Hyvänhelmi

Perääntyvän ja kulkusuunnassaan kääntyvän Jupiterin hankauskulma kalojen Neptunuksen kanssa on touko-kesä-heinäkuun ”helmi”. Kulma on ensimmäisen kerran (tänä vuonna) tarkka 17. toukokuuta, ja on vielä aktiivinen silloinkin kun Jupiter kesäkuussa pysähtyy ja kulkusuunta oikenee. Miltei samaan aikaan myös Neptunus tulee pysähdyksensä kohtaan, mikä on melkoisen osoittelevaa. Aluksi toukokuussa Neppari kaloissa on passiivisuuden huipentuma, eikä retroplaneetta Jupiter kiltteyden ja toisten huomioonottamisen merkissä vaa’assa ole ainakaan omatahtoinen ja räväkkä. Sävy kuitenkin muuttuu kesällä, kun toisen tarkan kulman aikaan (5.7.) Jupiter on jo etenevässä liikkeessä. Haihattelulla on vähemmän voimaa, ja Jupiter vaa’assa on kuitenkin johtavassa merkissä.

Kvinkunssikulman luonne itsessään on piilevä ja sillä tavoin hankalasti toteutettava, että sitä on vaikea saada toimimaan demokraattisesti, molemmat planeetat tasa-arvoisesti ja samanaikaisesti huomioiden. Kulmalle on tyypillistä, että se kalvaa hiljaisesti, siten että on vaikea täsmällisesti naulita mitä todella tapahtuu. Ettei vain Neptunus kaloissa lisäisi tätä vaikutelmaa.

Jup-Nep ovat idealistisia planeettoja, ja siksi kyse voi olla uskonpuutteesta, sisäisestä tarpeesta tarkistaa näkemystä ja perusteita, joiden mukaan elämme. Tämä voi kertoa uskonkriisistä, siitä että luottamuspula on hiipinyt hiljaisesti jäytämään mieltä. Kvinkunssissa on silti poikkeuksellisen ymmärryksen tai oivalluksen mahdollisuus. Tässä pitkään taustavaikutusta antavassa kulmassa on edellytyksiä ymmärrykseen, konsensukseen, jopa sovitukseen. Jupiter ja Neptunus ovat monella tavoin samankaltaisia taivaan tekijöitä. Ne ovat aatteellisia, henkisiä, käytännön pikkuasioista irrottautuvia, ennemmin juhlaan kuin arkeen suuntaavia. Molempiin planeettoihin liittyy hyvyyden teemaa, Neptunuksella universaalin rakkauden kautta ja Jupiterilla pyrkimystä yleiseen hyvyyteen kehityksen ja kasvun myötä. Nyt merkit ovat myös jännästi piilevän samankaltaisia, sellaisia jotka näkevät toisensa; vaaka ja kalat ovat keskenään antiskionimerkkejä. Kun kulma tarkentuu juuri merkkien puolivälin tienoilla, kohtaavat planeetat toisensa myös varjosta. Näin niillä on mahdollisuus tunnistaa toisensa, jakaa tietynlainen samankaltaisuus, jolloin kvinkunssikulma saattaisi olla ennemmin ”näkijäkulma” kuin hiertävä vaiva.

Härässä kulkeva Aurinko saa kulman vielä tärkeämmäksi toukokuun 3. – 6. välisenä aikana, sillä kokonaisuudesta muodostuu Yod kuvio, jossa Jupiter on kärjessä. Jupiterin ja Neptunuksen kvinkunssi on tarkimmillaan vasta 17. toukokuuta, ja Yod häilähtää ajassa aikaisemmin. Yodissa henkinen viisaus ja elämäntavan merkitys saattaa korostua, ja Jupiterin isouden teeman vuoksi se on kattavaa. Neljästoista aste on keskeinen, jos tutkitte miten kuvio ja kulma istuvat omille kartoillenne; kumpikin tarkka kvinkunssikulma tapahtuu tässä asteessa.

Idealististen planeettojen mielenkiintoisesti yhteensovittamaton, mutta silti henkistä avartumista tarjoava kulma voi tulevien kuukausien aikana ilmetä esimerkiksi toisiin ihmisiin ja yhteistyöhön kohdistuvana luottamuksen testauksena. Aina kun Neptunus on jossakin mukana, on olemassa pettymyksen mahdollisuus. Odotamme paljon hyvää, olemme valmiita antamaan itsestämme, mutta löytyykö reitti tehdä tästä totta? Saattaa olla, että nyt taivas tarjoaa juuri näitä reittejä ja keinoja, joilla saamme enemmän hyvää aikaan yhdessä. Neptunus kaloissa antaa mukaan avaruudellisia ulottuvuuksia, laajaa synteesiä, eikä Jupiter nyt ainakaan pienennä mitään. Tästä kulmasta on sanottu, että sen karmallinen opetus on rajojen luomisessa. Niinpä. Aihetta voisi olla syytä miettiä myös siitä näkökulmasta, kannattaako mitään rajata ulos.

Tämä sama kulma, toisissa merkeissä, on omalla kartallani yksi tärkeimmistä, ns. erilainen energian reitti. Jupiter ja Neptunus mittaavat toisiaan yhdeltä kannalta katsottuna työn ja uran alueilla, mutta hiukan laajemmin tarkasteltuna siellä, missä kohtaan toiset ihmiset ja olen julkisesti esillä. Jos se on ollut hankala kulma, ei sen anti ole omalla kohdallani ollut lainkaan ”pahaa”. On ollut kiva lohduttautua, että samojen energioiden kanssa sai työskennellä muuan Leonardo da Vincikin. Olettaisin, että saman kulman ilmaantuminen aikaan oireilee jollakin tavoin minussa. Tuloksista, seurauksista, ehkäpä juuri te lukijat saatte nauttia tai kärsiä.

Advertisement

Herätyksen aika

Lähipäivien kunkkupari ajassa on Merkurius ja Uranus, sillä tämän ajatteluun ja älyyn liittyvän kaksikon yhteensulautuma on poikkeuksellisen pitkä. Ässäpariksi tätä tietysti pitäisi kutsua, koska Merkurius tässä Uranuksen kohtaamisessa päättää perääntymisjaksonsa. Tavanomaisessa nopeassa liikkeessään Merkurius hujahtaa nopeasti kohtaamisista eteenpäin, ja se saa oikeastaan vain näissä pysähtymisien kohdissa mahdollisuuden olla isommalla tavalla merkittävä. Harvoin pysähdyskään osuu tällä tavoin ihan toisen planeetan (aste-)kylkeen kiinni. Merkuriuksen ja Uranuksen voima yhtyy tarkimmin perjantaina alku-illasta, mutta se on edelleen huomionarvoista kun ensi viikolla keskiviikkona Merkurius on pysähdyksissä.

Me-Ura paria sopii ajatella niin monesta näkökulmasta kuin mieli ikinä venyy, paukkuu ja joustaa. Ajatukset käännetään nurin, saadaan uudenlaisia oivalluksia, mieli sähköistyy huikeille kierroksille, ilmaisu on äkkinäistä, toisintekemisen tarpeessa on liikettä. Mikä tietää, vaikka ajassa olisi lupausta astrologisen ajattelun avautumisista, kiinnostuksesta, läpimurroistakin – väitetään että monella astrologiasta kiinnostuneella nämä planeetat ovat kulmassa keskenään.

Merkuriuksen pysähdyksen hetki ensi viikolla on tärkeä hetki. Sisäiseen tarkasteluun keskittynyt mieli on valmis avautumaan ulospäin. Pysähdyksen keskikohta on keskiviikkona illalla, joten koko päivän Merkurius on erityisen aktiivinen, ja tätä jatkunee vielä seuraavalle yöllekin.

Muut taivaan energiat jäävät todennäköisesti vähemmälle Merkuriuksen ja Uranuksen viedessä huomion. Pluton vahvuuden aika laantuu, kun planeetta kääntyy hitaasti perääntymään. Venus siirtyy nyt perjantaina jälleen oinaaseen, on liikkeessään hidas ja vailla kulmia muihin tekijöihin, ja siksi Venuksella voi olla paljonkin sanottavanaan ajan tunnelmiin. Venusta hallitseva Mars kaksosissa ikään kuin pakenee kulmasta sen kanssa: onko Venus oinaassa torjuva ”Ei tartte auttaa!”. Mars on samalla tavoin ilman kulmia. Oinas-Mars teema korostuu ajassa monen seikan kautta.

Pitkän vappuviikonlopun Kuu on ilmehtivä, sosiaalinen ja pirteä kaksosissa. Sattuupa sopivasti, että myös Kuu korostaa tiedon, mielen ja ajattelun asioita Merkuriuksen hallitsemassa merkissä silloin kun Me-Ura kohtaaminen on voimakkainta. Tunnelma tiivistyy ja toivottavasti ajatukset eivät räjähtele liikaa.. Kuu ei joudu toimettomuuden tilaan pitkäksi aikaa, sillä vastapäinen Saturnus taitaa vaatia paljon. Sunnuntain, vappuaaton puolelle tultaessa Kuu on kurssittomana nelisen tuntia, kun aamuyöllä pääsee omaan merkkiinsä rapuun. Taitaa olla ”omien juhlien” vappu, ja suhtautuminen työn juhlaan voi olla omakohtaisen ja kiihkeän aatteellista, kun vapunpäivänä Kuu on vastapäätä Plutoa.

Hektistä viikonloppua ja hauskaa Vappua kaikille!

Hiljaa hyvä tulee – Hiljaa, hyvä tulee

Tunnen heti huonoa omaatuntoa yrityksestäni irrottaa merkin laajasta tematiikasta yhtä ainutta piirrettä. Tällainen on periaatteessa vastaan sitä mitä ajattelen. Jos siis nappaan yhden asian esiin härästä, muistakaa että muutakin on. Härässä varsinkin runsaasti, sillä se on symbolisesti yksi eläinradan rikkaimpia merkkejä.

Kertoo paljon, ehkä liikaa itsestäni, kun paljastan, että härkä on merkeistä niitä joita minun on ollut hyvin vaikea ymmärtää ja sisäistää. Kartallani härkä on IC:llä eli minuuden sisäisimmässä kohdassa. En siis tunne itseäni. Hykertelen naurua. Prosessissa auttoi paljon, kun progella nousu siirtyi taannoin tähän merkkiin. Muutama kuukausi sitten progen härkänousu tavoitti tuon nataalin IC:n, ja voisin ylpeänä julistaa, että tämä olisi kulminaatiokohta itseni ymmärryksessä, kuin ikkuna sisälleni. Katsotaan kuitenkin ennemmin kaikki nöyrinä yhdessä tätä yhtä härkämäistä piirrettä.

Astrologiassa on hiljaisia merkkejä, voisi kenties yleistää maan hiljaiset härkä, neitsyt ja kauris (ja kaloista kerrotaan niiden juttelevan kultakalojen kielellä); vertailun vuoksi, miellätte varmaan heti että vaikka oinaaseen ja jousimieheen yhdistyy paljon räväkämpi äänimaailma. Aistit ovat kaikella tavoin härän juttu; kosketuksen tuntu, silmienhively, tuoksut, maut ja äänimaisema. Tarkoittamani hiljaisuus nyt tässä yhteydessä on ennemmin kommunikaation niukkuutta, avoimuuden väistöä.

Härkä ei etsi aktiivisesti itsensä ulkopuolelta, vaan hyödyntää sitä mitä on. Saattaa olla eräänlainen muna vai kana -kysymys, pitääkö ensin tuottaa, vai onko härässä sisäsyntyistä omaamista jo valmiiksi. Koska härällä on, se on omavarainen, eikä sille ole ensisijaista etsiä kommunikaatiota toisiin jotakin saadakseen. Tämä pohdinta siis aasinsiltana väitteelleni, että härkä ei koe tarpeelliseksi olla yleisesti kommunikaatioyhteydessä toisiin. Härkä voi ihan hyvin olla hiljaa, kertomatta mitään itsestään ja asioistaan. Ei pahuuttaan, ei ilkeyttään, ei tylyydestä, vaan mielestäni siksi että on itsessään riittävä. Ei tuo tietenkään tarkoita, etteikö härkäihmiset juttelisi toisten kanssa siinä missä muutkin; tämä ei liity Auringon merkkiin vaan ylipäätään härkään jokaisen kartalla. Vänkään olettamukseni mukaan, että sopivasti kuitenkin vaietaan siellä missä härkää on.

Verrataan polaarimerkkiin skorpioniin, jolle salaaminen on toisinaan jopa itsetarkoitus. Härässä on samaa, mutta ei se saa kiksejä siitä, että toiset eivät tiedä. Härkä on sisäänpäin kääntynyt, ja alleviivaan että ei tämä negatiivista ole, ainoastaan energian suunta. Sisäisyyttään härkä ei lähde jakamaan aloitteellisesti, koska se on luonnostaan enemmän vastaanottava kuin antava. Riippuen luonnollisesti asiayhteydestä, ja ehkä tämä on kypsymätöntä merkin toteutumista, härkä on mustasukkainen omastaan. Ei haluta jakaa, vaan omistaa itse. Silloin on loogista olla hiljaa.

Tarkoitukseni oli vinkata omia karttojaan tutkiville, löytyisikö härän kohdasta kartalta (ja merkissä sijaitsevista planeetoista) jotakin, mihin hiljaisuuden teema liittyisi. Äänimaailmalla saattaisi olla muutoinkin tärkeä merkitys, samoin kuin muilla aisteilla. Tiedostammeko puhumattomuuden, kun on härän kohdasta kartalla kyse? Veikkaisin, että se saattaa näyttäytyä juuri hiljaisesti, itsestään meteliä pitämättä, niin ettei ollenkaan osaa kyseenalaistaa pitäisikö tästä tosiaan kertoa toisille.

Ja lopuksi ihan naurattaa kirjoittaa tällaista aihetta julki ajankohtana, jolloin Merkurius perääntyy härästä alkaen (idea saatu sen aikaan) ja Pluto on voimakas pysähtyneenä. Uhmaan todennäköisyyttä kokeilemalla syntyykö keskustelua.

Viikonlopun syvät tunnelmat

Taivasvoimissa olisi muutoin tarjolla mukavaa ja leppoista tuulahdusta, ellei Pluto olisi edelleen pysähdyksensä kohdassa. Pluto on aloittelemassa monta kuukautta kestävää perääntymisensä jaksoa, ja aina näissä pysähdyskohdissa planeetan tuntu on tuhdeinta. Etenkin heillä joilla johtavien merkkien 19 asteen lähettyvillä on kartantekijöitä, on työ-ja-tuska katsoa miten tätä syvää psyykkistä transformaatiovoimaa toteuttavat. Voimaannusta tarjotaan, mutta ei tämä Pluton kanssa yleensä ole ruusuilla tanssimista.

Perjantaina iltapäivällä noin puoli kahdelta Mars siirtyy kaksosiin, merkkiin mikä on vireydeltään planeetan omaa tyyliä vastaava. Ehkä Marsin tahmeutta härässä ei nyt niin huomannut, koska meillä on muutoin ollut kaikenlaisia energiapiikkejä tarjolla. Kaksosen vauhdista ja riehakkuudesta Mars innostuu niin, että merkin puolivälissä sitten kohoaa korkeuksiinsa eli OOB tilaan. Mutta ei ihan vielä kaksosten alussa. Nyt kun Merkuriuskin on peruuttanut takaisin oinaaseen, syntyy auttava merkkitason sympatia kaksosten Marsin ja oinaan Merkuriuksen välille. Vilkkaalta ja rohkealta vaikuttaa. Ennätyksiä tehtaillaan, mutta missä lajissa?

Venus on edelleen hidas kaloissa perääntymisjaksonsa jälkeisessä ruususen unen tilassa. Vielä melko tarkkana oleva aktiivikulma Saturnuksen kanssa haastaa laittamaan käytäntöön retron aikaan syntyneitä oivalluksia. Ehkä kyse on ennemmin sisäisen arvomaailman järjestelyistä kuin näyttävistä esiintuloista sosiaalisessa kanssakäymisessä. Hidas Venus kaloissa, juuri siellä merkin lopussa mistä planeetta erityisesti tykkää, ja taas vastavierailussa vaa’an Jupiterin kanssa, on kyllä niin ihana – tunteet ryöppyävät, kauneus kattaa, nauttikaa hyvällä omallatunnolla.

Jos joku haluaisi astrologisista asioista keskustella kommenteissa, olisiko teillä esimerkiksi kerrottavaa oman karttanne vastavierailumerkeissä olevista planeetoista? Tässä linkki aikaisempaan blogin juttuun, missä tarkemmin avataan tätä teknistä käsitettä. Ovatko merkkitason synkassa olevat planeetat helppoja pareja, löytääkö näiden idean vaivattomasti elämässä, teoissa ja olossa?

Laskupuolellaan oleva Kuu vesimiehen lopussa antaa järkevän, suurimmista tunnekuohuista irtaantuvan iisi-biisi-vaihteen perjantaiksi. Myöhään illalla Kuu käväisee vain pienen hetken kurssittomassa haahuilun tilassa oinaan loppuun peruuttaneen Merkuriuksen kulman myötä, ja siirtyy tästä kaloihin viikonloppua viettämään hieman ennen yhtätoista. Kuu ylittää Kuun alasolmun yöllä (toivottavasti menneen haamut eivät unianne pilaa) ja lauantai pedataan Nepparin tanssia, tango tarkimmillaan lauantaina illalla yhdentoista aikoihin. Venuksen merkin lopusta Kuu kohtaa vasta maanantain puolella. Että kalainen viikonloppu? Haaveiluksi menee, sisimmän psyykkisyys korostuu nyt Pluton pysähdyksen aikaan ja Kuun vanhetessa. Syvissä vesissä. Hyvää, sanoi taivaalle tuijottava, viikonloppua!

Pääsiäisen munista

Kun tutkiskelen itseäni mikä astrologiassa eniten kiinnostaa, mitä haluan miettiä ja tutkia, mistä kirjoittaa, nousee pari juttua heti kirkkaasti ylitse muiden. Progeista olen aika paljon jo avautunutkin, ja näitä tulee ajan kartoista tutkailtua eniten. Toinen hekuman lähde on Lohikäärmekartta, eli Draconic eli Kuunsolmukartta eli sielukartta. On itsellekin hämmentävää käyttää montaa eri nimitystä yhdestä ja samasta tekniikasta, jossa syntymäkartan Kuunsolmuakseli viedään oinaan alkupisteelle (Kuun alasolmu siis asettuu vaa’an nolla-asteelle) ja kaikkia muita kartantekijöitä siirretään samaan suuntaan, saman astemäärän verran.

Kun Lohikäärmekartta on Kuunsolmulähtöinen, on se solmujen tarkennuskartta ja kuin sukellus syvemmälle sinne mitä solmut merkitsevät. Kaninkoloksi tätä joskus nimitin kaikille tutun sadun mukaan. Lohikäärmekartan omaksumiseen ja sisäistämiseen vaikuttaa lähtökohtana se, miten ymmärretään Kuunsolmujen akseli. Tämä on mielestäni vaikeinta ja hankalimmin yksilötasolla avautuvaa astrologiaa (siksi kai olen niin innostunut apukartan mahdollisuudesta). Jos verrataan transiittien tulkintaan, astrologian harrastajilla on usein hyviä mielikuvia siitä mitä esimerkiksi Saturnuksen neliö Keskitaivaalle voisi merkitä. Kuunsolmuakselin löytäminen itsessä ja sen toteuttaminen onkin sitten vaativampi juttu – ja työ solmujen avautumiseksi kannattaa todellakin tehdä.

Kuunsolmut kuvaavat taivaan valojen keskinäisten ratojen kohtaamisia, eräällä tavalla kertovat Auringon ja Kuun tanssista. Kun Lohikäärmekartta perustuu solmuihin, on olennaista tutkia kaikkein eniten Aurinkoa ja Kuuta tällä sisäisemmällä karttatasolla. Jo näiden osoittamat seikat voivat olla riittäviä tai tarpeeksi. Tässä on se ydin omasta sisimmästä.

Lohikäärmekarttaa tutkitaan ensisijaisesti suhteessa syntymäkarttaan, vaikka toki se itsessäänkin on tärkeä; pääasiassa sillä tasolla mihin merkkiin ja asteeseen planeetat sillä ovat muuttaneet. Kartan rakennehan pysyy samana, kulmat ovat samat. Näitä tultasyökseviä mystisiä olentoja pyöritellessäni olen tullut päätelmään, että olennaiseen keskittymällä pääsee selkeimpään ja tarkoituksenmukaisimpaan tulokseen. Tämä on hieman hassua, koska muutoin olen aina saarnaamassa siitä, kuinka kokonaisuus on otettava huomioon. Nyt tavallaan kehotan noukkimaan esiin tärkeimmän jutun ja keskittymään siihen.

Näissä sielutasoa kuvaavissa karttavertailuissa olen saanut tutustua monenlaisiin variaatioihin. Joskus karttojen välillä oikein mikään ei napsaa toisiinsa, on ”hajontaa”, ja sitten joissakin kartoissa on niin kiihkeään rytmiin kaikenlaista, että on vaikeaa määritellä ”polku”. Useimmiten kuitenkin löytyy keskeinen piirre, tarkka tekijöiden yhtymä kahden karttatason välillä. Toiset kartat oikein huutavat karmallisia yksityiskohtia (oman kartan Kuunsolmujen, Saturnuksen ja merkin viimeiselle asteelle tulleiden draconic planeettojen kautta). Toiset kartat viestivät minun tulkintani mukaan enemmän elämäntehtävän toteuttamisesta, ihan kuin sieluun tiivistyisi teema joka kumpuaa ihmisestä esiin. Ja sitten on minun sielukarttani kaltaisia karttoja, joista paistaa kasvutehtävä (tosin se voi olla hyvin karmallinenkin). Jokaisen sielutaso on samalla tavoin yksilöllinen kuin on syntymäkarttakin.

Milloin on Lohikäärmekartan aika? Astrologian harrastuksensa aloittelijaa tämä todennäköisesti vain sekoittaa, enkä viittaa tällä kenenkään henkisen kypsyyden tilaan. Vasta kun syntymäkartta on hyvin sisäistetty ja sen potentiaaleja ilmennetty sekä haastekohtia työstetty, saattaa hiipiä tuntemus – onko sisälläni vielä muutakin. Tähän saattaa Lohikäärmekartta vastata. (Jos aihe jää kiinnostamaan, aikaisemmat Lohikäärmekarttoihin liittyvät jutut löytyvät alla olevan avainsanaluettelon linkin ”Draconic kartta” kautta)

Lohikäärmeet ei varmasti ole kaikkien juttu. Ylipäätään suhteellisen harva pitää itselleen tärkeänä sisäisimmän sielunsa löytämistä ja tiedostamista, astrologian harrastajien keskuudessa heitä on todennäköisesti tavallista useammin. Ja sitten on heitä, ainakin tulkinnoista saamani palautteen mukaan, joilla heti loksahtaa kohdalleen sisäinen ääni tai aavistus mitä voisi olla, kuin helpottunut naurahdus että tunnistin sen kaiken itsessäni jo, nyt vain se sai sanat.

Astrologin työssäni minulle on ollut palkitsevinta päästä todistamaan muutamia Lohikäärmeen munan kuoren raksahduksia auki. Onko tällainen ”pääsiäismuna” teille ollenkaan tuttua astrologiaa vielä?

 

Pääsiäisen astroenergiat

Rauhallista Pääsiäisen aikaa – kun Aurinko on edelleen kontaktissa Uranuksen kanssa? Vaikka tiukin ristikuvio alkaa asteissa väljetä, jälkimainingeissa ollaan, ja ne voivat olla yllättäviä pärskähdyksiä. Hämmästyä saadaan ajan henkeä vielä pyhien ajan, varsinkin vielä Pitkänperjantain aikaan Aurinko on tosi lähellä toisinpäinkäännön ja irtaalleen erottamisen taivaallista tekijää.

Ihanasti kuitenkin Pääsiäinen on myös Venuksen aikaa. Somaa. Kaloihin perääntynyt Venus aikoo kääntyä eteneväksi Maasta katsottuna. Pysähdyksen kohtaa voidaan laskea esimerkiksi siten, että pysähdys alkaa perjantaina illalla noin yhdeltätoista, keskikohta on lauantaina yhden jälkeen ja etenemään päästään sunnuntaina aamuyöllä noin neljältä. Kivasti Venus on tässä pysähdyksen aikaan mukavassa kulmassa Marsin kanssa (kukoistaako rakkaus) ja ryhdissä pitävässä kulmassa perääntyvään Saturnukseen (ei mene nautinnot liiallisuuksiin vaikka kaloissa Venus onkin). Venus on korostunut, ja kaloissa se saattaa olla passivoivaa, vastaanottavaa, ilman omia ponnisteluja. Arvoissako hyväksytään taas vaikka mitä? Toisille annetaan kaikki anteeksi? Henkinen on kaunista?

Myös se Pluto on pysähtyneenä, ja vasta tulossa kääntymisensä kohtaan ensi torstaina. Plutoninen aika on valtansa alle pakottavaa ja tuhoavaa (ohjusiskuja), mutta myös keskittynyttä, sisäisimpään ytimeen tarttuvaa, psyykkistä. Melkoiset vibat!

Perääntyjiä taivaalla riittää. Merkurius on tosi hidas tavoitellessaan kohti oinaan merkkiä härästä. Saturnus retroaa pitkään jousimiehessä, ja Jupiterillakin on yhä matkaa vaa’an merkin puolivälin toiselle puolelle. Onko teidän arkeenne jo iskeytynyt tyypillisimmät perääntyvän Merkuriuksen ilmentämät harmit? Kuka johtaa sekaannus- ja rikkoutumistilastoa?

Ajassa voimallisena olevan Venuksen kanssa resonoi mukavasti se seikka, että Neptunus taas vaeltelee kalojen puolivälin tienoilla ilman kunnollisia kontakteja muihin planeettoihin (Kuulle nopeita kulmia lukuunottamatta tietysti). Pehmeys, vastaanottavaisuus ja taiteellisuus ovat esillä. Toivottavasti höttö ei estä havainnoimasta mitä maailmalla taas tapahtuu.

Onks tämä sitten kiva kun Mars härästä on hiertokulmassa retron Saturnuksen kanssa? Asetelma on kuin toimimattomuuden arkkityyppi. Saturnus jousimiehessä on ihan yhtä haluton etenemään kuin Mars härässä. Jotakin täytyisi laittaa kuntoon, mutta kun ei pääse alkuun, niinkö? Mitä hyviä ilmentymiä tästä planeettojen kulmasta keksisi? Apua, pliis

Kuu viettää Pääsiäistä jousimiehessä: mieltä innostavaa seikkailua, pääsiäismunien etsintäleikkejä, reissuja, rentoa viihtymistä porukalla. Ehkä paasataan ja päätetään miten asiat todella ovat ja varsinkin Neptunuksen neliön aikaan lauantaina iltapäivällä parannetaan maailma idealistisesti. Saturnus pitkällä jouskarissa estää Kuuta kadottamasta suuntaansa, ja vain hetken verran se leijuu kurssittomana sunnuntaina illasta puoli kymmenestä maanantain aamuyön kahteen, jolloin Kuu menee kauriiseen. Tulevaa pyhien jälkeistä viikkoa saadaan valmistella ankarasti.

Yllättävän pehmeitä pajunkissoja?

Pysähdyksien voimaa

Yllättääkö, että ajassa oleva kardinaaliristi eli johtavien merkkien T-risti korostuu aina vaan? Oinaan Aurinko kirkastaa tätä pakottavan vapautumisen kuviota kun se oinaassa liikkuu siten, että lähipäivät nostavat ristikuviota aktiivisuuteen. Aurinko ja Jupiter ovat vastakkain tarkimmillaan kun vuorokausi vaihtuu lauantaiksi, eli perjantaina isotteleva energia paisuu. Voihan tässä näkemys kirkastua, jos kovasti siihen suuntaan ponnistellaan. Pluton neliö Auringon kanssa tarkistuu sunnuntain puolella yöllä, ja tässä on mukana intensiiviset, pakottavat voimat. Uranuksen tarkka ylitys jää ensi perjantaille, mutta kuvion kautta tämäkin uudistustarve on symbolisesti mukana jo. Etenkin he, joilla omalla kartalla on tekijöitä johtavien merkkien 18-24 asteissa, ovat tekijöiden eturivissä. Ketkä teistä lukijoista koette olevanne vahvasti menossa mukana? Minkä oman kartan piirteen myötä?

Perääntymisien ajassa ollaan edelleen. Muistetaan taustaksi, että Saturnus on edelleen pysähdyksensä kohdassa tämän viikonlopun ajan, ja maanantain puolella vasta liike on havaittavasti perääntyvä. Merkuriuksen osalta tärkeät päivät ovat sunnuntai ja maanantai. Merkurius tulee pysähdyksen kohtaan sunnuntaina iltapäivällä, tarkka käännöskohta on maanantain puolella yöllä, mutta vielä maanantaina planeetta on pysähdyksen kohdassa iltapäivään saakka. Korostunut Merkurius antaa aikaan tarpeen pohtia, rassata mieltä, mutta kun tämä tapahtuu härässä, käännytäänkö liikaa oman mielen sisään. Toivotan jokaiselle tarkkaavaisuutta, harkintaa ja huomiokykyä tuleviin Merkuriuksen retroviikkoihin!

Tulevan viikon tärppi on Pluton pysähtyminen ensi keskiviikkona kauriissa. Pysähdyksen keskikohta on tästä vasta viikon kuluttua, mutta olemattoman hitaassa liikkeessä Pluton valtakausi alkaa jo useita päiviä aikaisemmin. Ja kun mietimme Auringon herkistelyä, ellei ihan kuumotusta, planeettakuvioon jossa Pluto toimii purkautumisväylänä – kevät alkaa määrittyä näistä päivistä! Muistatte varmasti arabikevään? Kohta on tämän ajan nimi selvillä.

Tämän valtaisaa energiaa paukahtelevan viikonlopun ajan Kuu on huolehtivassa, työteliäässä neitsyessä, mikä luonnollisesti korostaa pysähtyvän Merkuriuksen viikonloppua. Nyt ajatellaan ja ilmaistaan, liikettäkin saa olla. Lauantain aamun Neptunuksen vastakkaisuus on neitsyen Kuulle outo juttu, mutta muutoin saattaa tarjota pienen pakopaikan. Miltei täysillä paahdetaan koko merkin läpi, sillä ihan jousimiehen loppuun pysähtynyt Saturnus käskyttää Kuuta venymään: vasta sunnuntaina vähän yhdentoista jälkeen päivällä Kuu saattaa levätä hetken. Vaakaan Kuu siirtyy iltapäivällä noin puoli neljältä, ja toivottavasti sunnuntain ilta sujuu kauniissa ja harmonisissa tunnelmissa.

Käyttäkää tarjottu voima hyvin, näin paljoa on harvoin tarjolla!