Liikeratojen muutoksia tulossa

Toiminnalliset tunnelmat ovat nyt loppuviikosta muutoksessa ajan sateenvarjon alla. Merkurius ja Mars vaihtavat eläinradan merkkiä muutaman tunnin sisällä huomenna toukokuun viimeisenä päivänä, ja sehän tarkoittaa sitä että yhtäaikaisesti käydään läpi myös viimeisen kriittisen asteen tehtävät ja väännöt. Mars on ollut jo aamuyöstä lähtien 30. toukokuuta härän 29. asteella ja Merkurius päättää kulkuaan omassa kaksosten merkissään illasta noin puoli kahdeksasta alkaen.

Kun planeetta kulkee viimeistä astetta, sen tehtävänä on valmistautua tulevaan eli toisenlaisen merkin voimaan, ja saattaa loppuun se, mikä on ollut esillä kuljetun merkin ylityksessä. Nyt pitäisi olla kylläinen tuosta merkistä kun kaikki aikaisemmat asteet on käyty läpi, sen idea pitäisi osata ja ymmärtää. Viimeinen aste voi kuitenkin merkitä myös paniikkia, että jokin on yhä kesken tai jopa kokonaan aloittamatta. Jos merkki on ollut kovin mieluinen, kuten Merkuriukselle sen oma valtakunta, voi esiintyä haikeutta ja irtipäästön vaikeutta; vastustellaan toisenlaisuuteen siirtymistä, jäädään ovelle karmeista pidellen. Ja jos merkki ei ole ollut planeetan energialle sopiva, kuten nyt Mars on vastamerkissään härässä hyvänä esimerkkinä, ei malteta odottaa uuteen siirtymää, hosutaan seuraavaa eikä malteta katsoa määrättyjä tehtäviä valmiiksi. Voisi käyttää jopa vertausta koirasta ja jätöksistä..

Merkurius menee rapuun huomenna perjantaina 31. toukokuuta aamulla muutamaa minuuttia kymmenen jälkeen. Tällaisessa rapu ingressissä planeetat ovat kaikkein herkimmillään ylittämään Maan ja Auringon määräämän kallistuskulman, ja näin on Merkuriuksenkin kohdalla, eli planeetta on OOB tilassa merkinvahdossa. Merkurius on nyt tavallistakin valppaampi ja käy kierroksilla. Kun viestin välittäminen on Merkuriuksen oleellisinta työtä, veden elementin ravun merkissä on tunneherkkä lataus. Ollaan omakohtaisia ja ailahtelevuuteen taipuvaisia. Ravussa Merkurius varmistaa omaa napaa ja selustaa, mikä oudossa seurassa näkyy usein ujoutena ja varovaisuutena, mutta tutussa ja turvallisessa ympäristössä ravun runsas iloisuus pulppuaa.

Muuallakin veden merkeissä tapahtuu, sillä perääntyvän Saturnuksen ja kohta pysähtyvän Neptunuksen välinen kolmiokulma alkaa tarkentua. Merkurius saa tämän kuvion Suurkolmioksi alkuviikosta, ja se voi esimerkiksi tuoda intuition käytäntöön, mutta voi myös nostaa mieliin syyllisyydentuntoja tavallista herkemmin.

Mars pääsee ulos härän jähmeydestä ja maallisuudesta älylliseen ja nopeaan kaksosiin perjantaina 31. toukokuuta noin puoli kahdelta iltapäivällä. Toiminnan vauhti kiihtyy ja aloite lähtee lentoon herkemmin. Valmistautukaa hoitelemaan tehtäviä samanaikaisesti; multitasking eli useiden asioiden suoritus samanaikaisesti on Marsin tyyli kaksosissa. Hommissa saattaa esiintyä kiperiä kohtia, sillä tulossa olevat kulmat Marsille ovat osittain hankalia: neliö Neptunukselle (mikä tulee olemaan voimakas koska Neptunus on kulman aikaan pysähtynyt), kvinkunssit Saturnukselle ja Plutolle, mutta lopulta löytyy vauhtia ja loppurutistuksen riemua kun saadaan mukava kulma Uranukselle.

Kaksosiin tultuaan Marsinkin kallistuskulma alkaa heittelehtiä ylöspäin, mutta OOB tilaan tullaan vasta aivan kesäkuun lopussa 20° kaksosia. Tätä hurmaa kestää ihan koko heinäkuun, mutta kovin korkeaksi raja-arvon ylitys ei tällä kerralla nouse, joten mahtaisimmekohan päästä nyt hiukan helpommalla. Vauhdin ja vaihtamisen suhteen saa kuitenkin käyttää harkintaa.

Merkuriuksen paluita ravussa ja Marsin paluita kaksosissa on nyt kesän mittaan luvassa. Jos omalla kartallanne on Merkurius ravussa ennen 16°43’, saatte paluukartalle OOB Merkuriuksen, ja Marsin suhteen raja menee tuossa 20°06’ kaksosia, minkä jälkeen tulevat Marsin paluut ovat näitä ”erikoisempia”. Millaisia ”henkiä” teidän paluukartoiltanne löytyy?

Toivotan rapuisan kaksittaista toiminnan aikaa kaikille!

Advertisement

Tuplia kartalla

On karttoja, joissa esiintyy aivan erityinen kahden planeetan yhtymä. Karttojen dynamiikka nostaa esille juuri näiden planeettojen yhteensulautunutta energiaa, ja otan tässä tarkasteluun kaksi tällaista mallia.

Sankokartassa voi joskus olla kahvaplaneettana kahden planeetan yhtymä, jotka jakavat yhdessä tärkeän tehtävän saattaa energia purkautumaan. Erittäin voimalliseksi kuvio muodostuu silloin, jos astiaosassa kuviota on planeetta tai jopa pari tätä kahvaa vastapäätä. Mitä mieltä olette, olisiko tämäntyyppinen kuvio helpompi vai vaikeampi kuin yhden planeetan määräämä sankokartta? Vetovastuu jakautuu kahdelle planeetalle, mikä voi olla helpottavaa, jos planeettojen keskinäinen energia sopii hyvin yhteen. Kaikkien planeettojen yhtymät eivät kuitenkaan ole kovin helppoja sulatusuuneja. Joskus tällainen asetelma voi jopa viivästyttää oman kutsumuksen löytämistä ja toteuttamista, koska ensin täytyy opetella pelaamaan kahdella pallolla yhtä aikaa. Kahden planeetan yhdistelmä suo enemmän mahdollisuuksia, koska planeetan osoittamia teemoja tulee tuplasti enemmän, eikä persoona tai elämänpolku ole aivan yhtä yksioikoinen kuin yhden kahvan varassa toiminta.

Toinen hahmottelemani karttamalli on tyyliltään miltei päinvastainen, mutta ei välttämättä jää vähemmän painokkaaksi kartan sisäisessä dynamiikassa. Kahden planeetan yhtymä voi jäädä yhdessä aspektittomaksi, jolloin ne eivät ole kulmien kautta lainkaan kontaktissa muualle kartalle. Ne ovat tilivelvollisia vain toisilleen, peilaavat omaa toimintaansa ainoastaan vieruskaverin kautta. Riippuen taas yhteen osuneiden planeettojen keskinäisestä dynamiikasta, ne voivat elää kuin omassa sisäsiittoisessa maailmassaan, toisista välittämättä tai jopa tietämättä. Kartan muista tekijöistä sitten riippuu, onko tämä tuplapaketti friikkisirkus eli onko se ihan eri maailmasta kuin muu kartta, vai täydentääkö yhtymä sittenkin ihan sujuvasti kokonaisuutta. Aspektittomuus tahtoo nousta esille olemuksessa, vaikka yhtymänä esiintyvä kokonaisuus ei voikaan koskaan olla ihan samalla tavoin ”puhdas” vaikutteista kuin yksittäinen aspektiton planeetta.

Miten mahtaa olemuksessa näyttäytyä aspektiton planeettapari, joiden henkilökemia sotii ainakin toisinaan? Olisiko tilanne vähän sen suuntainen kuin kaksi villieläintä olisi lukittu samaan häkkiin?

Tuumin myös miten kolmas planeetta muuttaa voimasuhteita transiittina tullessaan ylitykseen tällaiselle tuplayhdistelmälle. Sankokartan kahvaplaneettojen ollessa kyseessä tilanne lienee aika normaali, sillä tällaiset planeetat ovat tottuneet erilaisiin energiavirtoihin, työstäväthän ne koko kartan idean kauttaan aina ulospäin. Sen sijaan aspektittoman planeettaparin transiittiylitys voi olla mielenkiintoinen. Tulee mieleen tilanne kuin kaksi erakoitunutta vanhapiikasisarusta saavat vihdosta viimein vieraan luokseen – ja rutistavat, riepottavat ja imevät tästä vierailijasta kaiken. Tai voisihan tilanne olla kylmän hyljeksiväkin, etteivät nämä planeetat millään suostuisi ottamaan vierasta vastaan, vaan jättävät kynnykselle kolkuttamaan.

Löytyykö keneltäkään lukijalta kuvaamani kaltaista yhtymäkarttaa? Kuinka voimakkaasti nämä planeetat ottavat johdon koko kartan toiminnasta?

Vieraita odotellessa

Meillä valmistaudutaan perhejuhlaan, ja siksi voi olla ettei aika ja jaksamiseni riitä blogiin muutamina tulevina päivinä. Montakohan kertaa olen jo vinkannut, että tänne pääsee kylään, eli kirjoittamaan jonkun pienen keskustelunavauksen. Ainoa vaatimus on sisällön astrologia. Nyt teillä olisi jälleen tilaisuutenne, voi vaikka mennä syvemmälle asiassa jota olen tapani mukaan vain raapaissut pinnalta. Tai vielä mukavempaa jos olisi heittää kehiin aihe, jota en ole huomannut vielä esitellä. Kyllä niitä riittää astrologiassa!

Blogivierailun idea olisi ennemmin näkökulman tai mielipiteen ilmaisu keskustelun avaukseksi, eikä tarkoitus ole esittää mitään oppikirjaa. Tämä formaatti ei ole ikinä riittävä tyhjentävään esitykseen, sillä kovin pitkiä juttuja ei vaan jakseta lukea. Ihmettely, kysely ja kummastelu voisi jopa johdattaa lukijoita pohtimaan asiaa itsekin?

Tervetuloa siis Taikablogiin vierailulle! Ottakaa yhteyttä meilillä tai feissarin viestillä, niin sovitaan tekninen puoli miten heitän jutun eetteriin. Onhan tämä sovittu? Antaahan Jupiterin, Merkuriuksen ja Venuksen yhtymä potkua tällaiselle ulostulolle?

Väliaikaisia mahdollisuuksia

Transiitteja eli eläinradalla tässä hetkessä kulkevia planeettoja ja niiden kontakteja kartalle tulee varmaan seurattua eniten ylityksien, kovien kulmien ja akselikontaktien kautta. Netistä saa jos jonkinlaista listausta että milloin mikin kulma on tarkka, mutta eihän se tarkoita sitä etteikö kulma olisi voinut olla olemassa jo pitkään rakentumisvaiheessa. Paitsi ettei minun tästä pitänyt uhota. Se mikä saattaa jäädä tyystin noiden listauksien ulkopuolelle ovat planeetat, jotka aktivoivat omaa karttaa muodostamalla oman kartan kulmasta isomman kokonaisuuden.

Tarkoitan ilmiötä, että transiittina kulkeva planeetta viimeistelee oman kartan kulman hetkelliseksi isommaksi kuvioksi. Jos kartalla on kolmio jo valmiiksi, tästä tulee aina väliaikainen Suurkolmio silloin kun transitoiva planeetta tulee siihen kolmanteen saman elementin merkkiin, esimerkiksi minulla on kolmio Kuun ja Neptunuksen välillä kaloista skorppariin, ja aina kun planeetta ylittää samat asteet ravussa, saan hetkeksi nautiskella Suurkolmion energiasta. Jos taas kartalla on jo valmiiksi Suurkolmio, se paukkuu jatkuvasti väliaikaisista Leijoista kun transiittiplaneetta on keskellä jotakin kolmiokulmaa, siis sekstiilissä sen molempiin päihin ja samalla oppositiossa yhteen planeettaan. Nämä ovat energiakuvioita parhaimmasta päästä, vaikka toki riippuu transiittina kulkevan planeetan luonteesta millainen lopputuloksesta tulee.

Jos taas omalla kartalla on planeettojen välillä oppositio eli ne ovat vastakkain toisiaan eläinradalla, näistä syntyy väliaikainen T-risti silloin kun transiittiplaneetta on neliössä kumpaankin päähän; se ikään kuin asettuu johdattamaan opposition energian kauttaan ulos. Vieläkin astetta kimurantimpi kuvio on Iso risti väliaikaisena, ja tässä omalla kartalla on jo olemassa T-risti, mutta transiittiplaneetta tulee vastapäätä omaa T-ristiä purkavaa neliöplaneettaa. Tällaisessa kuviossa energia virtaa joka suuntaan, eikä olekaan enää selvää mistä ja miten se purkautuu ulos.

Väliaikaiset Yodit ovat mielestäni kaikkein mielenkiintoisimpia. Tähän riittää yksi omalla kartalla oleva kvinkunssi, ja transiittiplaneetta saa sen Yodiksi osumalla sekstiiliin toista planeettaa ja kvinkunssiin toiseen päähän nähden. Kun Yod omalla kartalla voi olla hyvinkin kohtalonomainen ja kutsumusta osoittava kuvio, väliaikainen Yod saattaa avata mielenkiintoisin keinoin sitä oman kartan kvinkunssia. Toki samanlaisia kuvioita tulee myös oman kartan sekstiilikulmista silloin kun transiittiplaneetta on siellä toisella puolella eläinrataa hetkellisessä kvinkunssissa näihin kumpaankin. Tästä tuskin jää pysyvää kutsumusta, mutta ainakin oman kartan kulma elää hetken täysin erityyppistä sekstiiliä kuin normaalisti.

Useimmiten tällaiset väliaikaiset kuviot menevät ohitse ilman suurempia vaurioita. Tärkeiksi ne voivat osoittautua silloin kun transiittina kulkeva planeetta on hidas ulkoplaneetta, eli käytännössä Pluto, Neptunus tai Uranus, jotka aktivoivat samaa kartanseutua vähintään vuoden, ja Pluton ja Neptunuksen kyseessä ollessa usein pidempäänkin.

Toinen tapaus milloin energia voi tosiaan räjähtää, on silloin kun transiittiplaneetta pysähtyy tuohon asteeseen, mistä se aktivoi uudenlaisen ison kuvion henkiin omalla kartalla. Näin tulee minulle käymään esimerkiksi ensi kerran kun Jupiter pysähtyy, sillä se antaa tuolloin Suurkolmion Kuun ja Neptunuksen käyttöön.

Toivottavasti joku sai kiinni siitä mitä koetin tässä transiiteista maalailla. Planeettojen asemaa kannattaa miettiä hiukan laajemmalla skaalalla kuin jäädä jumiin yhteen tarkkaan kulmaan omalle kartalle. Kyse voi olla paljon monimutkaisemmasta jutusta. Oletteko te saaneet ”hitaan” tai leimallisen ”pysähtyneen” suurkuvion kartallenne, joko useiksi vuosiksi tai tärkeäksi pariviikkoiseksi?

Turboboostia älyniekoille

Jos on uneliaisuus ja saamattomuus vaivannut, nyt annetaan energiaa ja pirteyttä megatavalla. Tämän viikonlopun ja ensi viikon rautaisannos tulee kaksosten merkin loppupuolelta. Räväyttäkää vaan silmät sepposen seljälleen!

Merkurius, Venus ja Jupiter matkaavat reipasta tahtia ja falleraa-tunnelmissa yhdessä. Kun kolme positiivista planeettaa ovat yhdessä sumpussa, on tähän pakkautunut tämän hetken taivaankaaren riemukkain voimien yhteensulautuma. Kolmen tekijän yhteisessä matkassa on muutama huippukohta.

Merkurius ja Venus aloittivat oman ilotulituksensa jo viime yönä (ja millainen yö se olikaan kun Kuu oli suurena täysikuuna – Super Kuuna – ja oli Kuunpimennys) hiukan ennen kolmea 18°52’ kaksosissa jo aika lähellä Jupiteria 22°40’.

Maanantaina 27.5. Merkurius ylittää Jupiterin aamupäivällä noin yhdeltätoista 23°12’ kaksosia, ja Venus on tällöin pikkuisen takana 21°43’.

Seuraavana päivänä tiistaina Venus saavuttaa Jupiterin illalla puoli yhdeltätoista 23°32’ kaksosia, ja Merkurius on ehtinyt vähän näiden edelle 25°49’ mutta on yhä mukana Stelliumissa.

Voimakuvio alkaa hajota oikeastaan vasta toukokuun vaihtuessa kesään, kun Merkurius siirtyy rapuun ja Venus tulee viisi astetta jäljempänä perässä.

Merkurius on kaksosissa omassa merkissään ja se johtaa kuviota tässä mielessä, vaikkei se yleensä olekaan kovin vaikutusvaltainen planeettana. Merkurius on takinkääntäjä, joka ottaa vaikutteita siitä planeetasta, jonka kanssa on kontaktissa. Venukselta ja Jupiterilta saadut hyvyyden idut levitetään nyt tehokkaasti ympäristöön.

Venus ja Jupiter eivät välttämättä niin erityisesti nauti kaksosen merkistä, etenkään Jupiter jolle tämä on vastamerkin jatkuvaa tunnustelua ja taitelua vaativaa aluetta. Kun Venuksen oma merkki on viereinen härkä, on kaksonen silloin tuntematon ja pikkuisen hiertävä. Toisaalta esoteerisessa astrologiassa Venusta pidetään kaksosen merkin hallitsijana, joten riippuu ihan näkökulmasta ja tulkinnasta olisiko sittenkin Venus se arvoltaan kaikkein korkein näistä planeetoista.

Merkurius on innokas omassa merkissään, ja Venuksen yhtymä saa sen nauttimaan tästä innosta. Jupiter taas laajentaa ja suurentaa, joten tästä tulee se turboboosti. Merkurius on kuitenkin jo itsessään ylivirittyneessä tilassa, sillä sehän kulkee OOB tilassa, mikä siis saattaa näkyä ylilyönteinä, ellei tätä joka suuntaan puskevaa aktiivisuutta hallitse. Ihan samalla tavoin on käynyt Venukselle, eli se on virittäytynyt Merkuriuksen kanssa kokonaan toisenlaisiin sfääreihin. Venus komppaa omalle tyylilleen epätavallisen kiihkeästi. Ja voimme kuvitella mitä näille planeetoille tekee Jupiterin antama yllytys!

Ilman muuta tässä ajassa on ainekset suureen hyvään, oli se sitten tiedollista tai sosiaalisella areenalla tapahtuvaa. Kolmen planeetan ja yhden merkin mikseristä saa aikaan useita avainsanayhdistelmiä. Jos haluaa ottaa mukaan tulkintaan OOB tilan tuoman energian hallinnan haasteen, ei yhteisvaikutelma kenties olekaan ihan niin mukavaa kuin voisi äkkiä luulla. Kun rynnistetään silmittömästi ja touhuten eteenpäin, saatetaan sortua oikaisemaan tai viskaamaan laps pesuveden mukana, ja keksitte varmaan muitakin vähemmän kliseisiä ilmaisuja. Energian ilmentymisen tasoja kannattaa miettiä, ja sellaisia voivat olla hillitön rahankulutus, itsesuojeluvaiston menetys avoimuudessa ja vaikka mediaan addiktoituminen.

Tehdään kaikki hiukan tiedostamisen tasolla töitä, ja saadaan tarjolla olevat voimat toimimaan mukavasti! Mihin kartankohtaan Stellium teillä antaa turboboostinsa?

Kummallinen Kuunpimennys

Olihan taas otsikko repäisty lauantaiaamun 25. toukokuuta pimennyksestä ja täydestä Kuusta. Saamme kevätkauden vihonviimeinen ns. ylimääräisen pimennyksen, sillä perusvuosina näitä h-hetkiä on tarjolla vain kaksi kummallakin puolella Kuunsolmujen akselia. Kuu on pimennyksen hetkellä 7:25 4°08’ jousimiestä ja Aurinko vastaavasti samassa asteessa kaksosissa. Se miksi ensin ajattelin tätä pimennystä oudoksi, johtuu solmuakselin sijainnista eri merkkiparissa kuin Aurinko ja Kuu, ja lisäksi solmut ovat nyt suhteellisen kaukana noin 18 asteen päässä. Aurinko ja Kuu ovat siis kaksosten-jousimiehen linjalla kun solmut ovat härässä ja skorpionissa. Miksi tämä ylipäätään on pimennys? Siksi että Kuu on nyt Super Moon eli kiertoradallaan lähimpänä Maata ja syzygy eli Kuu, Maa ja Aurinko ovat kaikki linjassa toisiinsa nähden.

Näen tämän pimennyksen ennen kaikkea jatkumona jo viime marraskuun lopussa tulleelle pimennykselle kaksosten kuudennessa asteessa, nyt siis pimennys tapahtuu vastakkaisella puolella eläinrataa. Täysikuu saattaa asioita päätökseen ja luonnolliseen loppuunsa, ja pimennys korostaa viime syksynä alkaneiden seikkojen päättämistä. Tämä on silti ristiriitaista, sillä vaikka pimennyksellä kuinka olisi jo aikaisemmin alkaneet teemat juurina, on pimennyksen idea kuitenkin tulevassa. Tämä sen vuoksi, että Kuu pimenee Kuun yläsolmun lähellä tai sen puoleisessa päässä eläinrataa. Yläsolmu viittaa tulevaan ja tarkoitukseen, eli jos pimennys olisi nyt alasolmulla niin menneisyys olisi niitattu sen teemaan varsin kokonaisesti.

Kuu ja Aurinko ovat pimennyksen hetkellä melko tarkassa neliökulmassa Neptunukselle, eli ilmoille muodostuu T-risti jonka energia purkautuu Neptunuksen kautta. Neptunus on enää vain kolmen kaariminuutin päässä pysähtymisensä kohdasta, sumujen planeetta näyttää kohta suuntaa mitä pimennyksestä pitäisi ajatella. Ja miten Neptunus näyttää? Alitajuisesti, pinnanalaisesti, salakavalasti.

Samasta vaikean ymmärryksen teemasta kertoo pimennyskartan Aurinko. Kun asetelmassamme on Aurinko alasolmulla ja Kuu yläsolmulla, ollaan vähän kuin väärinpäin. Jos Auringon pitäisi olla se tietoisuus ja kirkkaus, pimennyksen hetkessä se onkin alitajuinen Kuu, jonka voimaa vielä Neptunus samalla teemalla korostaa. Suunta on musta tuntuu ja intuitiivisuus, ja innokkaassa jousimiehen merkissä tunteet voivat aivan ryöpsähdellä. Hallitaanko tämän Kuun voimaa? Veikkaisin että se on ainakin vaikeaa, koska kyseessä on Super Kuu, jolla on tavallistakin suurempi vetovoima ja vaikutuksensa vesistöihin ja nesteisiin, todennäköisesti jopa maankuoreen.

Niinpä, tästä päästäänkin ajatuksenvirrassa Ceresiin. Kuunpimennyksen hetki tapahtuu meillä silloin kun Kuun oma merkki rapu on nousussa, ja kartan hallitsijana Kuun tärkeys korostuu. Helsingin horisontissa nousuakselilla täsmälleen on Ceres, pienenpieni planeetta, mikä symboloi Äiti Maata. Ceres on lisäksi aivan huippukorkeassa kallistuskulmassa, ja vaikka se ei ole mitenkään epätavallista Ceresille, voi ilmiöllä olla omat jekkunsa kun samaan aikaan sitä hallitseva Kuu pimenee. Luvassa voi olla Ceresillisiä, maallisia seurauksia äärimmäisyyksiin vietyinä.

Tietoisuuden teema korostuu myös Kuun ja Auringon hallitsijoiden kautta tässä ajassa. Kuuta hallitseva Jupiter on yhä kaksosissa, ja niin on Aurinkoa hallitseva Merkuriuskin, tarkassa yhtymässä Venuksen kanssa. Lisäksi myös Merkurius ja Venus kulkevat ylivirittyneessä OOB tilassa; mahdoinko juuri mainita tunteiden ylenmääräiset ryöpsähtelyt? Aivan kuin tietoisuuteen ja tiedostamiseen kohdistuisi valtavia paineita, mutta siitä huolimatta haasteena on Neptunuksen epämääräisyys. Vai onko Neptunus välttämättä aina summea, himeä ja vaikeasti hahmotettava? Ja on hyvä muistaa, että valtavia paineita ajassamme ilmentää myös edelleen tapetilla oleva Uranuksen ja Pluton neliö.

Mitäpä jos pimennyksen teemaa tarkasteltaisi Kuusta käsin. Kuu jousimiehessä kehottaa kiinnittämään huomion kokonaisnäkemykseen, isoon skaalaan, suureen kokonaisuuteen. Kuu jousimiehessä kuvastaa uskoa ja luottamusta ilman kyseenalaistuksia, sisäistä varmuutta oman näkemyksen oikeellisuudesta. Tällainen varmuus on lopulta tunnekysymys, eikä tunteisiin nyt auta Merkuriuksen ja kaksosmaisuuden älyllinen logiikka, vaan ennemmin Neptunuksen kaloista tarjoama universaali luottamus ”minä uskon”. Neptunus tarjoaa meille käyttöön ylimaallisia aisteja, sitä kuudetta aistia, sisäistä tuntemusta ja vaistoa. Vain rehellisyys omille tunteille ohjaa näkemään mikä tässä pimennyksessä on viesti omalla kohdalla.

Viisautta käsittelee myös pimennyksen Saabinen symboli Vanha pöllö oksalla. Vain viisas ymmärtää sisäisen viisauden merkityksen, ja vain nöyrä ymmärtää kuunnella itseään viisaampien neuvoja ylenkatsomatta niitä. Ajassa on turbulenssia, mutta vakaus tulisi säilyttää, kuin pöllö oksallaan.

Jaksetaan vielä kerran, otetaan tämäkin pimennys vastaan, aistitaan mitä sillä on meille kerrottavana!

Lasikattoa murtamassa

Tiedämme, ettei työelämä toteudu eri sukupuolille samalla tavoin. Naisjohtajia on prosentuaalisesti vähän, maailmalla vielä vähemmän kuin meillä täällä Suomessa, ja naisen euro on vain 80 senttiä. Tämä on kummallinen ilmiö, kun samaan aikaan todetaan, että korkeampi koulutus on naisistunut. Naisten vähyyttä johtotehtävissä on koetettu selittää esimerkiksi siten, että syy olisi tavallaan heissä itsessään. Jo alan valinnasta ja koulutusvaihtoehdoista lähtien naiset eivät itse tähtää ylös. Heitä syytetään turhasta vaatimattomuudesta, liiallisesta itsekriittisyydestä, itseluottamuksen puutteesta tai naisten väitetään välttelevän valintoja, joista saattaisi koitua pettymys. Näitä väitteitä vastaan on tietysti olemassa faktoja esimerkiksi liike-elämän suljetuista kuppikunnista, joiden jäseniksi nainen ei pääse vaikka osaamisen taso olisi mikä.

Harvat poikkeukset ovat mielenkiintoisia myös astrologisesti. Hiljaisesta lasikaton säröilystä kertoo loistava esimerkki alalta, missä ei muutoinkaan ole naisia juuri ollenkaan eli orkesterinjohtajista. Tällainen poikkeuksellinen henkilö on Susanna Mälkki, joka on saavuttanut osaamisellaan huippuaseman. Hänelle on tarjoutunut tilaisuuksia osoittaa kykynsä, eikä häntä ole urallaan kampitettu, syrjitty eikä todellakaan vähätelty. Mälkki on palkittu Pro Finlandia mitalilla, mikä on erityisen hieno asia.

Susanna Mälkki on Aurinkomerkiltään kalat, mikä heti pistää miettimään astrotulkinnallisia stereotypioita. Kalat on kai viimeisimmäksi yhdistetty johtamiseen, korkeaan asemaan ja menestykseen, olkoonkin että toimitaan taiteen alalla. Ehkäpä kalat ei olekaan sellaisia onnettomia nyhveröitä kuin kerrotaan? On hyvä muistaa, että kaloilla proge Aurinko kulkee aina jossakin vaiheessa oinaassa, mikä on se tyypitellyin yksin johtamisen merkki, Mälkin tapauksessa ei tosin enää muutamaan vuoteen kuitenkaan.

Mälkin karttaa on mukava katsella, vaikka kellonaika ei olekaan tiedossa, sillä se ei sisällä vaihtuvia merkkejä ollenkaan. Kuu pysyy kulkemassaan kauriissa, ja vaikka Merkurius on juuri siirtynyt kaloihin, on se jo veden merkin puolella koko päivän. Nousuakselin paikkaa voimme vain arvailla, esimerkiksi leijona sopisi kuvioon hyvin.

Oinaskartta Susanna Mälkille

Johtajuuteen liitettävä tekijä Mälkin kartalla todellakin on, Kuun yläsolmu oinaan nolla-asteella, eli kohdassa missä se on tavallaan sisäistänyt kaiken oinaan teemoihin liittyvän ja on jo valmis astumaan pehmeämmille alueille kaloihin. Toinen tärkeä tekijä johtajuuden ja valta-aseman teemoissa on Auringon ja Pluton vastakkaisuus. Mälkki on ottanut voiman ja vallan omiin käsiinsä ja hyvä niin, sillä yhtä hyvin kuvio voisi kertoa alistetuksi joutumisesta.

Kuu kauriissa voi ilmentää sekin johtajuutta, onhan tämä yksi johtavista merkeistä. Emmekö yhdistäkin liian usein kauris-Kuuhun syyllisyydentunnon, estoisuuden ja muita negaatioita? Tässä voi olla pätemisen ja arvostuksen tarvetta, kunnianhimoa ja ankaran työskentelyn tapaa. Kuunvaihe saattaa olla sekin kaurista, mikä vahvistaisi suorittamisen teemaa, ja iltapäivän noin neljän jälkeen se vaihtuu vesimieheksi, mikä sekin saattaisi olla sopiva vaihtoehto kaikessa ennakkoluulottomuudessaan. (Jos kuunvaihe olisi vesimiesmäinen, nousut kulkisivat neitsyessä, vaa’assa tai skorpionissa). Kuu on korkeassa OOB tilassa hänen kartallaan ja saattaa sitäkin kautta olla merkittävä osatekijä persoonassa.

Hyvin mielenkiintoisesti Venus ja Saturnus ovat hänellä planeetat, joiden kanssa pitää paiskia töitä, kumpikin planeetan energialle epätyypillisessä merkissä oinaassa (Venukselle vastamerkki, Saturnukselle alennus). Hyvin usein käy niin, että jos planeetan merkki on sille ylläolevan kaltainen, sitä harjoitetaan ja toteutetaan sitten sen edestä, kuten tässäkin: johtamista taiteen alalla.

Mälkin kartan se tietty erikoispiirre saattaa kuitenkin olla vaa’an alussa yhtymässä sijaitsevat Jupiter ja Uranus, molemmat kuitenkin perääntyvinä. Näiden planeettojen yhtymä on uutta hakeva, uraauurtava, ennakkoluuloton ja kekseliäs.

Vähäinenkin astrokartan tarkastelu osoittaa, että kapellimestari Susanna Mälkki on erittäin sopiva hallinnoimaan ja johtamaan taiteisiin liittyvillä aloilla. Aurinkokaloista huolimatta ilmeisesti lasikaton murtaminen on ollut hänelle luontevaa.

Mitkä astrologiset teemat tai kuviot sinä yhdistät johtamiseen?

Tyypillisyyden harhoja

Astrologisen kartantulkinnan ohjenuorana pidetään, että planeetta omassa merkissään toteutuu luontevasti ja mahdollisesti tavanomaisesti tai tyypillisesti kuten on totuttu mieltämään kyseessä olevasta planeetasta. Ja päinvastoin jos planeettaan kohdistuu kyseenalaistuksia kuten esimerkiksi vastamerkissä tai alennusmerkissä olo, on planeetta tuollaisessa maaperässä hiukan yllättävä tai erilainen verrattuna siihen mitä yleensä ajatellaan, sen tulkintaa on siis pohdittava vähän enemmän, samoin kuin toteutuksessa tällainen planeetta teettää tavallista enemmän työtä löytääkseen omanlaisen uomansa.

Kun ylläolevan kaltaisia ohjeistuksia esitetään, niille ei saa jäädä sokeaksi. Kaikki kartat eivät rakennukaan niin kuin oletetaan, ja tulkinnassa erityistapaukset täytyy aina miettiä erikseen.

Otanpa esimerkiksi Venuksen härässä, tämänhän pitäisi olla kaikkien Venusten ”äiti” eli tyypillisistä tyypillisin sensuellisti kukoistava Venus. Jos kartalla sattuukin olla vaikka oppositio Uranukselle, ei Venuksen maailma ehkä olekaan enää yhtä auvoinen, turvallisuushakuinen ja perinteinen. Ehkäpä tällaisen kartan omistavalle tulee jatkuvasti ravistuksia ja heilahteluita, ettei hän uskalla heittäytyä turvallisesti nauttimaan vaan on jo oppinut olemaan vähän varpaillaan. Tyypillinen tulkinta Venuksesta ei tällaisessa tapauksessa olisi kokonaan oikea, vaikka varmasti joiltakin osin toteutuisikin.

Valotetaan vielä Auringon osalta. Me oletamme että Aurinko leijonassa ihminen pyrkii loistamaan, olemaan esillä ja ottamaan yleisönsä (riippuen toki siitäkin pelaavatko Kuu ja nousun merkki tähän suuntaan). Entä jos henkilö onkin sattunut syntymään sellaisena ajankohtana Pluto leijonassa sukupolvea, että Aurinko ja Pluto tulevat tarkkaan yhtymään? Voimme varmaan vain kuvitella miten intensiivinen tällainen ihminen on, ja kuinka Pluton osoittama karisma lisää valovoimaisuutta. Silti Plutossa on puolensa, että se ei halua olla esillä, se piiloutuu ja toimii kulissien takana. Jos Pluton osoittama yksityisyyden fanaattinen varjelu toteutuu edes ajoittain, ei tällainen leijonatyyppi olisikaan toisten silmien alla jatkuvasti.

Leikitellään hetki ajatuksella miten toteutuu perus-Mars oinaassa, vahva ja aloitteellinen ja nopea ja sen sellaista? Jospa vastapäätä kartalla on Neptunus, jonka maailma on hyvin erityyppinen kuin Marsin; se ei ole teontasolla selkeä ja suora vaan vaistomainen, ja lisäksi yleensä passiivinen. Jos vastaan tulee tämän kaltainen Mars, on tähän syytä heittää vähän kulmien rypistystä, mitä mahtaa ulkoplaneetan energia tuoda mukaan kovin erilaisilla värähtelyillään.

Kartat ovat tottakai useimmiten aika ristiriitaisista aineksista koostuneita, ja tämä juuri tekee meistä omanlaisen persoonan. Tyypillisyys taitaa olla lopultakin aika marginaalista, jopa näiden selvää pässinlihaa olevien planeettojen kohdalla.

Onko sinun omalla kartallasi planeetta, jonka pitäisi toteutua periaatteessa tyypillisesti (omassa merkissään tai huoneessaan ehkä) mutta kulmat antavat sille kokonaan toisenlaisen sävyn?

Sisarellista astrologiaa

Astrologia on mielenkiintoinen, avartava ja käyttökelpoinen menetelmä sukulaisuussuhteiden tutkimisessa. Tällä kerralla uppouduin tuumimaan sisaruussuhdetta, minkä pitäisi huoneiden tulkinnan mukaisesti löytyä kartan kolmannesta huoneesta. Merkuriuksellakin saattaa olla sanottavansa tästä suhteesta, vaikka planeetta ilmentääkin useita toisenlaisia asioita todennäköisesti ensisijaisemmin.

Minulla on muutamaa vuotta vanhempi sisar, jonka kanssa (minun näkökulmastani) on ihan hyvät välit, mutta emme ole koskaan olleet mitenkään paita-ja-peppu tyyliin tiukan läheisiä. Kolmannet huoneet kartoillamme menevät minulla oinaaseen, hänellä härkään, ja vierekkäiset merkit eivät kovin helposti löydä kosketuspintaa välillään. Uteliasta kiinnostusta voi olla, mutta huonossa tapauksessa toisen asenne koko tähän sisarena olemiseen ottaa pannuun.

Meillä kummallakin kolmas huone on tyhjä, joten silloin on syytä vilkaista huoneiden hallitsijan tila; molemmilla huoneen hallitsija on teknisesti kartan vahvin planeetta (ei kuitenkaan se Almuten). Tämä viittaa siihen että näiden tyhjien huoneiden kanssa ollaan ihan hyvässä jamassa. Huoneiden hallitsijat, Mars ja Venus, ovat tietysti keskenään astrologiset vastapoolit, eivätkä ne ole kartoillamme keskenään kulmissa (tarkoitan tällä omaa Marsiani kulmassa sisareni Venukselle, tai hänen Venustaan kulmassa minun Marsilleni). Muutoin nämä kolmannen huoneen hallitsijaplaneetat ovat kulmissa toisen kartan persoonaplaneetoille ”aika lahjakkaasti”.

Merkuriukset meillä pelaavat suht mukavasti yhteen, kummallakin viestejä välitetään veden elementin merkistä, mutta keskinäinen kolmiokulma on kyllä venytetty jos sellainen välillämme toimii.

Jäin miettimään itseni ja sisareni kohdalta, onko meidän välillämme sidettä vai olemmeko vain kohtalon oikusta sattuneet syntymään ”alieneina” samaan perheeseen. Kohtalon muistaminen sai minut katsomaan Draconic karttojamme – ja silloin kyllä kolahti, jälleen kerran. Meillä on täsmälleen samat Draconic Venukset, kahden kaariminuutin erolla. Auringotkin tulevat samaan merkkiin, joten sielujen syvyyksissä me olemme kuin olemmekin samasta puusta veistettyjä. Myös syntymäkarttaa verrattaessa toisen Draconic karttaan löytyy useita mielenkiintoisia kontakteja, näistä tärkein lienee kuitenkin minun sisaruussuhteeni määrittäjäplaneetan Marsin osuminen yhtymään sisareni Draconic Marsille.

Jos teillä lukijoilla on sisaruussuhteita kaiveltavana, millaisia teemoja kartoista puskee esille? Kehtaako kukaan kertoa (nimimerkin varjossa) sisarkateuden olemassaolosta ja sen astrologisista osoittajista? Näkyvätkö teidän kolmannen huoneen planeettanne sisaruussuhteessa? Löytääkö kukaan Draconic kartoista kohtalonomaisen sielujen sympatian?

Muutosta pyydystämässä

Ensi yönä vaikkakin jo huomisen puolella Aurinko aloittaa uuden hakemisen kautensa siirtymällä kaksosiin yhdeksän minuuttia puolenyön jälkeen 21. toukokuuta. Auringon kulku eläinradan merkeissä menee ingresseistä eli merkinvaihdoksista toiseen siten, että johtavissa aloitetaan, kiinteissä vakautetaan ja muuttuvassa tehdään tilaa uudelle muutokselle ja aloitukselle. Nyt ollaan lähestymässä tätä kolmatta vaihetta, kun oinas ja härkä ollaan tältä keväältä katsottu läpi, ja aletaan suunnata silmät jo kohti tulevaa kesän ingressiä, rapuun siirtymistä.

En väittäisi tätä muuttumisen hakua vaikeaksi, mutta kun eletään myrskyn silmässä – edelleen keskellä pimennysten jaksoa sekä Uranuksen ja Pluton tiukan neliön aikaa – ollaan isojen tehtävien edessä. Vähän luulen, että monet meistä silti ottavat nuo tehtävät vastaan, sillä ajassa on jonkinasteinen hullunrohkeuden leima.

Merkinvaihdokseen Aurinko pääsee omassa viidennessä huoneessaan (meillä) ja se on riskien huone. Ingressikartan nousussa on jousimies, ja sen yltiöpäisyyden tunnistamme samansuuntaiseksi. Nousun hallitseva Jupiter, vaikkakin yhä vastamerkissään, on tässä ajassa ja meillä vahva tekijä ollessaan laskuakselilla nousua vastapäätä. Kun Aurinko tulee kaksosiin, sen hallitsijaksi tulee vikkelä Merkurius, joka on tässä ajassa sekin yltiöpäisessä tilassa OOBina. Vaikka Aurinko ei ihan vielä olekaan kulmassa ajan hengen isoimpiin muokkaajiin Uranukseen ja Plutoon, on Auringon ja Pluton välillä piilevää vääntöä eli voimien pallottelua loittonevan avaruudellisen vastakkaisuuden eli kontraparalleelin kautta. Tämä energia ei siis ole selkeästi esillä, mutta se näkynee monenlaisena näkymättömänä painostuksena.

Auringon kulku kaksosissa määrittää ajan päällimmäisen loisteen hektisyydeksi, tiedonhaluksi, kulkemiseksi edestaas, virkeydeksi ja trendikkyydeksi. Nyt etsitään hanakasti ja ollaan valmiita vaihtamaan, käymään kauppaa, toimitaan kahdella rintamalla. Kaksonen on kaksittainen merkki ja se kertoo moninaisuudesta: näemme ja löydämme useita vaihtoehtoja, joista kaikki vedetään esille ja käyttöön, koska kaksosissa ei arvoteta eikä moralisoida. Yhtäaikaisuus on kaksosille ominaista, ja se tietää tapahtumarikkautta, mutta usein myös vedetään hengästyttävällä tahdilla uupumuksen rajoille (No sleep ’til Hammersmith, tuli vaan mieleen jostain ammoisilta ajoilta). Kaksosen aika voi olla vaativaa hallittavaa, vaikka se on samalla pirteää ja iloista. Kun vielä Merkuriuskin keikkuu missä lie korkeuksissa, tulee tunnelmaksi säheltämistä, mutta se ei välttämättä ole lopullinen totuus. Paljoudessa on mahdollisuus saavuttaa – no, ainakin paljon.

Kaksoseen yhdistetty pinnallisuus on mielenkiintoinen ilmiö, ja kenties jopa paradoksi. Eräällä tuntemallani kaksostyypillä on tapana tietää trendikkäistä virtauksista jo ennen kuin ne ovat valtavirtaa, hän etsii näistä uusista tuulista tiedon ja levittää sen auliisti toisille. Tosin seuraavalla kerralla kun hänet tapaa, hän onkin jo uppoutunut ihan toiseen asiaan, eikä tämä edellinen jaksa häntä enää kiinnostaa, siinä vaiheessa kun minä alkaisin vähän päästä kärryille mistä on kyse. Silti en tee sitä erehdystä että väittäisin tätä ihmistä pinnalliseksi. Kaksosen nopeus ja valmius vaihtaa, siirtyä uuteen luo illuusion, ettei keskityttäisi ja katsottaisi syvälle. Kaksonen säilyttää raikkautensa kun ei vatvo.

Tulevan kuukauden aikana Auringolla on pikaiset treffit hitaiden ulkoplaneettojen kanssa. 26.5. haastaa neliö Neptunukselle ja samaan aikaan rakentuva hiertokulma Saturnukselle. Ehkä kaksosille ominaista vauhtia tuossa vähän kyseenalaistetaan, mutta samalla innostetaan yliaistillisiin ja epätavallisiin löydöksiin ja syvään ymmärrykseen. Kesäkuun tullessa Aurinko tulee samanlaiseen hiertoon Pluton kanssa ja mukavaan kulmaan Uranukselle; kuvastanee kaksosissa olon sympatiaa enemmän älylliselle Uranukselle kuin tiukan ehdottomalle Plutolle. Sokerina pohjalla on Jupiterin ylitys merkin lopussa 19.6. juuri ennen kuin Aurinko siirtyy rapuun. Jupiterin liioitteleva La Grande Yhtymä pysyy vielä merkinvaihdoksen jälkeenkin, ja juhlamieli voi olla kurkihirttäkin korkeammalla.

Se mikä minusta on mielenkiintoisinta tässä Auringon matkassa, on loppuhuipennus. Kun Aurinko itse määrää kallistuskulman rajan, mistä OOB tila lasketaan, se itse ylittää kaksosten-ravun merkinvaihteessa tuon raja-arvon hienokseltaan. Aurinko ei läheskään aina näin tee, että tavallaan rikkoisi omia sääntöjään. Ajassa on kaikenkaikkiaan epätavallista henkeä.

Uteliasta ja vilkasta kaksosten aikaa!