Yksin oinaasta

Oinaasta esitetään tavallisimmin määreitä spontaani, rohkea tai aggressiivinen. Varmasti osuvia nämäkin, mutta näin oinaan ajassa ollessamme halusin nostaa esiin tästä merkistä jotakin sellaista, miten ei ihan ensimmäiseksi ajatella. Kuten oikeastaan aina kirjoituksissani, jos ei toisin ilmoiteta, en oinaalla tarkoita Aurinko-oinas henkilöitä. Jokaisella meillä on tuo merkki ja sen hallitsija Mars jossakin kartallamme, ja on aikoja jolloin oinas merkkinä on korostunut elämässämme, esimerkiksi silloin jos jokin planeetta tai akseli edistyskartalla siirtyy oinaaseen, tai jos Auringonpaluussa merkki painottuu. Kun kirjoitan oinas, se tarkoittaa siis merkin luonnetta ja piirteitä.

Eläinradalla oinas toimii ja toteutuu vaa’an polaariparina ja teemallisella akselilla minä ja muut. Oinas on minä itse, mutta nyt voisimme ajatella sitä siltä kannalta, miten oinaaseen liittyy minä teen yksin. Vaa’alla on verkostonsa ja tiiminsä, mutta oinaan osana on olla ilman toisia. Eläinradan ensimmäisenä merkkinä voidaan ajatella, että oinaan syntyessä se on yksin maailmassa, muita ei ole vielä tullut. Perimmäiseltä idealtaan oinas kohtaa maailman yksin.

Usein oinaasta ajatellaan, että se haluaakin olla ja toimia yksin, koska ei välittäisi toisista tai heidän mielipiteistään. Näin voi olla, jos merkin piirteet ovat itsessä kypsymättömiä. Näen tämän siten, että yksin oleminen on enemmän oinaan oppiläksy, jonka joutuu kohtaamaan. Kuten aina kaikki asiat, yksin tekeminen ei sinällään ole hyvä tai huono asia, ja täytyy tarkastella omaa suhtautumistaan tähän aihekokonaisuuteen. Yksin voi olla vapaus, missä saa tehdä niin kuin haluaa, ja voidaan huomata että silloinhan asioiden pitäisi sujua oikein sutjakkaasti sen oman mielen mukaan. Yksin voi olla yhtä lailla tilanne, että ei saa toisten tukea, että sivuutetaan, jätetään yksin, ei oteta mukaan porukkaan, ja tähän puoleen on varmasti paljon vaikeampaa psyykata itseään suhtautumaan positiivisen innokkaasti.

Oinas voi joutua kokemaan toistuvasti, ettei hän oikein löydä ”puolikastaan”, pysyvää vertaisryhmää, omaa paikkaansa. Ihan varmasti oinaalla on ystäviä siinä kuin kaikilla toisillakin, mutta tämä joukko (huomaa: ajoittain me kaikki, jos merkin teema on itselle ajankohtainen) kokee jäävänsä yksin tosipaikan tullen. Loppujen lopuksi kipeimmät asiat joutuu kohtaamaan yksin. Tai sitten – haluaa kohdata ne yksin. Tämä ei silti taida tulla oinaan kohdalle valintana, vaan ennemmin kohtalona. Oinaaseen liitetty aggressiivisuus on miettimisen arvoinen asia sekin yksinäisyyden yhteydessä. En halua ketään syyttää, mutta saattaa olla hyvä pohtia missä määrin ärhäkkyys karkottaa.

Muita eläinradan yksinäisyyden teemoja käsitteleviä merkkejä mielestäni on kauris ja vesimies, miksei myös joiltakin osin omaa reviiriä kaipaava neitsyt ja poisliukuva kalat. Jos nämä merkit erityisesti korostuvat kartalla suhteessa oinaaseen, voi kokonaisuus lisätä piirrettä, että jossakin elämänvaiheessa on otettava mittaa kyvystään kestää yksinäisyyttä. Kuinka polla kestää, tiedättehän.

Oinaan yksinäisyyden ja yksin tekemisen haastetta voi omalta kartaltaan mitata konkreettisesti silloin, jos kartan keskeisimmän kolminaisuuden tekijöistä joku on oinaan merkissä; Aurinko, Kuu tai nousuakseli (meillä harvemmin). Aihekokonaisuutta voi pohtia siltä kannalta, mikä oman kartan alue sijaitsee oinaassa; millä tavoin tällä elämänalueella toimii yksin, ja onko se mieluista. Esimerkiksi vaakanousujahan meillä on paljon – kokevatko nämä ihmiset kuitenkin, jollakin tavoin, jäävänsä yksin ihmissuhteissaan, kun laskuakselin merkki on oinas. Tai oman kartan esimerkki; minulla on oinas kolmannen huoneen kärjellä, ja aika usein koen kirjoittavani ihan yksin – jos bloggaukseni lukee ehkä 500 astroharrastajaa, korkeintaan viisi antaa jotakin palautetta, ja aniharvoin syntyy keskusteluketjuja joihin moni ottaisi osaa. Ja kolikon toisena puolena tuntuu, että yksin ja vain itselle kirjoittaminen on elämäni suurimpia henkireikiä, mutta nämä tekstit on tarkoituskin pitää pöytälaatikossa. Tunnistan kolmannen huoneen oinaan monien muidenkin seikkojen kautta, ja jonkinlainen yksinäisyyden vivahde näistä on kaivettavissa.

Miten te muut, missä oinaanne on yksin ja millä tavoin?

Avainsanat:

59 vastausta to “Yksin oinaasta”

  1. Anne Says:

    Itselläni Oinaassa ovat Saturnus, Kuun Noususolmu ja Mars. Kaikki ovat 8-huoneessa. Olen aina tuntenut itseni jotenkin yksinäiseksi. Sen jälkeen, kun Uranus oli kyseisiin kohtiin yhtymässä vuosien 2014-2016 olen oppinut pitämään puoleni ja uskaltautumaan tekemään asioita, joita en ennen uskaltanut. Olen tullut myös sosiaaliseksi, en ole enää niin hiljainen. Vuoden vaihteen paikkeilla alkaa Pluton neliö Marsiin. Siitä tulee varmaan mielenkiintoinen aika. Sen jälkeen olen varmaan vieläkin rohkeampi.

    • Tarja Says:

      Hieno kommentti, ymmärrän hyvin pointtisi. Saturnuksen oinaan merkkiä sietää pohtia, sillä tämä merkki on planeetalle kovin työläs, että millä kaikilla tavoilla tätä yksin vastuun kantamista olet opetellut.

  2. Jussi Bacchus Says:

    Ihanasti sä kirjoitat! Teksti vain soljuu mun takaraivoon.
    Mulla on Khiron Oinaassa 1.huone ja tosiaan tämä yksin tekemisen/jäämisen teema on hyvin keskeistä ollut elämässäni.
    Kipujen kautta se on kasvanut hauskalla tavalla sanonnaksi:
    ’Kun mä ite teen, mä parhaiten teen.’
    Toinen mitä kollegan kanssa usein lainaamme on Greta Garbo (pitää lausua ruotsalaisella englannilla) ”I want to be alone!” 😀 ja sitten katoamme omille tahoille.
    Mut joo, Khiron taitaa olla karttani vetäjä. Sana yksinäisyys on aika voimakas ja ehdoton. Meitsi käyttää usein sanaa itsenäisyys.
    Onko joulu yksinäinen vai itsenäinen?
    Hemmetin hyvä kirjoitus, mä printtaan ja luen sen vielä kerran, sit mä menen lenkille miettimään tätä teemaa.
    Kiitos sulle, saat ottaa pakkasesta jäätelön. 😀

    • Tarja Says:

      Muru Jussi, silität aina niin ihqusti myötäkarvaan! Todellakin olin vakaasti harkinnut jäätelöä, mistäs tiesit!!

      Oinas minän alueella on ihan omalla paikallaan ja toivottavasti kääntyy helpommin vahvuudeksi olla rohkea, ja nimenomaan sellaiseksi itsenäisyydeksi kuin sitä kuvasit. Tämä on juuri positiivista teeman puolta. Ehkä voidaan miettiä, tarvitseeko sinun kaltaisesi ihminen vähemmän toisia ihmisiä kuin moni muu. Ja tuleeko aika usein oltua vaan oman minän kanssa, ettei niin hakeutuisi toisten kanssa tekemisiin, esimerkiksi pitkään parisuhteeseen, avioliittoon, tai vaikka yhteiseen yritykseen kumppanin kanssa. Jos se on luontaista toiminnan tapaa itselle, miksi pitäisi yrittää väkisin toisenlaista. Paitsi sitten kun Uranus iskee, ja pitää tehdä nurinpäin.

  3. sirpa10 Says:

    Kiitos. Helpottavaa ja ymmärrystä lisäävää tietoa Aurinko-Oinaskumppanin kanssa kokoaikaisesti läsnäolevaan asiaan.. tarpeeseen vetäytyä ja kun ei siihen ole mahdollisuutta, jatkuviin konflikteihin.. Hän siis vain tarvitsee sitä omaa tilaa ja aikaa ja rauhaa.. johon minä reagoin sitten epävarmuudellani..
    Onneksi hänen kartassaan vahva nouseva härkä, jossa merkurius, venus, saturnus, kuu ja mars.. niin, että ei ole heittänyt minua vielä yli laidan..

    • Tarja Says:

      Näyttäisi olevan ihmistyyppi mikä elää konflikteista, pitää olla sitä vastusta elämässä, ja mielestäni Marsin hallitsemat oinas ja skorpioni ovat usein tähän suuntaan taipuvaisia. Jotenkin ajattelen että oinaan yksinoleminen ei olisi laadullisesti omaan rauhaan vetäytyvää, vaan kenties enemmän sellaista että itse aktiivisesti ottaa yksinäiset hetkensä, ja nekin voivat olla jotakin aktiivista tekemistä. Ja kyllä parisuhteessa auttaa toisen perimmäisten tarpeiden ymmärtäminen, niiden hyväksyminen ja kunnioittaminen, kunhan se on sitten tasapuolista.

  4. Merja Nykänen Says:

    Hyvä kirjoitus. Useimmiten koen rapuna yksinolemisen rauhoittavana, hyvänä asiana..i am on my own..

    • Tarja Says:

      Kiitos palautteestasi, ja olisi mukava kuulla sinultakin missä omalla kartallasi se oinas on, ja miten koet sen elämänalueen yksin olemisen ja tekemisen piirteet.

  5. Hanni Salovaara Says:

    Minulla on myös kolmannen huoneen kärki oinaassa ja olen kuluneen vuoden aikana kirjoittanut kirjan erakoituneena työhuoneeseeni. Neptunus on syntymäkartallani yhdeksännessä huoneessa oppositiossa kolmannen huoneen Merkuriukseen, joten jo 15 kustantajaa on hylännyt kirjani. Miten Tarja koet sellaiset kolmannen huoneen sosiaaliset tilanteet kuin vaikkapa coctailkekkerit: tunnetko olosi yksinäiseksi silloin?

    • Tarja Says:

      Hienoa kolmoshuoneen työstämistä! Ihana ettet ole lannistunut tuosta Nepparista huolimatta! Se on kyllä pahempi ankeuttaja kuin Saturnus ikinä 😉

      Minut kaikista sosiaalisista tilanteista pelastaa nousun jouskari ja paljon kalaa kartalla, että olen missä tahansa ”jätevedessä” kuin kotonani. Toisaalta estää senkin, ettei tule lähdettyä pois, vaikka olisi kuinka huonot bileet! Ennemmin ehkä omalla kohdallani ollut tuota oman ilmaisun yksinäisyyttä, myös oma-äänisyyttä, ehkä lapsena yksin leikkimistä, opinkin yleensä vain niitä asioita mitkä itseäni kiinnostaa enkä yleisiä oppimääriä.

  6. Emilia (Emelia) Says:

    Minulle Oinas on ollut hieman hankala, johtuen ehkä että omalla kartalla sieltä löytyy peruuttavat Chiron ja Eris yhtymässä 2. Huoneessa (orbia nelisen astetta), Mars Leijonassa, Asc Jousimiehessä ja perheeni kaksi Oinasta ovat aiheuttaneet elämässä haasteita…

    Omalla kohdallani oivallus Oinaasta löytyi kun luin Gisele Terryn opusta progressioista… siinä Terry kuvasi Oinasta ensimmäisenä merkkinä individuaation kautta, eli syntymän jälkeen tapahtuvana yksilöitymisenä, kun symbioosin jälkeen lapsi alkaa hahmottaa oman erillisyytensä, oman kehon rajat ja kokee eroahdistuksen… ja tästä minusta on hyvin pitkälle Oinaassa kysymys. Siitä kuinka tehdä itsenäisesti omia valintoja ja päätöksiä, erityisesti silloin kun on tottunut ottamaan toiset huomioon. Kun on ajateltava vain itseä ja yritettävä olla oma itsensä, erotettava oma persoona toisista…

    Mielenkiinnolla tässä seurailen erään (ei omani) Auringon Paluu periodin edistymistä, kun kartalla on Asc Oinaassa ja 1. Huone todella täynnä tavaraa.. kartan teemat ovat jo alkaneet vaikuttaa ja näkyä, vaikka paluun hetkeen on vielä aikaa.. erityisen mielenkiintoiseksi tämän kartan tekee se, että tämä paluu tulee SkorpioniNousu periodin jälkeen ja henkilön syntymäkartta on vahvasti ihmissuhdepainotteinen..

    • Tarja Says:

      Jos placiduksella tekee karttasi, eikö siinä silloin ole oinas myös kolmosen kärjellä, kun meillähän oli niin samantyyppinen kartta rakenteeltaan?

      Itsenäisyys kuuluu tähän oinaspakettiin olennaisesti, kun verrataan sitä vaakaan missä toisilla on ”leijonanosa”. Lopussa olet omillasi..

      • Emilia (Emelia) Says:

        Juu, tottahan toki, mutta melko lopussa merkkiä 27 astetta 59, peilaan itse ehkä enemmän tuon 9. Huoneen Vaa’an kautta 3. Huoneenkin teemoja… ja toinen siskoistani on muuten Aurinko Oinas, toinen Aurinko Vaaka… 😉

      • Tarja Says:

        Tässäpä sinulle hieno kasvutehtävä, ajatella ja ilmaista ihan itse, ilman sitä vaa’an peilaamista 🙂

  7. Tanja Says:

    Minulla on oinas puoliksi huoneessa 8 ja siellä myös laskusolmu ja puoliksi huoneessa 9 ja siellä jupiter. mä olen aikuisiällä tullut todella erakoksi, nuorempana olin tosi sosiaalinen. Sosiaaliset tilanteet ovat alkaneet ärsyttämään. Lähiviikkoina erakoituminen on ollut käsin kosketeltavaa kun kumppania olen jopa vältellyt. Suurimmaksi osaksi yksin ja itseni kanssa olen maalatessa ja piirtäessä, silloin pystyy olemaan aito sisäinen minä. Harmi kun taiteella ei vielä makseta palkkoja..

    Kiitos tästä tekstistä, oli aika nappiin osuva tälle hetkelle.

    • Tarja Says:

      Sinulla olisi siis oinas ysihuoneen kärjellä, missä ilmennetään näkemystä. Ehkä sieltä kartalta löytyisi jotakin miten juuri tässä ajassa tämä asia on näin kärjistynyt. Läheisissä ihmissuhteissa torjutuksi tuleminen on usein kipeämpää kuin olla siinä torjujan asemassa, ehkä asioista on hyvä keskustella.

  8. PirjA Says:

    Suurta enemmistöä edustan vaakanousullani.Oinaan merkki sijoittuu kartallani kutosen puolelta seiskan loppuun (8h kärki 28 oinasta). Vertex on oinaassa melkein minuutilleen kvinkunsissa Aurinkooni.
    Ja työssä olen ajatunut tehtävästä toiseen, kunnes löysin oman alueeni. Yksinäisyysteema ilmenee työssä siten, että usein olen joko ainut nainen tai ainakin tosi vähän on naisia yhteisössä.

    Työttömäksi jäätyäni aloin hioa omaa strategiaani (Pallas 0 netistyttä) ja CV’täni sekä valitsin huolella täsmäiskuihini vain yritykset, joiden arvoja pystyn kunnioittamaan. Ja töitä löytyi!

    Solmuakseli kulkee vaa’asta oinaaseen, mieheni nousu on alasolmullani ja hän onkin oikein sopiva kasvinkumppani minulle. Lisäksi Lilith on oinaassa myös, omapäisyyttä esiintyy jaksottain.

    Näitä blogeja lukee mielellään, osaat ilmaista asiat elävästi ja usein jää jokin asia muhimaan pinnan alle pitemmäksikin aikaa. Kiitos.

    • Tarja Says:

      No et sitten (viisaasti varmaan) ottanut kantaa siihen, onko kaltaisesi oinas-desc-ihminen parisuhteessa tai kumppanuussuhteessa jollakin lailla yksin. Eihän tämä toki kaikilla varmasti näy. Mietin myös miten se toisen valloittamisen tarve näkyisi. Kasihuoneen tulo teemaan mukaan on mielenkiintoinen ajatella, eli miten muuntuu ja syntyy uudelleen, oinaan hengessä rohkeasti, nopeasti, prosessissa yksin?

      • PirjA Says:

        Voinhan toki vähän valottaa asiaa. Minulla on erityinen tarve omaan aikaan ja omiin menoihin. Omat ystävät on molemmilla, ei juurikaan yhteisiä ystäviä (joiden luona kävisi kyläilemässä).
        En tiedä onko tarvetta valloittaa, ennemminkin olen itse vaikeasti valloitettava. Mun kanssa ei pärjää parisuhderiippuvaiset, inhoan takertujija ja vanhan vatkaajia. Asiat käsitellään ja sitten suunnistetaan eteenpäin, eikä aleta velloa edestakas. Eipä rapukuukaan kovin tässä vaikuta, ehkä joskus voi katsoa menneisyyteenkin. Vaakaa on sen verran, että pitää pähkäillä pitkään kahden vaiheilla, mutta päätös tehdään oinasmaisesti äkkiä ja heti siihen suuntaan sitten.

      • Tarja Says:

        Jep tunnistan tuon ”pärjää omillas” asenteen eräästä läheisestä vaakanousuihmisestä…

  9. Päivi Mäntyranta Says:

    apua,mars ja saturnus oinaassa 7.huoneessa.yksin saan olla varmasti.tarkoitan siis miestä.olen kuulemma ronkeli.ihmekös tuo?helpompaa ilman miestä.toisaalta kaipaan käsistään kätevää kaveria,tukea arkeen ja jakamaan juhlaa.

    • Tarja Says:

      Miksi apua? Jos tällainen reaktio herää, on tällä elämänalueella ilmeisesti työsarkaa jäljellä. Tai ainahan siellä on missä Saturnus majailee. Tässä vaaka nousulla – oinas laskuakselilla ollaan periaatteessa nurinpäin kun mietitään oinasta ekassa huoneessa, vaakaa symboloimassa seiskahuonetta. Jotakin on käännetty toisin, ja siitä syntyy ristiriita että kaipaa toista muttei kuitenkaan. Pitänee kai löytää se oma tapansa miten ihmissuhteen elää.

  10. Hilda Says:

    Kuu aste oinasta, huone kolme, ja IC Oinas.
    Yksinäinen ja itsenäinen (Vesimies aurinko, Jousimies nousu). Olen mm. yksinhuoltaja.
    Kauan kuvittelin, että haluan jonkun kumppanini rinnalleni jakamaan arkea ja elämää, kokemaan yhdessä kanssani…mutta vihdoin tajusin, että ei, sellainen ei ole minua varten, ei tähän ketään toista mahtuisikaan.
    Viihdyn yksin, ja olen hakeutunut yksinäisyyteen…oma seura ja oma apu paras apu…mutta kyllä sitä on kuitenkin enemmän saanut kuin tarpeeksi; yksinäisyyttä.
    Olen kyllä kuullut, etät kaiken pitää aina mennä niin kuin minä haluan, tai siitä seuraa hirveä kriisi…ja niin se onkin. En minä osaa, mutta kun ihan niinkun itte parhaaksi näen.

    • Tarja Says:

      Tunnut oikein klassikkoesimerkiltä millaista ihmistyyppiä kirjoituksessani tarkoitin. Nii-in. Varsinkin miehelle, jos on saanut perinteisiä sukupuolirooleja korostavat mallit ja kasvatuksen, on itsenäinen nainen kauhistus. Miehelle yksiolo elämäntapana suodaan helpommin, ja kas onhan se oinas kaikkein maskuliinisin merkeistäkin.

  11. Hilda Says:

    Juu, löysin kyllä itseni tekstistäsi.

    Yksin elävä nainen on maailman mielestä vieläkin epäonnistunut…mies ei niinkään. Hän vain on ikuinen huoleton poikamies.

    Mulla on Venus/Mars yhtymä kaloissa…että kyllä mullakin toki on romantiikan ja rakkauden nälkä, mutta ovat yhtymässä tuohon Kuuhun; stellium; että oinaismaiseksi sekin taas menee.

    • Tarja Says:

      Juuri noin, hyvin toit esille, että kartasta saattaa löytää muitakin piileviä oinas / Mars seikkoja kuin oinaan merkin ja ekan huoneen, eli stellium, monen planeetan rypäs on sävyltään oinasmainen, sekä jos Kuu on uudenkuun vaiheessa.

      • Hilda Says:

        No niin, on uudenkuun vaihekin kyllä.
        En tiedä, onko se kuun vaihe, vai jotain muuta, mutta suodattamaton, purskahteleva ja raaka…toisaalta sanoisin jopa, että viaton, ovat sanoja, joilla voisin kuvata tunnemaailmaani ja sitä miten se ilmenee. Hyvässä ja pahassa.

        Sitä miettinyt, että vahvistaako Venuksen ja Marsin yhtymä tätä kykyä, halua, väistämätöntä ominaisuutta, että on yksinäinen oman polkunsa talloja?
        Siinä kun voisi ajatella olevan jo se kahden kimppa…kumpikin valmiina itsellä, ei tarvitse haeskella, tai koe että toinen on toistaan vailla?

      • Tarja Says:

        Viattomuus on oinaan perusominaisuuksia ja hienoa että tunnistat tämän itsessäsi. Nätti piirre, mutta ei aina niin käyttökelpoinen.

        Kaloissa sijaitsevien planeettojen tulkinnassa ollaan aina hieman upoksissa, ja koko kartan kokonaisuudesta irrotettuna näistä on paha sanoa mitään. Planeetat kaloissa kun ovat sellaisia liukkaita luikkuja, että saattavat olla ihan mitä vaan, ja yhtä aikaa päinvastaisiakin asioita. Venukseen kaloissa yhdistän vahvan symbioosintarpeen, joten on tässä vastavoimaakin toiseen suuntaan, ei pelkkää yksinäisyyden hakemista. Näin usein on kartoilla, että joiltakin osin tietty teema kertautuu vahvasti, mutta jossain on tekijöitä jotka vähän kuin nollaavat. Olemme kaikki rakennettu ristiriitaisista tekijöistä, harva on simppeli vain yhteen suuntaan.

  12. Susanna Says:

    Voi kunpa ymmärtäisin kartastani enemmän. Sen tiedän itsestäni, että aiemmin oinas minussa on ollut piilossa. Mutta hyvinhän se näkyviin puskee kun pääsin ”omilleni” eron jälkeen.

    • Tarja Says:

      Tästä on hyvä lähteä! Kartan avautumisessa auttaa muutaman vuoden ahkera opiskelu 🙂

      • Susanna Says:

        Olen kolmella eri astrologilla käynyt 5 vuoden sisällä. Kiinnostaa ottaa itse selvää, mutta en ole saanut aikaiseksi perehtyä. Tää asia tuntuu vaan niin isolta etukäteen ajateltuna, on tullut huh huh ajatuksia ☺ Voitko suositella esim jotain kirjaa näin aluksi? Jos löydän minulle aikoinaan tulostetun karttani, onko valmiista helpompi aloittaa?

      • Tarja Says:

        Harmillista kuulla, etteivät astrologeilla käynnit ole onnistuneet selkeyttämään käsitystäsi kartastasi. Itse opiskellen astrologia on tosiaan pitkä tie, mutta aika usein se myös kiinnostaa niin että vie mukanaan. Kannattaa hakeutua yhdistysten toimintaan, osallistua kursseille ja pienryhmiin, missä pääsee kyselemään. Usein yleisissä kirjastoissakin on muutamia hyviä astrologian perusteoksia, mutta kannattaa myös suhtautua lukemaansa varauksella koska on olemassa paljon kevyellä kädellä kirjoitettua. Astrologisissa seuroissa on hyvät kirjastot ja siellä neuvotaan mielellään. Mielestäni Maarit Laurennon Astrologiaa aloittelijoille on hieno kirja, mikä kannustaa muodostamaan itse näkemyksen kartasta. Nimi on siinä mielessä harhaanjohtava, että täyttä tavaraa se on, ei ollenkaan suppea esitys.

        Astrologiaa on tosi paljon verkossa luettavissa, kaikenlaisia pohdintoja ajankohtaisista asioista sekä blogeja. Täältä Taikablogistakin löytyy monen vuoden matkalta useita juttuja, joista astrologiaa saattaisi oppia, palanen kerrallaan.

        Suo anteeksi kun en nyt ymmärtänyt mitä tarkoitit kysymykselläsi onko valmiista helpompi aloittaa. Oman kartan voi tehdä netissä ilmaiseksi kunhan on oikeat syntymätiedot, esim astro comin tai Tanhuan Sepon astro fi sivustoilla. Usein netistä löytää ilmaiseksi konetulkintoja kartasta, mutta näissä ei oikein ole kokonaisnäkemystä vaan ne ovat luonnehdintoja joistakin kartan osista. Kunhan näitä ei ota liian kirjaimellisesti niin voivat toimia oppimateriaalina nekin.

      • Susanna Says:

        Hei!
        Paljon kiitoksia vastauksestasi. En mielestäni ole saanut tyydyttäviä vastauksia astrologeilta, jotenkin on tullut olo että on kerrottu vain jotain ympäripyöreitä juttuja. Henkisen numerologian uudesta kirjastakin olen saanut enemmän potkua polulleni.

        Anteeksi, en tarkentanut. Eli minulle on tulostettu joskus oma kartta. Sillä tarkoitin mietintääni, että jotkut sanovat että käsin tehtynä (?) kartta olisi parempi tulkita. Mutta enhän ole sitä ymmärtänyt kunnolla. Tyhmiä kysymyksiä ei kait ole 😁

      • Tarja Says:

        Juu näin tosiaan sanotaan että kun oikeasti piirtää kartan, sen hahmottaa paremmin. Aina parempi olisi jos sen vielä osaisi laskeakin, eli syntyisi ymmärrys miksi planeetat ovat juuri näin.

        Ammattikuntani puolesta olen pahoillani ettet ole saanut astrologiasta (vielä?) sitä mitä olet ollut hakemassa. Palaute olisi kannattanut antaa heti tulkinnan yhteydessä sen tekijälle.

  13. Hanni Salovaara Says:

    Tarja, jäi kiinnostamaan tuossa äskeisessä kysymyksessä mainittu merkin ”piilossa olo”. Olen kuullut sellaisen teorian, että yöllä syntyessä ja auringon tällöin näkymättömissä ollessa aurinkomerkki ei oikein pääse vaikuttamaan. Mitä mieltä olet siitä?

    • Tarja Says:

      Mitenkähän nyt kieli-keskellä-suuta vastaisin. Yöllä syntyneillä Kuu saattaa olla valoista johtavampi, siten että sen maailma on olemuksessa enemmän esillä, jos Kuu on vastaavasti horisontin yllä. Kaikilla se Aurinko kuitenkin kartallaan on, ja ilmentää ehkä osuvimmin sitä mitä olemme tulleet opettelemaan ja katsomaan tänne maailmaan. On totta että monilla jokin muu planeetta kuin Aurinko voi olla todella vahva, monestakin eri syystä johtuen, ja sellainen saattaa vähän syrjäyttää Auringon keskeisyyttä olemuksessa. Mutta en siis katso sellaisen olevan yösyntymän syytä, siten että kategorisesti kaikki yöllä syntyneet olisi kannattanut viskata ladon taakse. Kun Aurinko ilmaisee aikaa, on se syntymän hetkellä ollut jossain, siitä huolimatta onko yö vai päivä, ja tästä on jäänyt aikaan jälki, jota elämässämme ilmennämme.

  14. Hessu Says:

    Heh, yksinäisyys, mukava teema.
    Oinasnousuisena sitä varmaan on jollain tavalla klassikkoesimerkki siitä todella vahvasta vapauden tarpeesta. Muutaman kerran kun on päätään petäjään hakannut, on sitä tajunnut että – noin ihmissuhdemielessä – on kaikille helpompaa kun olen yksin. Sellainen mukavan harvoin tapailu sopii, yhteinen arki on riittävästi kokeiltu ja paniikin aihe.
    Vapaus, tilan tarve, hiljaisuus, yksin olo, siinä avainsanoja. Ja yksin olo ei merkitse yksinäisyyttä – jota sitäkin usein kyllä kokee. Mutta elämä on valintoja.
    Ristiriitaa tuo jatkuva etsiminen, siitä en tiedä että mistä se kumpuaa. Onko se se Mars Kaloissa, jottei soppa vaan olisi helppo miltään kantilta.

    Mutta muuten, tyypillinen lienen siinäkin, että olen salamannopea innostumaan asioista ja aloittamaan uusia, rutiinit ja loppuunsaattamiset ei sitten ole ihan mun heiniä.
    Tyhmyyttä sanois joku, mutta ei ole yks eikä kaks asiaa, joita olen rakentanut nollasta toimiviksi jutuiksi, mutta lopettanut kun ei vaan jaksa puurtaa, vaan aina löytyy mielenkiintoisia uusia sarkoja kuokittavaksi. Enkä puhu ihmissuhteista, vaan yrittäjän arjesta…

    • Tarja Says:

      Juu taas tuli valittua tällaista mukavaa 🙂 Ihan varmasti olet loistava oinaan toteuttaja, ja valinnoista kiinni kuinka täydellisesti itsensä sitten rikkoo niiden kanssa (enkä nyt viittaa niihin paketoituihin jalkoihin 😉 ). Muistelin että kartallasi olisi ollut painetta ysihuoneessa, sieltä se etsiminen on kotoisin. Aina on nälkä jotakin, vaikkei oikein edes tietäisi mitä se voi olla. Toivottavasti jaksat olla kärsivällinen kanssakulkijoita kohtaan, joilla ei ole sinun nopeuttasi! Rutiinit eivät tosiaan ole sinun juttusi, ja se on arjessa vähän hankalaa kun niin paljon pitäisi jaksaa hoidella näitä samoja, toistuvia asioita. Yrittäjänä onneksi rahalla saa jonkin verran ulkoistettua 🙂

      • Hessu Says:

        Rikkoo ja rikkoo. Yksi astrologiystäväni (joka ei ole blogin kirjoittaja, suom.huom) sanoi kerran, että mulla on se ongelma että mä kestän. Niin paljon on tullut kolhuja henkisesti ja fyysisesti, että moni olisi jo romahtanut.
        Onko se oinasta, onko se muuta, vai onko vaan niin helekutin tyhmä ettei vaan tajua omaa parastaan.
        Mutta silti, uskon eläväni huomattavasti keskivertoa paremmin minunnäköistä elämää. Teen sitä mistä tykkään, eikä huonoja päiviä ole.
        Ja siksikin varmaan niin paljon yksin.

        Mutta tämän ketjun keskusteluista olen saanut muutaman oivalluksen, isoimpana ehkä siihen että mähän olen Oinasmaisempi mitä olen ounastellutkaan.

      • Tarja Says:

        Kestävyytesi on varmaan ihan totta (mutta entäs se Mars?), mielestäni siinä on paljon jouskarin kykyä nousta aina uudelleen, pudistella tomut ja etsiä lisää katsottavaa maailmasta. On hyvä että pystyy ottamaan elämän vastaan omalla tyylillään. Mielensäpahoittajia ja valittajia meillä kyllä riittää muutenkin.

        Kiitos palautteesta mitä annoit keskusteluista. Säilöttehän te kaikki kommentoijat sydämiinne tämän, että palautteellanne ja pohdinnoillanne on iso merkitys. Ei vain minulle vaan koko jengille.

  15. Sanna Says:

    Tulihan niitä kommentteja ja keskusteluja! Voisiko olla niin, että loppupään merkit jo tiedostavat ja ymmärtävät aikaisin, että loppujen lopuksi olemme kaikki täällä yksin. Oinaalla menee aikaa huomata tämä, siinä voimassaan ja raikkaudessaan. Me emme voi tuntea toista koskaan. Mitä kipu on tai vaikka rakkaus. Voimme tuntea sen vain itse ja olla sillä tavalla yhdessä muiden kanssa. Vai voisiko tämä olla Oinaan taito. Ei takerru yksinäisyyteen, vaan toimii oman maailmansa pohjalta ja sitten loppupään merkit enemmän murehtivat eksistentialistista olotilaansa ja jäävät tilanteeseen odottelemaan muutosta.

    • Tarja Says:

      Kommentteja tuli ja olen tästä aivan onnesta soikeana! Ihan huikeata kun pitkään on ollut niin hiljaista!

      Nappaan kyllä kiinni ideastasi, kyllä myöhempiin merkkeihin on kerääntynyt sellaista hiljaista tietoa ja ymmärrystä, mitä oinaassa ei lapsenomaisessa naiiviudessaan ole. Toisen tunteminen on kuitenkin vähän eri asia kuin mitä ajoin takaa kirjoitellessani oinaaseen liittyvästä yksin olemisen käsitteestä. Saattaisi olla juuri oinaan kasvutehtävä oppia olemaan takertumatta tähän väistämättömään yksin olemiseen / jäämiseen / tekemiseen, koska tähän teemaan se oinaan pää tuntuu paukahtavan jossakin matkan varrella kuitenkin.

      • Sanna Says:

        Minä lähdin korkealta ja kaukaa liikkeelle ajatuksissani. Mutta pohdin, että yksin oleminen maailmassa on kaikille yhteinen, universaali asia tai oppi, mikä on niin suuri ja kaikille kuuluva, että se vie ihmisen etsimään Jumalaa, henkiopasta, kylän viisasta ja kumppania. Jokainen merkki etsii ja oppii tätä omalla energiallaan. Loppujen lopuksi olemme ja teemme yksin ja opimme sen yksin. Voimme hakea toisista tukea, mutta vain me itse opimme, oivallamme, teemme ja käsittelemme asioita.
        Minun Vaaka-lapseni hakee aina toista, vaikka vain hän itse loppuviimeksi on se, joka oppii. Vesimies-lapseni kysyy tukea, mutta tietää, että hän itse lopulta tekee asian. Pohtii äiti, jolla Ceres Oinaassa.

      • Tarja Says:

        Hienoja pohdintoja, joita samankaltainen Ceres-oinas äippä komppaa 🙂 enkä halua vängätä vastaan, tuumin vaan että kun kullekin merkille yksin olemisen dilemma on erilainen merkitykseltään, ehkä se oinaalle jysähtää kovemmin, ihan kuin ei olisi edes mahdollisuutta muuhun. Kyllähän me ”muut” saamme itseämme fuulata sillä, että olisimme yhteydessä toiseen, emmekä hyväksy yleisinhimillistä yksinolon oppimäärää.

  16. Pirjo Kojo Says:

    Olipas hyvä kirjoitus, kiitos tästä 🙂 Nyt luin aika kiireellä, mutta mitä kerkisin tajuamaan. niin Minun (eikös Oinas kirjoita Minä isolla) 😀 Kuuhan on ykköshuoneessa ja Oinaassa. Kyllä tuo yksinäisyys ja se ettei omista asioistaan niiherkästi puhu muille on minullekkin tuttua. Mutta kyllähän sitä Mars Vaaka oppositiossa laittaa järjeatykaseen yksinäisyyden kannalta katsottuna. Samoin T-ristin kärki Uranus 4huonessa haastaa yksinäisyyden ja yksin tekemisen”pulassa” eli ei saa oikeutta niin silloin Oinas Kuu on valmis taistelemaan muiden puolesta. Tästä tulisi pitkiäkin pohdintoja, mutta nyt työt vielä kutsuu 🙂

    • Tarja Says:

      Kiva kun ehdit kuitenkin sanasen heittää. Sinulla onkin kartallasi tästä näkökulmasta yllättävän paljon yksin tekemiseen viittaavia tekijöitä, mutta ilmeisesti olet välttynyt ilmiön negatiivisilta puolilta. Ehkä kohdallasi on ollut juuri sitä tervettä itsenäisyyttä, mikä on samalla antanut väljästi tilaa ihmisille ympärilläsi.

  17. Hanni Salovaara Says:

    Tarja, olen palstasi uusi seuraaja: tämä vain aukesi itsestään ruudulla, kun minulla on nyt transitoiva Uranus kolmannessa huoneessa, hih! Suuri elämänymmärryksesi yhdistyneenä tavattoman eleganttiin ilmaisuun koukutti heti. Olet ilmetty Suomen Liz Greene!

    • Tarja Says:

      Noh noh, tämä oli aika hämmentävä mielipide. On hienoa että löysit blogin (kirjoitan nykyään paljon enemmän Hullunkuunajan blogiin) ja toivottavasti Uranuksen tuulahdus astrologian kiinnostuksen osalta pysyy, koska tämä on mielenkiintoista ja hauskaa.

  18. V-dur Says:

    Oi oinas, niin ajankohtainen tai Aina mielessä. Mulla 5. Huone oinas ja chiron oinaassa. Seurustelut, flirtit sun muut sosiaaliset suuri ongelma. olen härkä ja Mulla Venus 0 astetta härkää joten sanottu yksinäinen, oinasmainen. Vaan kuinkas sitten kävikään kun yli 40 vuotiaana tapaa ihmisen jolla mars 0 astetta härkää ja aurinko 29 astetta oinasta. Onko hän härkämäinen? Totaalinen sekaannus ja kaaoshan tästä syntyi. Yksin nyt molemmat tahoillaan, keski-ikäiset vailla lapsia, kumpikaan ei koskaan naimisissa. Suhde loppu ennenkuin alkoi. Mutta kun tämä oinasmerkki aiheuttaa tätä. Mulla mars veskarissa, olen niin erikoinen hänellä ei veskarissa mitään, Merkurius ja kuukin oinaassa.

    Mulla ollut Aina paljon oinaskavereita, siis aurinkomerkki. Toista sukupuoltakin, ihan hyvältä kaveripohjalta eikä muuta.

    • Tarja Says:

      Tokihan se vitonen on flirtin aluetta, mutta niin paljon muutakin, pidän sitä ennen kaikkea luomisvoiman alueena, ja sellaisen luulisi oinaasta saavan sävykseen rohkeuden, innokkuuden ja tarpeen olla itselle rehellinen. Alkuvoimainen merkkihän se on. Entä vapaa-ajan harrastukset, palautuminen työstä, jos ne vastaisivat tähän oinaan yksinäiseen puoleen..

  19. Jiallana Says:

    Kiehtovaa tuo oinasmaisuus…itsellä oinaassa chiron, jupiter, pallas ja vesta. Olen ajatellut niiden olevan syynä siihen, että vastoin kaikkia oletuksia (?) tunnen aurinko-kalana jonkinlaista sielujen sympatiaa oinaita kohtaan. Tai miten sen kuvaisi…

    Sosiaalialalla työskennellessäni kaksi työkaveriani olivat aurinko-oinaita. Huomasin usein päämäärissämme hämmentävää samankaltaisuutta (erinäisissä asiakastilanteissa tartuimme samoihin ongelmakohtiin, monet muut näkivät tähdellisenä aivan eri pointit). Vaan vaikka päämäärät oli samat, niin reitti olikin aivan eri! 😀 Minulla perustelu tarttua johonkin tiettyyn asiaan oli kieputettu vaikka kuinka monen erilaisen osatekijän kautta. Vaan nämä aurinko-oinaat ”oikaisee”. Mielestäni on niin, että oinailla on usein kyky tarttua juurikin olennaisiin ongelmakohtiin, vaan ei ehkä oikein perusteluja sille samalla tavalla kuin kalalla…tai ne perustelut ovat jotenkin ns. yksioikoisia. Samalla niissä on myös raikkautta ja erilaista toimeliaisuutta, kuin toisinaan kovin monimutkaisesti ja jopa ummehtuneesti miljoonan pölyisen lokeron kautta asioita hahmottavalla kalalla. No, tämä nyt meni ehkä vähän pöhköksi vertailuksi, vaan usein huomasin hahmottavani tilanteita tuon kautta. Ja näiden tilanteiden toistuva huomaaminen oli jotenkin riemukasta.

    Jollain lailla koen, että sydämeni iloitsee seuratessani oinaiden tapaa touhuilla elämäänsä eteenpäin. Jotain siinä on kovin sellaista…rakastettavaa.

    • Tarja Says:

      No niin! Kun en tunne karttasi kokonaisuutta, en oikein voi ottaa kantaa tuntemuksiisi oinaan merkistä astrologisin perustein. Jupiterin sanotaan osoittavan kartan kohtaa, missä kokee onnistumisia. Näissä tietysti voisi olla kohdallasi jotakin merkin yksin tekemisestä – ehkä Au kalana koet olevasi niin symbioosissa toisten kanssa, että ei tunnu yksinäiseltä.

      Olen samaa mieltä että oinaan eräänlaisessa lapsenomaisuudessa on jotakin hellyttävää. Joissakin tilanteissa se on myös hyvin raivostuttavaa 😉

  20. Leila Says:

    Olipa valaiseva, jokaista varmaankin koskettava kirjoitus! Kommenteista huomasin. Olet taitava huomioimaan asioita niin monelta kantilta! Minulla IC on Oinasmerkillä, siis MC Vaa’assa.
    Nyt kun olen jäänyt yksin, jo kuudes vuosi meneillään, niin nautinhan minä siitäkin, vaikka välillä taas pitää olla ihmisiä ja meininkiä. Olen itseni ystävä, Junokin tuossa Oinaassa. Oman pesän rakentaja. Ja kuinkahan monta pesää olenkaan rakentanut elämäni aikana! Monenlaisia, viihtyisiä paikkoja kuitenkin. Siinä nautin pakertaa yksin. Olisi mukava kuulla, onko muilla samoja huomioita Oinas IC:llä. Tosin yhdellä tuolla oli sama.

    • Tarja Says:

      Feissarin kommentteihin tuli aika monta kaltaistasi IC oinaassa kuvailemaan tuntojaan, sieltäkin voit vilkaista vertaisryhmän kokemuksista. Uusia alkuja – sen todellakin tunnistan omasta kolmoshuoneestani. Montakohan parin liuskan mittaista ”romaanin” aloitusta minullakin on… loppuun asti ei vaan jaksa viedä.

  21. Pirjo Says:

    Kaikenlaisissa ryhmissä joko jään tai jättäydyn yksin. Kaipaan seuraa, mutta rasitun sosiaalisiin kuvioihin liittyvistä velvoitteista. Asun myös yksin, seurustelen etätyyliin, ja välillä haaveilen ns. oikeasta avioliitosta jonkun ihanan uuden kanssa, mutta eihän se ole oikeasti mahdollista.

    Oinas 10 ja 11 huoneen välimaastossa (Placidus), peruuttava Saturnus, Kuun yläsolmu ja peruuttava Chiron Oinaassa. Saturnus oppositiossa Merkuriuksen, Venuksen ja Pallas Athenen yhtymään. Saturnus myös kvinkunssissa Auringon ja Pluton yhtymään Neitsyessä ja Neptunukseen Skorpionissa.

    • Tarja Says:

      Onpa osuva tuo kommenttisi, että juuri ryhmissä koet yksinolon, kun oinas ilmeisesti on kartallasi juuri 11. huoneen kärjellä. Ei taida olla luontevin mahdollinen sijainti oinaalle tuo kartan alue.

      • Pirjo Says:

        Olen siihen lähes tottunut. Voisiko tuo oppositioasetelma Oinaan Saturnuksen ja Vaa’an Venus + Merkuriuksen välillä ilmentää kokemaani vaihtelua ihmissuhteiden ihanteen ja tylyn todellisuuden välillä?

      • Tarja Says:

        On todellakin klassinen tekijä ilmentämään jos ihmissuhteissa ei aina tunnu niin mukavalta. Saturnuksen suhteen sinulla on haastetta kartallasi, planeetalle oinaan merkki on varsin työläs. Ajoittain varmaan hyvin asettunut Venus toimii niin mukavasti, ettei ole mitään hätää. Voisi olla, että Saturnus rajoittaisi ystävyyksien määrää, mutta samalla voisi saada ne harvat ystävyyssuhteet kestäviksi. Saatat ehkä kokea sen suuntaistakin, että olisi jotenkin sinun vastuullasi saada nämä sosiaaliset suhdekuviot toimimaan (Saturnus = vastuu). Mutta Saturnus osoittaa myös kasvukäyrää ja kun on paljon tehty asian eteen, antaa tilaisuuden kultivoitua mestariksi. Ja siksi vetäytymiseen ja erakkouteen ei kannattaisi missään nimessä tyytyä, vaan aina uudelleen mennä mukaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: