Ajan hengestä tapahtumissa maailmalla

Estelle laivalla on aina ollut olemassa tietty murunen sydämestäni. Se on ollut esimerkki toimivasta idealismista käytännön tasolla. Rahtilaiva kunnostettiin merikelpoiseksi purjealukseksi, joka laivasi noin vuosikymmenen ajan Reilun kaupan tavaroita Afrikasta Suomeen.

Nyt Estelle on vaihtanut omistajaa ja purjehtii murtamaan Gazan alueen kauppasaartoa. Ruotsalaisen aktivistijärjestön alla Estelle ottaa osaa vaaralliseen avustusoperaatioon. Aikaisemmassa vastaavassa yrityksessä menetettiin ihmishenkiä.

Kun tästä uutisoitiin, en voinut olla yhdistämättä tätä voimakkaisiin ajan laadun tekijöihin; Pluto kauriissa ja sitä neliöivä Uranus oinaassa voivat kertoa juuri tämän hankkeen kaltaisista uhkarohkeista teoista. Oinas ja kauris ovat johtavista merkeistä korostuneen sotilaallisia, puolustustahtoisia ja aktiivisen toimeliaita. Kenties Neptunus ja Saturnus ovat myös hengessä mukana omalla tavallaan, Neptunus kaloissa edustaa meriä, ja pian Saturnuskin siirtyy ehdottomaan skorpioniin. En halua ottaa poliittisesti kantaa Palestiinan ja Israelin tilanteeseen; ilmiönä tämä vastaa ajan laatua.

Advertisement

Tärkeät hetket tuulessa

Täytynee vilkaista jo ensi yönä suurimmillaan kuumottavaa Kuuta, joka syntyy täydeksi huomenna sunnuntaina 30. syyskuuta aamulla hiukan kuuden jälkeen. Kuu täyttyy oinaan tulisuudessa 7°22’, Auringon vakauttaessa vaa’asta. Tämä täysikuu saattaa olla vuoden tärkein, sillä se aktivoi voimakkaasti pitkäaikaisen Uranuksen ja Pluton neliön; Kuun ylittäessä Uranuksen ja Pluton toimiessa energioitten purkajana T-ristin kärjestä.

Kuu syntyi viimeksi neitsyessä Pluton energioitten alla sekin, aikaan jolloin Pluto istui pysähtyneenä taivaalla. On kai asiaa, että Pluto nyt purkaa sen, minkä syntyyn oli osallisenakin? Tämä täydenkuun hetki tuntuu olevan latauksia täynnä. Venus ja Mars ovat aktivoineet toisiaan kulmalla, mutta onneksi meillä on tarjolla helpommallakin tavalla haltuun otettavia voimia; Merkuriuksen ja Jupiterin kulma ilman elementissä ja Saturnuksen ja Neptunuksen täyttymystään odottava kulma kohta veden elementissä kokonaan (tätä viimeksimainittua minun pitäisi tunnustella tarkemminkin, muistuttakaa jos meinaan unohtaa!).

Oinaan täysikuu ottaa aktiivisesti haltuun sen, mitä on tulossa valmiiksi. Ilmapiiri voisi olla lapsenomaisen riehakas, mutta koska paljon suuremmat voimat ovat nyt pelissä mukana, saattaa tunnelma kallistua enemmän hyökkäyksen, puolustuksen, tulen ja roihun teemoihin. Eivät nämäkään taivaan voimat vaarallisia ole, mutta on syytä varoa polttamasta näppejään, sen verran kuumottavalta aika nyt tuntuu.

Tämän tulevan täydenkuun ajalle, seuraavien parin viikon sisään siis, ajoittuu yksi tämän syksyn tärkeimmistä astrotaivaan tapahtumista. Saturnus siirtyy seuraavaan merkkiin skorpioniin, ja tällä kertaa siirtymä tulee päättäväisesti kertarysäyttämällä (jos vertaamme punnitsevaan ja hannaavaan vaakaan menoa, sitähän Saturnus teki pitkän aikaa edestakaisin neitsyeen palaillen). Aika isolta osin taivaan tunnelma tulee muuttumaan kokonaan toisenlaiseksi. Ajan henki näyttää olevan totaalinen, kerrasta poikki, mennään eikä meinata, eikä taakse enää vilkuilla.

Täydenkuun Saabinen Symboli on Lierihatun nauhat heiluvat itätuulessa, ja sen avainsanakin on kiihtymys. Tällä viitataan mukaan menoon trendeihin, jokaisen tuulen perässä juoksemiseen. On syytä tarkkailla ratkaisujensa perusteita, ovatko ne tyystin itsekkäät vai olisiko sosiaalinen paine painostanut johonkin, mikä ei olekaan täysin omaa. Tarvitsemme selkeästi maadoittumista tällaisessa myräkässä! Plutoko meille sen jämäkkyyden antaa, ainoana planeettana maan elementissä tällä hetkellä?

Pidetääs siis hatuista kiinni tulevissa puhureissa, ja erityisesti toivotan onnea ja jaksamista heille, joiden omalle kartalle tämä voimakas täysikuu tulee!

Kuut palaavat taas

Kuun kulku kaloissa on tuonut Kuun minulle balsamiseen, vanhaan vaiheeseen, ja tottapuhuakseni olin niin poikki, että päätin jättää blogin kokonaan väliin. Kyllä tuo mollikka vaan kummasti osoittaa kulullaan ja vaiheillaan omia tuntoja ja oloja. Mutta sitten tulin kurkanneeksi pian tulevaa Kuunpaluutani: Kuu Keskitaivaalla, leijona nousussa ja Auringon ja Uranuksen oppositio. Tottakai saan paluukartalleni sen viimeisen asteen Saturnuksenkin pidentämään läksy-koulu-aikaani kattamaan koko Kuunpaluun syklin. Ettei vähä mitään.

Kuunpaluut ovat osoittautuneet hyväksi menetelmäksi tarkastella oman elämänsä ajanjaksojen tunnelmia. Kaikkia Kuunpaluitani en minäkään aina ymmärrä silloin kun ne ovat käynnissä, ja ennustuksen välineenä niissä näyttäisi olevan niin paljon symboliikalla vaihtoehtoja, ettei toteutuksen suunnasta voi vetää mitään tiukkoja johtopäätöksiä. Tätä taustaa vasten on ihmeellistä, että pitkän aikavälin perspektiivillä, jos näihin paluisiin myöhemmin palaa, ne ymmärtää. Moni voisi haluta kokonaan kyseenalaistaa Kuunpaluut, sillä jos niiden viesti on epämääräinen, onko paluukartasta paljonkaan hyötyä ajan osoittimena.

Itselleni paljon ajattelemisen aihetta toi huonejärjestelmän vaihtaminen. Esimerkiksi Kochia pidetään hyvänä järjestelmänä kertomaan käytännönläheisesti tapahtumista. Tämä avasi muutaman lähimenneisyyden kartan aivan uuteen uskoon. Olen myös kuullut, että tasahuoneiden kautta moni Kuunpaluu on tuntunut toimivammalta. Yleensä kehotan käyttämään samaa huonejärjestelmää kaikissa kartoissa, jota on tottunut tulkitsemaan syntymäkartassaan. Saattaa kuitenkin olla mahdollista, että aikaa ja paikkaa eri tavalla käyttävät huonejärjestelmät kertovat vielä tarkemmin.

Jos jonkun uteliaisuus heräsi niin paljon, että teitte kokeita kartoillanne, kuulisin mielelläni kommenttejanne, vaikka sitten joskus myöhemmin kun uudet paluut tulevat teille ajankohtaisiksi. Minulla on vielä kotiläksyjä tekemättä arvaatte-varmaan-minkä planeetan kanssa, joten palaan laskemaan Saturnuksen renkaita.

Yhdeksän päivän piina

Vaikka otsikossa puhun piinasta, on tämä vain huomion kalastelua ja liioittelua, sillä kyse on työstä, opittavista asioista ja läksystä. Ei sen pitäisi piinapenkkiä olla, vaan mahdollisuus kasvaa ihmisenä. Saturnus siirtyy tänään 27. syyskuuta vaa’an viimeiselle asteelle ja matkaa sitä yhdeksän päivää ennen kuin 5. lokakuuta siirtyy uuteen merkkiin skorpioniin. Viimeisen asteen koulu kutsuu meitä jo heti aamusta muutamaa minuuttia yli kahdeksan.

Saturnus on astrologisen taivaan suuri opettaja ja mestariksi kehittäjä, ja tällaisella erityisellä kartankohdalla sillä on taipumus tai mahdollisuus opastaa tavallistakin pakottavammin ja intensiivisemmin. Voisi tätä kutsua jo kohtalonomaiseksi, sillä jos opetus on tulossa omalle kohdalle, ei ole vaihtoehtoja kuin ottaa se vastaan. Tätä ei nyt pidä ymmärtää pelotteluksi. Eikö kannatakin ennemmin ottaa herkkyysaika vastaan, niin pääsee enemmän sinuiksi elämän läksyjen kanssa?

Saturnus päättelee kulkuaan vaa’assa, ja nostaa esimerkiksi parisuhteisiin liittyviä asioita vaa’an merkin kautta punnittavaksi. Myös yhteistyön teemat voivat olla erityisesti nyt esillä, tai jollakin tasolla se miten on omaa julkisivua viime vuosina rakennettu. Viimeisessä asteessa on aina tarkoitus saada pöytä puhtaaksi, jotta voidaan siirtyä kohta kokonaan toisenlaisten haasteiden pariin.

Heille joiden omilla kartoilla on tekijöitä, planeettoja tai akseleita, merkin viimeisellä asteella, tämä mahdollisuus on nyt suunnattu voimakkaimmin. Saturnuksen työn summaus oletettavasti näkyy myös ajan ilmiöissä, ja sitä kautta se koskettaa muitakin, mutta kenties ei aivan yhtä henkilökohtaisella tasolla. Kun viimeisen asteen planeetan kanssa on omat selvitystyönsä tehtävänä, osoittaa tällainen Saturnuksen transiittikulma ajan näiden asioiden käymiseen. Transiittina Saturnus osoittaa aina tarkistuksen kohtia, ja nyt käsky tulee vastustamattomasti. Tämä on kuin kurssi, jolle sinut on buukattu kysymättä ehditkö.

Jos siis omalta kartalta löytyy planeettoja viimeisiltä asteilta, haasteisimmat läksyt joutuu nyt katsomaan johtavien merkkien kautta oinaasta, ravusta ja kauriista. Muutkin kulmat voivat olla opettavaisia, kuten kaloihin tai härkään. Vaikka kolmioiden ja sekstiilien etäisyydelle tulevat Saturnuksen kulmat voivat antaa enemmän konkreettisia rakennusaineita asioiden läpikäymiseen, on viimeisen asteen tekijä kartalla aina miettimisen arvoinen oppimiskohta. Saturnuksen hidas kulku merkeissä on erityisen opettavaista ja alleviivaa näitä viimeisiä asteita voimakkaammin kuin muut transiitteina kulkevat planeetat; on toki muissakin planeetoissa teemansa mutta vain Saturnus on se suuri opettaja. Viimeksi tarkistukset olivat käynnissä alkutalvesta, kun Saturnus kävi pysähtymässä samassa vaa’an viimeisessä asteessa. Tällöin tapahtumat alkoivat itää, nyt niitä niitetään. Edellisen kerran Saturnuksen koulussa oltiin syksyllä 2009 ja uudelleen 2010 kun Saturnus opetti meitä neitsyen viimeiseltä asteelta.

Toivotan antoisaa ja voimallista yhdeksän päivän taistoa kohtalotovereilleni! Otetaan tavoitteeksi kasvaa paremmiksi ihmisiksi kun pääsemme itsetuntemuksessa askeleen pidemmälle, tosin yhdeksän päivää on tässä mielessä kovin lyhyt aika, mutta käytetään se hyvin ja edetään pienin askelin.

Omalla polulla uralla

Huomasin mielenkiintoisen piirteen tutkimistani kartoista (tekemistäni tulkinnoista): näissä ei juuri ole karttoja, joissa Uranus olisi Keskitaivaalla. Tämä johdatti miettimään, millaisia ovat ne ihmiset, joiden suuntaa Uranus johdattaa, ja millaisia mahdollisuuksia tai haasteita Uranus tuo uraan liittyviin asioihin.

Uranuksen keskeisimpiä teemoja ovat riippumattomuus ja omintakeisuus. Kun tämä planeetta määrittää suuntautumista maailmaan, ovat kellokorteilla mitatut ja rutiininomaisia toistoja sisältävät työt huonoja vaihtoehtoja. Toki kartta toimii kokonaisuutena ja sieltä voi löytyä jotakin säännönmukaisuutta tukevaa, esimerkiksi Kuu kauriissa tai vahva Saturnus, mutta silloin Uranus ei pääse oikeuksiinsa. Vapaus määrätä itse uraan liittyvistä asioista antaa hyvän pohjan Uranuksen kukoistukselle.

Jo alan valinta on Uranuksen määräysvallan alla erilainen, erikoinen ja vaihtoehtoinen. Tällaisella asetelmalla yksilö ei luontevasti sulahda jatkamaan perinteitä, esimerkiksi suvun yritystä tai isän ammattia. Uranuksella on taipumus viedä mielenkiinto koskettamaan jotakin ihan muuta, usein sellaista mikä on epätavallista. Tällaisia ovat ns. tulevaisuuden ammatit, sellaiset joille ei ole vielä edes keksitty pysyviä ammattinimikkeitä eikä lukkoonlyötyjä työnkuvia. Uranuksella on taipumus kehittyä eteenpäin, ja tällaista tilaa tämä planeetta juuri tarvitseekin. Maarit Laurento on osuvasti kirjassaan Astrologiaa aloittelijoille kirjannut ylös Uranuksen yhdistämisen tittelittömyyteen. Tämä voisi olla oleellinen tekijä silloin kun Uranus on Keskitaivaan tuntumassa tai kymppihuoneessa: ammattia ei voi rajata yhden nimikkeen alle, koska se mitä tämä Uranus-ihminen tekee tänään, ei kenties ole samaa huomenna.

On paradoksaalista puhua perinteistä tässä yhteydessä, mutta astrologiassa Uranus on yleensä liitetty sähköön, tietotekniikkaan ja tieteelliseen tutkimukseen. Tarkasteleva ja havaintoja tekevä asenne yksi on tämän asetelman eduista, sitä kautta löytyy uutta tietoa ja syntyy keksintöjä. Keksijätyyppi Pelle Peloton on äärimmäinen esimerkki. Uranus voi tuoda mukanaan etääntymistä inhimillisistä tunteista, ja on mahdollista ettei Uranus keskeisellä kartankohdalla eli Keskitaivaalla antaisi valmiuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Onneksi muu kartta on olemassa taustatukena, eikä käytäntö ole näin mustavalkoista.

Olen tavannut yhdistää Uranuksen teknisyyteen, faktoihin sekä kaupunkimaiseen ympäristöön. Tämä on yleistys ja arvelua, mutta en osaa kuvitella tällaista ihmistyyppiä esimerkiksi maanviljelijänä – ja jos on, kyseessä olisi biodynaaminen viljely, ekologiset kokeilut, uusien viljelykasvien tutkimista, jotakin epätavallista siis. Luonnonsuojelu saattaisi olla idealistisesti suuntautuneen Uranustyypin valinta.

Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt ovat tyypillisiä Uranusmaisia töitä, jos sanavalinta sallitaan tässä yhteydessä. Mitä globaalimpi, sen parempi. Kaupunkisuunnittelu voisi sopia hyvin, ylipäätään kaikki mikä liittyy tulevaisuuden rakentamiseen.

Uranus mielletään astrologiassa kapinalliseksi, ja tämä voi näkyä monilla tasoilla; joku voi oikeasti heilua barrikadeilla, mutta tavallisempaa lienee jurnuttaa perinteisiä arvoja vastaan. Mahtaako politiikassa olla mukana näitä Uranus Keskitaivaalla -ihmisiä? Perinteinen puoluejako ja hyvä veli -sopimukset eivät oikein istu tähän kuvaan. Myös tasa-arvoon Uranus yleensä liitetään, ja tämä sopii hyvin puolueettomaan, faktoihin perustuvaan ajatteluun.

Uranus antaa asenteeksi uudistuksenhalun, mikä voi käytännössä merkitä aika rikkonaista työuraa. Kun yksi homma on katsottu, siihen voidaan kyllästyä niin yhtäkkisesti, että paikalta lähdetään ovet paukkuen. Työnantajan näkökulmasta tällainen tyyppi on usein hankala työntekijä, joka ajattelee omilla aivoillaan ja kyseenalaistaa liikaa. Epäsäännöllisyyttä ei olla tavattu meidän työkulttuurissamme palkita. Samaan yhtälöön saattaa liittyä myös pinnallisiksi jäävät työpaikan ihmissuhteet, sillä Uranustyypin asenne on yksilöllinen, ja usein hyvin erilainen, ja näin saattaa vieraantua arkipäiväisistä kahvipöytäkeskusteluista. Entä jos samaan työyhteisöön osuu useita Uranuksen mukaan suuntautuneita ihmisiä? Parhaassa tapauksessa aivoriihi tuottaa tulosta, mutta voi käydä niinkin, etteivät ihmiset yksilötasolla siedä toistenkaan erilaisuutta.

On mahdollista, että Uranus Keskitaivaalla kyseenalaistaa perinteisen työn käsitteen, eli tässä kapinoitaisi perinteistä yhteiskuntajärjestystä vastaan. Urakäsitys olisi omanlaisensa, ja arvomaailma tavallisesta poikkeava. Elämäntapa-kapinalliset voivat olla näitä Uranus Keskitaivaalla kavereita. Oman tien kulku pitäisi sallia, sillä ei sitä kukaan valitse sen helppouden vuoksi.

Ja loppukaneetiksi, Uranus yhdistetään tietysti astronomiaan ja astrologiaan. Tälläkin tavalla poikkeuksellinen uranvalinta on mahdollista, tiedän jopa esimerkkejä…

Kenen suuntaa Uranus johdattaa, ja tuntuivatko yleistävät maalailuni osuvan edes sinnepäin? Onko muiden karttojenpyörittelijöiden käsiin osunut otantaa näistä Uranus Keskitaivaalla ihmisistä? Onko näiden ihmisten elämänpiiri ihan jossakin muualla, ettei se usein kohtaa astrologian kanssa?

Mars ajoittaa pimennyksen teemat

Eihän syksyn pimennysjakso vielä ole? Periaatteessa ei, sillä täydellinen Auringon-pimennys ja osittainen Kuunpimennys tulevat vasta marraskuussa. Skorpionissa kulkeva Mars nostaa pimennysten tulevat teemat aktiivisiksi jo nyt. Toivottavasti teille on jäänyt muistijälki kirjoituksestani Marsin liipaisinefektistä, sillä sellainen tapahtuu tällä viikolla. Mars tulee tiistaina 25. syyskuuta ylittämään 21°56’ skorpionia, missä Auringonpimennys tapahtuu 14. marraskuuta. Marsin ylitys samalle eläinradan kohdalle saattaa osoittaa, mistä pimennyksessä on kyse, jos sen kohta tulee aktivoitumaan omalla kartalla.

Aloin epäillä, toimisiko Marsin ajoittamisen kyky skorpionissa erityisen hyvin, sillä tämä on Marsin oma merkki perinteisen astrologisen näkemyksen mukaan. Kun lisäksi Kuunsolmu on joitakin aikoja sitten siirtynyt skorpioniin, tulee tämä pimennys olemaan erityyppinen kuin aikaisemmat kaksosten-jousimiehen akselilla kokemamme pimennykset. Uudenlaiset asiat nousevat esille, ja pimennysjakso ”ottaa hampaisiinsa” uusia ihmisiä, joille härän-skorpionin merkit ovat kartallaan keskeisiä.

Tulevassa Auringonpimennyksessä voi orbia eli asteiden vaihteluväliä pitää melko suurena, sillä täydellinen pimennys on aina voimakkaampi merkitykseltään kuin sellainen normaali, vuosittainen pimennysheitto. Aste-etäisyys voi olla yli kymmenen astetta reippaasti, kattaen siksi ainakin skorpionin asteet 5 – 29 skorpionissa. Jousimiehen puolelle tämän pimennyksen ei pitäisi enää ”tuntua”, vaikka kartalla olisi tekijöitä aivan jousimiehen merkin alussa, sillä pimennykset ovat merkkisidonnaisia Kuunsolmujen kulkeman merkin mukaan (ainakin enimmäkseen ja mielestäni tässä tapauksessa).

Pimennyksen osumiseen oman kartan kohtaan ei ole syytä suhtautua kauhulla ja pelolla. Se nostaa esiin asioita, joiden on aika tulla esiin ja jotka tulee juuri nyt käsitellä. Juuri nyt on useiden kuukausien ajanjakso, ja on melko tavallista, että pimennys tulee kahteen otteeseen sen kartankohdan lähettyville, mikä altistuu pimennyksen teemoille. Näin ajanjakso saattaa olla esimerkiksi vuosi, jonka aikana asia nousee esille.

Jos skorpionin-härän akselilla on Kuunsolmut, Aurinko, Kuu tai kartan akseleita, saattaa Marsin ylitys pimennyksen asteelle kertoa jo nyt, mistä marraskuussa pimennyksessä on kyse. Tai mikä tietää, vaikka aihepiiri olisi näyttäytynyt jo aikaisemmin. Näin ainakin minusta tuntuu, kun saan tuon pimennyksen tärskyn muutaman kaariminuutin erolla Neptunukselleni, ja edelleen osumat Kuunsolmuille ja MC-IC akseleille, ja saattaahan tuo Urania asteroidikin osuutensa saada kyseenalaistuksista.

Vaikka pimennys yleensä näyttäytyy selkeimmin yllämainitsemillani kartankohdilla, olen miettinyt omaa karttaani ja nähtävästi joudun vähän pyörtämään aikaisemmista esityksistäni. Olen ollut sitä mieltä, että pimennys ulkoplaneetalle ei välttämättä ole kovin henkilökohtainen eikä tuntuisa. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista, sillä jos Neptunus saa täydellisen Auringonpimennyksen sellaisena vuonna, kun käy läpi Neptunuksen transiittia Auringolle, niin täytyyhän tällaisen olla merkittävä.

Itsetutkiskelun ja elämän arvioinnin paikka ainakin minulle, mutta löytyykö lukijoista toisiakin, joiden olisi syytä tiedostaa Marsin liipaisinefekti?

Astrologian Muusa

On tämäkin, että kaikkien vuosien jälkeen (kaksi ja puoli) huomaan aiheen, mikä olisi pitänyt blogissa nostaa esille jossei ihan ensimmäisenä niin ensimmäisellä viikolla varmaan. Hämäläiseen tyyliin taidan olla hiukan myöhässä. Astrologialle on taivaalla oma muusansa, ja se on asteroidi Urania. Se on suhteellisesti ottaen vain piskuinen kivenmurikka, mutta löydetty jo vuonna 1854, joten asteroidin tutkimisella ja tulkinnalla luulisi olevan jo pitkät perinteet. Taiteessa Urania on kuvattu maapalloa kädessään pitäväksi naisfiguuriksi.

Mytologian Urania on ylijumala Zeuksen jälkeläinen suhteesta Mnemosynen, muistin jumalattaren kanssa. Urania on yksi yhdeksästä muusasta, jotka suovat innoitusta taiteisiin. Kannattaapa jo tässä vaiheessa pistää korvan taakse, että astrologia luettiin antiikissa yhdeksi taiteenlajikseen, joista muita lajeja omine muusineen olivat esimerkiksi musiikki ja näyttämötaide. Esittelen myöhemmin muut muusat ja näiden astrologiset vastineet.

Urania katsottiin kaikenlaisen taivaan tutkimisen ja ymmärtämisen muusaksi, niin astronomian kuin astrologiankin, sillä antiikin aikaan näiden kahden katsantokannan välille ei tehty eroa. Uranian sanotaan tulkitsevan tulevaisuuden tähtien asennosta. Astrologisesti Urania asteroidi ilmentää kiinnostusta ja innostusta taivasta, tähtiä ja planeettojen liikkeitä kohtaan. Sen luonne on teoreettinen ja matemaattinen, ja viittaa loogiseen ajatteluun ja päättelykykyyn. Uraniaa pidetään Jupiterin kaltaisena sen vuoksi, että se mahdollistaa suurten linjojen ymmärryksen. Urania kertoo astrologisten periaatteiden hallinnasta ja taidosta erotella oleellinen esille suuresta tietomäärästä, eli Urania ilmentää kykyä tehdä astrologinen synteesi. Urania käsittelee elämän ymmärrystä ja kykyä nähdä tapahtumien taustoja, eli se edustaa kosmista tietoisuutta. Urania on vakava, pohdiskeleva ja introspektiivinen, kykenee siis havainnoimaan sisintään.

Astrologiset sivustot esittelevät useita kuuluisia astrologian taitajia, joilla Urania on tärkeässä kohdassa kartalla (esim. Deborah Houldingilla yhtymässä Kuulle, Maritha Pottengerilla Chironille, Ronald C Davisonilla Plutoon, Bil Tierneyllä Kuun yläsolmulle ja John Frawleyllä Neptunukselle). Tiedän myös Suomen astrologiselta kentältä ainakin kolme henkilöä, jotka ovat ns. isoja nimiä astrologiassa ja joilla Urania on nousulla.

Vaikka oman kartan Urania ei istuisikaan kovin huomiota herättävästi harrastajalla, sen merkki ja kontaktit muualle kartalle voivat kertoa omasta tyylistä tehdä astrologiaa, ja omaksua sitä. Esimerkiksi skorpionissa näyttäisi olevan tutkiva asenne, vaa’assa asiakaslähtöinen ja oinaassa mennään omia polkuja. Urania on saattanut olla aktiivinen silloin kun on löytänyt astrologian. Jos karttojen kanssa jaksaa leikkiä, voi olla mielenkiintoista kaivaa esille joitakin Uranian paluita (transiittina samalla kohtaa kuin omalla kartalla). Omalla kohdallani Chironin (mikä myös pitää sisällään ennustamisen taitoa) transiitti herätteli karttani Uranian – ja hetkellä jolloin olen nähnyt ensimmäistä kertaa oman karttani, oli Urania nousulla!

Urania liitetään siis astrologiasta kiinnostumiseen, mutta jottei asia olisi aivan yksinkertainen, on olemassa myös vaihtoehtoinen näkemys. Tämä korostaa Uraniaa teknisenä ja matemaattisena osaamisen ilmoittajana, ja asteroidi Asteria osoittaisi intuitiivista tulkinnan kykyä. Koska en tunne Asterian selitysmallia enkä mytologiaa, jätän tämän hautumaan mieliinne, ja voitte omilta kartoilta katsoa, kumpi tekijä olisi keskeisempi. Asteria liittyy aivan varmasti tähtiin, onhan sen nimi suoraan kreikan tähti-sanasta kotoisin.

Uranian kiertoaika eläinradan ympäri on noin kolme ja puoli vuotta. Tällä hetkellä Urania on neitsyessä 6°05’ ja aika tarkkaan vastapäätä Chironia (ehkei ole sattumaa että Urania halusi tulla esille nyt) ja lisäksi miltei samalla kohdalla kuin oli silloin, kun minä sen karttani ensimmäisen kerran näin. Urania etenee nopeimmillaan noin 15 astetta kuukaudessa, eli on yhdessä eläinradan merkissä noin kaksi kuukautta. Luin jostakin, että Uranian kiertorata on epäsäännöllinen tai epämääräinen, ja ilmeisesti se on hiukan samankaltainen kuin Chironin, mikä pysyy pisimpään kaloissa ja oinaassa; merkit vaihtunevat toisiksi Uranian kohdalla. Tälle oletukselle ei ole kunnon tutkimusdataa perusteeksi, mutta Urania saattaisi olla nopea juuri oinaassa. Uranian perääntyminen oli viime vuoden lopussa härässä, mutta tänä vuonna perääntymistä ei tullut. Ensi vuoden Urania viettää suurelta osin vaa’assa, koska perääntyy tässä merkissä keväällä. Vuonna -14 perääntyminen osuu vesimiehen alusta kauriiseen kesällä ja syksyllä, sitä seuraava leijonasta rapuun. Urania käväisee OOB tilassa korkeassa kallistuskulmassa syksykesästä -15 kulkiessaan kaksosten ja ravun merkkejä. Perääntymisen jaksot tulevat noin vuoden tai välillä 14 kk:n välein, eli aivan säännölliseltä ei Uranian kierto näytä.

Urania löydettiin aikana jolloin Neptunus oli kaloissa kuten nytkin. Löysin netistä jonkun käyttäneen kellonajaksi illan 11:ta, ja tällä kartalla Urania sijoittuu hauskasti Uranuksen 11. huoneeseen 15° vesimiestä, neliöön Uranuksen kanssa ja yhtymään Ceresille. Neptunuksen ja Chironin keskipiste tulee näillemain kartalle. Löytöhetkellä Uranian kulku oli Maasta katsottuna perääntyvä. Hauska yksityiskohta on, että Uranialla näyttää olevan samat Kuunsolmut kuin itselläni.

Omien karttojen asteroidit löytyvät kätevästi esimerkiksi astro.comin kartoista joko klikkaamalla Uranian (ja Asterian) erikseen ladattavasta tiedostosta aakkosellisesta luettelosta, tai syöttämällä näiden numerot kenttään Uranian 30 ja Asterian 658. Olisi mukava kuulla kommenteissa millaisiin kohtiin asteroidit sijoittuvat ja kumpi näistä omasta mielestänne vaikuttaa tärkeämmältä juuri teille.

Kolmannen neljänneksen vuosikatsaus

Aurinko mittaa syksyn Syyspäivän tasauksessa tänään 22. syyskuuta siirtymällä vaakaan alkuillasta hiukan ennen kuutta. Vaaka-ingressi on yksi neljästä ajan kulminaatiosta, minkä Aurinko osoittaa siirtyessään johtaviin merkkeihin. Tämän siirtymän kartasta voidaan tulkita ajan henkeä seuraavaan mittauspisteeseen asti Talvipäivänseisaukseen (siihen odotettuun Maya-kalenterin ”päättymisen” hetkeen).

Aurinko pääsee Venuksen hallitsemaan ihmissuhteiden ja yhteistyön merkkiin Venuksen huoneessa, mikä saattaa nostaa ihmissuhteita esille tänä syksynä, mutta toivottavasti monen kohdalla positiivisessa mielessä. Aurinko ja Venus ovat mitä mainioin pari jonkin aikaa taivaalla vastavierailussa eli toistensa merkeissä ja hallinnan alla. Vakauttava Saturnus on Auringon lailla vahva ingressin kartalla, ylennysmerkissään vielä hetken ja nousumerkin hallitsijana kauriin noustessa.

Vaaka-ingressin kartalla on pari planeettojen välistä kulmaa, jotka antavat sävynsä tähän syksyyn, ja joiden toteutumia voimme tutkailla niin maailmalla kuin omissa ympyröissämmekin. Hyvät vai huonot uutiset ensin? Venus ja Jupiter ovat hyvässä kulmassa keskenään. Tämä antaa erittäin hyvän tuulahduksen ajan henkeen kun suotuisimmat planeetat ovat nätissä kulmassa. Kulman anti saattaa olla hiukan vaimea, mutta sen tiedostamalla voidaan saada paljon hyvää ja kaunista aikaan.

Yllättävää ei ole, että myös Uranuksen ja Pluton pitkäaikainen neliökulma jää ingressikartalle voimakkaana tekijänä. Niin oikeastaan pitääkin olla, koska meidän tulee nyt elää tätä kulmaa läpi. Kun Aurinko siirtyy vaakaan, on hitaiden ulkoplaneettojen kulmassa eroa vain kahdeksan kaariminuuttia, mikä kertoo että muutosenergia on nyt vahvimmillaan. Vaikka kulma hiukan etääntyy tästä lähtien, ajan henkeen se jää yhdeksi määrääväksi tekijäksi tämän vuosineljänneksen kartan vuoksi.

Me emme todennäköisesti voi napsia rusinoita pullasta ja ottaa itsellemme vain tuota Venuksen ja Jupiterin tuomaa hyvää. Toivoa sopii, että tuo kiva kulma kuitenkin lieventää myönteisemmiksi niitä asioita, joita joudumme käymään läpi Uranuksen ja Pluton kulman kautta.

Kun Aurinko etenee vaa’assa, se tulee kohta aktivoimaan Uranuksen ja Pluton neliön tarkaksi T-ristiksi. Koko ensi viikon tämä kasaantuu, ja vastakkaisuus Uranukselle ja neliö Plutolle huipentuu ensi viikonloppuna 29. syyskuuta 6°33’ ja 59’ kohdissa. Näin kaikki johtavien merkkien alku-asteet saavat loppusyksyksi haasteen. Lokakuussa toisella viikolla ilmapiirissä helpottaa hiukan, kun Aurinko tulee hyvään kulmaan Jupiterille, toivottavasti, koska Jupiter on jo tuolloin kääntynyt perääntymään.

Monien vaaka-ihmisten vuodesta voi tulla mullistava, tai ainakin taivas tarjoaa ainutkertaisen vahvaa muutosaikaa. Eniten tulessa olevat ne, joilla Aurinko on asteissa 6 – 12 Uranuksen ja Pluton kulmien vuoksi. Jos joku miettii, koska voisi olla oikea aika, niin olettaisin että tämän vuoden aikana. Ne alkumerkin vaa’at, jotka ovat jo tulikasteensa suorittaneet, noin 22.-28. syyskuuta syntyneet, saattavat oirehtia esimerkiksi terveydessä Neptunuksen kulman vuoksi. Saturnuskoulu näyttäisi olevan tällä erää ohi. Jupiterista saavat nauttia aivan kaikki vaa’at, koska joulupukilta tulee lahjoja aluksi kolmioina ja sitten aktiivisina neliöinä.

Toivotan sofistikoituneita Auringonpaluita vaaoille!

Ajoituksesta astrologiassa

Elämä lässäytti vasten kasvoja. Minä toistan nyt itseäni, lainaan vain parin viikon takaa:

”Itselläni ylitse muiden voimien on tänä syksynä Kuunsolmujen puolitus, johon suhtaudun mielestäni tympeän alistuneesti ja juuri niin kuin ei koskaan pitäisi: odotan mitä tuleman pitää. En koe että minun pitäisi tehdä valtaisia muutoksia elämässäni, vaan ennemmin koen Kuunsolmut siten, että ne kyllä lahjomattomasti osoittavat mihin pitää tarttua. Jos joku toinen painii solmuvyyhdissä, kannattaa tutkia historiaansa ja etsiä edelliset kerrat jolloin on ollut sama tilanne – ellei sitten ole niin nuori että saa vastaansa ajan haasteet vasta ensimmäistä kertaa. Tätä kirjoittaessa Solmujen puolitus oli viime yönä tarkka, mutta eiköhän tämä syksy näytä mitä kohtalolla on tarjottimella.”

Kuunsolmut kulkevat nyt siis yläsolmu skorpionissa ja alasolmu härässä. Jos olisin yhtään ajatellut tuota ylläolevaa kirjoittaessani, mistä Kuunsolmun puolituksen osoittaman asian ajoituksen näkee, olisinkohan sittenkään keksinyt vastausta. Solmut tosiaan tänä syksynä puolittuivat, ja osoittavat rajapyykkiä tätä ennen ja tämän jälkeen. Olen välitilassa; tämä tapahtuu parhaillaan, tarjottimen anti on edessä mutta ei täysin nautittuna.

Kuunsolmua skorpionissa hallitsee perinteisen katsannon mukaan Mars, mikä myös kulkee samaa, vahvaa omaa merkkiään. Mars toimii isoissa transiiteissa ja Kuunsolmujen osoittamissa asioissa, esimerkiksi pimennysten todentumisissa, ajoittajana. Minun kohdallani täsmällisenä ajoittajana. Kun solmujen puolitus kertoo syklin vaihdoksesta, muutosajasta, Mars alleviivasi uuden alun kohtaa transiittina Keskitaivaallani. Ja vielä siten kun olen aina ehdottanutkin että näin transiitti toimii: pikkuista ennen tarkkaa kulmaa tai ylitystä tunnelma on kaikkein tiheimmillään. Marsin ylitys Keskitaivaalle on hyvin tyypillinen uuden aloituksen kohta. Näitähän tulee parin vuoden välein, enkä tarkoita että joka ylityksessä olisi kyse isoista asioista. Silloin kun Kuunsolmut puolittuvat kahden viikon sisällä, on. On kyse isoista.

Te toisetkin jotka olette kiinnostuneet seuraamaan transiittejanne, voitte etsiä pitkän transiitin ajalta Marsin ”huippuhetkiä”, esimerkiksi kun se ylittää transiittia tekevän planeetan, tai sen johon omalle kartalle taivaan voimat kohdistuvat. Tai ajoituksen mittari voi olla Auringon ylitys, akselin ylitys, tai mahdollisesti myös Kuun ylitys, etenkin jos se sopii teemaan.

Näin siis käy myös astrologian parissa kaiket päivät viettävälle, että ajan hengen osoittamat teemat pääsevät yllättämään. Tai kyllähän minä tiesin, että jotenkin solmun aika tulee näkymään. En vaan osannut määrittää täsmällistä teemaa tai elämänaluetta. Vaikka olisin ns. ajoissa löytänyt tämän kartoista, on nyt meneillään oleva asia minun skaalassani niin valtava, etten olisi omilla toimillani kyennyt sitä mitenkään estämään tulemasta todeksi, lihaksi ja vereksi. Sopeutuminen on vaativaa joka tapauksessa, vaikka olisin saanut lisäaikaa murehtimiselle viikkoja tai kuukausia.

Tuntuu melko surkuhupaisalta, etten osaa itse soveltaa ainuttakaan ”hyvistä neuvoistani”, joita jakelen samantyyppisissä elämäntilanteissa oleville asiakkailleni. En tosiaankaan osaa kääntää muutosta positiiviseksi mahdollisuudeksi. Tunnustan että kauhu, pelko ja paniikki ovat vallanneet ajatukseni. Mars ja sen pahat kuut Phobos ja Deimos. Hyviä neuvoja kellään? Annanko vain laineiden laantua?

Kuunsolmut ovat nyt mitanneet minulle rajapyykin. En täysin tiedä mitä toisella puolella on, ja kuinka paljon se tulee vaikuttamaan esimerkiksi työhöni ja blogikirjoituksiin jäävään aikaan. Tunnustan senkin, että ensimmäisin ajatukseni oli lähinnä vain kadota. En kirjoittanut tätä säälin kalastelussa, vaan koska minusta on reilua kertoa, että blogeja ei ehkä kuulu entiseen tahtiin. Monille meistä tulee eteen vaikeita elämäntilanteita. Toiset selviävät.

Toimivaa tekniikkaa

Kumpikohan on oikeampi vastaus: kun jokin astrologinen tekniikka ei tunnu ”näyttävän” omalla kohdalla, johtuuko tämä ennemmin astrologian subjektiivisuudesta vai siitä, että ei osaa tulkita astrologian monimuotoisia viitteitä, tai kenties jopa omista suojamekanismeista, ettei osaa ottaa tietoa vastaan? Ei mikään pikkuinen sivulauseen kysymys.

Tuo viittaamani astrologinen toimivuus yleensä tarkoittaa transiittien, edistyskartan, Aurinkokaaren, Auringonpaluun tai vaikka Kuun paluiden vastaavuutta elämässä. On tullut vastaan näitä mielipiteitä, ettei joku tunnista transiittejaan, tai Auringonpaluut eivät näytä toimivan, ja olen itsekin tuskaillut kun en osaa nähdä tuon Aurinkokaaren ajankohtia elämäni tapahtumissa. Voimmeko olla ihmisinä niin yksilöllisiä, että osa astrologisista menetelmistä ei vaan päde omalla kohdalla?

Mieluusti näkisin astrologian osoittamat työkalut niin yleispätevinä, että niiden pitäisi olla yhtä toimivia meillä kaikilla. Miten me voimme ylipäätään lähteä tulkitsemaan erilaisia ajan laatua osoittavia karttoja, jos lähtökohta on se, että niiden toimivuutta on syytä kyseenalaistaa? Tulkintaa varten vaatisi aivan julmetun määrän taustatyötä, jos ensiksi täytyisi todentaa, mitkä menetelmät kenenkin kohdalla on päteviä. Ja kukapa näissä toimisi ylituomarina, ellei ihminen itse oman kokemuksensa, näkemyksensä ja subjektiivisuutensa armoilla.

Otetaan esimerkiksi vaikka nuo Auringonpaluut. Tämä lienee monisyisempi tekniikkana kuin monet harrastajat otaksuvat. Paluukartta voi toimia monenlaisin viittein ja monilla eri tasoilla. Toiset katsovat mihin oman kartan huoneeseen paluukartan akselit tulevat, ja vetävät näistä isojen linjojen merkitykset. Toiset taas pitävät paluukartan nousun merkkiä kuvaavana, mutta ei sekään yksinään taida osoittaa yksisilmäisesti mitä vuoden mittaan on meneillään: esimerkiksi nousua hallisteva planeetta kulmineen saattaa olla avainasemassa. Joskus myös paluukartalla oleva painotus näyttäisi kaikkein tuntuvimmalta ajan mittarilta, eli jos jokin huone tai kartan sektori on korostunut, toiminta tapahtuu siinä suunnassa. Monet katsovat myös paluukarttaansa vain suhteessa omaan karttaan, ja pitävät näiden karttojen välisiä planeettakulmia tärkeimpinä merkityksien osoittajina. Saattaa olla aiheellista joskus koettaa laajentaa omaa katsantoaan esimerkiksi toisenlaiseen huonejärjestelmään.

Luulen, että kukaan ei pysty täysin aukottomasti sanomaan, mikä noista ylläolevista vaihtoehdoista olisi oikeampi kuin toinen. Voisivatko kaikki nuo yllämainitut seikat kertoa jotakin ja toteutua jollakin elämän tasolla vuoden mittaan? Kokonaisuuden näkemystä tarvitaan tässäkin, ja se oli se kartanteon synteesi, mikä ei synny ilman harjoittelua. Tällä lauseella taidan viitata siihen, että omia karttojaan tulkitessa on viisasta katsoa ensin peiliin ja tunnustaa omat mahdolliset puutteensa (tekniset tai tunneperäiset) ennen kuin tyrmää minkään astrologisen tekniikan toimimattomaksi. Näyttäisi siis siltä, että minä takerrun ennemmin ihmiseen ja hänen taitoihinsa, itsetuntemukseensa ja kykyynsä nähdä rehellisesti itseään koskevia asioita. Mahtaisimmeko saada tästä aiheesta keskustelua ja väittelyä aikaan, voiko jokin astrologisista menetelmistä olla jonkun kohdalla toimimaton?