Meidän vuosi

Astrologiassa aikaa mitataan eri tavalla kuin kalenterissa. Uusi vuosi on silloin kun Aurinko alkaa kierroksensa oinaassa, näin maaliskuun puolenvälin jälkeen, eikä tammikuun alussa. Nyt kun Aurinko taas siirtyy eläinradan alkuun, astroharrastajat voivat viettää uutta vuotta. Tässä ajankohdassahan juhlistetaan myös kansainvälistä astrologian päivää.

Millainen vuosi on tulossa? Asetelma on kaikille sama, henki on yleismaailmallinen, ja jokainen elää sitä todeksi omilla teoillaan ja valinnoillaan. Joillekin ihmisille tämä vuosi voi olla merkittävämpi tai tärkeämpi kuin toisille, ja sellainen näkyy ajan karttojen kohtaamisista syntymäkartan tai edistyskartan kanssa. Sama viesti näkyy kuitenkin tarkastellessa ihan tavalliseen astrologiseen tapaan isoja transiitteja.

Tämän astrologisen vuoden erikoispiirteitä ovat oinas-ingressin ajoittuminen pimennysjakson sisälle sekä kalojen merkkipainotus. Vaikka Aurinko siirtyykin oinaaseen, sen lähellä kulkevat Merkurius ja Venus ovat jäljessä kaloissa, samoin kuin tietysti merkissä vuosikausia matkaava hidas ulkoplaneetta Neptunus. Ja Kuun alasolmu. Kun ingressikarttaa katsoo maamme tasolla, Auringon merkinvaihto tapahtuu aikaisin aamulla pian auringonnousun jälkeen; tämä tarkoittaa Auringon sijaintia lähellä horisonttiakselia, kartan viimeisen huoneen puolella. Ihan silmämääräisestikin huomaa kalojen teeman painotuksen.

Pimennyksen merkitys yleisellä tasolla tietysti mietityttää. Tällainen oinas-ingressi on mahdollinen vain silloin kun Kuunsolmut omassa syklissään ovat lähellä oinaan merkin alkua. Nyt tällä puolella eläinrataa on Kuun alasolmu, eteläsolmu, ja tästä syystä menneisyys on oleellisesti mukana tässä päivässä ja tulevassa vuodessa. Alasolmuun liittyvät asiat ovat paljon haastavampia kuin yläsolmun tekijät, ja ajassamme vielä yläsolmuakin pitää otteessaan pitkään samaan tahtiin perääntynyt Jupiter, alasolmun hallitsija. Tässä kuviossa on jotakin arveluttavaa eikä ainakaan yksiselitteisen myönteistä. Nähtäväksi jää millaisin kaikin tavoin tuleva vuosi on yleismaailmallisesti hankala. Haastetta on toki ollut energioissa jo pitkään Uranuksen ja Pluton neliön vuoksi, ja edelleen tämänkin vuoden aloituskartalla tuo kuvio on olemassa. Silti on jo toisenlaisia tunnelmia lyömässä itseään läpi; Saturnuksen ja Neptunuksen neliöt toistuvat, ja ingressikartalla on vielä vahvana Jupiterin ja Pluton välinen kulma.

Ajallisesti meitä lähestyy Saturnuksen pysähdys, ja sen henki saattaa olla konkreettisesti mukana kaiken vuotta. Saturnusta pidetään jähmettävänä, ja kun se liitetään pimennystenvälisen ajan erityisyyteen ja kalojen merkin painotukseen, voisi helposti summata, että vuodessa ei päästäisi eteenpäin, jymähdettäisi vanhaan. Saatamme tarvita Saturnuksen uudelleenarviointia ja asennemuokkausta, ettei tällaiseen sudenkuoppaan sorruttaisi. Saturnus painottaa konkretiaa, käytännön tekoja, realistisuutta ja mestariksi kultivoitumista. Pimennyksen tarkoituksena on ollut auttaa huomaamaan menneestä asiat, jotka eivät edistä meitä ihmiskuntana. Siksi tämä vuosi voi olla oppiläksyn paikka.

Tällaisiin yleisteemoihin kuten ingressikarttoihin suhtaudutaan helposti siten, että se ei oikein koske minua. Se ei tunnu omakohtaiselta, sen tehtävä ei kohdistu itselle. Mutta kuka muu se on maailmassa, joka tämän kartan läksyn suorittaa? Kenelle lankeaa pysähtyvän Saturnuksen asettama vastuu ja velvollisuudet? Varmaankin aika tasapuolisesti ihmiskunnalle. Ei tunnu helpolta työltä, kun on niin paljon korjattavaa.

Ja silti, vaikka ikävästi koetinkin lukijat masentaa, Auringon siirtyminen oinaaseen tuntuu aina virkistävältä, uudelta mahdollisuudelta, henkisesti kevyeltä, keväältä. Se on oinaan puhtia, loputonta vireyttä innostua ja mennä eteenpäin. Säilytetään myös oinaan riemu ja ilo koko vuodessa mukanamme.

Astrologian juhlapäivän kunniaksi voidaan pitää itse asiakin mielessä. Millaisia mietteitä teillä on astrologiasta juuri nyt? Millaista sinun harrastuksesi on? Mihin haluaisit astrologiaa käyttää? Mistä sinun mielestäsi astrologianharrastus meillä Suomessa on tulossa ja ennen kaikkea, mihin se on menossa?

Advertisement

Alitajunnan pimennys

Olemme pimennyskaudessa, jotka vuosittain saadaan kahdesti sellaisina aikoina kun Aurinko kulkee tarpeeksi lähellä Kuunsolmujen linjaa. Viime syksynä marraskuussa Kuunsolmut siirtyivät neitsyen ja kalojen akselille eläinradalla, ja tämä ajoittaa pimennyksien tulevan pääasiassa maaliskuussa kalojen aikaan ja syyskuussa neitsyen aikaan. Pimennyksissä on kuitenkin heittoja suuntaan ja toiseen, ja tämän vuoden pimennyksissä syksyn ensimmäinen pimennys saadaan jo elokuussa ja symbolisesti Kuunsolmun seuraavan merkkiparin alla, vesimiehessä ja leijonassa.

Oikeastaan olisin tahtonut saada tämän blogipäivityksen pimennyksistä julki etäämpänä pimennyksen tarkasta ajankohdasta, ihan vaan alleviivatakseni sitä, että pimennys merkitsee ajallisesti pitkää ajanjaksoa eikä ole tapahtumallisesti sidottu pimennyksen hetkeen tai edes päivään. Pimennyksen henki liukuu elämään jo aikaisemmin, ja sen varjo kestää pitkään. Siksi ei voi ajatella, että jos tulevana yönä 9. maaliskuuta tasan klo 3:54 ei tapahdukaan mitään, pimennys olisi väistänyt minut. Pimennys on olemassa kollektiivisesti, vaikkei se omalle kartalle osuisikaan, ja itsessä tosiaan jo ennen ja pitkään jälkeenpäin. Pimennyksen merkitys on tässä suhteessa hyvin erilainen kuin nopeiden transiittien, ja ehkä sitä voisi ennemminkin verrata Auringonpaluuseen, mikä kattaa kokonaisen vuoden, ja liukuen etukäteen ja synttäreiden jälkeenkin toisinaan. Ja muitakin karttoja voi katsella kuin syntymäkarttaa, esimerkiksi edistyskartan tekijöihin osuva pimennys voi olla aivan yhtä tuntuisa ja merkittävä.

Kuunsolmujen hitaan perääntymisen vuoksi pimennyksiä ehtii tulla puolivuosittain muutaman kerran suurinpiirtein samoilla eläinradan vastakkaisilla kohdilla. Tämäkin pidentää pimennyksien ajallista ilmenemisen kestoa, onhan se ihan selvää, että jos tämä meidän ensi yön pimennyksen kohta 18 kaloja aktivoitui jo viime syksynä Auringonpimennyksessä 20 neitsyttä, samojen teemojen ympärillä pyöritään edelleen.

Taikablogin aktiivilukijoille tämä on kertausta, mutta vielä kerran: pimennys on voimallisin silloin kun sen aste on yhtymässä tai vastakkaisuudessa oman kartan Aurinkoon, Kuuhun, Kuunsolmuihin, akseleihin ja henkilökohtaisiin planeettoihin. Harvemmin kuuluu astropiireissä ”päteviä” todistuksia, että pimennys kohdistuessaan ulkoplaneettoihin olisi ollut erityisen merkittävä. Näitä voi kukin tunnustella itsessään, ja jos ulkoplaneetta tuntuu itselle erityisen keskeiseltä planeetalta, voi sille tuleva pimennys olla kuitenkin merkittävä. Astrologiassa moni asia on tapauskohtaista, päteviä yleistyksiä on hyvin vaikea esittää.

Paljon kysellään aina pimennysten orbeista, eli mitkä tekijät eläinradalla ovat pimennyksen alla. Nyt kun on kyse täydellisestä pimennyksestä, vaihteluväli on pitkä. Olisiko liioittelua sanoa että koko kalojen merkki olisi alttiina, ja vastakkaiselta neitsyen puolelta ainakin asteet 13 – 23. Jos näissä merkeissä ja näillä kohdilla omalla kartalla on keskeisimpiä tekijöitä kuten Aurinko, Kuu, solmut ja akseleita, voi napata hieman kauempaakin. Mitä tarkemmin pimennyksen aste 18°55’ itselle osuu, sitä voimakkaampi lienee pimennyksen viesti.

Tämä täydellinen Auringonpimennys kaloissa on paljon voimakkaampi pimennys kuin jos verrataan kevään toiseen pimennykseen, parin viikon päästä seuraavaan Kuunpimennykseen. Aurinko kulkee nyt alasolmun tuntumassa, ja pimennyksen hetkellä solmulinjaan on eroa vajaat kolme astetta. Oleellisempaa on kuitenkin se, että Kuun kulkema rata on pimennyksen hetkellä verrattain lähellä Maata – kun Kuu tulee pimennyksen hetkellä Auringon ja Maan väliin, meistä katsoen se peittää Auringon täydellisemmin. Lisäksi se, että Aurinko on samassa merkissä kuin Kuunsolmu (alasolmu), lisää voimakkuutta. Myöhempi pimennys tulee edellisessä merkkiparissa vaa’an ja oinaan linjalla, jolloin Kuunsolmut ovat toisissa merkeissä.

Pimennystyyppinä tämänkertainen alasolmulla tapahtuva Auringonpimennys on melko ”vaikea”, koska vuoden pimennyksissä olisi kivempaa aloittaa noususolmun puolelta. Mutta ehkä tämä järjestys on ihan hyvä, katsotaan ensin menneen, edellisen, sisimmän ja alitajuisen vaikutukset alta pois. Kun pimennys saadaan kaloissa, ja merkin traditionaalisen hallitsijan Jupiterin ollessa mukana pimennyksessä yläsolmulla, merkin teema korostuu huikeasti. Intuitiivisuus on ajan sana, tunnemme nahoissamme ja suomuissamme mitä pimennys itselle kertoo. Pimennys aina kehottaa suuntaamaan tietoisuuden sitä kohti mitä pimennys näyttää, eli siihen mitä teillä kartoillanne on 18 kalojen-neitsyen tuntumassa.

Pimennys tuntuu ajatuksen tasolla terminä uhkaavalta, ja varmaankin pimennyksien pelko on osaltaan meihin sisäänrakennettua ja vaistonvaraista, dna:mme sisällä vuosituhansien takaisilta ajoilta. Pimennyksiin voi suhtautua järkevästi. Kohtalonomaisuudesta ei taida olla juurikaan kyse, koska pimennykset eivät tule yllättäen vaan jossakin, vaan erittäin tarkasti ja säännöllisesti tietyssä rytmissä. Mitä oli elämässä esillä noin 19 vuotta sitten, saattaa esiintyä myös nyt jossakin muodossa. Pimennyksien tarkoituksena on suunnata huomio tarkastelemaan tiettyjä teemoja elämässä ja ennen kaikkea tekemään näille asioille jotakin. Pimennykset priorisoivat puolestamme! On typerää odottaa, tapahtuuko itselle jotakin. Pitää itse käydä läpi, tehdä, prosessoida, miettiä ja pohtia. Usein pimennyksien ilmentymät koetaan vaikeina, mutta astrologisesti tämä voi olla harha: saatamme yhdistää ajallisesti kauempana olevat mukavat ja hienot asiat ja tuntemukset ”virheellisesti” muihin ajan ilmiöihin, esimerkiksi transiitteihin, vaikka kyseessä voi olla puhtaasti pimennyksen esiin nostama seikka. Koska pimennys pakottaa ja käskee suuntaamaan huomion niihin seikkoihin, joihin sen vaikutusalue ulottuu, tieto lisää tuskaa. Jos kyse on kasvamisesta ihmisenä, tämä voi olla kaksinverroin kipeätä. Kasvu ei taida olla vain ihanaa oivallusta ja uusien asioiden ymmärrystä, vaan enimmäkseen vaikeiden asioiden seulomista ja hyväksymistä. Jos emme tykkää tehdä töitä itsemme kanssa, silloin pimennys saattaa tosiaan tuntua kauhealta.

Minun mielestäni astrologia on aina oikeassa – tämä on hassusti sanottu! On hyväksi, jos pimennys auttaa meitä huomioimaan asioita, jotka ovat elämässämme tärkeitä juuri nyt.