Mitä ollaan opettelemassa

instruction-manualAstrologinen kartta on kuin huonolla käännösohjelmalla kirjoitettu ohjekirjanen (sinusta!), jonka ymmärrys vaatii kärsivällisyyttä ja runsaasti käytännön päättelyä. Olettehan kaikki nauraneet näille ohjeille, joista ei saa mitään tolkkua? ”Varo joutumasta syödyksi pienten lasten toimesta pikkuosien vuoksi” tai miltä kuulostaa tämä keitto-ohje nuudeleille: 1. pussi heittaa kuuma vesi 2. kiehua 3. sekasotku ja tarjoilla. Astrologian kieltä tuntemattomalle kartantulkinnat voivat vaikuttaa aivan yhtä hupsuilta. Joskus voi joutua huomaamaan lukeneensa ohjeen väärin vuosikausia, vaikka se olisi ihan selvästi karttaan kirjoitettu.

Tuolla johdannolla ei taida olla paljoakaan tekemistä sen kanssa, mistä olin kirjoittamassa tänään blogiin. Nyt saatatte luulla, että syytän kaikkia, että ette osaa tulkita karttojanne. Te ette ole tehneet mitään väärin! Halusin koettaa tarjota mietittäväksi näkökulmaa siihen kaikkein isoimpaan juttuun, tarkoitukseen, ja saatte nyt hymyillä kun olen taas heittäytynyt näiden suurien kysymysten äärelle.

Voimme mahdollisesti olla kaikki suurinpiirtein samaa mieltä siitä, että olemme tulleet tänne oppimaan, syntyneet ottamaan selvää läksyistämme. Yleensä etsimme kartan läksykohtia hankalimmin sijoittuneista planeetoista, kovista kulmista tai Kuunsolmujen akselista. Oletteko ajatelleet tätä Aurinkokeskeisesti? Aurinko on kartan ydin, ja vaikka Aurinko olisi kuinka mukavasti tai hankalasti asettunut kartalle, se kertoo siitä mikä on kaikkein keskeisintä elämässä.

sonne095-3001[1]Luulen, että astrologiassa aika yleisesti ajatellaan, että Auringon keskeisimpien ominaisuuksien osoittaminen ja ilmaiseminen olisi luonnollista vain siksi, että olemme sattuneet syntymään sen oman eläinradan merkin aikaan, kuin osaisimme ne valmiina. Entäs jos näin ei olekaan? Tämä ei ole sitten minun alkuperäinen ideani, mutta ajattelin jakaa tämän teillekin pohdittavaksi – entäs jos me olemme tulleet tänne nimenomaan oppimaan oman Aurinkomerkkimme ominaisuuksia?

Karttaa voidaan ajatella reittikarttana tai elämän manuaalina, johon on merkitty asioita, jotka pitäisi ymmärtää, ja sitten tottakai toteuttaa hyvin (eettisesti ja moraalisesti oikein valiten, hyvää tehden?). Näin ajateltuna Aurinko olisi ilmanmuuta se kaikkein suurin ohje, aloituspiste, hiukan kuin lasten puuhakirjojen yhdistä numerot viivoilla –tehtävissä: jos et saa tätä ensimmäistä rastia oikein, on suuri vaara että koko muunkin kartan viivojen yhdistämisestä ei seuraa se tarkoitettu ”oikea” kuva, vaan jotakin sekasotkua.

Lähdetään siis Auringoista liikkeelle. Jos ajattelemme, että olemme tulleet tänne ottamaan selvää oman Aurinkomme teemoista, tehtävistä ja olemuksesta ensisijaisesti, silloin omaa Aurinkomerkkiä pitäisi tutkia enemmän. Te toiset olette saattaneet niin tehdäkin, mutta minä en ainakaan ole tuuminut kalojen merkkiä juuri Auringon kannalta.

Millaiset asiat teistä tuntuvat kaikkein vaikeimmalta läksyltä omaksua Auringon merkistänne? Kuinka rehellisesti tunnistatte ja tunnustatte Aurinkomerkkiinne liitetyt huonot puolet? Mikä hyvistä ominaisuuksista on juuri sinulle kaikkein tärkein, luontuvin, ja toivottavasti siten kaikkein eniten esillä?

Avainsanat:

5 vastausta to “Mitä ollaan opettelemassa”

  1. Susanna Says:

    Äitiys on ollut kasvun paikka eikä ollenkaan synnynnäistä. Jossain vaiheessa nuorempana mietin olenko Rapu ollenkaan, koska oikein vastustin kaikenlaisia rapumaisia asioita. Mutta luulen että loppupeleissä juuri ne rapumaiset piirteet minussa saivat minut vastustamaan. Rakoset perusturvallisuudessa ja itseluottamuksessa saivat käyttäytymään uhmakkaasti. Rapumaista negatiivista minussa ovat turhat pelot ja ehkä myös toisten taakse piiloutuminen. Positiivista on sellainen keskikesän valoisan ja kostean merkin tarjoama runsauden sarvi.

  2. Ritsa Says:

    Musta tuntuu, että oon alitajuisesti määritellyt itseäni oman aurinkomerkkini neitsyen kautta, kun en ole muusta astrologiasta tiennyt. Tuntuisi, että niitä neitsyen huonoja puolia (mutta vahvoja) on sitten täytynyt vaimentaa elämän lyödessä asioita eteen. Nyt kaikki on selkeämpää kun näkee oman kartan kaikki puolet. (Näkee ja näkee, koska eihän tosta ole varmaankaan auennut vasta kuin murto-osa, vaikka kaikki tieto onkin jo silmien edessä:)

  3. PirjA Says:

    Toinen neitsykäinen ilmoittautuu…
    Olen aina vastustanut noita siivousintoiluja, joita tyrkytetään neitsyelle, ne kuuluvat varmaan kuu neitsyessä -tyypille, ei auringolle. 🙂
    En ehkä ole varovaisimmasta päästä neitsyitä ja saatan jopa viihtyä parrasvaloissa, vaikka sinne en erityisesti hakeudukaan.
    Velvollisuudet pitää täyttää ja työssä pitää olla sisältöä. Pelkkä mekaaninen suorittaminen ei riitä. Rutiineja en voi kestää ja työstä menee ilo tasapaksuudessa. Rutiinityössä tulee helposti virheitä ja virheiden tekeminen on kauhistus.
    Nipottaminen kohdistuu kirjoitettuun tekstiin, enkä voi sietää kielioppi- tai kirjoitusvirheitä, myös ulkolaisten nimien ääntäminen päin metsikköä ärsyttää. Hyvin valikoidut muutkin pikkuasiat voivat saada mieleni järkkymään. Turha luulla, että luettelo seuraisi tässä perässä.
    Huumorista viehättää sanojen vääntely ja monimerkityksellisyys, myös musta huumori on suosikkilistalla.
    Vastoin yleistä luuloa, en pidä arvostelemisesta, enkä halua olla itsekään arvostelun kohteena. Tarpeen vaatiessa en jää sanattomaksi, vaan kyllä valikoimattomat sanat saattavat satuttaa.

  4. Pirjo Says:

    Minä kyllä tunnustaudun Vesimieheksi kaikkine sen hyvien ja huonojen puolien kera. Kun meistä ei kukaan ole täydellinen , niin ne huonotkin puolet on kokonaisena nieltävä. Tai eihän niitä itse tarvi kestää, sehän on toisten ongelma 🙂 Mutta tuo PirjAn kommentti Neitsyestä minua alkoi huvittamaan, ”Huumorista viehättää sanojen vääntely ja monimerkityksellisyys, myös musta huumori on suosikkilistalla”, mieheni on Neitsyt ja juuri samat asiat on hänenkin juttujaan. Mutta kyllä hänellä on tuo siisteyskin yli normaali rajojen 🙂 onneksi, minä pääsen helpolla. Mutta mites tuo asteluku vaikuttaa noihin perus luonteen piirteisiin, onko paria kaariminuttia vailla 30 astetta sama kuin ensimmäisellä asteella, vai tuleeko siihen jotain seuraavasta merkistä?

  5. Liisa Says:

    Näin vanhempana ja elämänkokemusta omaavana olen ylpeä Kala-auringostani. Vettä on muuten kartallani kovin vähän, Merkurius Kaloissa ja siinäpä se. Kalan heikkouksista tunnustan ristiriitojen välttelyn ( tässä puhuu myös Kuu Vaa’assa ) ja liiallisen kiltteyden. Osaan olla myös kovin laiska ja saamaton, ideoita olisi paljon, mutta toteutus taas muka niin vaikeaa ja raskasta. Onnekseni en ole vaikeina aikoina tarttunut pulloon, mitä niin kovin Kaloja aina varoitellaan tekemästä. Olen selviytynyt monenlaisista asioista. Kalan parhaina puolina näen itsessäni tietynlaisen lapsen uskon ja idealismin. Vaikeudet eivät ole katkeroittaneet. Olen aina heikomman puolella ja sydämeni sykkii pienistä jutuista. Taide monessa muodossa on erittäin tärkeää, varsinkin musiikki. Unimaailmani on ollut rikas lapsesta saakka. Nyt kun Neptunus on konjunktoinut aurinkoani olen tekemässä muutosta työelämässä ja hakeutunut hoitoalalle. Pystyn vihdoin valjastamaan empatiaani hyötykäyttöön 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: