle tarkentuu illasta ennen kuutta, ja neliökulma Uranukselle myöhemmin hiukan ennen yhtätoista. Ensimmäisenä varmaan monelle tulee mieleen, että ei-kiva, kamalaa. Monenlaisia piruja voisi tästä päivästä maalailla seinille, mutta ainakaan minä en voi jäädä perjantaiksi peiton alle pelkäämään. Kuinka saisimme Uranuksen ja Pluton neliöstä myönteisen?

Passiivisena kalat-ihmisenä ajattelin ensiksi ehdottaa myöntyväistä asennetta muutokseen, annetaan uuden tulla elämään ja sitä rataa. Kylläpä ihminen on oman tyylinsä vanki! Te aktiivisemmat, älkää ihmeessä tyytykö vain vastaanottamaan uutta vaan tehkää sitä itse! Vaikka risti kuinka osoittaisi haasteita, koetetaan katsoa tätä ravun merkin kautta positiiviseen kasvuun vievänä.

Taivaalla on neliökulman suhteen tapahtumassa kohta lisääkin. Ei siis pelkästään ravusta tule aktivointia, vaan ensi kuussa tapahtuu myös vaa’assa, Uranusta vastapäätä jolloin Pluto saa vuorotella ratkaisuplaneetan asemassa neliöiden kärjessä. Mars siirtyy vaakaan ensi viikolla ja puolen kuun maissa alkaa tavoitella vastakkaisuutta Uranukseen. Uranus, Pluto ja Mars samassa liemessä kuulostaa tosi tuhdilta sopalta. Näiden ärtsyjen mausteiden vuoksi saatoin harhautua pitämään Auringon aktivointia mietona ja hallittavissa olevana. Sen näkee sitten mitä meillä tapahtuu (ei enempää väkivaltaa eikä lastentappamista..) ja maailmalla (Suurvaltojen uhkauksia, sisällissotia, talouden ahdinkoja..). Kysytäänkö apuja näiden planeettojen energioiden hallintaan 60-luvun puolivälin ”kolmen koplan” kartallaan omaavilta, silloinhan Mars, Uranus ja Pluto olivat stelliumissa neitsyessä. Kuka ryhtyy asiantuntijaksi?

Sovitaanko ettei mennä paniikkiin vaan hoidetaan nämä energiat himaan?

Astrologinen kiistakysymys

Tämä juttu on toinen osa sarjasta aina kannattaa kysyä. Olin niin varma, että tokihan nyt aspektittomista planeetoista olen kirjoittanut. Sieltä täältä löytyi hajanaisia mainintoja, mutta ei ollenkaan omaa juttua. Aihetta olen pyöritellyt mielessä senkin edestä, koska omalla kartallani on ihan kaksi planeettaa aspektittomana.

Varmistetaan ensin määritelmä, että puhumme kaikki samasta asiasta. Aspektiton planeetta näyttää olevan yksi kiistellyimpiä ja väitellyimpiä aiheita astrologiassa, ja siksi samasta teemasta löytyy useita variaatioita. Perinteisesti aspektittomaksi planeetaksi katsotaan planeetta, jolla ei ole ptolemaiolaisia pääaspekteja toisiin planeettoihin. Nuo kulmat ovat yhtymä, sekstiili, neliö, kolmio ja oppositio. Esimerkiksi kolmiossa nousulle oleva Mars on aspektiton tämän määritelmän mukaan, vaikka se olisi yhtymässä pariin asteroidiin, jos sillä ei ole noita keskeisimpiä kulmia Auringolle, Kuulle tai muille planeetoille.

Se että pikkuaspektit jätetään tässä määritelmässä pois, ei tarkoita niiden väheksyntää. Planeetalla voi olla noviileja tai kvinkunsseja, mutta niiden tulkinta on eri juttu eikä vaikuta aspektittomuuden ilmenemiseen. Muut taivaankappaleet, akselit ja Kuunsolmut sivuutetaan myös, mutta aivan varmasti näillä on tulkinnallinen merkityksensä, mikäli kulmia näihin on olemassa.

Orbin eli astevälin pituus kulmassa on myös paljon puhuttanut aihe. Jos orbin jättää suureksi, aika harva planeetta on silloin enää aspektiton. Perinteisesti Auringolle ja Kuulle suodaan isompi orbi, jopa 10°, mutta mielestäni sitä voi ihan hyvin niukentaa modernin astrologian suuntaan 8°:seen.

Varsinainen kiistakysymys sitten on se, miten aspektiton planeetta ilmenee. Sen tulkinnasta on olemassa pari aivan päinvastaista linjaa. Esimerkiksi astrologi Nicholas Campion, varsin arvostettu tekijä alalla, on sitä mieltä että aspektittoman planeetan vaikutus on persoonassa torjuttu. Hänen esittämänsä tulkinnat ovat hyvin negatiivisia, esimerkiksi kun Mars on vailla aspekteja, on vaikeata motivoida itseään ja kuitenkin oma energia on kontrolloimatonta. Aspektiton planeetta olisi siis vaikea ilmaista ja kuin hukassa itseltä.

Toiset astrologit taas tulkitsevat aspektittoman planeetan olevan vahva ja keskeinen tekijä kartalla. Heidän mukaansa tällaisen planeetan energiaa ilmentää erityisen puhtaasti ja kaikessa yksinäisyydessään planeetta onkin poikkeuksellisen vahva ja merkittävä. Esimerkiksi Karen Hamaker-Zondagin mielestä aspektiton planeetta ilmenee äärimerkityksissään, niin hyvässä kuin pahassa, ja se lisää ehdottomuutta persoonassa. Hän esittää, että yksilö ei mahdollisesti itse tunnista aspektittoman planeetan energiaa käytöksessään, vaan planeetta on eräänlainen sokea piste.

Ja sitten on vielä tämä astrologian soppaa hämmentänyt Noel Tyl, joka kyllä katsoo aspektittoman planeetan olevan kaikkein määräävin tekijä kartalla, sellainen varsinainen orkesterinjohtaja siis, mutta hän on nimittänyt tällaisen planeetan harhaanjohtavasti peregriiniksi. Koetetaan me pitää nämä käsitteet erillään toisistaan.

Miten tällainen yksinäinen susi -planeetta ilmenee kartalla?  Se joutuu toimimaan itsenäisesti, tai saa toimia, ja toteuttamisessa ollaan itse vastuussa kumman asenteen ottaa. Aspektiton planeetta ei saa apua muilta planeetoilta, mutta ei joudu toisten painostamaksi. Tästä johtuu sen ilmenemisen pelkistyneisyys. Se toimii ytimekkäämmin oman planeettaenergiansa mukaisesti, puhtaasti. Ajatellaan esimerkkinä vaikka Merkuriusta. Minun kartallani Merkurius on neliössä Jupiteriin, ja siksi jatkuvan laajennuspaineen alla. Aspektiton Merkurius saisi keskittymisrauhan ilmaisulleen, mutta saattaisi jäädä ilman virikkeitä.

Mielestäni aspektiton planeetta ilmenee voimakkaasti alitajuisella ja vaistonvaraisella tasolla, jolloin sen ilmaiseminen on lähinnä luontaista, eikä aina tiedostettua käytöstä. Tässä mielessä aspektiton planeetta muistuttaa hiukan Kuuta, jonka energia ottaa vallan silloin kun yksilö ei tiedosta käyttäytymistään, esimerkiksi väsyneenä tai vihaisena. Aspektittoman planeetan antama energia on kuin voimakas pohjavirta joessa; se kuljettaa vääjäämättä haluamaansa suuntaan ja sitä vastaan on vaikea taistella, vaikkei sen olemassaoloa pinnalta voi aina arvata.

Aspektiton planeetta on yksinäisyydessään itseriittoisa, sillä se on aina tottunut tulemaan toimeen omillaan. Tällaisen planeetan energia virtaa itsestäänselvästi ja luonnollisesti, eikä sitä ole tarvis kyseenalaistaa. Se voi olla samalla siunaus ja kirous, ja taas on hyvä korostaa yksilön omaa vastuuta planeettaenergian hallinnassa. Esimerkiksi aspektiton Saturnus voi olla varsinainen kontrollifriikki, joka piiskaa ”omistajansa” vaativuudellaan ja ankaruudellaan loppuun. Kärjistettynä siis. Tai aspektiton Venus voi antaa voimakkaan kauneudentajun, jota pystyy hyödyntämään taiteilijana. Aika usein aspektiton planeetta johtaa dynamiikkaa niin, että ammatti löytyy sen osoittamalta suunnalta, vaikkei planeetta edes olisi ns. ura-alueella karttaa. Esimerkiksi Agatha Christien kartalla Merkurius on aspektiton.

Aspektiton planeetta saattaa hallita uinuvia lahjakkuuksia ja kykyjä, joiden arvoa ei ole huomioinut. Varsinkin suomalainen mielenlaatu on usein vaatimatonta: jos osaat jotakin hyvin niin mitäpä sillä leuhkimaan! Aspektittoman planeetan tarjoamat mahdollisuudet eivät ole pakkomielteenomaisia, ja riippuu muusta kartasta kuinka aktiivinen tai kunnianhimoinen perusluonne on. Jos kartan yleisilme on passiivinen, on mahdollista, että myös aspektittoman planeetan energia jää helppouteen ja sujuvuuteen. Omia lahjakkuuksia ei ole mitään mieltä jättää käyttämättä, ja siksi aspektittoman planeetan tarjoamien mahdollisuuksien tiedostaminen on tärkeää.

Hyvä kysymys on, millä tasolla planeetta on ikuisesti aspektiton. Edistyksissä etenkin nopeat planeetat voivat melko pian, suhteellisesti ottaen siis koska progekartta muuttuu hyvin hitaasti, muodostaa kulmia. Oman syntymäkartan planeetan aspektittomuus säilyy, mutta progressiokartan uuden tason kautta saa erilaisen mahdollisuuden sen toteutumiseen. Yhtä lailla tässä myös menettää vähän planeettansa itsenäisyyttä ja puhtautta.

Hitaiden planeettojen pitkät transiitit tuntunevat varmaan aspektittomalle planeetalle aivan erityisesti. Oikein hyvin toteutettuna tällainen transiitti voi herättää planeetan aktiivisempaan toimintaan. Tai yhtä lailla transiitin suhteen voidaan olla aivan pallo hukassa, koska planeetta ei koskaan ennenkään osannut ottaa huomioon muita planeettaenergioita.

Liikemies Harry Harkimolla on melkoisen aspektiton kartta, jos pidämme orbit niukkoina, sillä hänen kartallaan ilman pääaspekteja ovat Aurinko ja Saturnus skorpionissa 9 ja 1 asteissa, sekä Kuu neitsyessä. Persoonaplaneetoilla ei ole muutenkaan kuin pikkukulmia toisiinsa paitsi Merkuriuksen ja Marsin välillä sekstiili, eli aika yksinään saa kukin persoonan osa-alue puuhastella. Auringolla ja Saturnuksella ei ole edes paralleeleja muihin planeettoihin, Kuulla sentään on samantasoisuus Marsin kanssa.

Löytyykö lukijoiden kartoilta aspektittomia planeettoja? Ovatko ne mielestänne vaikeita toteuttaa, vai luontevia ja keskeisiä?

Uuden Venuksen ensimmäinen voimainkoitos

Alkukesän huomionarvoisimman planeetan Venuksen on aika näyttää kyntensä ja vahvuutensa. Planeetta pysähtyy tänään 26. kesäkuuta perääntymisjaksonsa päätteeksi kaksosissa 7°29’ illalla paria minuuttia vaille yhdeltätoista, ja tässä eteenpäin kulkua suunnittelevassa pysähdyksessä on positiivista voimaa. Venuksen pysähdyksen keskikohta on huomenna keskiviikkona, edelleen tietysti samassa asteessa ja kaariminuutissa, ja etenevä liike alkaa todenteolla torstaina iltapäivällä ennen puoli kahta.

Meillä on uunituore Venus taivaalla, eikä se ole vielä juuri ehtinyt kertoa tämän syklinsä teemoista. Tässä eteenpäinkäännöksessä Venus on lähellä Kuun alasolmua ja saa voimaa solmun toisella puolella olevalta Jupiterilta. Vaikka alasolmun alue katsotaan astrologiassa hiukan kyseenalaiseksi, ei Venuksen voiman tarvitse olla vahingollista. Ihmissuhteissa saattaa edelleen olla irrallisia langanpätkiä, jotka on syytä huomioida ja solmia ojennukseen, tuskin tässä sen enemmästä on kyse. Ellei sitten koita globaali velkojenmaksu aiemmista tuhlailuista, ja tämäkin vaihtoehto vaikuttaa aika todennäköiseltä viime viikkojen talousuutisten valossa.

Venus on kulmissaan aktiivinen pysähtyessään, jolloin sen energiaa päästään käyttämään laajalti. Kuu ehtii juuri siirtyä vaakaan ja alkaa muodostaa oikein sujuvaa ilmamerkkien kolmiota Venukseen. Tässä on helpottava ja tasapainottava sävy. Neliökulmat tulevat Neptunukselle ja Chironille, ja näissä onkin työstettävää enemmän, mutta näitäkään kulmia on turha kavahtaa koska aktiivisuutta tarvitaan. Venuksen hiertävä kulma Plutolle saattaa olla mukamas huomaamaton, mutta voi ärsyttää aika kipeästi. Etenkin ihmissuhteissa avoimuus näyttäisi olevan helpompaa kuin kiertoteiden etsiminen, mutta Pluto ei tee kaksosissa kulkevan Venuksen avoimuutta helpoksi.

Kuten jo aikaisemmin Venuksen kesäsuunnitelmista kertoessani totesin, Venus matkaa sitten hyvin pitkään varjoalueellaan eli ylittää kaksosissa uudelleen niitä asteita, joiden yli perääntyi. Venus pääsee pois varjosta vasta heinäkuun lopussa 31. päivä iltapäivällä. Joku voi ottaa varauksen ja odotella tuon paalun yli kaikissa Venukseen liittyvissä asioissa, mutta voi käydä niinkin, ettei kaikkea voi väistää ja jättää käsittelemättä. Varjoalueella kulkevan planeetan teemaan liittyy, että perääntymiskaudella olleet asiat nousevat yhä esiin ja vaativat huomiota. Sitten kun Venus pääsee varjosta takaisin kesän aurinkoon, ei olekaan kuin viikko aikaa pistää kaksosen teemat pakettiin, kun ollaan jo menossa rapua kohti. Elokuun ensimmäinen viikko saattaa olla siksi mielenkiintoinen.

Mitä tuo johdattelun kynsien näyttäminen tarkoitti? Samaan aikaan Venuksen pysähdyksen kanssa on taivaalla käännöstä tekemässä Saturnus, jonka energia tunkee samalla tavoin esille kuin Venuksenkin. En tiedä miten paljon ”ajan hengessä” on tilaa kahdelle voimakkaasti itseään ilmaisevalle planeetalle, sillä tällaisia erikoisjaksoja ei saada usein maistella. Ainakin tätä juttua kirjoittaessa kun Saturnus on ollut pysähdyksissä, on työ ja velvollisuuksien hoito ollut selkeimmin esillä. Työpäivä on ollut pitkä, ja minä hullu olen ihan nauttinut siitä! Ehkäpä Venus syöksee meidät täydelliseen työnarkomaniaan muutamaksi tunniksi, jos työ (Saturnus) tuo mielihyvän (Venus)? Harmiksi, tai pelastukseksi, ajanjakso osuu enimmäkseen nukkumisen aikaan, illasta seuraavaan aamupäivään. Mutta jos joku vaan jaksaa setviä ihmissuhteiden kiemuroita yön seutuun, luvassa voisi olla varsin pysyviä ja pitäviä ratkaisuja.

Symboliikan kautta Venuksen pysähdyksessä on yhteiskunnallinen sävy. Kaksosissa Saabisen symbolin kertoma on Lakkoilua teollisuusaloilla. Oikeuksia pitää siis puolustaa ihan ryhmänkin edestä, ryhtykäämme protestiin jos meille tarjotaan liian vähän? Pysähdyskartan symboli on Fasaanilauma, jossa on riistaa tarjolla yltäkylläisesti, ja se taitaa varmistaa meille joukkovoiman.

Toivotan kaikille vahvoja fiiliksiä Venuksen pysähtymisen päiviksi! Kyllä tämä tästä, eikös me olla jo voiton puolella Venuksen suhteen? Millainen Venuksen perääntymisen jakso oli sinulle?

Loistopuheiden aika

Merkurius siirtyy leijonaan tiistaina 26. kesäkuuta aamuyöllä noin puoli kuudelta. Siirtymään Merkurius pääsee toisessa huoneessa (rahan alueella) ja Jupiterin sekstiilikulman siivittämänä. Merkurius leijonassa suosii luovaa ilmaisua ja rahaliikennettä, nyt ei säästellä itsevarmuudessa ja rohkeudessa vaan annetaan loistaa ja sädehtiä koko leijonan aurinkoisuudella. Merkurius leijonassa aika saattaa olla itsetietoista, eikä ylpeydeltä peräännytä myöntymään jos ollaankin väärässä. Värikylläisyyttä, draamaakin saattaa olla ilmassa.

Aurinko hallitsee Merkuriusta tässä ajassa, ja siksi ilmapiiri on glamouria henkivä mutta omakohtainen, kärjistettynä egoistinen. Jakso voi nostaa esiin omia ideoita parhaimmillaan, eikä kirjoitustyössä näy (periaatteessa) esteitä. Merkurius leijonassa rakastaa omaa ääntään, joten miksi emme puhuisi sydämiemme kyllyydestä, jos muina aikoina kansa vaikenee monilla kielillä. Loma-aikaan osuva Merkurius leijonassa on parhaimmillaan kohdistamassa ajatukset ja teot viihtymiseen, rentouteen, miksei siihen ansaittuun laiskotteluunkin.

Merkuriuksen tulevassa kulussa on mutta. Ei mene kuin lyhyt hetki, seuraavan päivän aamupäivään saakka, kun Merkurius tulee varjo-alueelle. Tämä kertoo siitä, että leijonassa kohtaamme Merkuriuksen perääntymisen ajan sitten heinäkuun puolivälissä. Perääntyminen pysyy tällä kertaa tulimerkin sisällä, eli alkaa leijonan 12°33’ kohdasta ja peräännytään takaisin alkuun 1°26’. Se helpottava tekijä tässä on, että Merkuriuksen OOB aika oli jo aikaisemmin eikä osu nyt perääntymiseen (ainakaan tietääkseni, mutta tätäkin täytynee tarkistaa sitten sydänkesällä).

Perääntyessään Merkurius kohtaa Auringon heinäkuun lopussa 28. päivä illalla eli kyseessä on Merkuriuksen alakonjunktio. Tässä Auringon sivuutuksessa saattaa ajattelussa kirkastua jotakin syvällistä, etenkin jos omalla kartalla on tekijöitä leijonassa 6° tienoilla.

Kun Merkurius pysähtyy 14. heinäkuuta ja kääntyy perääntymään seuraavana päivänä, on se kulmassa Venukseen, toiseen rahan planeettaan. Raha-asioihin tuo Merkuriuksen perääntymisen jakso saattaisi napata nyt kaikkein osuvimmin, onhan leijona rikkauksien ja pankkien merkki. Euroopassa joudutaan väistämättä käsittelemään pakkiasioita nykyisessä talousahdingossa, joten Merkuriuksen viesti ei yllätä tippaakaan. Yksilötasolla perääntyvällä Merkuriuksella voi sitten olla hyvin toisenlaisia tehtäviä. Kun Merkurius nappaa pitkän aikaa kulmaa yllättävältä Uranukselta kulussaan, saattavat ilmiöt olla yllätyksellisiä, mutta toivottavasti myös positiivisia ja uuteen auttavia. Vai pitäisikö meidän keskustella rakkausasioista? Kukin varmaan tunnistaa omalta osaltaan mihin tuo Merkuriuksen ja Venuksen kulma viittaa Merkuriuksen alaisista asioista: kommunikointiin, liikkumiseen, lapsiin, oppimiseen tai ilmaisuun; vai kohdistuuko juuri sinulle tärkeämmin Uranuksen ravisteleva ja tuulettava vaikutus.

Merkurius on leijonan lämmössä perääntymisen vuoksi tavallista pidempään ja vasta syyskuun alussa aletaan asioita ottaa käytännöllisemmin ja asiallisemmin planeetan siirtyessä neitsyeen. Toivotan teille sädehtivää Merkuriuskesää!

Se on vapaa, joka elää niin kuin on itse valinnut. – Epiktetos

Syreenintuoksua nuuhkiessa ja hiljamaitokahvia ryystellessä olen miettinyt sitoutumisen vaikeuden ilmenemistä astrokartoilla. Eipä tietenkään saisi tyypitellä, mutta kun niin monet ihmiselämän kiemurat näkyvät näiltä kartoilta, niin pohtia edes voi. Sitoutumiskammo voi kohdistua kokonaisvaltaisesti ihan kaikkeen, mutta lähinnä tarkoitan tällä tässä yhteydessä kykenemättömyyttä pysyvään ihmissuhteeseen. Tarvetta tällaisillakin ihmisillä on päästä toista liki, mutta tuhansista eri syistä suhde rapautuu.

Sitoutumiskammon perusarkkityyppi on Peter Pan, eli nuorekas seikkailijatyyppi joka kaihtaa tunnetason sitoutumista. Astrologiassa Peter Pan yhdistetään jousimieheen ja Jupiteriin. Tämä ihmistyyppi tahtoo säilyttää vapauden määrätä omista asioistaan, ja taustalla kilkattaa ajatus, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, että pitää olla valmis jos vastaan tulee jotakin vielä parempaa. Ja mikä kiinnostavinta, elämäänsä voi elää etsimällä tätä ”ykköspalkintoa”.

Myös Uranus liitetään vapaudenhaluun ja riippumattomuuteen. Teema on hyvin samantapainen kuin edellisessä, mutta Uranuksessa on enemmän etäällä pitävää, ihmissuhteista erottavaa tekijää mukana. Olisiko klassinen Uranustyyppi hieman itseriittoinen, ettei tunne tarvitsevansa ketään toista, hänen oma erinomaisuutensa riittää hänelle itselleen.

On olemassa myös sitoutumiskammoa, mikä kumpuaa aikaisemmista huonoista kokemuksista, pettymyksistä ja näpeilleen saadun varovaisuudesta. Tällaiseen olen itsekin sortunut, ja se kesti tasan kolme kuukautta. Toisilla kokemuksen jättämä arpi on paljon syvempi. Pessimistinen asenne, ettei suhde kuitenkaan onnistuisi, kuulostaa aivan Saturnukselta. Olen huomannut muutaman ihmisen kohdalla, että kun Saturnus on lähellä deskendenttiä, ollaan ihmissuhteissa koko ajan kuin ”pelko persiissä”, epäonnistumisen peikko takavasemmalla, ja kun se ääni vaikka pienestikin piipittää koko ajan, se syö luottamusta toiseen ja heittäytymistä suhteeseen.

Oikeiden ihmisten kartat ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia kuin yhden irrallisen planeetan osoittama suunta. Lisäksi yksilöt elävät karttojensa kautta monella erilaisella tavalla. Jos kärjistetään, että muuttuvan laadun korostuminen toisi mukanaan piirteen, ettei toiseen ihmiseen tahdo ripustautua, niin ylenmääräisesti korostuessaan muuttuva laatu voikin temppuilla teemansa toisinpäin. Olen monissa tapauksissa huomannut, että yritämme kompensoida liiallisuuden ja puuttumisen tasapainoa astrologisten laatujen ja elementtien tasolla. Tällainen tosi-muuttuvainen ihminen voikin alitajuisesti kiinnittää koko ajan huomiota omaan muuttuvaisuuteensa, vapaudenhaluunsa ja vaihtelunhaluunsa, ja työstää sitä elämässään muilla tasoilla kuin ihmissuhteissa.

Astrologisten energioiden näyttäytyminen luonteessa on samalla tavoin vaikeata päätellä vain kartan kautta, tuntematta tosielämää, sillä samat osoittajat voidaan tulkita kartalta monilla eri tavoin. Esimerkiksi henkilö, jolla on kartallaan ihmissuhteita määrittävä Venus kauriissa ja tunne-asioista kertova Kuu skorpionissa, on tyypitellysti rakkaudessaan vakaa ja pysyvä, ja tunnetasolla kiinnipitävä, jopa takertuva. Mutta on mahdollista, että Venus kauriissa olisikin hyvin varovainen, ihmissuhteita kaihtava, toista etäällä pitävä, ja skorpioni-Kuun kautta epäluuloinen ja mahdollisuuksiaan mustavalkoisesti karsiva. Jos esimerkin henkilö elää karttaansa tällä jälkimmäisellä tyylillä, hän saattaa vaikuttaa käytännössä sitoutumiskammoiselta, vaikka ihan tarkalleen siitä ei olisikaan kyse.

Eräs sitoutumiskammon laji on mietityttänyt useasti. Vastaan on tullut muutamia tapauksia, jotka eivät näe itsessään ”syytä” ollenkaan. He ovat suhteissa innokkaita ja vaativat paljon, mutta kerta toisensa jälkeen valitsevat kohteensa niin huolellisesti, että suhteella on melko huonot edellytykset onnistua. Tarkoitan tällaisia mahdottomia rakkauksia ja saavuttamattoman perässä juoksijoita. Kohde on yleensä jo valmiiksi varattu tai jokin muu maantieteellinen tai kulttuurillinen seikka erottaa ja estää suhdetta toimimasta. Tämä tyyppi ihan kuin valmiiksi petaa lopun ja epäonnistumisen valinnallaan. Olisiko silloin kyse Neptunuksesta?

Olen tuuminut sitäkin, onko sitoutumiskammo edes niin paha asia. Kun me ihmiset olemme niin kovin erilaisia, miksi syyllistäisimme heitä joilla ei ole tarvetta symbioosiin? Yksilön itsetuntemus ja rehellisyys toista kohtaan ovat ensisijaisia, mutta väljempikin suhde voi onnistua. Rakkautta on paha kahlehtia, vapaana sillä on enemmän tilaa hengittää. Omien ja kumppanin sitoutumisen tarpeiden yhteensovittaminen on yksi suhteen kulmakivistä, ja silloin oma tyyli pitäisi tunnistaa tarkkaan. Särkyneitä sydämiähän siitä seuraa kun antaa katteettomia lupauksia.

Tunnistatko itse kartaltasi ristiriitaisia tekijöitä sitoutumisen ja sen väistelyn kesken? Oletko tiukan sitoumuksen vai vapaana lentävän rakkauden ystävä?

Vahva cocktail

Onpa meillä vahvat tunnelmat taivaalta. Ei pelkästään se huomenna sähköistyvä ja magneettinen Uranuksen ja Pluton neliö, mikä juuri tänään saattaakin olla voimakkaimmillaan kun kulma tulee aina vaan tarkemmaksi. Taivaalla pysähtyy Saturnus kääntyäkseen etenemään, ja se on silloin niin vahva energialtaan kuin planeetta voi olla. Jännite on siis aivan sama kuin jokin aika sitten olleessa T-ristissä näiden planeettojen välillä, vaikkei Saturnus nyt enää vastakkain Uranusta olekaan. Saturnuksen ja Uranuksen välillä on kuin onkin poikkeuksellinen ja intensiivinen kulma, Johndron Tao kulma, tuo tahtova, dramaattinen ja pakottava kulma. Se saattaa näyttäytyä osin samantyyppisin teemoin kuin se parin vuoden takainen jännitysnäytelmä.

Saturnus on siis tulossa perääntymisjaksonsa loppuhuipennukseen. Saturnus saavuttaa kääntymisensä asteen ja kaariminuutin tänään lauantaina 23. kesäkuuta noin paria minuuttia vaille keskipäivän, ja pysähdys tapahtuu vaa’assa 22°45’. Maanantaina planeetta saavuttaa kulminaatiopisteen eteenpäin menolle, mutta liikahtaa eteenpäin vasta ensi keskiviikkona 27.6. aamupäivällä. Viisi päivää korostunutta Saturnusta.

Juuri nyt kun kesä on kukkeimmillaan, toivoisin että Saturnuksen pysähtyessä aika pysähtyisi. Viisi päivää voisi olla ihan sopiva ajanjakso täydelliselle pysähtyneisyydelle. Minuuttikaan ei juoksisi eteenpäin. Ilmeisesti Saturnuksella on kuitenkin ihan muuta mielessä.

Pysähtynyt planeetta on ajassa voimatekijä, ja on perin harvinaista että planeettojen pysähdykset osuvat samaan aikaan. Ensi viikolla saamme todistaa tätäkin ihmettä, sillä Venus päättelee aivan samoin perääntymistään kaksosissa, ja tiistai-illasta keskiviikon aamupäivään saakka molemmat Saturnus ja Venus ovat pysähdyksissä. Saadaan lyödä vetoa kumpi on voimakkaampi, minä veikkaan Saturnusta, mutta tämän tunnistaa jokainen oman karttansa kautta parhaimmin. Jos siellä Saturnuksen aste 22 on esillä niin energian pitäisi tuntua.

Saturnuksen pysähdys ei ole huonoa ja ikävää energiaa, eikä sitä pitäisi kenenkään kavahtaa. On mahdollista, että joissakin tapauksissa se omalla kohdalla kääntyisi sinne hankalemmalle puolelle, mutta kaikkien planeettojen tuntumissa on aina mahdollista tehdä itse niistä hyviä ja hyödyllisiä. Saturnus voi antaa tilaisuuden keskittyneeseen työhön, asioiden järkeistämiseen, vastuunottoon sekä myönteiseen yksinäisyyteen. Pysähtyminen ja hiljentyminen itse kunkin kohdalla voi olla arvaamattoman arvokasta.

Talvella pysähtyessään vaa’an viimeiselle kriittiselle asteelle Saturnus oli vielä tätäkin käännöstä voimakkaampi, silloin sillä oli monelle aivan erityisiä viestejä tarjottavana (kuten esimerkiksi itselleni neliökulma Venukselle). Tämänkertainen pysähdys on tuohon verrattuna aivan normiskamaa, ja siksi se onkin syytä ottaa kauniisti ja avosylin vastaan. Tämä on nyt sitten viimeinen pysähdys vaa’assa tällä Saturnuksen kierroksella, ja seuraavaa saadaan tunnustella vasta 2040, vaa’assa siis. Kun Saturnus lähtee etenemään keskiviikkona, se ylittää vaa’an viimeisen kolmanneksen ja syksyllä lokakuussa siirtyy skorpioniin.

Millaisia asioita Saturnus saattaisi sinun kartallasi nyt alleviivata, eli mitä kartallasi on 22 vaakaa, tai muissa ilmamerkeissä kolmioiden ulottuvilla, tai aktiivisemmissa kulmissa johtavien merkkien oinaan, ravun ja kauriin 22 asteessa? Kuka on Tao-kulmassa mukana (= kartallasi on jotakin oinaan 8 asteessa)?

Juhlallinen neliöblogi

Hyvää Juhannusta kaikille! Tässä meni näiden aikojen iloinen ja juhlintaan liittyvä osuus. Veikkaan että nuo joita juhlinta kiinnostaa, eivät liiemmälti ole lukemassa nyt astrologisia blogeja. Siksipä keskityn käsittelemään ajankohtaista astrologista tapahtumaa.

Uranuksen ja Pluton neliö on tarkka sunnuntaina 24. kesäkuuta aamulla hiukan ennen kahdeksaa. Ulkoplaneettojen neliö on tämän ajan merkittävin taivaan vaikuttaja, ajan hengen määrittäjä. Merkkipaalua on silti turha pystyttää juuri sunnuntaiksi, sillä neliö on kerääntynyt kauan, ja tämä ensimmäinen tarkka kohtaaminen on vasta alkusoittoa.

Uranuksen ja Pluton syklin alku on kuohuvalla 60-luvulla, kun planeetat kulkivat muutaman vuoden neitsyessä lähellä toisiaan, yhtymässä. Se mitä planeettojen yhtymässä laitettiin tuolloin alulle, joutuu nyt tarkistuksen ja korjauksen alle. 60-luku oli idealismin ja poliittisen radikalismin aikaa. Tuon ajan hedelmät on selvästi nähtävissä nykypäivän kulttuurissa.

Tätä Uranuksen ja Pluton neliötä on astrologisissa kirjoituksissa verrattu paljon näiden planeettojen neliöön 30-luvulla, ja toki monenlaisia yhtenevyyksiä on – – ikävä kyllä – – nähtävissä noissa laman ja kiihkokansallismielisyyden ajoissa tähän päivään verrattaessa. Tuo Uranuksen ja Pluton kulma kuului kuitenkin aikaisempaan sykliin, eli oli opposition jälkeinen neliö. Tämä nyt ajassa oleva neliö on kasvavalla puolella oleva neliö, ennen planeettojen oppositiota 2045 (mikä ei tule kaariminuuteilleen vielä tarkaksi mutta asteissa neitsyestä kaloihin). Siksi 30-luvun neliötä ja tämän päivän neliötä ei kannattaisi pilkulleen verrata toisiinsa, ei varsinkaan itsensä toteuttavien profetioiden vuoksi. Meillä jotka elämme nyt, on mahdollisuus tehdä tästä ajasta erilainen.

Uranus ja Pluto pitävät teemoissaan molemmat sisällään muutosvoimaa. Uranus kertoo tietoisuuden ravistelusta, äkkinäisestä vapaudenhalusta ja uudistustarpeesta. Pluto on äärimmilleen vietyä muutosta, väistämätöntä ja maaliinsa kohdentunutta ”työtä”, se on uudestisyntymää joka vaatii vanhan sivuun jättämistä. Uranus oinaassa vastaa hyvin Uranuksen ennalta-arvaamattomuutta, sillä oinaassa aloitetaan sellaista, mitä ei ole koskaan ennen nähty. Se on pioneeritekoja. Tämänkään vuoksi entisen neliön 30-luvun teemoihin ei kannata liiaksi jumittua. Pluton sijainti kauriissa on valtarakenteiden murenemista ja uudelleensynnyttämistä. Ja se on selviytymistaistelua.

Uranuksen ja Pluton neliö kertoo tässä ajassa tapahtuvista merkittävistä aloituksista, joissa on mukana 60-luvun teemoja. Silloin heränneitä ideaaleja ei todellakaan ole vielä toteutettu kauttaaltaan, eikä edes ns. länsimaisissa sivistysvaltioissa. 60-luvulla taisteltiin esimerkiksi kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Yleinen yhteiskunnan vapautuminen joutuu nyt neliön aikana testiin, joudumme puntaroimaan sitä mihin kukkaiskansan tietoisuuden laajentaminen on meidät vienyt – pitäisikö meidän olla jo ns. pidemmällä?

Tämä tänä kesänä tapahtuva neliö ei välttämättä ole ajassa tapahtuvien ilmiöiden aloitus. Jo viime vuonna planeetat kävivät sen verran lähellä neliötä, että teemat alkoivat aktivoitua. Radikaalia poliittista liikehdintää todella nähtiinkin, ja prosessit ovat erittäin kesken arabimaissa. Uranuksen ja Pluton neliöt tulevat toistumaan poikkeuksellisen usein tarkkoina tässä syklissä, mikä kannattaa pistää merkille. Se voi kertoa siitä, että nyt on tosi kyseessä. Syksyllä neliö aktivoituu uudestaan, kahtena tulevana vuonna kahdesti, ja viimeinen tarkka neliö on vuonna -15. Aikakausi ei varmaankaan lopu edes tuohon, sillä vuonna -16 planeetat ovat niin liki neliötä edelleen, että teemat ovat mitä todennäköisimmin päällä.

Mitä todella tulee tapahtumaan näiden neliöiden aikana? Mielestäni tätä on mahdotonta ennustaa ja arvailla, koska toisena osapuolena on Uranus, planeetta johon liittyy olennaisesti yllätyksen teema. Miten maailma tuleekin muuttumaan, tapahtumissa on Uranuksen sähköisyyttä ja Pluton magneettisuutta. Monet vanhat käsitykset ja uskomukset, ”arkkityypit”, tulevat romuttumaan. Ajan haasteet ajavat niiden ohi. Joudumme kohtaamaan monen entisen asian väistämättömän loppumisen, hylkäämisen ja tuhoutumisen. Tämän ei tarvitse olla silti negatiivista. Plutossa on mukana rikkautta, jota emme taida aivan ymmärtää; se ei jätä tyhjäksi vaan on uudestisyntymä, mikä on lahja. Muutosten ja luopumisen yhteydessä huolettaa oikeastaan eniten Maapallon säilyminen elinkelpoisena, todella isot jutut siis.

Uranuksen ja Pluton neliössä yksilötasolla voi jokainen pohtia omalta osaltaan valintaa, lähdetkö mukaan muuttamaan maailmaa vai käytätkö voimasi muutoksen vastustamiseen.

Suven suloa

Kesäpäivänseisaus ja Auringon rapu-ingressi olivat yöllä 21. kesäkuuta muutamaa minuuttia kahden jälkeen. Auringon tulo rapuun kertoo kesästä ja uuden jakson alusta. Millainen kesäaika meille on luvassa tämän ingressin mukaan? Leppoisa kun nousussa on härkä? Veikkaan että ei, sillä kartalla on aktiivisuudesta ja dynaamisuudesta kertovia tekijöitä roppakaupalla.

Rapuun siirtyessään Aurinko alkaa tavoitella kulmillaan Uranuksen ja Pluton neliötä, mikä siis vahvistuu Juhannuksen tienoilla. Uranuksen neliö vauhdittaa, ja Pluton vastakkaisuus painostaa. Voidaan olla ihan selkä seinää vasten, pakotettuja ratkaisuun. Ingressikartassa on kasvava Uuden Kuun aika, mikä on periaatteessa myönteistä. Vahva Kuu ravusta ja omasta huoneestaan antaa leimansa tämän ajan Auringolle, eikä leima taida olla yksinomaan herkkää ja hentoa, ennemminkin melkoista kasvupainetta. Mars pääsi perääntymisensä ajan varjo-aluuelta juuri pois ja on nyt vapaa aloittamaan ilman mitään rasitteita. Talven mittaan pakkautunut energia saattaa purkautua räjähdysmäisesti. Tunnekuohuilta ei taideta säästyä niiltäkään kun Auringon ja Neptunuksen kolmio vahvistuu. Nenäliinat ja laastarit mukaan keskikesän viettoon…

Toinen taso ajan hengessä tulee Kuunsolmujen liepeiltä. Venus ja Jupiter kerääntyvät taas yhtymäksi, mikä ei kuitenkaan täyty kun Venus seuraavalla viikolla pysähtyy ja kääntyy etenemään. Venus ja Jupiter aktivoivat Kuun alasolmun henkeä, korostavat vanhoja ihmissuhteita tai raha-asioita tai mahdollisuuksia mihin ollaan aiemmin tartuttu. Neptunus perääntyessäänkin alkaa neliöidä Kuunsolmulinjaa yhä tarkemmin, ja saattaa luoda epävarmuustekijöitä niin menneen arviointiin kuin tuleviin suunnitelmiin.

Merkurius sitten palasi takaisin villille alueelle kurkkaukseltaan ja ajattelun tahti alkaa tyyntyä. Minusta tämä on vähän sääli, sillä tuo Merkuriuksen OOB aika oli itselleni mielenkiintoista. Vaikka on se ihan tavallinenkin Merkurius ravussa aika epeli.

Tuleva vuosi rapuihmisille voi olla yksi merkittävimmistä ja mieleenpainuvimmista. Rapuja ei päästetä nyt helpolla. Merkin alussa syntyneet (5° asti) saavat vahvat annokset Neptunusta, eli liukasta altistusta jonka kehottaisin mieluimmin ohjaamaan henkisiin harrastuksiin kuin pullon hengen kanssa seurusteluun. Saturnus viimeistään sitten ojentaa kun antaa koherenssia kulmaa syksystä alkaen 11° rapua asti Aurinkonsa omaaville. Ja sitä ennen välitilinpäätöksiä joutuvat tekemään merkin loppupään ravut kun Saturnus vielä kerran heittää kulmia vaa’an lopusta, mutta muutoin myöhemmät ravut saavat rauhallisemman vuoden kuin nämä alkumerkin linkouksessa olevat. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa syntyneet ovat vahvasti Uranuksen ja Pluton energioiden alla, ja kun nämä tulevat neliöiden ja vastakkaisuuksien kautta yhtä aikaa, niin vähintään muutosta uskaltaisin veikata. 11° rapua on tärkein aste, ja jos sillä oma Aurinko sattuu olemaan, niin toivotan vilpittömästi jaksamista ja voimia tulevan vuoden koitoksiin. Jos joku rapu on tuuminut, että koskahan olisi oikea aika toimia, niin tänä vuonna!

Toivotan voimallisia Auringonpaluita kaikille ravuille!