1600-luvun lopussa maatamme koettelivat ankarat olosuhteet, pieneksi jääkaudeksi kutsuttu sääilmiö, mistä johtui katovuodet ja suuri nälänhätä. Kolmannes Suomen asukkaista kuoli kahden vuoden aikana. Talvet olivat ankaria tai eriskummallisia, kylvöt viivästyivät, sade tuhosi satoa ja aikainen halla vei loputkin. Jos viljaa oli, se pilaantui kosteudessa ja sitä syöneet ihmiset menehtyivät homemyrkkyihin. Väestö kärsi heikon ruuan aiheuttamista oireista. Kun nälkäiset ihmiset lähtivät kerjuulle, taudit levisivät. Ruotsista apuun lähetetyt viljalaivat kohtasivat myrskyjä ja moni alus upposi. Meri jäätyi nopeasti, ja maa jäi saarroksiin.
Millainen astrologinen ilmasto oli tuona aikana? Voimmeko löytää ”ymmärrystä” nälkävuosien kaltaisille ajanjaksoille astrologiasta? Tapahtumat saivat alkunsa talvella 1695, jolloin kylmyys koetteli epätavallisesti jopa eteläisintä Eurooppaa. Lukemassani artikkelissa kerrotaan ”Eri puolilla Eurooppaa kerrotaan nälkäisten susien hyökänneen ihmisten koteihin”. Talvella Pluto kulki leijonan merkin alussa ja oli OOB tilassa eli äärimmäisyyksissä. Neptunus oli kaloissa kuten nytkin, ja Uranus kaksosissa. Saturnus oli omassa kauriin merkissään.
Suomi oli tuolloin Ruotsin vallan alaisena, juuri ennen venäläismiehitystä ja isonvihan ajan toisenlaisia koettelemuksia. Jos tutkimme ajan laatua Ruotsin karttaan nähden, on tässä vertailussa käytettävä varhaisempaa Ruotsin karttaa 1500-luvulta, eikä nykyisin yleisimmin käytössä olevaa 1865 vuoden karttaa.
Vuoden 1695 alussa Neptunus oli Ruotsin kartan laskuakselilla kaloissa. Kuun alasolmu kulki taivaalla kaksosissa, aivan kuten nytkin, ja se ylitti Ruotsin Auringon talvella tammikuun lopussa. Tuona vuonna kevättä ei meinannut kuulua ja lumi suli hitaasti. Maaliskuun puolivälissä taivaalla Aurinko kohtasi Neptunuksen, ja tämä kohtaaminen sattui Ruotsin Kuulle kaloissa. Maaliskuun lopussa Neptunus tuli tarkemmin Kuun ylle, nyt yhtä aikaa Marsin kanssa. Kauriissa Ruotsin kartassa on Pluto, jonka Saturnus ylitti ja pysähtyi huhtikuussa asteen päähän.
Vasta kesäkuussa päästiin kylvötöihin, Mars liikkui nyt härässä. Uranus kaksosissa tuli kaiken aikaa lähemmäksi Ruotsin Aurinkoa, kertoen epätavallisesta ajasta. Kesällä alkoi sataa ja sataa, ja Neptunus kääntyi perääntymään noin kahden asteen päästä maan Kuusta.
Syksyllä elokuussa vilja kypsyi myöhään ja aikainen halla vei sadon. Kylmän kesän vuoksi talteen saatu vilja ei kelvannut laadultaan siemenviljaksi, ja sen varastoinnissa epäonnistuttiin. Jupiter siirtyi neitsyeen ja tuli vastapäätä Ruotsin kartan Neptunusta kalojen alkupuolella, eli aktivoi Neptunuksen energioita suuremmiksi samaan aikaan kun taivaalla Neptunus perääntyi maan Kuun yllä.
Talvella helmikuusta tuli hyvin kummallinen, lumet sulivat ja oli niin lämmintä, että jäätkin lähtivät. Monet alkoivat kylvöt jo maaliskuun alussa. Taivaalla Neptunus oli kääntynyt etenemään joulukuussa ja Jupiter oli sitä vastapäätä neitsyessä. Tammikuussa Jupiter alkoi perääntyä neitsyessä ja tuli uudelleen vastapäätä Neptunusta helmikuussa, ja tämä tapahtui jälleen Ruotsin Kuun kohdalla kaloissa. Myös Mars alkoi perääntyä neitsyessä. Viljan suhteen epäonnistuttiin, sillä tuli runsasluminen takatalvi, kylvöt menetettiin. Kesän satoi, ja pellot tulvivat, eikä sinne olisi ollut juuri mitään kylvettävääkään. Neptunus alkaa jälleen perääntyä kalojen merkin loppupuolella heinäkuussa. Jupiter keikkuu maan kartan nousulla neitsyessä, ja Uranus ylittää kartan Auringon.
Syksystä ja talvesta 1696 tulee katastrofaalinen. Kerrotaan että turvauduttiin mihin tahansa korvikkeisiin ruuan puutteessa. Karja oli jouduttu lopettamaan jo ajat sitten rehun puutteessa, ja nyt syötiin sammakoita ja koiranraatoja. Ilmeisesti myös ihmisiä. Joulukuussa Neptunus pysähtyi puolentoista asteen päähän Ruotsin Kuusta kaloissa, Uranus perääntyi takaisin lähemmäksi Aurinkoa ja Mars ylitti Pluton kauriissa. Tammikuussa Saturnus oli kriittisellä viimeisellä asteella kauriissa ja Uranus istui kaksosissa Auringon ylle, Neptunus oli edelleen parin asteen etäisyydessä Kuusta.
Kansa kulki hädissään syötävää etsien. Keväällä nääntyminen tuli huippuunsa: ”ruumiita oli niin paljon ettei läheskään kaikkia ehditty säällisesti haudata”. Monet jäivät kasoihin teiden varsiin. Neptunus siirtyi kalojen viimeiselle kriittiselle asteelle aprillipäivänä 1697. Saturnus tuli vastapäätä OOB Plutoa vesimies-leijona akselilla. Jupiter oli talvella antanut kolmion Auringolle kaksosiin ja perääntyi keväällä uudelleen kolmioon; antaen kenties valheellista toivoa.
Kansan elpyminen oli hidasta. Monet talot jäivät kokonaan autioiksi. Vaikka sää kesällä 1697 oli jo kelvollinen, ei viljelyyn päästy. Tiedonkulku oli hidasta ja puutteellista eikä emomaasta Ruotsista osattu toimittaa tarpeeksi siemenviljaa Suomen puolelle. Arvattavasti monen viljelytilan väki oli menehtynyt, eikä työntekijöitä löytynyt. Syksyllä Neptunus perääntyi uudelleen kaloihin ja oli neliössä rapuun siirtyneeseen Uranukseen. Myös Saturnus perääntyi vesimiehessä ja oli vuodenvaihteessa 1698 jälleen vastapäätä Plutoa, joka yhä kulki OOB tilassaan. Vasta kesällä 1698 tilanteeseen saatiin korjaus; Neptunus ei enää perääntynyt kaloihin takaisin.
Planeettojen kallistuskulmaa ajatellen on mielenkiintoista, että vaikka Saturnus ei koskaan ylitä OOB rajaa, se oli kaikkein korkeimmalla omassa deklinaatiosyklissään 1695 syksyllä, jolloin katastrofi räpsähti käsiin ruuan loputtua. Näillä ajan ja Ruotsin vanhalla kartalla silmiini eniten piirtyi Neptunuksen kulku, eikä se ollut tuohon aikaan helppo, vaan antoi monelle lopullisen unen.
Millaisia mietteitä teille tuli tarinastani? Ehkä moni ajatteli samoin kuin minä, että mahdammeko säästyä ilmastokatastrofeilta Neptunuksen kulkiessa kaloissa.. Monessa valtiossa kärsitään meidänkin aikanamme nälänhätää, autammeko me heitä, ja jos jokin vitsaus kohtaa meitä, kuka meitä auttaa? Kuinka me selviäisimme muutamasta katovuodesta? Saisimmeko muille maille lainatut rahat takaisin tarvitessamme?