Ajoituksesta astrologiassa

Elämä lässäytti vasten kasvoja. Minä toistan nyt itseäni, lainaan vain parin viikon takaa:

”Itselläni ylitse muiden voimien on tänä syksynä Kuunsolmujen puolitus, johon suhtaudun mielestäni tympeän alistuneesti ja juuri niin kuin ei koskaan pitäisi: odotan mitä tuleman pitää. En koe että minun pitäisi tehdä valtaisia muutoksia elämässäni, vaan ennemmin koen Kuunsolmut siten, että ne kyllä lahjomattomasti osoittavat mihin pitää tarttua. Jos joku toinen painii solmuvyyhdissä, kannattaa tutkia historiaansa ja etsiä edelliset kerrat jolloin on ollut sama tilanne – ellei sitten ole niin nuori että saa vastaansa ajan haasteet vasta ensimmäistä kertaa. Tätä kirjoittaessa Solmujen puolitus oli viime yönä tarkka, mutta eiköhän tämä syksy näytä mitä kohtalolla on tarjottimella.”

Kuunsolmut kulkevat nyt siis yläsolmu skorpionissa ja alasolmu härässä. Jos olisin yhtään ajatellut tuota ylläolevaa kirjoittaessani, mistä Kuunsolmun puolituksen osoittaman asian ajoituksen näkee, olisinkohan sittenkään keksinyt vastausta. Solmut tosiaan tänä syksynä puolittuivat, ja osoittavat rajapyykkiä tätä ennen ja tämän jälkeen. Olen välitilassa; tämä tapahtuu parhaillaan, tarjottimen anti on edessä mutta ei täysin nautittuna.

Kuunsolmua skorpionissa hallitsee perinteisen katsannon mukaan Mars, mikä myös kulkee samaa, vahvaa omaa merkkiään. Mars toimii isoissa transiiteissa ja Kuunsolmujen osoittamissa asioissa, esimerkiksi pimennysten todentumisissa, ajoittajana. Minun kohdallani täsmällisenä ajoittajana. Kun solmujen puolitus kertoo syklin vaihdoksesta, muutosajasta, Mars alleviivasi uuden alun kohtaa transiittina Keskitaivaallani. Ja vielä siten kun olen aina ehdottanutkin että näin transiitti toimii: pikkuista ennen tarkkaa kulmaa tai ylitystä tunnelma on kaikkein tiheimmillään. Marsin ylitys Keskitaivaalle on hyvin tyypillinen uuden aloituksen kohta. Näitähän tulee parin vuoden välein, enkä tarkoita että joka ylityksessä olisi kyse isoista asioista. Silloin kun Kuunsolmut puolittuvat kahden viikon sisällä, on. On kyse isoista.

Te toisetkin jotka olette kiinnostuneet seuraamaan transiittejanne, voitte etsiä pitkän transiitin ajalta Marsin ”huippuhetkiä”, esimerkiksi kun se ylittää transiittia tekevän planeetan, tai sen johon omalle kartalle taivaan voimat kohdistuvat. Tai ajoituksen mittari voi olla Auringon ylitys, akselin ylitys, tai mahdollisesti myös Kuun ylitys, etenkin jos se sopii teemaan.

Näin siis käy myös astrologian parissa kaiket päivät viettävälle, että ajan hengen osoittamat teemat pääsevät yllättämään. Tai kyllähän minä tiesin, että jotenkin solmun aika tulee näkymään. En vaan osannut määrittää täsmällistä teemaa tai elämänaluetta. Vaikka olisin ns. ajoissa löytänyt tämän kartoista, on nyt meneillään oleva asia minun skaalassani niin valtava, etten olisi omilla toimillani kyennyt sitä mitenkään estämään tulemasta todeksi, lihaksi ja vereksi. Sopeutuminen on vaativaa joka tapauksessa, vaikka olisin saanut lisäaikaa murehtimiselle viikkoja tai kuukausia.

Tuntuu melko surkuhupaisalta, etten osaa itse soveltaa ainuttakaan ”hyvistä neuvoistani”, joita jakelen samantyyppisissä elämäntilanteissa oleville asiakkailleni. En tosiaankaan osaa kääntää muutosta positiiviseksi mahdollisuudeksi. Tunnustan että kauhu, pelko ja paniikki ovat vallanneet ajatukseni. Mars ja sen pahat kuut Phobos ja Deimos. Hyviä neuvoja kellään? Annanko vain laineiden laantua?

Kuunsolmut ovat nyt mitanneet minulle rajapyykin. En täysin tiedä mitä toisella puolella on, ja kuinka paljon se tulee vaikuttamaan esimerkiksi työhöni ja blogikirjoituksiin jäävään aikaan. Tunnustan senkin, että ensimmäisin ajatukseni oli lähinnä vain kadota. En kirjoittanut tätä säälin kalastelussa, vaan koska minusta on reilua kertoa, että blogeja ei ehkä kuulu entiseen tahtiin. Monille meistä tulee eteen vaikeita elämäntilanteita. Toiset selviävät.

Mainokset

Avainsanat: ,

12 vastausta to “Ajoituksesta astrologiassa”

  1. PirjA Says:

    Hyviä neuvoja on paha mennä antamaan…
    Ensiksi on varmaan ”järkevää” antaa suurimman ahdistuksen aallon laantua. Sitten on ehkä hyvä asettaa pieniä askeleita ja tavoitteita asioiden etenemiselle, pientä puuhastelua oikeaan suuntaan. Arkipäivän asiat pitää saada luistamaan.
    Jos jää vellomaan ylimaallisessa ahdistuksessa, siitä ei seuraa mtiään hyvää. Avattavia ovia kyllä löytyy, mutta pitää malttaa mielensä ja rauhoittua. Hermokimppuna tekee vain sekapäisiä päätöksiä. No ei tainnut tulla kovin hyvää ohjetta, Mutta kun pohja on nähty, suunta ylöspäin on ainoa oikea. Tsemppiä.

  2. Leo Says:

    Paljon voimia Sinulle!! Minulla ei mitään niin hyviä neuvoja varmastikaan ole, mitä et jo itse tietäisi. Itsekin hyvin vaikeita aikoja eläneenä voin yhtyä PirjA:n tekstiin. Pohjalta ei suunta ole kuin ylöspäin, vaikka aluksi tuntuu ettei selviä. Itse olen joutunut ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja tekemään itse, yksin hurjasti töitä asioiden eteen. Eteneminen on ollut hyvin hidasta ja vuosia on kulunut. Nyt näyttää, että pikku hiljaa elämä alkaa näyttämään myös niitä parempiakin puolia. Vähän hirvittää, mitä tuleman pitää kun saan itsekin pian ensimmäisen solmujen puolitukseni.. Eipä se murehtimalla kummene, kuten totesit, mutta jos taas vedetään matto jalkojen alta, en tiedä kuinka jaksan..

  3. Pia Says:

    Jaa-a taas…progella mars on nyt minun neptunukseni päällä ja keho sanoo ei … hirveä flunssa. ja progella kans kuunoususolmu minun venukseni päällä. ja MC 29astetta 😉 Nataalilla noususolmu tulossa mun ac päälle ja mars juuri ohittanut neptunuksen…ja saturnus tulossa marssille 0 ast. skorpparissa… olo on niin kehno ettei ajatuskaan kulje ja korvatkin lukossa ettei kuule 😉 tällä mennään tämäkin työpäivä… 😦

  4. susan Says:

    Saturnus transitoi sinulla myös kvinkunssia Kuun yläsolmuun natalilla ja Saturnus myös neliöi sinulla Venustasi, niin kun minullakin. Kvinkunssihan antaa vaikeuksia nähdä selkeästi, kun ollaan katveessa.
    Mutta ylipäätään mikä tahansa Saturnuksen aspekti antaa vaikeuksia jossain muodossa ja sen olen minä huomannut. Nyt tällä hetkellä minäkin sain kuulla eilen järkyttävän uutisen; Tätini suuri elämäni valo ja pelastukseni, hän jonka ansiosta selvisin lapsuuteni kauhut, on sairastunut haimasyöpään ja kuulemma mitään ei ole enään tehtävissä. Hän on Veskari niin kun minäkin ja meillä samat nousut Jouskarissa. Hän on elänyt koko elämänsä tyytyväisenä, ilman mitään suuria voimainponnistuksia, terveellisen ruoan noudattajana, paljon kalaa ja kasviksia. Taloudellisesti hyvin toimeen tulevana, mutta se alkoholi jota hän juo kun maitoa….viinipullo ennen nukkumaan menoa. Ja ikinä ei ole krapulaa ja ulkoisesti et olis koskaa voinu sanoa että hän on juoppo. Todella ikikaunis ja kuullas iho ei ryppyjä vaikka ikää 64.
    Minä ainakin sain tästä nyt niin kovan täräyksen, että lopetan kaikki myrkkyt nyt tähän! Juon todella harvoin, mutta en juo enää edes sitä vähää ja lopetan kaikki karkkien mussuttamiset, mikä on minun helmasyntini.

    Anteeksi vuodatukseni, mutta näin Saturnus taas koittelee!

    • PirjA Says:

      Hyvä päätös, myrkyistä eroon, kannustan. Itse tein vastaavan päätöksen 2005 ja ihmettelen, miksi en jo aiemmin tehnyt. Toisille sen ymmärtäminen on hankalampaa kuin itselle.

  5. Mai Says:

    Hyviä neuvoja ei ole minullakaan antaa. Mutta valo voittaa aina pimeyden ja naiset selviää mistä vaan! Voimia Taialle!

  6. Emelia Says:

    Allekirjoitan täysin tuon että transiitit vaikuttavat kaikkein voimallisimmin tiivistyessään eli ennen varsinaista ohitusta.. näin kävi myös omalla kohdallani ja nyt kun on tarkimmat ohitukset menossa, on olo helpottunut…

    Välillä on todella vaikeaa vaeltaa siellä tunnelissa, kun ei toisessa päässä pilkistä valoa, mutta täytyy toivoa että se sieltä jossain vaiheessa löytyy.. ❤

  7. meppe Says:

    Minulla oli tiukka paikka, kun oli kuunsolmun paluu, samalla se neliö MC, jupiter – IC linjaa, lisäksi jupiter yhtymä kheiron ja neptunus oppositio pluto niin ja kyllä mars oli tuolloin myös skorpparissa. Ihan olin hukassa ja rutiinien ja läheisten varassa tuolloin. Kokemaan ja tuntemaan me olemme tänne tulleet. Muista hengittää!

  8. Sanna Says:

    Perinteisesti: hyviä neuvoja on vaikea antaa, mutta kuunnella ja ymmärtää voi, kantaa kaverina asioita, kunnes helpottaa. Vaikka seuraava lause liittyy useimmiten surutapauksiin, on siinä silti hieno viisaus ”Otan osaa”. Otan osan huolistasi, jotta niitä ei tarvitse yksin kantaa. Toivottavasti sinulle on joku läheinen tehnyt näin.

  9. Heidi Says:

    Laitan tähän minäkin muutaman rivin, tarkoituksena pieni lohtu tulevasta.. Ensinnäkin kiitos tästä kirjoituksesta, tarkistin oman solmujen puolitukseni ja kas, se ajoittui aikaan, jolloin ensimmäiset merkit elämäni täydellisestä muuttumisesta ilmaantuivat. Siinä kohtaa jaan elämäni kahteen eri osaan, siinä on ihan selvä raja.
    Olin aivan totaalisen varma että en koskaan voisi elää elämääni, jos se muuttuisi, niin kuin muuttui.. jos minulta otettaisi pois ne asiat ja ihmiset, jotka minua silloin kantoivat ja merkityksen antoivat. On kulunut nyt aikansa tuosta ”rajapyykistä” ja ”pyykkiä” olen ”pessyt” ensin summamutikassa ja myöhemmin määrätietoisesti. On avautumassa uusi elämä, aivan toisenlainen, ja vaikka tunneside menneeseen on niin voimakas, etten kuuna kullan valkeana haluaisi tulevaa elämää kutsua onnellisemmaksi ja tyydyttävämmäksi, niin on pakko vaan myöntää, että näin se tulee olemaan, koska tänään oivallan menneisyyden merkityksen ja sen, että siinä elämässä en olisi voinut kehittyä sellaiseksi, joksi minun on tarkoitus tässä elämässä kehittyä.
    Anna kivun tulla, olla ja lopulta mennä… se on opettajasi ja oppaasi, eikä viivy koskaan tarpeettoman kauan.. vain sen ajan, jonka tarvitset oivalluksen syntyyn.
    Katse ei vielä tavoita sitä, minkä mielesi tulee eteesi tulevaisuudessa piirtämään, mutta siitä on tuleva aivan omannäköisesi, joten valppautta mielenliikkeisiin ja roppakaupalla voimia ja urheutta menneestä irtipäästämiseen. <3<3<3<3<3

  10. Tarja Says:

    Kiitän kaikkia myötätuskasta ja neuvoista. Olen kovasti koettanut etsiä syvempää merkitystä sanonnasta ei auta itku markkinoilla.

  11. Marjutska Says:

    Kyllä me kestetään myös henkilökohtaiset vuodatukset, jos tuntuu että kirjoitusterapia auttaa. Astrologia ei todellakaan ole ennustamista, ja suutarin lapsella on aina risat kengät. Jaksuja!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: