Vuoden taitteeseen on osunut planeettojen suunnanvaihdoksien rypäs, ensin Uranus Joulun tienoilla, nyt Merkurius ja Loppiaisena Jupiter, ja kaikki planeetat liittyvät jollakin lailla tietoon ja älykkyyteen. Ehkä kunkin planeetan henki on nyt helpompaa ilmentää kun energiat tulevat enimmäkseen vuorotellen, verrattuna joihinkin aikaisempiin pysähdyksen ajanjaksoihin missä pari planeettaa on tässä kulkunsa vaiheessa samaan aikaan. Tietenkään aikaa ja sen laatua ei pysty veitsellä leikkaamaan, että esimerkiksi Uranuksen voimakkain aika olisi ihan kokonaan tavoittamattomissa jo. Varsinkin kaukaiset planeetat ovat niin pitkään hitaita liikkeessään, että taitaa olla mahdotonta määritellä milloin se on erityisen voimakas ja missä vaiheessa vähemmän voimakas.
Astrologiassa näin kuitenkin jotkut tapaavat luonnehtia, että pysähtynyt, eli kulkusuuntaansa Maasta katsottuna vaihtava planeetta, olisi ajassa erityisen voimakas. Jos oman syntymän hetkelle on sattunut tällainen planeetan kääntymisen aika, sellainen vastaavasti jäisi leimaamaan tämän ihmisen luonnetta tai persoonaa. Tämänkin olettamuksen suhteen, kuten miltei kaikessa astrologiaan liittyvän, on heitä jotka väittävät vastaan. Itse en pidä tällaisia näkemyseroja uskonasioina, vaan ne ovat mielestäni ennemminkin kuin saman kielen eri murteita. Vastalla ja vihdalla on kannattajansa, ja saunassa kumpikin toimii, nimestään huolimatta.
Merkuriuksen pysähtymisen aika ajoittuu tiistaille 5. tammikuuta. Merkurius on juuri siirtynyt vesimieheen ja pysähdys tapahtuu merkin kohdassa 1°03’ (pyöristettynä). Meillä tässä kohdassa Merkurius on aamun klo 8:11:sta ihan muutamaa minuuttia vaille keskiyöhön, jolloin koko päivä on energialtaan korostuneen Merkuriaaninen. Mitähän se käytännössä tarkoittaa? Tämä pysähdys aloittaa perääntymisen jakson, ja silloin planeetan luonne on nyt enemmän sisäisiin toimintoihin suuntaava kuin ulkoisessa tekemisessä näkyvä. Mieli ja ajattelu ovat kirkkaimmin keskiössä.
Seuraavana päivänä Jupiterin energia jättää Merkuriusta jo alleen. Jupiterin pysähdyksen keskikohta on 8. tammikuuta, mutta jo 6. päivänä iso planeetta on pysähdyksensä kohdassa neitsyessä 23°14’ iltapäivällä hieman kolmen jälkeen, ja pysyy tässä samassa kohdin sunnuntaihin 10. tammikuuta vuorokauden alkuminuuteille saakka. Jupiterin kohdalla saadaan hieman reilut kolme ja puoli päivää vahvaa aikaa. Nämä Jupiterin pysähdykset ovat siitä vinkeitä, että näissä Jupiter on aina (enemmän tai vähemmän) kolmiokulmassa Aurinkoon nähden. Tämän pitäisi olla ihan huippu juttu jos kulman kautta mistään voi mitään päätellä? Ehkä onkin – ainakin ajanjakson voi koettaa käyttää hyödyksi.
Korostuneesta Jupiterista voisin varmaankin kirjoittaa tiiliskiviromaanin, mutta koetan tiivistää ajan korostavan näkemystä, ja näin perääntymisen kynnyksellä neitsyessä mitä ilmeisimmin sisäistä kasvua. Tämä voisi olla hyvää aikaa analysoida elämäntapaa ja kenties kriittisesti pohtia ja valita tietoa, jolla koettaa itseään viisastuttaa.
Tietääkö kukaan lukijoista, onko omalla syntymäkartalla Merkurius tai Jupiter pysähtyneenä? Silloin tällainen hetki ajassa herkistää tuon syntymäkartan tekijän voimallisesti, riippumatta siitä onko käännöstä tekevällä planeetalla siihen juuri nyt kulmaa tai ei. Jos kulmakin löytyy, ”annoskoko” kasvaa.
Mieltä kiinnostavia Merkuriuksen ja Jupiterin päiviä!
Astrologian Taika 