Archive for helmikuu 2015

Viis vee ei vastaanottoa

25.2.2015

kirjaltaaTaikablogin bittiavaruuteen viskaamisesta tuli eilen viisi vuotta. Meillä ei ollut astrohenkistä juhlavastaanottoa, sillä päivä tuhraantui leikkiin tein-sen-itse julkaisun taittopohjan kanssa. Silmäilin muistinvirkistykseksi mitä olin viime vuonna ”tulkinnut” Taikablogin Auringonpaluusta. Hahaa, blogin Auringon ja Neptunuksen tarkka yhtymä onnistui tosiaan liuottamaan kaiken miltei häivyksiin. Tästä ei kai voi muuta kuin kadottaa loputkin, tai koettaa nousta tekemättä jääneiden päivitysten suosta ylös.

Miten ylösnousu onnistuu, sellaisen tempun kaivuuta paluukartan maton alta voitaisi koettaa yhdessä keskustellen. Tämänkaltaisella paluulla kuluvalla kierroksella näppäillään.

ap_at15

Auringon ja Neptunuksen yhtymä kiusaa edelleen, mutta toivottavasti kiusa kääntyy mielikuvituksen kukinnaksi neloshuoneen kautta. Aurinkoa hallitseva Jupiter, vaikkakin yhä perääntyvänä, loistaa kirkkaasti leijonassa, ja josko vastavierailun kautta saisi vielä Aurinkotähtösenkin tuikahtamaan.

Vaakanousu näyttää blogille hyvältä, vastavuoroisuuteen olen aina kirjoituksillani tähdännytkin. Kerron kuitenkin rehellisesti, että näppiksen takana vaakanousuiset vuodet paluukartoissa ovat pahimmasta päästä – rahkeet eivät riitä näiden hallintaan. Nousua hallitseva Venus ei mielestäni ole oinaan alussa ihan niin surkea kuin mitä merkki äkkiseltään antaisi olettaa. Viides huone on Venukselle ilon huone, Marsin turbobuusti antaa voimaa ja rohkeutta, ja Saturnus jelppii hyvällä kulmalla ryhdikkäästi. Saturnus on blogissa tämän vuoden Ajan Herra, kuten jo viime vuonna kerroin, ja paluukartalla Saturnuksen ja Venuksen kulma saa kunnian olla se kaikkein tarkin pääaspekti. Suhtaudun tähän ennemmin luottavaisesti; viides vuosi bloginpitoa on ilmanmuuta enemmän työtä kuin hauskanpitoa.

Merkurius, kirjoittamisen planeettana blogille elintärkeä, on tänä vuonna päässyt kaikkein lähimmäksi akselikontaktia. Mainiota. Kuu tykkää olla härässä, vaikka kahdeksas huone sitä jättääkin vaimeuteen. Vertex-akselin pyyhkäisy läheltä tuntuu erityisen mukavalta, toivoa herättävältä. Paluukartan Kuu ja Vertex härässä nappaavat kiinni natalkartan MC:stä. Ehkä Taikablogi ei jää menneiden loisto-aikojensa glooriaan patsastelemaan (tämä on vitsi) vaan onnistuisi tulevallakin kierroksella tavoittamaan yleisönsä. Kuunvaihe oli vielä sirppiä, se ei ehkä ole omasta mielestäni helpoin mahdollinen kuunsävy tehtäväksi, mutta on kasvupuolella sentään. Ja vielä Merkuriuksesta, natalkarttaan verrattuna senkin sijainti on herkullinen, istuu hienosti blogin Vertexille vesimiehessä.

Auringonpaluukartan akseleita tavataan katsoa suhteessa peruskarttaan, ja nyt mennään niin nätisti kuin ikinä voi toivoa: nousuakseli kolmanteen huoneeseen (kirjoittamista!) ja MC yhdennessätoista (viiteryhmiä!).

blogi5vJoten lukijat, millainen Taikablogi voisi olla, että se herättäisi kiinnostuksenne? Asiallinen vai tunnustuksellinen? Tekninen vai maalaileva? Syntymäkartan tulkintoihin keskittyvä vai ajan henkiä maalaileva? Saatte esittää toiveitanne ja vinkata aiheita, mutta edelleenkään en lupaa kirjoitusta kaikista asioista. Jos innostun jotakin tutkimaan, ehkä tekstiä syntyy, mutta aina aika ei riitä. Kiitos lukijat että olette jaksaneet kurkkia uusia kirjoituksia, kommenteistanne, viesteistänne! Nyt kaikki viisi kynttilää sammuksiin – Puuuh! – ja toivomaan!

Mainokset

Kalan ja linnun ajassa

19.2.2015

pisces15Aurinko alkaa kiriä astrovuoden riippeitä kasaan. Se siirtyi tutkimaan eläinradan viimeistä kalojen merkkiä viime yönä, virkeässä uudenkuun hengessä. Kaloissa päätetään kierros, mutta myös suunnataan eteenpäin, sillä kalat on muuttuva merkki, se herättää meissä tarpeen siirtyä, astua toisaalle. Siitä kalojen merkki ei pääse, että mennyttä on katsottava. Se ei kuitenkaan ole takertuvaa vanhassa vellomista, ei sinnepäinkään, vaan oikeastaan enemmän päinvastoin. Kalat päästää irti. Tämä luo tilaa uudelle, eli kohta alkavalle uudelle astrologiselle vuodelle kun Aurinko lähtee uudelle kierrokselleen eläinradalla, oinaan alusta. Kalat antaa meille toivon, mikä motivoi uuteen. Tämä ei ole vielä käytännöllistä, todellista alkua, vaan sen ideaalitasoa. Unelmaa huomisesta, sarastusta seuraavasta kierroksesta.

Astrologia toimii teknisesti kaksittaisuuksina, ja tällä tarkoitan merkkien ja huoneiden pareja. Mielestäni astrologiset yleisteemat hahmottaa paremmin, helpommin ja lopulta syvemmin kun muistaa vastaparit. Kun ollaan kalojen ajassa, meillä on samalla konkreettisesti neitsyen henki käsissämme. Luontevimmin tämä selittynee sillä, että kun Aurinko kulkee kaloissa, on Maa aina sitä vastapäätä. Me olemme fyysisesti Maassa, siitä siis tämän ajan neitsyen tosiasiallinen toteutuminen. Maa unohdetaan liian usein pois astrologiaa miettiessä – ja sitten me vielä tuskailemme miksi meidän on vaikea maadoittua!

Kalat ja neitsyt pelaavat, kuten kaikki polaarimerkit, vastakkaisuuksissa ja ääripäissä. Yleisteema, mitä kulloinkin mitataan, on kuitenkin jollakin tasolla sama. Neitsyt rakastaa järjestystä ja organisointia, mutta kalat vastamerkkinä tuo kaaoksen, sekoittaa ja vaikuttaa järjettömältä. Liian usein näitä vastakkainasetteluita tulee leimattua arvottavasti, kun sen sijaan pitäisi (minun mielestäni) ymmärtää, että toisenlaisuutta tarvitaan, sillä on sijansa. Kaaos tarvitaan vanhan järjestyksen purkamiseen. Kalojen järjettömyys ei välttämättä ole mielipuolisuutta (negatiivisimmillaan mennään näin), vaan ulottumista sääntöviidakon ulkopuolelle eli rajoittamattomaan, mielikuvitukseen. Kaloissa on vaihtoehtoisuus kun neitsyessä ollaan säntillisiä. Säännöttömyys ja rajattomuus mahdollistavat vapauden, mikä ruokkii kasvua. Näin on helppo mieltää kalat Jupiterin hallitsemaksi merkiksi.

pisc_15_mermTämän polariteettiparin yksi perusteemoista on itsensä sivuuttaminen. Ego ja yksilöllisyys käydään läpi leijonassa ja vesimiehessä, mutta tässä neitsyen ja kalojen muuttuvuudessa asetutaan minän rajojen ulkopuolelle. Tämä tehtävä tuntuu olevan pienelle ihmiselle usein ylitsepääsemätön, ja siksi merkkiparia leimaa negatiivisten kokemusten summa: itsensä hukkaamista, uhrautumista, orjuutta, syrjään jäämistä, huomiotta olemista. Usein näkee korostavan palvelun teemaa, mutta en ole ihan varma onko määre täsmällinen. Pyyteettömyys voisi olla kuvaavampi termi. Näin olen tämän dilemman kala-ihmisenä värkännyt, että minuuden kadottaminen vasta mahdollistaa laajempien yhteyksien ymmärtämisen. Jos jatkuvasti takerrumme omaan erinomaisuuteemme ja ainutlaatuisuuteemme, jäämme rajojemme sisäpuolelle, emmekä tavoita yhteyttä ”kaikkeuteen”. Minä en pidä tätä mitenkään korkeampana, ennemmin tasa-arvoisesti samuutena, ollaan kaikki samasta avaruuspölystä rakennettuja. Neitsyen ääripäässä nähdään pienimmät atomit, kaloissa syklinen jatkuvuus äärettömyyteen. Eihän hukata kumpaakaan?

Astrologia on symboliikassaan hauskan osoitteleva neitsyen ja kalojen kohdalla. Me taivastelemme, ettei tiedä onko lintu vai kala. Neitsyen symboliikkaan liittyy lintu, kaloihin se uiskenteleva otus.

Toivottavasti jaksoitte lukea liukenevan ja hukkuvan pohdiskeluni, ja siksi ymmärrätte kun toivotan kaikille hyvää kadotuksen aikaa!

ps. en muuten tykkää sellaisista kalojen merkin symbolisista kuvista, joista on toinen kala unohdettu pois. Niitä pitää olla kaksi. Lupaatteko lukijat, kun käytätte kuvitusta kalojen ohessa, esittäkää aina kaksi kalaa?

Ajatus ei pysähdy

11.2.2015

mercury_jSattumaa ei ole, Merkurius pysähtyy perääntymisjaksonsa päättäen omana päivänään keskiviikkona. Jo aamuyöllä noin puoli viiden aikaan 11. helmikuuta Merkurius saavutti aivan vesimiehen merkin alussa perääntymisen päätepisteen, ja alkaa tästä matkata uudelleen puhdistavaa ja innovatiivista ajattelun merkkiä läpi. Nyt keskiviikkona suunnan käännös on tiukimmillaan iltapäivästä viiden aikaan, ja teknisesti katsoen Merkuriuksen eteneminen alkaa torstaina aamuyöllä noin puoli kuudelta.

Kun planeetta on pysähdyksissä, se on voimakas ajanlaadussa. Itse olen viime vuosina erityisesti nauttinut näistä Merkuriuksen pysähdyksistä. Kun työkseen hommailee Merkuriukseen liittyvien asioiden parissa, näistä hetkistä saa aina boostia. Kirjoitus kulkee ja aivot pörräävät sähköisesti. Toivottavasti vesimiehessä kuljettu jakso on ollut ajattelua ja mieltä avartava, ja isommilta harmeilta olisi tässä retrojaksossa säästytty. Täällä on hukattu tavaroita ja koettu harmia auton kanssa, mutta ei mitään korvaamatonta ole kai menetetty. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että Merkuriuksen perääntymiseen liittyviä asioita saattaa paljastua vielä sen kulkiessa varjoalueella, eli siihen asti kunnes planeetta ylittää kohdan, mistä se perääntymisen aloitti 17°05’ vesimiestä. Varjoalueelta Merkurius pääsee pois 3. maaliskuuta illalla.

Merkuriuksen omassa syklissä eletään nyt kasvavan Merkuriuksen aikaa. Retroajassa se syntyi uudelleen ja nyt planeetta kulkee taivaalla aamutähtenä, tyypillisimmillään innokkaana tiedonhankkijana Auringolle. Näin vesimiehen merkissä voidaan tutkia ja miettiä tavallistakin innokkaammin, sillä ilman elementin merkki tuntuu planeetalle luontevalta toiminta-alueelta.

merkurius_vesimiesArkisella reaalitasolla Kuu ja Merkurius nopeimpina ja muuttuvimpina taivaan tekijöinä leimaavat symboliikallaan kenties eniten aikaa, sen henkeä ja tunnelmia. Nämä pikkuiset jäävät aina sivuun kun tarkastellaan astrologisesti isoja ajanjaksoja, mutta näiden tekijöiden osoittamien energioiden ja vibojen kanssa me ihan oikeasti elämme normiarkea. Tänään, merkittävänä ajattelun päivänä Kuu ylittää skorpionin merkkiä. Tästä voisi tarjoutua tilaisuus katsoa asioita, maailmaa ja itseämme tarkasti, syvälle ja ytimeen. Kiinteiden merkkien yhteydessä voidaan aina pohtia näkökulman vaihtamisen hankaluutta, mutta se ei taida olla näin Merkuriaanisessa ajassa vakava ongelma.

Tänään haluan erityisesti heittää kirkkaita oivalluksia kuvaavia lamppuja päivän synttärisankareille – joille jää koko vuodeksi käyttöön Auringonpaluukartan myötä pysähtynyt Merkurius. Tulevassa vuodessa saattaa olla vipinää. Ajattelun vuotta teille juhlijoille!


%d bloggers like this: