Retroja edessä!

Muistatteko kun talvella, tammikuutako se oli, kun kaikki planeetat olivat harvinaisesti yhtä aikaa etenevässä liikkeessä Maasta katsottuna? Silloin mentiin eteenpäin, oltiin täynnä omaa uskoa suuntaviitoista. Tämä aika alkaa olla kokonaan toisenlaista! Hupsista kun käännytään niin täydellisesti sisäänpäin, itseen, että luulisi sieltä näin monin eväin jokaisen löytävän jotakin tärkeää, mielenkiintoista ja pohdittavaa. Näin bloggarina ja vilkkaasti netissä keskustelevana tulee olemaan opettavaista seurata, avaudutaanko tulevina viikkoina ollenkaan. Mihin mahdan viitata? Taivaalla alkaa olla hämmästyttävä määrä perääntyviä planeettoja!

Jupiter on katsonut vaakaa taaksepäin jo helmikuusta lähtien, ja retrovaihe kestää kesäkuulle. Venuksen peruutuksessa, vastamerkin oinaan alueella, päästään viikonlopun jälkeen kaloihin. Venuksen kanssa sukelletaan huhtikuun puoleenväliin saakka. Saturnuksen ”uhkaavasta” perääntymisjaksosta astroharrastajat ovat varmaan jo paljon lukeneet. Saturnuksen voi katsoa aloittavan tämän jakson jo ensi sunnuntaina, kun se tulee pysähdyksensä kohtaan. Mutta ei tässä vielä kaikki! Merkuriuksen perääntyminen iskee viikon päästä sunnuntaina, ja se tahtoo päästä uudelleen tsekkaamaan Uranusta oinaan loppuun (toistelen täällä auts-auts). Tuo kestää toukokuun alkupuolelle. Ja sokerina pohjalla – Plutokin pysähtyy jo ennen huhtikuun puoltaväliä, ja on siis yhtä aikaa retroamassa Jupiterin, Saturnuksen ja Merkuriuksen kanssa. Herättää halua sukeltaa peittojen alle, piiloutua komeroon? Vitsihän tuo on, nyt on vaan mietittävä mitä usean planeetan yhtäaikainen perääntyminen itselle merkitsee.

Taikablogissa – tulkaa kommentoimaan erityisesti te, joilla on usea planeetta perääntyvänä syntymäkartalla. Millaisia asioita itsestänne selitätte nimenomaan usealla retroplaneetalla? Miltä elämä tuntuu silloin kun omaan blueprinttiin on tullut näitä paljon? Kannattaa vastata ja viikonlopun aikana ottaa yhteyttä syntymädatan kera meiliini astrologiantaika (at) gmail.com PALKITSEN jollakin kivalla tai hupsulla tavalla sen henkilön, jolla mielestäni on esittää ”kaikkein retroin” kartta. Merkuriuksen, Venuksen ja Marsin retroista saa sitten enemmän pisteitä!

Tämän viikonlopun ilmastoa hallitsee pysähdystä suunnitteleva ja tekevä, hidas ja liikkumaton Saturnus. Jousimiehen lopussa se stoppaa kohtaan 27’47 sunnuntaina noin kolmelta, ja pysyy tässä 10. huhtikuuta saakka (tosin ihan vuorokauden ensi tunteina perääntyy jo). Saturnuksen pysähtyessä tutkiskelemme sisäisiä rakenteitamme, selkärangan kestävyyttä, teemme lujuuslaskelmia ja pohdimme vastuukysymyksiä. Tämä tulee olemaan opettavaista aikaa, sillä Saturnus kurittaa meitä nöyryyteen. Missä vaan on laskettu hosakkaa, sen Saturnus näyttää.

Planeetoista voisimme nyt melkein kysyä ennemmin missä niistä ei ole mitään erikoista meneillään, sillä aika paljon tapahtuu. Merkurius päättää oinaan rehdin reissun ja lähtee kurkkaamaan muutamaksi päiväksi härän merkin alkuun perjantaina puoli yhdeksältä. Merkurius huhuilee mukavasti Kuun kanssa kimppaan, joten toivottavasti ainakin lauantaina vielä ilmaisu kukoistaa.

Venus on siirtymässä oinaan peruutuksesta kalojen puolelle. Tämän voisi halutessaan tulkita helpottavaksi, että nyt on pahimmasta selvitty kun se vastamerkin alue on hoideltu alta pois. Perääntyessään ja passiivisessa kalojen merkissä Venus saattaa ottaa vastaan ihan mitä hyvänsä. Älkää kuunnelko ex:ien vakuutteluita. Ei kannata uhrautua. Eikä taida olla hyväksi lohduttautua liialla herkuttelullakaan. Raha-asiat.. voi hyvänen aika. Pysähtynyt Saturnus saattaa kannattaa pankkitilin sulkemista pariksi viikoksi. Koska Neptunuskin on vailla pääaspekteja ja siksi saattaa olla itsepäisesti hereillä – ei sählätä nyt. Venuksen siirtymä tapahtuu siis yöllä maanantaita vasten, joten tämä Venus-tilitys pätee ensi viikkoon.

Viikonloppu alkaa Kuun kannalta raukeissa fiiliksissä härän lopussa, mutta ennen iltakahdeksaa Kuu siirtyy kaksosiin ja tästä voi löytyä uutta virtaa. Ilmeikästä ja hauskaa aikaa, olisi mukava olla yhteydessä ihmisiin, tutkia sitä ja tätä, katsella mitä maailmassa oikein on meneillään. Monta rautaa on tulessa, hoidellaan useita juttuja samanaikaisesti, kiirettä voi pitää. Saturnus laittaa Kuun ojennukseen vasta sunnuntaina varttia vaille kuudelta, heittää pakkolepoon hetkeksi ennen sunnuntai-illan noin puoli kymmenen siirtymää rapuun, mikä on tavallaan yhtä intensiivinen merkki Kuulle. Sitten heilahtaa!

Onko sarkastista toivottaa iloista viikonloppua silloin kun Saturnuksen energia määrää?

Advertisement

Mieli kiinnostaa

Kivaa viikonloppua! Taivaan ohjelmassa on Venuksen ylikulku Auringolle, eli sen alakonjunktio, tapahtuma missä Auringon kohdatessaan Venus syntyy uudeksi ja siirtyy loistamaan aamutähtenä. Kohtaaminen noin oinaan viidennessä asteessa on lauantaina päivällä vähän kahdentoista jälkeen. Tässä kohtaamisessa Venus on aina perääntyvässä liikkeessään Maasta katsottuna. Planeetan toiminnantarkistuksen kulta-aikaa on vielä hyvin jäljellä, sillä vasta huhtikuun puolivälissä se kääntyy kaloissa eteneväksi.

Lisää luettavaa Venuksesta aamu- ja iltatähtenä löydät täältä.

Saturnus on jo liikkeessään jähmeä (mistä se mahtaa kovasti tykätä?) kun perääntymisen käännökseen on pari viikkoa aikaa. Tällainen hidas planeetta ottaa tilaa ajassa itselleen, se ikään kuin ehtii ”vaikuttaa”, joten on hyvä hetki järkeillä millaisia positiivisia Saturnuksen puolia haluaa tehdä todeksi. Olisiko mikään työ viimeistelyä vaille valmis?

Merkurius tuottaa aktiivisimman energiavirtauksen aktivoimalla pitkään olleen kuvion Jupiterin, Uranuksen ja Pluton kesken. Merkuriuksen tarkka kulma toiminnan purkautumisen pisteeseen Plutolle oli jo viime yönä, ja on saattanut kiihdyttää ajattelua ja ilmaisua jo piikkiinsä. Vastakkaisuus laajentavalle Jupiterille saavutetaan perjantaina iltapäivällä, ja kyllähän tämä mieliä avartaa katsomaan laajemmasta perspektiivistä. Räjähtävin aktivoinnin vaihe tulee luonnollisesti Uranuksen ylityksestä oinaassa, ja se on huikeaa liitoa yllättävissä tuulissa. Heräämisen ajalta tuntuu. Tämä vahvistuu sunnuntai-illan huipentumaan, mutta kokonaisuudessaan koko T-ristikuvio elää näinä päivinä. Ajattelun kannalta kutkuttaa mihin voidaankaan päästä, mutta onhan tässä mukana myös vaarallisia elementtejä, mitkä toivottavasti eivät ryöstäydy ikäviksi.

Viikonlopun Kuu matkaa aluksi vesimiehessä, mikä on kivan tyynnyttävää, jos sen avulla voidaan irrottautua hieman etäämmälle tarkkailemaan tilannetta. Ei ole mikään pakko tuikata sormea kynttilän tuleen. Kuun isäntä vankka Saturnus auttaa pitkälle merkin loppuun, ja ilmeisen rakentavissa tunnelmissa saadaan vetää henkeä lauantaina aamusta kahdeksan aikoihin, kun Kuu jää toviksi seilaamaan kurssittomana merkin loppuun. Kaloihin Kuu siirtyy lauantaina puolenpäivän tienoilla. Voisiko olla juhlat tiedossa? Suunta henkisiä kohtaamisia kohti? Jotakin luovaa työtä? Kalojen Kuun alla voidaan tietysti liukua ihan minne vaan, jos virta vie. Unenomaiselta, luovuutta stimuloivalta, ehkä toisaikaiseltakin voi tuntua Kuun kohtaaminen Neptunuksen kanssa sunnuntaina aamupäivällä vähän yhdentoista jälkeen. Ihqua!

Mistä haluaisitte jutustaa Taikablogin kommenteissa? Merkuriuksen siunaama ajattelun kuvio venyy ihan mihin tahansa! Aurinko-Venus-ihmisistä? Kuu-Neptunus ihmisistä? Merkurius-Uranuksen väestä?

Mielenkiintoista viikonloppua!

Yksin oinaasta

Oinaasta esitetään tavallisimmin määreitä spontaani, rohkea tai aggressiivinen. Varmasti osuvia nämäkin, mutta näin oinaan ajassa ollessamme halusin nostaa esiin tästä merkistä jotakin sellaista, miten ei ihan ensimmäiseksi ajatella. Kuten oikeastaan aina kirjoituksissani, jos ei toisin ilmoiteta, en oinaalla tarkoita Aurinko-oinas henkilöitä. Jokaisella meillä on tuo merkki ja sen hallitsija Mars jossakin kartallamme, ja on aikoja jolloin oinas merkkinä on korostunut elämässämme, esimerkiksi silloin jos jokin planeetta tai akseli edistyskartalla siirtyy oinaaseen, tai jos Auringonpaluussa merkki painottuu. Kun kirjoitan oinas, se tarkoittaa siis merkin luonnetta ja piirteitä.

Eläinradalla oinas toimii ja toteutuu vaa’an polaariparina ja teemallisella akselilla minä ja muut. Oinas on minä itse, mutta nyt voisimme ajatella sitä siltä kannalta, miten oinaaseen liittyy minä teen yksin. Vaa’alla on verkostonsa ja tiiminsä, mutta oinaan osana on olla ilman toisia. Eläinradan ensimmäisenä merkkinä voidaan ajatella, että oinaan syntyessä se on yksin maailmassa, muita ei ole vielä tullut. Perimmäiseltä idealtaan oinas kohtaa maailman yksin.

Usein oinaasta ajatellaan, että se haluaakin olla ja toimia yksin, koska ei välittäisi toisista tai heidän mielipiteistään. Näin voi olla, jos merkin piirteet ovat itsessä kypsymättömiä. Näen tämän siten, että yksin oleminen on enemmän oinaan oppiläksy, jonka joutuu kohtaamaan. Kuten aina kaikki asiat, yksin tekeminen ei sinällään ole hyvä tai huono asia, ja täytyy tarkastella omaa suhtautumistaan tähän aihekokonaisuuteen. Yksin voi olla vapaus, missä saa tehdä niin kuin haluaa, ja voidaan huomata että silloinhan asioiden pitäisi sujua oikein sutjakkaasti sen oman mielen mukaan. Yksin voi olla yhtä lailla tilanne, että ei saa toisten tukea, että sivuutetaan, jätetään yksin, ei oteta mukaan porukkaan, ja tähän puoleen on varmasti paljon vaikeampaa psyykata itseään suhtautumaan positiivisen innokkaasti.

Oinas voi joutua kokemaan toistuvasti, ettei hän oikein löydä ”puolikastaan”, pysyvää vertaisryhmää, omaa paikkaansa. Ihan varmasti oinaalla on ystäviä siinä kuin kaikilla toisillakin, mutta tämä joukko (huomaa: ajoittain me kaikki, jos merkin teema on itselle ajankohtainen) kokee jäävänsä yksin tosipaikan tullen. Loppujen lopuksi kipeimmät asiat joutuu kohtaamaan yksin. Tai sitten – haluaa kohdata ne yksin. Tämä ei silti taida tulla oinaan kohdalle valintana, vaan ennemmin kohtalona. Oinaaseen liitetty aggressiivisuus on miettimisen arvoinen asia sekin yksinäisyyden yhteydessä. En halua ketään syyttää, mutta saattaa olla hyvä pohtia missä määrin ärhäkkyys karkottaa.

Muita eläinradan yksinäisyyden teemoja käsitteleviä merkkejä mielestäni on kauris ja vesimies, miksei myös joiltakin osin omaa reviiriä kaipaava neitsyt ja poisliukuva kalat. Jos nämä merkit erityisesti korostuvat kartalla suhteessa oinaaseen, voi kokonaisuus lisätä piirrettä, että jossakin elämänvaiheessa on otettava mittaa kyvystään kestää yksinäisyyttä. Kuinka polla kestää, tiedättehän.

Oinaan yksinäisyyden ja yksin tekemisen haastetta voi omalta kartaltaan mitata konkreettisesti silloin, jos kartan keskeisimmän kolminaisuuden tekijöistä joku on oinaan merkissä; Aurinko, Kuu tai nousuakseli (meillä harvemmin). Aihekokonaisuutta voi pohtia siltä kannalta, mikä oman kartan alue sijaitsee oinaassa; millä tavoin tällä elämänalueella toimii yksin, ja onko se mieluista. Esimerkiksi vaakanousujahan meillä on paljon – kokevatko nämä ihmiset kuitenkin, jollakin tavoin, jäävänsä yksin ihmissuhteissaan, kun laskuakselin merkki on oinas. Tai oman kartan esimerkki; minulla on oinas kolmannen huoneen kärjellä, ja aika usein koen kirjoittavani ihan yksin – jos bloggaukseni lukee ehkä 500 astroharrastajaa, korkeintaan viisi antaa jotakin palautetta, ja aniharvoin syntyy keskusteluketjuja joihin moni ottaisi osaa. Ja kolikon toisena puolena tuntuu, että yksin ja vain itselle kirjoittaminen on elämäni suurimpia henkireikiä, mutta nämä tekstit on tarkoituskin pitää pöytälaatikossa. Tunnistan kolmannen huoneen oinaan monien muidenkin seikkojen kautta, ja jonkinlainen yksinäisyyden vivahde näistä on kaivettavissa.

Miten te muut, missä oinaanne on yksin ja millä tavoin?

Viimeiset kiusaukset

Peijaisten aika? Viikonloppuna on viime hetket astrovuotta jäljellä, syleillään heipat kuluneelle, ja maanantaina saadaan vastaanottaa uusi alku kun Aurinko siirtyy oinaaseen ja uudelle kierrokselleen. Tasauspäivä jakaa aikaa ja antaa meille tulevassa pidemmän päivän ja lyhyemmän yön.

Viikonloppuna on neliöteema, Auringon ja Saturnuksen kesken. Yleinen korjausliike, järki käteen, tyhjät pois ja homma vakaammaksi. Kalojen kuukaudessa olisimme saattaneet tarvita tätä kulmaa ihan joka päivä. Neliön kynnys ja tekemisen pakko saattaa tuntua ikävältä, ja miksi näin on? Emme taida kauheasti tykätä haasteista, itsemme koettelusta, testeistä. Tavoittelu, ponnistelu ja itsensä ylittäminen eivät ole huudossa, ja jos näistä asioista koettaa toisille avautua, heti-kohta heitetään ego-kortti naamalle. Pitäisikö aina olla mukavaa ja sujuvaa? No nyt ei ole, ja ihan itse täytyy sille tehdä tarvittavat toimenpiteet. Ehkä joudutaan kyseenalaistamaan ja käymään läpi epävarmuuden hetkiä, mutta eiköhän tälläkin ole tarkoituksensa. Auringon ja Saturnuksen vastakkaisuus on tarkimmillaan perjantain vaihtuessa lauantaiksi, jolloin varsinkin perjantain ilta on tätä hammastenkiristelyn aikaa.

Mukaviakin juttuja taivaalla silti on. Jupiterin ja Uranuksen ”aina vaan” oppositio voi olla hyvinkin virkistävä. Venus perääntyy, ja Mars tukee sitä härästä. Onhan arvomaailman muokkaaminen ja sosiaalisten kuvioiden analysointi mieluista? Merkurius ylittää perääntyvän Venuksen lauantaina iltapäivällä, ja tässäkin on virkeä fiilis. Ehkä saadaan paremmin tiedostettua perääntyvän Venuksen viestiä. Ilmaisussa saatetaan silittää vastakarvaan, mutta erilailla tekeminen voi olla se mitä juuri tarvitaankin.

Sellainen mielenkiintoinen ilmiö viikonlopun taivaan teemoista myös näyttäytyy, että Neptunus on hetken (ennen kuin Mars tulee kulmaan siihen nähden) ilman pääaspekteja taivaalla. Jos Neptunus on ajassa olennainen tekijä, saadaan tästä vastavoima Auringon ja Saturnuksen kipuiluihin. Neppari voi lievittää tuskaa, mutta loppuviimeksi ei varmasti auta, jos edelleenkään ei suostuta näkemään totuutta.

Kuu kipristelee vielä perjantaina skorpionissa, ja kääntää ennemmin sisäänpäin ja privaatille puolelle kuin julkisiin rientoihin. Pieni hetki saadaan kurssitonta aikaakin merkin lopussa, mutta tämä ajoittuu meillä sopivasti yöhön. Tosin melko osoittelevasti Kuu jää tyhjän päälle juuri samoihin aikoihin kuin Auringon ja Saturnuksen välinen kulma on tarkimmillaan. Aamuyöllä viideltä lauantaina Kuu siirtyy jousimieheen, ja toivottavasti antaa mieleen virkeyttä ja reippautta. Seikkailuille emme taida kuitenkaan nyt lähteä?

Oinasingressi saadaan maanantaina vähän puolenpäivän jälkeen. Tulevan vuoden teemoiksi meille jää perääntyvän Jupiterin vastakkaisuus Uranukselle, perääntyvä Venus sekä Kuun yhtymä Saturnukselle. Ei sitten ole ne helpoimmat mahdolliset speksit. Jääköhän meille enää mitään jäljelle vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta tulevan 12 kuukauden jälkeen. Näillä on kuitenkin yritettävä pelattava. Paljon tullaan tekemään toisin kuin tähän asti on totuttu. Hyvää viikonloppua ja hyvää pian alkavaa uutta astrokierrosta kaikille!

Tavis-aikaa

Kivan seesteinen tunnelma taivaalla (pitkästä aikaa), ehkä saamme huokaista hetken ajan ennen seuraavia koitoksia. Fiilistä voisi pitää jarruttelevana tai seisovana, mutta jospa arvioisimme sen ainoastaan tavalliseksi. Ei mitään valtavaa, sykähdyttävää, vaan ihan normaalia. Viikonloppuna on luvassa täydenkuun aika, mutta tähänkään ei liity mitään sen kummallisempaa kuin yleensä kuutamoihin. Aurinko on jo sen verran etäällä Kuunsolmujen akselista, ettei tästä saada kuunpimennystä.

Ajan herkullisimpia tekijöitä, niitä jotka säätävät, on luonnollisesti edelleen olemassa oleva Jupiterin ja Uranuksen oppositio. Vaikka vastakkaisuus ei juuri nyt korostu erityisesti, se hallitsee ajanlaatua yhä. Venus perääntyy ja kun saimme Marsin sen merkkiin härkään, jämäkkää tukea on luvassa. Venus kulkee juuri nyt sillä tavoin oinaan merkin alkua kohti, että se ei ole kulmassa muihin planeettoihin. Piirre korostaa Venusta itseään, sen urakkaa perääntymisessään, kun juuri muuta vavahduttavaa ei tapahdu. Kuinka olette muistaneet tehdä Venusta, arvottaa kaikkea uudelleen?

Kun Merkurius kipittää etäämmälle Auringosta, se alkaa tulla kulmaan hitaanlaisen Saturnuksen kanssa. Tämä vahvistuu viikonlopun aikaan ja on tarkimmillaan sunnuntaina iltapäivällä. Ajatusmaailma järjestyy loogiseksi, mutta toivottavasti ei pakon kautta. Jos ilmaisun värikkyydessä jotakin menetetään, saadaan ehkä paremmin vietyä asioita loppuun saakka.

Suunnataan katseemme Taikablogissa Merkuriuksen ja Saturnuksen neliökulmaan. Te joilla tämä on kartalla, millaisia rajoituksia ilmaisussanne on? Onko kommunikointi mieluista vai tapahtuu vain pakon edessä? Tuntuuko joskus siltä, että ette ehdi ajatella ja sanoa, ja hetket kiitävät siksi ohitse? Millaisia ilmentymiä keksitte Merkuriuksen ja Saturnuksen neliölle – ovatko nämä ihmiset nuukia Roope Ankkoja? Olkoon tämä samalla mielenkiintoinen testi: jos vastauksia ei lainkaan tule, uskalletaanko pistää viestintää hankaloittavan kulman piikkiin?

Perjantai-illan komea leijonan Kuu heittäytyy jo lekottelemaan seitsemän aikoihin, ja kyllähän tämä nautinnolliselta kuulostaa, rauhoittumiselta viikon lopetukseen. Vuorokauden vaihduttua lauantaiksi Kuu siirtyy neitsyeen, ja ihan hyvä juttu jos joku on aikeissa työskennellä (kuten minä..). Neitsyen Kuu auttaa käärimään hihat, tekemään velvollisuuden, hinkkaamaan tahrat pois. Ehkä tämän viikonlopun teemana voisi pitää terveellisyyttä, kun on paaston aikakin.

Ensi viikolla ei vielä ratkaisevia kikkailuja taivaalla nähdä. Kun selviämme maanantain Merkuriuksesta kalojen viimeisellä asteella, loppuviikko näyttääkin sopuisalta. Hiljalleen ingressiä kohti. Asiallista viikonloppua!

Voihan Venus!

Nyt se alkaa, Venuksen retrojakso, mutta sitä ennen tähdennän aina vaan tätä tämän talven keskeisintä planeettakuviota eli Jupiterin ja Uranuksen vastakkaisuutta. On taas tarkentunut ja siksi erityisen aktiivinen, tarkimmillaan vastakkaisuus oli viime yön. Pallo on taas heilahtanut opposition symbolissa enemmän Uranuksen puolelle, sillä Jupiter on perääntyvässä liikkeessä ja lisäksi sitä hallitsevalta Venukselta ei liikene apuja isotteluihin – Venus on toki itsekin keskeinen ajanlaadussa juuri nyt hitaan liikkeensä ja oinaan sijainnin vuoksi, mutta ainakaan minun mielestäni ei Jupiteria auttavalla tavalla. Tutkimattomat ovat Jupiterin ja varsinkin Uranuksen tiet, eli vapauden liputtajat saattavat ilmentyä odottamattomilla tavoilla. Etenkin Uranus.

Venuksen kulku hidastuu jo niin, että planeetta on pysähtymisensä kohdilla perjantain iltapäivällä, ja sunnuntaina aamuseiskan tienoilla perääntyminen näkyy jo tilastoissakin. Tämä viikonloppu on Venuksen energian korostunutta aikaa, ja sen myötä erityisesti framilla ovat ihmissuhteet, arvomaailman asiat, mielihyvän kokemukset, estetiikka ja mahdollisesti rahakin. Kun Venuksen perääntyminen nyt sijoittuu oinaan merkkiin, voidaan ounastella että tällä kerralla työlista on tavallista vaativampi ja pidempi. Ehkä Uranus auttaa katsomaan toisesta näkökulmasta (kun siis tämäkin planeetta on aktiivinen) ja on mahdollista löytää Venukselle reittejä vastamerkin outoudesta huolimatta.

Venuksen perääntyminen tarkoittaa arvioinnin aikaa (tätä aikaa kestää huhtikuun puoliväliin): tarkastellaan suhteita, sosiaalisia kiemuroita ja liittoutumia, tutkitaan rahan merkitystä, tsekataan onko esteettinen näkemys ajantasalla. Ehkä tärkeintä on selvittää itsensäarvostamiseen liittyvät kysymykset. Oinaassa on vaatimus olla itselle rehellinen, jolloin kysytään kärkkäästi ’tykkäänkö tästä’. Ei voida tukeutua toisten mielipiteisiin, naapureiden ajatteluihin, lähipiirin odotuksiin, vaan kerrankin on aika selvittää mitä itse haluaa. Tarkistetaan arvomaailmaa, niitä perusteita miksi asioita arvostamme, kunnioitamme ja rakastamme. On ihan mahdollista, että prosessi on hieman ”pistävä”, oinaassa kun ollaan. Venuksen retrojakson työtä ei kannata väistää, joten kaivetaan piikkimatot esille!

Olisi mukavaa saada blogin kommentteihin teidän mietteitänne Venuksesta oinaassa ja perääntyvästä Venuksesta. Muistaako joku aikaisemmilta Venuksen retrojaksoilta planeettaa korostaneita tapauksia?

Viikonlopun vieton Kuu on mukavasti aluksi härässä ja poikkeuksellisen vaimea, koska jo perjantaina viiden jälkeen se käy viimeisessä kulmassaan Plutolle ja jää siitä tyhjän päälle. Vaikka Jupiter ja Saturnus ovat paljon pidemmällä merkeissään, eivät nämä herrat suvaitse nyt Kuulle antaa apua vaan jättävät omilleen. Härkäkuun viesti voisi olla hiljainen retriitti ja rauhallinen mielihyvä. Kaksosiin Kuu siirtyy lauantaina puolenpäivän aikoihin. Vaikka kommunikaatio kiinnostaisi, kehotan malttamaan, harkitsemaan, suunnittelemaan..

Koska Merkurius – se on kaloissa ja kohtaa Neptunuksen hyvin samoihin aikoihin kun Kuu kaksosiin siirtyessään joutuu sen valtakuntaan, lauantaina iltapäivällä. Merkurius ja Neptunus yhdessä kertovat satumaisesta mielenmaisemasta, ilmaisun illuusioista, mikä voi olla kaunista kerrontaa, mutta onko totta lainkaan. Otetaanko yhteiseksi tavoitteeksi pysyä faktoissa, vaikka kauniista, ihanista, henkisistä ja hyvistä jutuista mielestämme olisi kyse. Tekemällä Merkuriuksen ja Neptunuksen energioista saa upean.

Vastavoimaa Auringon, Neptunuksen ja Merkuriuksen kalojen toisissa sfääreissä vellontaan antaa Marsin etääntyminen Uranuksesta jo sen verran, että se pääsee kulmaan Saturnukselle jouskarin loppuun. Helppo ja innokas voima, minkä perimmäisenä tarkoituksena voisi olla jämäköittää tekemistä. Suunniteltuja aloitteita, loppuun saakka tehtyjä töitä – kiinnostaisiko ketään? Kulma on tarkka sunnuntaina illalla myöhään, eli se mukavasti kerii kasaan lähipäivät.

Ensiviikon astrokiemuroissa tapahtuu seuraavaa: saamme Merkuriuksen ylityksen Auringolle eli yläkonjunktion tiistaina aamuyöllä kaloissa, eli Merkurius on taas kukkeimmillaan. Marsin riemuretki oinaassa päättyy loppuviikosta kun se perjantaitavasten yöllä siirtyy härkään. Mutta mepä ei itketä tätä, sillä näin Mars ja Venus tulevat keskenään vastavierailuun, mikä helpottaa molempien matkaa. Hyvää Venus-viikonloppua kaikille!