Taikablogin bittiavaruuteen viskaamisesta tuli eilen viisi vuotta. Meillä ei ollut astrohenkistä juhlavastaanottoa, sillä päivä tuhraantui leikkiin tein-sen-itse julkaisun taittopohjan kanssa. Silmäilin muistinvirkistykseksi mitä olin viime vuonna ”tulkinnut” Taikablogin Auringonpaluusta. Hahaa, blogin Auringon ja Neptunuksen tarkka yhtymä onnistui tosiaan liuottamaan kaiken miltei häivyksiin. Tästä ei kai voi muuta kuin kadottaa loputkin, tai koettaa nousta tekemättä jääneiden päivitysten suosta ylös.
Miten ylösnousu onnistuu, sellaisen tempun kaivuuta paluukartan maton alta voitaisi koettaa yhdessä keskustellen. Tämänkaltaisella paluulla kuluvalla kierroksella näppäillään.
Auringon ja Neptunuksen yhtymä kiusaa edelleen, mutta toivottavasti kiusa kääntyy mielikuvituksen kukinnaksi neloshuoneen kautta. Aurinkoa hallitseva Jupiter, vaikkakin yhä perääntyvänä, loistaa kirkkaasti leijonassa, ja josko vastavierailun kautta saisi vielä Aurinkotähtösenkin tuikahtamaan.
Vaakanousu näyttää blogille hyvältä, vastavuoroisuuteen olen aina kirjoituksillani tähdännytkin. Kerron kuitenkin rehellisesti, että näppiksen takana vaakanousuiset vuodet paluukartoissa ovat pahimmasta päästä – rahkeet eivät riitä näiden hallintaan. Nousua hallitseva Venus ei mielestäni ole oinaan alussa ihan niin surkea kuin mitä merkki äkkiseltään antaisi olettaa. Viides huone on Venukselle ilon huone, Marsin turbobuusti antaa voimaa ja rohkeutta, ja Saturnus jelppii hyvällä kulmalla ryhdikkäästi. Saturnus on blogissa tämän vuoden Ajan Herra, kuten jo viime vuonna kerroin, ja paluukartalla Saturnuksen ja Venuksen kulma saa kunnian olla se kaikkein tarkin pääaspekti. Suhtaudun tähän ennemmin luottavaisesti; viides vuosi bloginpitoa on ilmanmuuta enemmän työtä kuin hauskanpitoa.
Merkurius, kirjoittamisen planeettana blogille elintärkeä, on tänä vuonna päässyt kaikkein lähimmäksi akselikontaktia. Mainiota. Kuu tykkää olla härässä, vaikka kahdeksas huone sitä jättääkin vaimeuteen. Vertex-akselin pyyhkäisy läheltä tuntuu erityisen mukavalta, toivoa herättävältä. Paluukartan Kuu ja Vertex härässä nappaavat kiinni natalkartan MC:stä. Ehkä Taikablogi ei jää menneiden loisto-aikojensa glooriaan patsastelemaan (tämä on vitsi) vaan onnistuisi tulevallakin kierroksella tavoittamaan yleisönsä. Kuunvaihe oli vielä sirppiä, se ei ehkä ole omasta mielestäni helpoin mahdollinen kuunsävy tehtäväksi, mutta on kasvupuolella sentään. Ja vielä Merkuriuksesta, natalkarttaan verrattuna senkin sijainti on herkullinen, istuu hienosti blogin Vertexille vesimiehessä.
Auringonpaluukartan akseleita tavataan katsoa suhteessa peruskarttaan, ja nyt mennään niin nätisti kuin ikinä voi toivoa: nousuakseli kolmanteen huoneeseen (kirjoittamista!) ja MC yhdennessätoista (viiteryhmiä!).
Joten lukijat, millainen Taikablogi voisi olla, että se herättäisi kiinnostuksenne? Asiallinen vai tunnustuksellinen? Tekninen vai maalaileva? Syntymäkartan tulkintoihin keskittyvä vai ajan henkiä maalaileva? Saatte esittää toiveitanne ja vinkata aiheita, mutta edelleenkään en lupaa kirjoitusta kaikista asioista. Jos innostun jotakin tutkimaan, ehkä tekstiä syntyy, mutta aina aika ei riitä. Kiitos lukijat että olette jaksaneet kurkkia uusia kirjoituksia, kommenteistanne, viesteistänne! Nyt kaikki viisi kynttilää sammuksiin – Puuuh! – ja toivomaan!