Archive for heinäkuu 2012

Kakskertaa Annus Horribilis

31.7.2012

1600-luvun lopussa maatamme koettelivat ankarat olosuhteet, pieneksi jääkaudeksi kutsuttu sääilmiö, mistä johtui katovuodet ja suuri nälänhätä. Kolmannes Suomen asukkaista kuoli kahden vuoden aikana. Talvet olivat ankaria tai eriskummallisia, kylvöt viivästyivät, sade tuhosi satoa ja aikainen halla vei loputkin. Jos viljaa oli, se pilaantui kosteudessa ja sitä syöneet ihmiset menehtyivät homemyrkkyihin. Väestö kärsi heikon ruuan aiheuttamista oireista. Kun nälkäiset ihmiset lähtivät kerjuulle, taudit levisivät. Ruotsista apuun lähetetyt viljalaivat kohtasivat myrskyjä ja moni alus upposi. Meri jäätyi nopeasti, ja maa jäi saarroksiin.

Millainen astrologinen ilmasto oli tuona aikana? Voimmeko löytää ”ymmärrystä” nälkävuosien kaltaisille ajanjaksoille astrologiasta? Tapahtumat saivat alkunsa talvella 1695, jolloin kylmyys koetteli epätavallisesti jopa eteläisintä Eurooppaa. Lukemassani artikkelissa kerrotaan ”Eri puolilla Eurooppaa kerrotaan nälkäisten susien hyökänneen ihmisten koteihin”. Talvella Pluto kulki leijonan merkin alussa ja oli OOB tilassa eli äärimmäisyyksissä. Neptunus oli kaloissa kuten nytkin, ja Uranus kaksosissa. Saturnus oli omassa kauriin merkissään.

Suomi oli tuolloin Ruotsin vallan alaisena, juuri ennen venäläismiehitystä ja isonvihan ajan toisenlaisia koettelemuksia. Jos tutkimme ajan laatua Ruotsin karttaan nähden, on tässä vertailussa käytettävä varhaisempaa Ruotsin karttaa 1500-luvulta, eikä nykyisin yleisimmin käytössä olevaa 1865 vuoden karttaa.

Vuoden 1695 alussa Neptunus oli Ruotsin kartan laskuakselilla kaloissa. Kuun alasolmu kulki taivaalla kaksosissa, aivan kuten nytkin, ja se ylitti Ruotsin Auringon talvella tammikuun lopussa. Tuona vuonna kevättä ei meinannut kuulua ja lumi suli hitaasti. Maaliskuun puolivälissä taivaalla Aurinko kohtasi Neptunuksen, ja tämä kohtaaminen sattui Ruotsin Kuulle kaloissa. Maaliskuun lopussa Neptunus tuli tarkemmin Kuun ylle, nyt yhtä aikaa Marsin kanssa. Kauriissa Ruotsin kartassa on Pluto, jonka Saturnus ylitti ja pysähtyi huhtikuussa asteen päähän.

Vasta kesäkuussa päästiin kylvötöihin, Mars liikkui nyt härässä. Uranus kaksosissa tuli kaiken aikaa lähemmäksi Ruotsin Aurinkoa, kertoen epätavallisesta ajasta. Kesällä alkoi sataa ja sataa, ja Neptunus kääntyi perääntymään noin kahden asteen päästä maan Kuusta.

Syksyllä elokuussa vilja kypsyi myöhään ja aikainen halla vei sadon. Kylmän kesän vuoksi talteen saatu vilja ei kelvannut laadultaan siemenviljaksi, ja sen varastoinnissa epäonnistuttiin. Jupiter siirtyi neitsyeen ja tuli vastapäätä Ruotsin kartan Neptunusta kalojen alkupuolella, eli aktivoi Neptunuksen energioita suuremmiksi samaan aikaan kun taivaalla Neptunus perääntyi maan Kuun yllä.

Talvella helmikuusta tuli hyvin kummallinen, lumet sulivat ja oli niin lämmintä, että jäätkin lähtivät. Monet alkoivat kylvöt jo maaliskuun alussa. Taivaalla Neptunus oli kääntynyt etenemään joulukuussa ja Jupiter oli sitä vastapäätä neitsyessä. Tammikuussa Jupiter alkoi perääntyä neitsyessä ja tuli uudelleen vastapäätä Neptunusta helmikuussa, ja tämä tapahtui jälleen Ruotsin Kuun kohdalla kaloissa. Myös Mars alkoi perääntyä neitsyessä. Viljan suhteen epäonnistuttiin, sillä tuli runsasluminen takatalvi, kylvöt menetettiin. Kesän satoi, ja pellot tulvivat, eikä sinne olisi ollut juuri mitään kylvettävääkään. Neptunus alkaa jälleen perääntyä kalojen merkin loppupuolella heinäkuussa. Jupiter keikkuu maan kartan nousulla neitsyessä, ja Uranus ylittää kartan Auringon.

Syksystä ja talvesta 1696 tulee katastrofaalinen. Kerrotaan että turvauduttiin mihin tahansa korvikkeisiin ruuan puutteessa. Karja oli jouduttu lopettamaan jo ajat sitten rehun puutteessa, ja nyt syötiin sammakoita ja koiranraatoja. Ilmeisesti myös ihmisiä. Joulukuussa Neptunus pysähtyi puolentoista asteen päähän Ruotsin Kuusta kaloissa, Uranus perääntyi takaisin lähemmäksi Aurinkoa ja Mars ylitti Pluton kauriissa. Tammikuussa Saturnus oli kriittisellä viimeisellä asteella kauriissa ja Uranus istui kaksosissa Auringon ylle, Neptunus oli edelleen parin asteen etäisyydessä Kuusta.

Kansa kulki hädissään syötävää etsien. Keväällä nääntyminen tuli huippuunsa: ”ruumiita oli niin paljon ettei läheskään kaikkia ehditty säällisesti haudata”. Monet jäivät kasoihin teiden varsiin. Neptunus siirtyi kalojen viimeiselle kriittiselle asteelle aprillipäivänä 1697. Saturnus tuli vastapäätä OOB Plutoa vesimies-leijona akselilla. Jupiter oli talvella antanut kolmion Auringolle kaksosiin ja perääntyi keväällä uudelleen kolmioon; antaen kenties valheellista toivoa.

Kansan elpyminen oli hidasta. Monet talot jäivät kokonaan autioiksi. Vaikka sää kesällä 1697 oli jo kelvollinen, ei viljelyyn päästy. Tiedonkulku oli hidasta ja puutteellista eikä emomaasta Ruotsista osattu toimittaa tarpeeksi siemenviljaa Suomen puolelle. Arvattavasti monen viljelytilan väki oli menehtynyt, eikä työntekijöitä löytynyt. Syksyllä Neptunus perääntyi uudelleen kaloihin ja oli neliössä rapuun siirtyneeseen Uranukseen. Myös Saturnus perääntyi vesimiehessä ja oli vuodenvaihteessa 1698 jälleen vastapäätä Plutoa, joka yhä kulki OOB tilassaan. Vasta kesällä 1698 tilanteeseen saatiin korjaus; Neptunus ei enää perääntynyt kaloihin takaisin.

Planeettojen kallistuskulmaa ajatellen on mielenkiintoista, että vaikka Saturnus ei koskaan ylitä OOB rajaa, se oli kaikkein korkeimmalla omassa deklinaatiosyklissään 1695 syksyllä, jolloin katastrofi räpsähti käsiin ruuan loputtua. Näillä ajan ja Ruotsin vanhalla kartalla silmiini eniten piirtyi Neptunuksen kulku, eikä se ollut tuohon aikaan helppo, vaan antoi monelle lopullisen unen.

Millaisia mietteitä teille tuli tarinastani? Ehkä moni ajatteli samoin kuin minä, että mahdammeko säästyä ilmastokatastrofeilta Neptunuksen kulkiessa kaloissa.. Monessa valtiossa kärsitään meidänkin aikanamme nälänhätää, autammeko me heitä, ja jos jokin vitsaus kohtaa meitä, kuka meitä auttaa? Kuinka me selviäisimme muutamasta katovuodesta? Saisimmeko muille maille lainatut rahat takaisin tarvitessamme?

Mainokset

Jänskättääkö?

30.7.2012

Tässä on ollut kaikenlaisia valmisteluita meneillään, etten ole ehtinyt tuumia mitään todellisia astrologisia asioita tai tapahtuuko taivaalla mitään. Jos tapahtuu niin taidan olla sellaisesta autuaan tietämätön. Sitä olen tässä kaiken touhun keskellä miettinyt, onko syntymäkartan asetelmissa sellaisia tekijöitä, jotka kertoisivat ollaanko taipuvaisia jännittämään asioita?

Mistä tuota pitäisi teidän mielestänne katsoa? Ensimmäisenä mieleeni tuli Kuu ja sen kulmat, sillä jos Kuu hermostuu niin koko olo on hermokimppu. Voisiko myös nousumerkin kautta jonkun asenne olla jännittynyt?

Huolehtiminen ja hermoileminen ovat sukua jännitykselle, mutta sellainen ramppikuumeen tapainen pelko lienee vähän eri asia. Pelkotilat liitetään Saturnukseen, joten olisiko se taas tässäkin syyllinen? Ja millaisissa asetelmissa sitten Kuu ja Saturnus olisivat ihmisellä, joka jännittää?

Tulimerkkejä pidetään rohkeina, ilmamerkkejä kepeän itsevarmoina, mutta maan ja veden elementit voisivat tuoda jännitystä esiin. Toisaalta maamerkit ovat rauhallisia, ja vesikin usein tyyntä, joten löytyykö sittenkään merkeistä mitään vastauksia.

Neitsyeen yhdistetään hermoileminen, ja esimerkiksi jos Kuu on neitsyessä, olo saattaisi olla perusasetelmaltaan epävarma. Kauriissakin on epävarmuutta, mutta se hioutuu ajan ja kokemuksen myötä varmemmin pois. Kalaa paljon kartallaan omaavat ihmiset voivat hyvinkin olla pelokkaita monien asioiden suhteen, ja mielestäni myös ravussa on havaittavissa tiettyä heittelehtimistä tunnetilasta toiseen. Skorpionia on mielenkiintoisen ristiriitaista ajatella tästä näkökulmasta. Toisaalta skorpioni on yksi vahvimpia merkkejä, jossa kontrolli omista tunnetiloista ainakin pyritään pitämään hanskassa. Tuo ei kuitenkaan aina ja kaikilta ehkä onnistu, ja siksi koska skorpioni hautautuu syvälle, saattaisi jännittäminenkin olla reagointitapa mistä olisi todella vaikeata oppia pois, eli se olisi todella ahdistavaa.

Millaisia huomioita teillä itsellänne on planeetoista, merkeistä ja jännittämisestä? Nousevatko tuntemukset Kuun, nousun vai esimerkiksi Auringon tai Saturnuksen kautta? Joukossa on luultavasti joitakin sellaisia, jotka kokevat jännittävänsä tilanteita ja asioita, mutta onko sellaisten henkilöiden kartoilla tärkeissä kohdissa kuitenkin oinasta, leijonaa ja jousimiestä? Yleistäminen astrologiassa on aina hiukan vaarallista, mutta kenties löydämme suuntaviivoja miten tämäkin jännä juttu ilmenisi kartoilla.

Vesta asteroidi

29.7.2012

Vesta asteroidin symbolissa on taivaalle kohoava ikuisen tulen liekki. Se symboloi intohimoa, palavaa omistautumista. Vesta on vakavamielinen, syvämietteinen ja uhrautuvakin. Vaikka Vestaa pidetään monissa yhteyksissä kotilieden liekin vaalijana, se on hyvin vähän kodinpiiriin keskittyvä – ennemminkin päinvastoin. Vesta ei ole tekemisissä keittotaidon kanssa, vaan kotilieden liekki pitää tässä ymmärtää omaksi sisäiseksi tuleksi. Voimakas Vesta voi olla antaumuksellinen tieteellinen tutkija, ihmissuhteista vieraantunut erakko, henkilö joka asettaa yhteisön edun omansa edelle, asialleen omistautunut palvelija. Vesta kertoo kutsumuksesta, siitä perimmäisestä intohimosta mitä ei voi väistää, ja omalle asialleen fanaattisesta omistautumisesta. Vestan kutsu saattaa olla niin voimakasta, että se sysää työnarkomaniaan.

Jos asteroideista Ceres on äiti, Juno puoliso, Pallas tytär, mikä on Vestan rooli? Vesta on sisar, tai vanhapiikatäti. Vesta on nunnahahmo, myös muulle kuin uskonnolle omistautunut henkilö, mutta tätä arkkityyppiä ei pidä käsittää epäseksuaaliseksi. Vestaan liitetty seksuaalisuus toteutuu itsenäisyytenä ja riippumattomuutena.

Vestan polkuun liittyy usein yksinäisyyden teemoja, joko niin että omaa intohimoaan pystyy toteuttamaan vain irrottautumalla arkipäivän vaatimuksista, tai että joutuu uhraamaan ihmissuhteita kutsumuksensa vuoksi. Vesta liittyy usein oman rauhan ja tilan tarpeisiin, ajoittaiseen vetäytymiseen ihmissuhteista, tai ihanteellisiin valintoihin kumppanin suhteen. Vesta-ihminen on erittäin vakavissaan ihmissuhteessa, mutta saattaa tietoisesti valita yksinäisyyden ennemmin kuin elämää liiaksi hajottavan suhteen.

Vestan sijainti omalla kartalla osoittaa mielenkiintoisella tavalla omaa sisäistä liekkiä ihmisessä, asiaa mikä itselle on kaiken sydän, ja siksi se kertoo kutsumuksesta jonka suhteen ei tehdä kompromisseja. Vestaan liittyy ehdottomuus ja pakonomaisuus oman suunnan suhteen, sillä Vestan kautta syntyy sisäinen tietoisuus sellaisesta mitä ilman ei voi olla tai mitä ei voi jättää tekemättä. Vesta saattaa siis kertoa elämän tarkoituksesta ja suunnasta samalla tavoin kuin Keskitaivaan kohta tai Kuun yläsolmu. Ja tässä mielessä Vesta on täysin alitulkittu astrologiassa.

Missä sinun sydäntulesi liekehtii omalla kartallasi? Oletko löytänyt Vestan merkin ja huonesijainnin kautta oman intohimosi, asian mitä haluat tehdä? Vesta ei välttämättä ole aina kartoilla vaativa, ja se saattaa olla pitkään uinuva tai alitajuinen tekijä. Iso transiitti tai progressiivisen kartan muutokset voivat herättää Vestan.

Koska minulla on tavallista voimakkaampi tai keskeisempi Vesta omalla kartallani, se on pyrkinyt mielestäni esille suhteellisen varhain. Vesta sijaitsee melko lähellä laskuakseliani ja on OOB tilassa, karttani ainoa OOB tekijä. Se on samalla kertaa yhteisöllisyyteen vetävä ja erakkomaisesta vetäytymisesta kertova tekijä, ja tämän kaksittaisuuden oivaltaminen rauhoitti mieltäni. Kumpaakaan ei tarvitse jättää pois, nuo seikat eivät ole toisiaan poissulkevat asiat, vaan koska Vestani on kaksosissa, ne ovat olemassa yhtä aikaa. Voin kokea sisarellisuutta ja silti toteuttaa omaa riippumattomuuttani. Kaksosen merkistä paljastuu myös intohimoni, kirjoittaminen.

Vesta kulkee tällä hetkellä kaksosissa 7 asteessa, ja ylittää Jupiterin 12. elokuuta kun molemmat ovat 12° kaksosia. Kumpikin lähtee perääntymään kaksosissa lokakuussa, ja Vesta perääntyy tammikuun loppupuolelle saakka. Rapuun Vesta siirtyy huhtikuussa, ja Jupiter tulee perässä Juhannuksen jälkeen.

Synteesi osa 4 – Akselit

28.7.2012

Kerrataan vielä millaisia akseleita astrologista karttaa halkoo. Akseleiden kohdat ovat tulkinnallisesti merkittäviä kartankohtia, sillä tekijät niiden läheisyydessä korostuvat. Orbia eli aste-etäisyyttä planeetan ja akselin välillä voi pitää aika väljänä, tietenkin siten että tiukka yhtymä akselille on aina merkittäviä, mutta etenkin persoonaplaneetta voi olla merkittävä vielä 8° etäisyydellä akselista.

1. Horisonttiakseli

Poikittaissuunnassa karttaa halkova nousuakselin ja laskuakselin välinen raja, joka määrittää kartan puoliskot yläpuolelle päiväpuoleen ja alapuolelle yöpuoleen. Horisonttiakseli liittyy aika kiinteästi suhteeseemme toisiin ihmisiin, nousun kautta enemmän omaan asenteeseen ja maailmalle annettuun vaikutelmaan itsestä, ja laskun kautta niin siihen millaisia ihmisiä kohtaa kuin millaisia energioita itse näille toisille antaa. Horisonttiakseli on kaikissa kartoissa 1. huoneen kärjestä 7. huoneen kärkeen, riippumatta käytetystä huonejärjestelmästä. Horisontin määrittämiseen tarvitaan tarkka syntymäkellonaika (ja samalla kartan muutkin akselit löytävät paikkansa).

2. Meridiaaniakseli (ympyrä)

Pitkittäissuunnassa karttaa halkoo kahteen yhtä suureen osaan MC-IC akseli, jossa MC on ylhäällä Keskipäivän lakipisteessä ja IC sitä vastapäätä Nadirin eli Keskiyön kohdassa. Riippuen huonejärjestelmästä MC on kymmenennen huoneen kärjellä, mutta ei kaikissa, jolloin onkin tulkinnallisesti aika kimuranttia tuumia mitä Keskitaivas edustaa ja mitkä teemat kuuluvat 10. huoneeseen. Tämän akselin voi katsoa kertovan polariteeteistä julkisuus / yksityisyys sekä elämän suunta / lähtökohdat.

3. Kuunsolmut

Kuunsolmun akselissa on aina yläsolmu sekä alasolmu. Tämä määrityy transiitin kaltaisesti, eli oman ikäisillä ihmisillä solmut kulkevat samoissa merkkipareissa. Solmuakseli kiertää eläinradan noin 19 vuodessa ja sen kulkusuunta on perääntyvä. Kuunsolmuja voi merkitä Mean Nodella, keskiarvosolmulla, mikä perääntyy kaiken aikaa, tai sitten modernimmalla True Nodella, mikä ottaa huomioon solmun hienoisen ”huojunnan” eli näin katsottuna myös solmut joskus pysähtyvät ja etenevät. Kuun yläsolmu edustaa elämäntehtävää ja tarkoitusta, ja alasolmu viittaa jo hallussa oleviin tuttuihin asioihin, joita voi käyttää ponnahdusalustana mutta joihin ei enää pitäisi takertua. Jos Kuunsolmujen symboleissa tahtoo mennä sekaisin kumpi on kumpi, voi ajatella alasolmun olevan kuppimainen ja täynnä menneiden elämien lastia, kun taas yläsolmu on hiukan kuin nuolimainen esine millä pusketaan kohti tulevaisuutta.

4. Vertex

Myös Vertex on kaksipäinen akseli kartalla, jossa Vertex on kartan länsipuolella lähempänä laskuakselia, yleensä 5 – 8 huoneissa, ja Antivertex sitä vastapäätä (vaikka tätä ei aina karttoihin merkitä symbolina) lähempänä nousuakselia, tavallisesti huoneissa 11 – 2. Vertex on ihmissuhdeakseli, joka osoittaa elämän käännekohtia. Vertexiin liittyy kohtalonomaisuutta, sellaista mihin ei itse juuri pysty vaikuttamaan. Koska Vertex lasketaan monimutkaisella laskutoimituksella ja sen määrittämiseksi tarvitaan nousuakselin asteluku, Vertex voidaan määrittää vain niiltä kartoilta jotka perustuvat tarkkaan syntymäkellonaikaan. On muuten mielenkiintoista, että Vertexin merkki on sidoksissa nousuakselin merkkiin (riippuen syntymäpaikan koordinaateista), esimerkiksi siten että vaakanousuisilla ihmisillä Vertex on joko oinaassa tai härässä, skorpioninousuisilla kaksosissa tai ravussa, tai neitsytnousuisilla kauriissa, vesimiehessä tai kaloissa.

Katso kunkin akselin merkkipolariteetit ja tuumi näiden laatuja ja elementtejä, sekä tarkista onko minkään akselin läheisyydessä planeettoja. Joskus Vertex-akseli saattaa istua horisonttiakselille tai Kuunsolmuakselille, mistä tulee tuplamerkitys kartalle. Syntyykö akseleista mitään huomioita? Itse oivalsin, että akselit osaltaan kiinnittävät muuttuvan karttani johonkin, sillä ne sijaitsevat ¾ kiinteässä laadussa.

Tunnelmanmuutoksen ennakointia

27.7.2012

Suuntaan katseeni kauas tulevaisuuteen, koska yleisön pyynnöstä tässä hetkessä tarvitaan taukoa. Täällä blogissa on haikailtu kartantulkinnan synteesin perään, ja kartan osasten katsomisessa ja miettimisessä on huomattu olevan työtä. Kuinkahan monta kertaa olen ollut samassa tilanteessa karttojen kanssa, että pyydän lisäaikaa…

Nyt ei tosiaankaan kysellä synteesien perään. Minun katseeni on suunnattu niinkin pitkän ajan päähän kuin ensi viikkoon. Taidan kuulla jostain naureskelua. Kansankielessä on sanonta odottaa kuin Kuuta nousevaa, ja yhtä astrologista merkkipaalua olen tosiaan odottanut. En Kuuta, enkä nousua, koska sekin on periaatteessa jo tapahtunut. Venus pääsee pois varjo-alueeltaan kunhan heinäkuu loppuu.

Joku aika sitten höpisin Time Lordeista eli ajan herroista, ja Venus on tänä vuonna minulle ajan herra. Kitsaaksi saiturirouvaksi voisin sitä ennemminkin kutsua. Kun oman ajan herran transiitit (ja muiden planeettojen transiitit tuolle samalle planeetalle omalla kartalla) ovat vuoden huomattavimmat, olen saanut tälle vuodelle sellaiset riemastuttavat merkkipaalut kuin Venuksen perääntymisen laskuakseliltani ja Saturnuksen neliön oman karttani Venukselle (syksylla tulee la Grande Finale). Huomattu ja tunnistettu tosiaankin on, silleen symbolisesti polvet ruvella.

Venuksen kesä, eli sen perääntyminen ja kulku varjo-alueellaan alkavat olla kohta ohi. Venus pääsee pois varjosta (ylittää sen kartankohdan mistä perääntyminen alkoi) tiistaina 31. heinäkuuta iltapäivällä minuuttia vaille neljältä, kaksosissa 23°59’31’ tarkalleen. Venus kulkee meillä tuolloin kahdeksannessa huoneessa, mikä voi teemoina viitata niin ihmissuhteisiin kuin talousasioihinkin. Kun Venus kulkee kaksosissa, sitä hallitsee perääntyvä Merkurius, mikä ei ajatuksena tunnu ylentävältä. Venuksen tarkin kulma on Saturnukseen, ankaraan herraan, vain kymmenen kaariminuutin erolla täsmävaikutuksesta. Vaikka Venus siis pääsee tuon hetken jälkeen hengittämään vapaammin, ei alku tunnu ilojuhlalta. Monta asiaa taidetaan joutua tarkistamaan, kantamaan vastuuta, ennen kuin kukaan pääsee helpommalla.

Minä en usein syynää taivaan liikkeitä siinä mielessä, että kumpa jokin energiavaikutus menisi pian ohi. Kyllä minä ennemmin koetan itse tehdä jotakin asioille kuin vain odottaisin tunnelman muutosta tai parempia aikoja. Mutta nyt Venuksen suhteen minun on tunnustettava, että takki alkaa olla aivan tyhjä.

Taidanpa tehdä niin radikaalin tempun, että värkkään transiittikartan, josta olen poistanut koko Venuksen! Kyllä sellainen itsepetos onnistuu, sillä onhan edelleen Neptunuksen sumuvaikutus päällä. Ajattelinkin sarkastisesti jutun alkulauseesta, että on aivan sama minne yritän katsettani suunnata, Neptunuksen ollessa Auringon ylityksessä, sillä en minä mitään todellista näe.

Sillä välin kun testaan, voiko ilman Venusta elää, kertokaa te millainen teidän osaltanne Venuksen kesä on ollut? Olenko ainut jolla on ollut harmia niin rakkaudessa, ystävyyssuhteissa kuin raha-asioissakin? Olisiko meillä jo lupa odottaa hiukan parempia aikoja noissa asioissa? Mitä perääntyvä Venus sinulle osoitti?

Oma Kuu vaiheessa

26.7.2012

Joitakin päiviä sitten eräänä yönä pyöriskelin sängyssäni saamatta unta. Kiroilin mielessäni kun edes Kuuta en voinut syyttää, sillä juurihan oli ollut Uusi Kuu eikä Kuu tosiaankaan ollut täyttymässä Täydeksikuuksi, eli tulossa aikaan jolloin Kuunkiertoa pidetään ”syyllisenä” omaan levottomuuteen. Jäin siinä sitten unetonna ajattelemaan astrologian kuvioita, ja sain eräänlaisen väläyksen.

Sen lisäksi, että Kuu kiertää taivaalla omaa sykliään, Uudesta Kuusta Täydenkuun kautta vanhaksi, se kiertää transiittina omaa karttaa. Kuu tuo Kuun paluussa joka kerta itselle Uuden Kuun, ja oman Kuun kohdasta voi laskea missä kohtaa omaa karttaa Kuu on ”minun syklissäni” kasvavassa vaiheessa, milloin Täydenkuun ajassa jne.

Silloin kun unettomana hermoilin, Kuu oli minun omassa syklissäni hullun kuun vaiheessa, tulossa omaan täydenkuun kohtaani kartalla. Koska oma Kuuni on kaloissa, saan täydenkuun aina silloin kun Kuu on neitsyen merkissä, omalla kartallani siis. Ennen täyttäkuuta Kuu antaa aina hullun kuun vaiheen jossa pingotetaan, ja minun kartallani osa tuosta tulee aina silloin kun Kuu on muutoinkin neitsyessä. Ehkä tässä tuplavaikutuksessa on osa syytä siihen, että omanlainen kuuhulluus väijyy minua niin helposti.

Kuunvaiheet omassa syklissä on aika helppoa hahmottaa kartalta. Minä tein seuraavasti: printtasin karttani ja piirsin siihen viivan Kuusta vastapäiselle kartanpuolelle, jonne piirsin täydenkuun symboliksi. Sitten laskin Kuusta eteenpäin 90° ja piirsin tästä kartankohdasta toisen viivan halkomaan karttaa; tämä kuvaa kasvavaa ja vähenevää puoltakuuta minulle. Näin oli siis kartalla iso risti, ja kun näiden väleihin 45° kohtaan piirsin vielä yhdet halkaisijat karttaan, sain kahdeksan kuunvaihetta merkittyä karttaani.

Minun tapauksessani Kuun ylittämät merkit osuvat aina välillä hetkeksi yksiin sen ylittämän vaiheen kanssa. Kun Kuu menee minun kartallani Uuden Kuun alkuvaihetta, se on ensin hetken kaloissa mutta siirtyy pian oinaaseen, mikä kuvaakin uutta alkua symbolisesti eläinradalla. Kasvuvaihe päästään aloittamaan härässä, ja toimintaan ryhdytään kun Kuu tulee yhtymään Jupiterilleni joka kuukausi (koska siis kartallani Kuu ja Jupiter ovat tasan neliössä keskenään). Arviointivaihe eli Gibbous eli se hullunkuun vaihe alkaa minun kartallani leijonasta ja kattaa siis aika paljon asteita neitsyessäkin. Täydenkuun kulminaatiovaihe pitää sisällään vaa’an. Ja silleen, toivottavasti pysyitte perässä hahmotelmassani.

Mitä siis yritän tällä sanoa? Että vaikka Kuu taivaalla kulkisi ihan jossakin muuassa merkissä, se voi sinun karttaasi nähden ylittää sinun omaa hullunkuun vaihettasi, tai viimeistä balsamista syventymisen vaihetta. Joku toinenkin Kuuherkkä ihminen saattaa aistia Kuun merkityksen omalle itselleen melkein jopa paremmin kuin Kuun merkin taivaalla.

Joku Kuunvaiheista saattaa olla itselle kaikkein merkityksellisin, ehkä se jossa oma Kuu on Aurinkoon nähden omalla kartalla. Kun itse olen Uudenkuun lapsia, olen kyllä pistänyt merkille, että silloin kun Kuu on oinaassa, eli minunkin kartallani alkuvaiheessa, saan aika paljon ideoita ja aloitan puuhia. Mutta tuo hullunkuun aika, etenkin kun Kuu alkaa tulla hyvin lähelle täyttymystään (minun täyttäkuutani neitsyessä), on varmaan minullekin se kaikkein hermostunein ja pingottunein aika. Olen ennenkin pistänyt merkille, että silloin kun Kuu kulkee lähellä Keskitaivastani, saan useimmiten asiakkailta tulkintatilauksia. Silloin Kuu kulkee minun karttani yhteistyön (siemenkuu) saraa. Parhaiten pystyn tekemään kirjoitustöitä kun Kuu kulkee taivaalla kauriissa, ja minun kartallani mietiskelyn kohdalla.

Koska Kuuta on vähän hankala tutkia transiitteina, saattaisi vaiheittain jaotellun kierron tutkiminen kertoa Kuun arkipäiväisistä toiminnoista itselle. Kuun kautta voi etsiä omia mielialoja, tunnelmia, ja arkisia usein toistuvia seikkoja. Kahdeksaan jako antaa suurpiirteisemmän pätkän huomata Kuun tunnelmien muutoksia, koska Kuu kulkee tuota 45 asteen väliä noin kolme ja puoli päivää. Ehkä joku pistää ideani korvantaa ja haluaa kokeilla itsekin?

Synteesi osa 3 – Planeetat

25.7.2012

Planeettojen tutkimisessa ollaan astrologian ytimessä. Vaikka käytetty huonejärjestelmä olisi mikä hyvänsä, planeetat ovat syntymäkartoilla aina samassa sijainnissaan. Tuumin tässä parhaillaan kirjoittaessani, mikä olisi paras tapa suorittaa tämä keskeisin ja suuritöisin astrologisen tulkinnan osuus. Kaivetaanko samalla kertaa kustakin planeetasta kaikki mahdollinen tieto esiin, vai onko se liiallinen informaatiotulva, jossa on taas vaarana kokonaisuuden kadottaminen? Jossain vaiheessa pienet yksityiskohdat täytyy kuitenkin katsoa.

1. Planeettadatat

Planeettojen yksityiskohtaisen tiedon erittelyyn tarvitaan karttasivun lisäksi yleensä datasivu, josta selviää planeetan liikenopeus ja -rata. Astro.comin karttojen sivulla on linkki tällaiseen datasivuun kartan yläpuolella. Jokaisesta planeetasta kannattaa tehdä ytimekkäitä muistiinpanoja, joita voi vertailla planeettojen välillä. Tutki jokaisen planeetan merkkiä, onko se omassa merkissään, vastamerkissään, alennuksessaan tai ylennyksessään. Ota selville hallitseva planeetta, ja myös se, mitä kyseinen planeetta hallitsee kartalla. Näin selviää planeetan toiminnan ehdot, minkä alaisuudessa, avulla ja kenties kautta planeetta toimii (hallitsijan rooli) ja myös mihin planeetta itse ulottaa teemaansa.

Merkit antavat viitteitä planeetan toiminnan sujuvuudesta ja vahvuudesta. Omassa merkissä asiat on hyvin, mutta ylennysmerkissä vielä paremmin. Vastamerkissä ja alennuksessa toimintaan tulee rajoitteita. Jo tässä vaiheessa saattaa huomata planeettojen välisiä kytköksiä merkkien välillä, vaikka ne eivät olisikaan kulmassa keskenään. Vastavierailulla tarkoitetaan kahden planeetan sijaintia toistensa merkeissä tai ylennysmerkeissä; tämä saa planeettojen energiat pelaamaan hyvin yhteen ja kumpikin saa tällaisesta vahvuutta.

Perinteisessä astrologiassa katsotaan myös tarkkaan, onko planeetta itselleen sopivalla puolella horisonttia, onko se yö- vai päiväplaneetta, ja pääseekö siis sijaintinsa puolesta toimimaan sujuvasti vai rajoitetusti. Linkistä löytyy lisätietoa jos joku haluaa ottaa tämän tekijän mukaan tuumattavaksi.

Tarkista jokaisen planeetan kohdalta miten se on kulkenut avaruudessa syntymän hetkellä, onko se etenevä, perääntyvä (karttasivussa planeetan symbolin perässä Rx) vai pysähtynyt (symbolin perässä S). Datasivujen sarakkeissa kulkunopeus on merkitty joko Speed tai Travel nimikkeellä; jos luku on nollassa, planeetta on täysin pysähtynyt, jos esimerkiksi +42 planeetta kulkee nopeasti, ja jos edessä on miinusmerkki, se tarkoittaa perääntymistä. Joissakin astro-ohjelmissa saa erikseen määriteltyä, onko planeetan kulkunopeus suhteessa sen normaaliin kulkuun nopeata vai hidasta. Hitaus kertoo pysähtymisen läheisyydestä ja voi osoittautua painokkaampana merkityksenä. Pysähtyneen planeetan huomaaminen on usein ongelmallista, koska hidas ulkoplaneetta on useita päiviä pysähtyneenä eikä astro-ohjelma silti merkitse sitä pysähtyneeksi. Jos siis kulkunopeus on nollan tienoilla, tarkista efemerideistä missä asteessa ja kaariminuutissa planeetta on ollut pysähdyksissä. Pysähtynyt planeetta on kartan voimatekijä.

2. Planeetat huoneissa

Käyttämäsi huonejärjestelmän mukaan katso miten planeetat asettuvat huoneisiin. Perinteisessä astrologiassa kulmahuoneet ovat tärkeimmät, ja niissä sijaitsevat planeetat saavat toimintaenergiansa helposti esille. Välihuoneissa (2, 5, 8 ja 11) tulee viivettä, mutta ei lopullista estettä. Päättöhuoneissa sijaitsevat planeetat uinuvat ja voivat jäädä merkityksettömiksi. Linkissä juttua traditionaaleista huoneista. Modernissa astrologiassa katsotaan onko planeetta omassa huoneessaan (lunttaa osan 1 kuvasta) ja voi tällä kartan alueella olla edukseen.

Katso onko mikään planeetta lähellä akselia, sillä tämä sijainti nostaa planeettaa esille. Nouseva planeetta on ensimmäisessä huoneessa muutaman asteen etäisyydellä nousuakselista, ja tuo omaa teemaansa nousumerkkiin. Linkistä löytyy tästä pohdintaa. Jos planeetta on noin viiden asteen etäisyydellä akselista päättöhuoneessa, sen voidaan katsoa vaikuttavan jo edessään olevassa kulmahuoneessa. Jos planeetta sattuu olemaan huoneissa aivan huonerajalla, se vaikuttaa kummassakin huoneessa.

Huoneen kärki eli kohta mistä huone alkaa, kertoo merkillään huonetta hallitsevan planeetan. Jos kärki on esimerkiksi ravussa, Kuu hallitsee tätä huonetta, vaikka siinä ei olisi planeettoja. Tyhjät huoneet eivät siis ole astrologisesti milloinkaan tyhjiä. Katso mikä huone on kartalla painokkain, yleensä Aurinko tai Kuu lisäävät huoneen merkitystä. Huoneen teema saattaa kertoa minkälainen elämänareena on itselle tärkein.

3. Planeettojen kulmat eli aspektit

Aspektit kertovat kartan dynamiikasta, ja näistä muodostuu se omanlainen leima tai rakenne persoonaan. Toisilla meistä on tukku haastavia kulmia kartoillaan, toiset lekottelevat kolmioilla… Katso ensin planeettojen pääaspektit toisiinsa. Tässä auttaa taulukon muotoon kerätty kaavio. Huomio onko jokin planeetta vailla pääaspekteja toisiin planeettoihin; aspektiton planeetta voi olla kartan kunkku. Tässä linkki aspektittomista kertovaan juttuun. Etsi kartan tarkin pääaspekti. Kulman selityksessä voi ottaa huomioon, onko se avautuva vai sulkeutuva (linkki). Kulmien kanssa oikeastaan pitäisi samaan aikaan tarkistaa ovatko planeetat ollenkaan samoissa sfääreissä avaruudessa, eli paralleelit ja kontraparalleelit (linkki). Väljempikin yhtymä voi olla paralleelin kautta voimakas.

Jos pääaspektit ovat hyvin hallussa, voi tutkia pikkuaspektit, eikä kannata unohtaa Johndron kulmiakaan.

Etsi kartan planeettakuviot, onko esimerkiksi T-ristiä, Suurkolmiota, Stelliumia tai Yodia.

Nyt pitäisi olla kartasta kerättynä tietoa niin että pursuu korvista ulos ja muistilaput ovat täynnä. Kaikesta tästä pitäisi hahmottaa jokin juoni, ja se lienee kaikkein haastavin tehtävä tulkinnassa. Juoni on persoonallisuustekijä, ja siksi niitä on monia erilaisia. Jonkun karttaa määrittää Stellium, toisella aspektiton planeetta, kolmannella se että kaikki planeetat ovat kulmahuoneissa. Joskus juoni paljastuu aspektien kautta, esimerkiksi niin että kartalla on suuri määrä kvintiilejä. Ehkä planeetat ovat muutaman yhtymän kimpoissa? Joskus pistää silmään usean planeetan sijainti omassa merkissään, tai että löytyy monta vahvistavaa vastavierailua. Juonia saattaa olla myös useita; joillain kartoilla on niin paljon tavaraa että niitä on aivan hengästyttää tulkita, ja on vaikeata määrittää mikä juttu olisi merkittävämpi kuin toinen. Todennäköisesti ihminen toteuttaa kaikkia teemojaan, joskus vuorotellen, joskus lomittain. Niin, astrologia ON aika vaikeata.

Ei kannata hätääntyä siitäkään, jos edelleenkään ei tunnu nousevan mitään erityistä esille. Vielä on tulkinnallista hienosäätöä jäljellä. Joskus pienikin seikka saattaa olla se murikka mikä loksauttaa kaiken kohdalleen. Juttuun on sisään linkitetty paljon luettavaa, ja lisää löytyy alaosan linkkiluettelosta. Jos edelleen kaipaa tietoa planeettakuvioista, näistä voi koettaa löytää jotakin blogin haulla, googlesta sekä astrokirjallisuudesta.

Mahdoitko jo löytää teeman tai seikan, mikä karttaasi määrittää?

Sirius nousee

24.7.2012

Tiesittekö että mätäkuun ajoitus liittyy taivaan liikkeisiin ja on siten vähän kuin astrologiaa? Meillä puhutaan mätäkuun jutuista silloin kun tarinalla ei ole mitään todellisuuspohjaa, mutta oikeasti mätäkuun ajalla on paljon hienompi ja kauniimpi historia. Tämä aika ajoittuu alkavaksi 23.7. ja kestää kuukauden, ja se lähtee käyntiin siitä kun Aurinko on tullut varmasti leijonan merkkiin ja on kolmiokulman etäisyydellä nolla-asteesta oinasta, eli hetkestä jolloin Aurinko mittasi Kevätpäivän tasausta (ja aloitti astrologisen vuoden).

Mätäkuun nimi on meillä käännösvirheen perua, ja oikeammin pitäisi puhua Koirakuusta. Koira tässä yhteydessä taas on perua Kiintotähdistä ja koiratähdeksi kutsutusta Siriuksesta, kaikkein kirkkaimmasta tähdestämme. Sirius kuuluu Ison koiran tähdistöön, on siinä koiran kuonon kohdalla (joissakin kuvissa on piirretty kurkkuun). Kirkkaana tähtenä Siriusta on taivaalla seurattu aina, ja sen sijainti taivaalla tietyssä asemassa on ilmoittanut Niilin tulvinnan ajankohtaa, ja siksi ollut tärkeä tieto maanviljelyksen kannalta.

Sirius sijaitsee tällä hetkellä 14°15’ rapua. Kun Aurinko on kesällä kulkenut ravussa, sen kirkkaus on piilottanut Siriuksen näkyvistä. Nyt kun Aurinko on siirtynyt loitommaksi, Sirius ehtii nousta taivaalle pieneksi hetkeksi aamuisin loistamaan ennen Auringonnousua; nouseva Sirius on ollut merkkinä Koirakuusta.

Meillä tietysti mätäkuukin samaan aikaan on ollut osuva nimitys ajankohdalle, jolloin tavallisesti on vuoden kuumin ja kostein aika. Onhan tämä bakteereille kulta-aikaa, ja monta kertaa on huomattu nimityksen pitävän paikkansa kun elintarvikkeet pilaantuvat helposti ja haavat eivät meinaa parantua.

Kiintotähtien tulkinnassa Siriukseen liitetään suuri merkitys, koska se kertoo pienen ihmisen elämän nivoutumisesta osaksi jotakin suurta kokonaisuutta. Tässä on jaloutta ja omistautumista, voi olla jopa jumalallista kosketusta. Kun Sirius ohjaa elämää sijoittumalla tärkeään kartankohtaan, ei ihmisen polku ole välttämättä helppo, koska tarkoitukselle pyhittäminen vaatii uhrauksia. Siriuksessa on kuitenkin kaunis, kohottava ja ylentävä piirre, mihin se sitten liittyykin.

Koska kiintotähdet ovat nimensä mukaisesti miltei samassa kohtaa taivaalla aina, on Sirius tällä hetkellä elävillä ihmisillä miltei samassa kohdassa kaikkien syntymäkartalla, esimerkiksi 1950 Sirius oli 13°23’ rapua ja on nyt noin 60 vuodessa liikkunut tuon miltei täyden asteen verran (vain) eteenpäin eläinradalla.

Kuka teistä lukijoista on Siriuslainen, kenelle tähti ilmoittaa kuulumisesta suureen kokonaisuuteen?

Synteesi osa 2 – Perusteita

23.7.2012

Edetään etanan askelin kartoissa ”sisärenkaalle”.

1. Kuunvaihe

Kuunvaiheen määrittämiseen ja tulkitsemiseen on monia eri tapoja ja systeemejä. Aika yleinen on jakaa Kuun kierto kahdeksaan. Kuunvaiheen näkee silmämääräisesti siten, että katsoo omaa karttaansa siten, että asettaa Auringon lähimmäksi itseään, alas ja omaa napaa kohden (kierrä siis paperille tulostettua karttaa edessäsi tarvittava määrä). Missä kohdassa karttaa tällöin Kuu on, suhteessa Aurinkoon? Jos se on oikean käden puolella, on Kuu kasvavassa vaiheessa, vasemmalla taas vähenevässä vaiheessa. Suoraan Aurinkoa vastapäätä oleva Kuu on Täysikuu. Jos Kuu on ihan lähellä Aurinkoa myös alhaalla, kummalla puolella se on; jos oikealla, on Uusi Kuu ihan vastasyntynyt, jos vasemmalla, on Vanha Kuu viimeisillään. Karkeasti selitettynä Uuden Kuun ihmiset ovat innokkaita kasvattajia, Täydenkuun jälkeen syntyneet rauhallisempia tuumaajia.

Kahdeksaan jaetut vaiheet sisältävät kukin 45 astetta. Ylläolevan kuvan avainsanoja käyttääkseni 0 = alku, 45 = kasvu, 90 = toiminta, 135 = arviointi, 180 = huippu, 225 = yhteistyö, 270 = mietiskely ja 315 = syventyminen.

Kuunvaiheet voidaan jakaa myös 28 osaan, tai vain kolmeen, jollaista on hauskasti esitellyt astrologi Markku Manninen. Kasvavan Kuun puolella 120 asteen sisällä olevat Kuut ovat Peppi Pitkätossuja, Täydenkuun molemmin puolin 120 – 240 asteissa ovat Scarlett O’Haroja, ja laskevassa Kuussa 240 – 360 asteissa ovat Äiti Teresoja.

Itse käytän paljon myös eläinradan merkkeihin perustuvaa jaottelua 12 vaiheeseen, jossa siis Auringosta seuraavat 30 astetta ovat oinasta, 30-60 astetta härkää jne. Näistä on mukava keksiä kahden erilaisen merkin symbiooseja, mutta joskus sattuu niinkin että Kuunvaihe on samaa merkkiä kuin missä Kuu sijaitsee eläinradalla, jolloin merkki saa tuplavahvistuksen.

Mitä Kuunvaiheen ilmaisutapaa päätätkin käyttää, mieti miten vaihe sopii yksiin kartan olennaisimpien tekijöiden kanssa. Esimerkiksi tulen elementti vahvistaa Uuden Kuun innokkuutta, ilman elementti Täysikuumaista sosiaalisuutta ja veden elementti vastaa vanhan Kuun syvällisyyttä.

2. Kartan laatu

Laatuja on kolme, johtava, kiinteä ja muuttuva. Johtavia ovat oinas, rapu, vaaka ja kauris. Kiinteitä härkä, leijona, skorpioni ja vesimies. Muuttuvia kaksonen, neitsyt, jousimies ja kalat. Laadut muodostavat aina ristin kartalle; kaksi oppositiomerkkiparia kuuluvat samaan laatuun. Laatua laskiessa voi ottaa mukaan planeettojen lisäksi nousuakselin ja Keskitaivaan.

Joskus laadut menevät kartalla tasaisesti, jolloin päällimmäisintä laatua on vaikeata erottaa. Ehkä näin on myös persoonassa, ja tätä pitää kuulostella omasta olemuksesta. Laatujen kohdalla voi painottaa vähän Auringon, Kuun ja nousuakselin merkkejä, jos ne tekisivät pesäeroa siten, että yksi tulisi toisia vahvemmaksi.

Tässä muutamia avainsanoja laaduista. Johtava laatu kertoo aktiivisuudesta, ulospäinsuuntaavuudesta ja innokkuudesta yrittää. Kiinteä laatu pitää paikoillaan, vakiintuu, juurruttaa ja kestää sitkeästi. Muuttuva laatu joustaa, sopeutuu, ottaa vastaan ja välittää, saattaa myös häilyä.

Kiinnittäkää huomiota siihen, jos jokin laaduista on poikkeuksellisen painokas, tai jos jokin on vähäinen tai puuttuu kokonaan. Iso määrä jotain laatua ohjaa persoonaa ja toimintaa tiettyyn suuntaan, puuttuminen voi tuntua käsittelyn hankaluutena tai voimakkaana kompensointina. Linkistä vähän tarkemmin laaduista.

3. Elementit

Tutkitaan samalla haarukalla planeettojen ja akseleiden sijainti neljässä elementissä. Tulta ovat oinas, leijona ja jousimies. Maata edustaa härkä, neitsyt ja kauris. Ilmaa ovat kaksonen, vaaka ja vesimies. Vettä ovat rapu, skorpioni ja kalat. Tulen ja ilman elementit katsotaan maskuliinisiksi (positiivisiksi), maa ja vesi ovat feminiinisiä (negatiivisia). Tulen ja ilman merkit ovat toisiaan vastapäätä, samoin kuin maa on vastapäätä vettä. Miettikää myös mielessänne, kuinka jokaisessa elementissä on mukana jokaista laatua.

Tulen elementti mielletään spontaaniksi, optimistiseksi ja yksilölliseksi. Maa kertoo realismista, konkretiasta ja sovinnaisuudesta. Ilma osoittaa sosiaalisuutta ja älyllisyyttä. Vettä ovat tunne, intuitio, vaistot ja heijastus.

Aurinko ja sisäplaneetat jossakin elementissä painottavat tätä enemmän kuin ulkoplaneetat. Suuri määrä jotakin elementtiä voi olla yksipuolisuutta, ja usein silloin jokin kolmesta muusta jää vähälle edustukselle. Silloin kannattaa miettiä, miten tuon elementin asiat on omassa persoonassa hoidossa; jääkö yhden tekijän kontolle huolehtia esimerkiksi veden elementin osuudesta, ja entäs jos tässä elementissä oleva planeetta onkin teemalle vieras, esimerkiksi Saturnus. Linkistä löytyy lisää asiaa elementeistä.

Laatu ja elementti ovat olennaisesti mukana jokaisen planeetan ymmärtämisessä. Planeetoilla on oma yleisteemansa, mutta sävyt muuttuvat laatujen ja elementtien myötä. Kiinteä Venus on ihan erilainen kuin muuttuva Venus. Tulinen Merkurius on toisenlainen kuin maallinen Merkurius. Kiinnitetään kuitenkin yksittäisiin planeettoihin huomiota vasta myöhemmin, ja katsotaan nyt vain suhteellista osuutta kartan kokonaisuudesta.

Kun viimeksi saatiin karkea yleistys, lähtökohta, omalle kartantulkinnalle, nyt edetään vain hippusen verran. Jatkan omaa esimerkkiäni. Minun Kuuni on Uusi Kuu ja oinaan vaiheessa, tunnistan Pepin, ja vaiheen oinaasta tulee kalojen merkkiin jännää ristiriitaa. Innokkuutta on, mutta suuntia taitaa olla liian monta. Karttani on todella pahasti vinksallaan muuttuvaan laatuun, sillä seurauksella että vain Venus kauriissa edustaa johtavaa. Yhdessä innokkaan Kuunvaiheen kanssa tästä nousee epäilys, lähteekö mikään ikinä lentoon, löytyykö potkua yritykseen. Elementeissä on sama ilmiö, vettä loiskuu liikaa. Tulessa on vain nousuakseli, eikä lainkaan planeettaa, ja Jupiter kaksosissa on ainoa ilman elementissä oleva planeetta. Jupiter joka hallitsee tuota nousua. Mielestäni minulla on mennyt kompensaation puolelle; en pidä itseäni tunteellisena ja herkkänä, ja nimenomaan älylliset asiat (Jupiter ilman elementissä) innostavat (nousu tulen elementissä) minua. Muuttuvan laadun runsaus voisi auttaa pääsemään irti ensisilmäyksen subjektiivisuudesta, veden elementti vie kanssaelämään toisten ”sotkuja”.

Millaista lisätietoa saitte näiden kolmen kohdan kautta kartoistanne? Koska edelleen ollaan tiedonkeruun vaiheessa, voi johtopäätöksiään pitää olettamuksina ja hahmotelmina, jotka joko tarkentuvat myöhemmin, tai täytyy löytyä perustelut näiden hylkäämiseen. Tavoitittehan Pepin, Scarlettin ja Äiti Teresan idean ilman selityksiä, jo hahmojen perusteella?

Minä-hehkua vai kiirastulta ajassa?

22.7.2012

Aurinko siirtyy tänään 22. heinäkuuta leijonaan, sydänkesän lämpöiseen merkkiin keskipäivän tienoilla minuuttia yli yhdeltä. Meillä Aurinko on silloin kymmenennessä huoneessa, lähimpänä Keskitaivasta. Isossa syklissä jatkuu ravun ingressistä saatu ajan tunnelma, mutta leijonan aika vakauttaa ja kiinteyttää sitä mikä nyt on käynnissä.

Leijonassa hienosäätö on tulimerkkisesti suurpiirteistä, komeaa ja näyttävää. Mielenkiintoiselta tähän aikaan pulahtaminen näyttääkin, sillä Aurinko ei tee leijonaan tullessaan pääaspekteja muihin planeettoihin. Vain Neptunus perääntyy kaloissa merkin alkupäässä, mutta kalat on leijonaan nähden täysin kuolleessa kulmassa, joten ei saa Aurinko Neptunuksen lumovoimaa. Auringolla leijonassa ei ole mitään hätää, onhan merkki sen omaa reviiriä, missä Aurinko saa olla kaikkein aurinkoisin ja kirkkain. Ajan henki korostanee siis omaa tahtoa, omaa egoa, luovuutta, näkyvän paikan ottamista ja esilläoloa. Mielestäni ajassa vallinnut teema on jo jonkin aikaa, vähintään siitä saakka kun Uranus meni oinaaseen, ollut minuutta ja jopa minäkeskeisyyttä korostavaa. Vaikka yhteisöllisiä teemoja on ollut näkyvissä esimerkiksi Saturnuksen ja Neptunuksen kautta, ovat ne ikävä kyllä olleet ennemmin hyökkäyksiä yhteisöjä kohtaan kuin näiden kukoistamista ja eheytymistä. Mielestäni ajassa on menty aika pitkälle erillisyyteen, kukin saa pärjätä omillaan, ja leijonan aika voi taas nostaa yhden piikin tällaisessa kehityksessä. Ne jotka tähän kykenevät, saavat hyvän mahdollisuuden.

Leijonan ajan alkaessa ollaan kasvavan Kuun puolella, mikä suosii eteenpäinmenoa. Ajassa on mahtavia jännitteitä, lähinnä T-ristin kautta Marsin, Uranuksen ja Pluton tarjoamissa energioissa, dynamiikkaa siis löytyy. Meillä merkinvaihdoksen kartalla nousee vaaka, ja sitä hallitseva Venus on Auringon tavoin aspektiton. Sosiaalinen tai taiteellinen virta on myös vahvaa. Voihan merkit viitata taloudellisiinkin seikkoihin, sillä leijona on varsinainen pankkiiri merkiksi. Ollaanko me rikkaampia kuin ymmärretäänkään?

Tietynlainen hankaus ajassa pistää erityisesti silmään merkinvaihdoksen kartalla. Kvinkunsseja on 154% enemmän kuin taviskartalla, ja kyllä se on paljon. Aurinko on kvinkunssissa Neptunukseen, Kuu on kvinkunssissa Uranukseen nähden, Merkurius ja Mars ovat molemmat kvinkunssissa Chironille, ja vielä Jupiter Plutolle. Ainoa planeetta mikä näiden ylitse jää, on Saturnus, ja sekin kulkee tällä hetkellä aspektittomana. Perin epätavallinen kartta siis. Kvinkunssit eivät välttämättä ole vain vahingollisia kulmia, sillä niiden kautta on mahdollisuus löytää sellainen ratkaisu, mihin ei mitenkään muuten pääsisi. Tämän ajan luovuus voi olla oivaltavaa ja todella kirkkaan loistavaa, vaikka siis elämme perääntyvän Merkuriuksen ajassa. Muutamia ylitettäviä kynnyksiä saattaa olla, meiltä vaaditaan perehtymistä ja omistautumista, mutta ehkä juuri noiden ylitettävien reunaehtojen vuoksi onnistuminen on sitäkin upeampaa.

Leijonien vuosi, mitä on odotettavissa? Muutaman ensimmäisen leijonapäivän aikana syntyneet voivat missata jotakin, koska Neptunuksen salakavala kvinkunssi on juoksuhiekkana. Toisaalta saavat sitten syksyllä laittaa kaiken järjestykseen, kun Saturnuksen neliö pakottaa tarkistukseen. Tämä tulee eteen kaikille ennen 3.8. syntyneille. Elokuussa 15. päivän jälkeen syntyneet leijonat saavat paremmin kaverin Saturnuksesta tänä kesänä ja syksynä. Taivaan iso neliö Uranus-Pluto voi tuottaa päänvaivaa monelle noin 27.7. – 4.8. synttäreitään viettävälle, sillä Uranus houkuttaa helppoihin muutoksiin, mutta Pluton osuus tuottaa harmia, eikä kaikki ehkä mene kuten on suunniteltu. Jupiterin kivoja, mutta aika vaimeita kulmia saavat kaikki paitsi ennen 29.7. syntyneet. Kaikkein merkillisin vuosi voi olla niille leijonille, jotka ovat syntyneet noin 9. – 14.8. Jos tykkää rauhallisesta paistattelusta niin okei, mutta jos pitäisi jotakin isoa saada aikaan niin energiat saattavat olla hukassa, sillä heille ei taivaalta työntöapua transiittien muodossa (Auringolle) tule. Onneksi kartoilla on muutakin kuin Aurinko, vaikka se leijonilla taitaakin olla se oman kartan mansikkapaikka!

Sädehtiviä Auringonpaluita kaikille Jellonille!


%d bloggers like this: