Etsivä keihästäjä

Koko totuus jousimiehestä vaatisi moniosaisen teossarjan, sillä muuttuva tulen elementin merkki ei ole lainkaan yksioikoinen. Sama pätee toisiinkin kaksittaisiin merkkeihin. Jousimiehessä, ihmisen ja kentaurin sekoituksessa, on yksi totuus ja sitten vielä jotakin enemmän. Sillä on vahva fyysinen vartalo ja lisäksi jousi ja nuoli. Aina on lisää. Siksi jousimiehestä voisi porskuttaa loputtomasti.

Jousimiehen tyyli on innostus. Siellä missä merkki kartalla on, on intoa. Muissa tulen merkeissä oinaassa palo on syttyvä liekki ja lapsenomaista, leijonassa lämmittävää hehkua, tyyntä mutta kattavaa. Jousimiehessä palo on nälkäistä, nuolevaa, ympäristöön singahtelevia sähikäisiä ja korkeuksiin kurottavaa lieskaa. Mistä jousimies intoaa, vaihtelee todella paljon, mutta yleensä taustalla on jokin idea, aatteen palo, vankka näkemys tai elämäntapa. Yhteistä on innostunut, myönteinen asenne.

Ristiriitaisuuksia tästä merkistä löytyy. Se että on viisas, ja silti niin uskomattoman kömpelö. Jousimies on fyysinen, eläimellisellä tavalla ruumiillinen, ja samalla sen tahto on filosofinen ja henkinen. Se näkee kauas symbolisella tasolla, eikä silti huomaa omien sanojensa tai tekojensa seurauksia. Yleistettynä jousimies ei ole pahantahtoinen vaan ennemmin sellainen löperö hölmö, hyvää tarkoittava ja liian hyväuskoinen (tässä on paljon samaa kuin Jupiterin hallitsemassa toisessa merkissä kaloissa). Pettymyksiä satelee kaikille, ja jousimiehen uskoa koetellaan kun ihmiskunta ei yllä sinne mistä hän haaveilee. Silti jousimiehellä on uskomaton kyky nousta aina uudelleen. Voi vaihtaa näkemystä ja uskomusta ja elämäntapaa, mennä eteenpäin.

Jousimiehen hauskuus, huumorintajuisuus ja iloisuus hämmentävät odottamaan tästä kepeämpää kuin mikä on lopullinen totuus (voi lukaista mitä vastamerkin kaksosen kepeydestä kirjoitin, polaarimerkit puuhaavat samassa maastossa). Jousimies etsii lopullista totuutta, ja se vasta painavaa tavaraa on. Etsii, ja siksi katsoo aina kauemmas, muualle ja eteenpäin, aidan toiselle puolelle, ei tyydy siihen mitä on jo löytänyt. Jousimiehellä on nälkä enempään, ja se voi olla katkeraa kun mikään ei tunnu riittävän. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ole kaurismaista pettymystä vaan lujaa uskoa siihen, että vielä jossain on parempaa, upeampaa, täydellisempää ja todempaa. Naulitseeko jousimies milloinkaan nuolellaan totuuden ydintä, sitä voidaan pohtia. Ja voidaan keskustella siitäkin, kaipaako jousimies pysyvyyttä. Hetkellisesti merkitykset voivat olla riittäviä, ja oletukseni on, että jousimies voi saarnata totuuttaan vedenpitävän uskottavasti, liturgiat kohdillaan, vaikka sydämessään epäilisikin. Se pyrkii totuuteen ja rehellisyyteen, mutta keinoissa joskus asettuu itse lakiensa yläpuolelle.

Sitten katseet omiin karttoihin. Miten jousimies teidän kartoillanne liittyy totuuteen? Tarjoaako jousimiehen alue suurimmat ja laajimmat mahdollisuudet, ja siten kertoisi onnesta? Ovatko jousimieshuoneenne ja merkin planeetat innokkaita? Räiskähteleekö jokainen nousujousimies sähikäisiä?

Advertisement

Rennon tiiviisti

Yhtä juhlaa joukkareille! Aurinko toi meidät ajassa jousimiehen kauteen, ja yleisiksi piirteiksi ajanlaadussa vaihtuvat totuuden tavoittelu, mielipiteet ja ”uskonasiat” sekä rentous. Jousimies ei pingota vaan on joviaali, suurpiirteinen ja ottaa ensisijaisesti myönteisen kannan. Jousimiehen Auringon toimivuutta ja intoa ei varmaan paljoa hillitse kulmitta olo toisiin planeettoihin nähden, on se sen verran seurallinen merkki. Jousimiestä hallitseva Jupiter tavoittelee kulmaa Neptunukselle, mikä saattaa jo hyvinkin tuntua ajanlaatua muokkaavana piirteenä; Jupiter siis merkittävässä roolissa Auringon hallitsijana ja Neptunus parhaillaan pysähdyksissä. Sujuva linkki vahvistuu tulevalla viikolla ja tarkentuu vasta seuraavana viikonloppuna. Tämä on omiaan irrottamaan jalkoja maasta ja nostamaan päätä pilviin, arjen harmautta ei ehkä huomatakaan, ihanteellisuus kukkii ja parhaimmillaan tietysti ilmenee kauniisti viisaana sielukkuutena.

Merkurius tekee itseään tiettäväksi taivaan kulussaan (ihan muissa sfääreissä OOB-tilassaan). Lauantaina puolilta päivin Merkurius on tarkasti kulmassa Uranuksen kanssa, mikä voisi olla todella huikeata ellei Saturnus suitsisi vierestä pahimpia ylilyöntejä. Jousimiehen merkin lopussa Merkurius on jo selkeästi hitaalla, sillä Saturnuksen kohtaaminen ottaa pitkään. Retrojaksoaan lähestyvä kommunikaattori voi tuntea olonsa ahtaaksi ja rajoitetuksi, mutta saamme ainakin tavallista kauemmin harjoitella tiivistämistä, liikkeen kontrollointia ja rahansäästöä. Tulevaan pysähdykseen Saturnuksen teema jää mukaan, koska planeetat ovat molemmat jousimiehen merkin lopussa. Merkurius ylittää nyt verkkaisesti Saturnusta, tarkimmin tiistaina aamulla, ja peruuttaa retrona heti ylitse Itsenäisyyspäivänä. Viimeinen kohtaaminen tulee toivottavasti jo hyvin rakentavissa fiiliksissä ensi vuoden puolella kauriin merkin alussa. Linkistä lisää mietteitä Merkuriuksen ja Saturnuksen kulmista eli yhteisten energian toteuttamisesta.

Venus synkistelee ihan keskenään skorpionin syvyyksissä, sillä tuntuu olevan ovet lukossa. Onko tämä sitten hyvä, että aspektiton (vailla tuntuvia pääaspekteja)Venus saa rauhassa keskittyä arvomaailman merkityksien pohdintaan, tätä voitte kaikki tunnustella ajan hengestä. Kovin sosiaaliselta asetelma ei kuitenkaan näytä. Kuu käväisee lauantaina illalla nostamassa Venuksen päätä upoksista, ja tsekataan tämän aktiivisen kulman kanssa, että planeetalla on kaikki okei. Ensi viikolla Venus menee jo jousimieheen, joten nyt on eräänlainen herkkyysaika meneillään kärvistellä mielihyvän, omistamisen ja muiden Venuksen kiemuroiden suhteen.

Mars aktivoituu hitaasti vastakkaisuudesta Uranukselle, voisi jopa olettaa että ihan provosoituu. Tämä kohkaus on tarkka viikon päästä perjantaina, mutta varmasti tuntuu jo viikolla. Mars ja Uranus yhdessä eivät ole teemoissaan kaikkein turvallisin pallottelijapari, tässä mennään eikä meinata. Jonkinlainen riskianalyysi saattaisi olla asiaa kun hommaillaan.

Viikonlopun Kuu on meillä vesimiehessä ja kertoo coolista suhtautumisesta. On kiva olla porukassa samanhenkisten kanssa, katsellaan vähän mitä verkoissa on. Kuu kohtaa Kuun alasolmun lauantaina aamupäivällä, ja silloin voisi olla hereillä, ettei ruoki liikaa sellaista mikä ei ole toivottavaa. Yöllä Saturnuksen, hallitsijansa kulmasta Kuu kelaa hetken, ja sunnuntaina aamusta noin kymmeneltä siirtyy kaloihin. Muistetaan sitten kaikki, että Neptunus on edelleen pysähtyneenä, ja Kuun ylitys maanantaina aamulla erityisesti korostaa ajassa Neptunuksen henkeä. Ehkä joku nukkuu pommiin..

Painon perässä

Henkilökohtaisten ajanlaatujen tulkinnassa katson tarkkaan progressiokartalla tapahtuvia ilmiöitä. Koska ajanlaadussa yleensäkin merkittävä yleistä sävyä antava, ja usein vahvin tekijä, on pysähtynyt planeetta, pätee tämä logiikka muillakin aikaan sidoksissa olevilla karttatasoilla. Jos siis edistyksissä jokin planeetoista on vaihtamassa kulkusuuntaa, katson tämän heijastuvan ihmisen sisäiseen kehityskaareen (mikä on se mitä edistykset meille kertovat). Kun jokin planeettaenergia painottuu, sen osoittama tehtävä, haaste tai oppiläksy alkaa elää minuudessa, sisimmässä.

Syntymäkartta on yksilöllinen ja henkilökohtainen, ja sen rakenteesta riippuu missä elämänvaiheessa edistyskartalla planeetta voi olla käännöksessä. Nämä eivät tapahdu ikäkausittain, vaan jokaisen omassa syklissä. Syntymäkartta antaa raamit sille, millaisia painotusjaksoja pysähtymisien kautta ylipäätään voidaan elinkaaren mittaan kohdata. Käytännössä ja teknisesti kyse on siitä, miten lähellä syntymän hetkellä planeetan pysähdys on. Jos planeetta on melko lähellä retrojaksoaan, sen aika koittaa edistyskartan tasolla jossain vaiheessa. Useimpien kohdalla ei ehdi tulla montaa käännöstä progella elämän aikana.

Progressiot ovat kaikissa liikkeissään hitaita, ja tästä johtuen pysähdyksien ajanjaksot ovat pitkiä kausia, planeetasta (ja pysähdyksen tulkintatavasta) riippuen jopa useita vuosia. Kun pysähtyneen planeetan teemat tulevat keskiöön progression kautta, en mielelläni yhdistä näitä konkreettisiin tapahtumiin. Toki sillä on suuri merkitys, millaisia valintoja teemme sisäisistä lähtökohdista, joten energia hivuttautuu mukaan – pääasiassa siis omien ratkaisujen, ajatusten ja mielenliikkeiden myötä.

Voidaan ajatella, että edistyksissä oleva pysähtynyt planeetta tarvitsee polttoainetta, jotta se ilmenisi erityisen painokkaana tekijänä. Tällaisia sisäistä tehtävää ryydittäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi pysähdyksessä olevan progressioplaneetan kontakti syntymäkartalle, aktiivinen kulma progressioissa (esimerkiksi progekuun ylitys pysähtyneelle planeetalle), pitkä transiittijakso joltakin planeetalta (jos vaikka Merkurius pysähtyisi kauriissa ja Pluto sahaisi transiittina sen yli, nostaahan se intensiteettiä), pimennyssarja kyseiselle planeetalle jollakin karttatasolla, ja vuoden jakso ajan herrana. Kun pysähdyksen ajanjakso on pitkä, pysähdyskin saattaa sisältää monenlaisia jaksoja; jos esimerkiksi Marsin pysähdyksen vuosista jokin on myös profektion eli ajan herrana olon kautta painokasta aikaa, korostuu tämä yksi vuosi toisia enemmän.

Merkuriuksen käännöksen tai käännökset edistyskartalla kohtaamme kaikki, joiden elämänkaari on ns. normaalielämän mittainen. Vikkelän pikkuplaneetan käännös on suhteellisen nopea jopa tahmealla progekartalla, useimmiten noin kahdeksasta kuukaudesta vuoden mittaiseen ajanjaksoon. Painokas Merkurius kiinnittää huomiota ajatusprosesseihin, mieleen, oppimiseen ja kommunikaatioon. Merkuriuksen pysähdyksen kuukaudet voivat olla toisenlaisen ilmaisukielen hakemisen aikaa. Joissakin tapauksissa tämän voi kokea hermostuksen ja kiireen aikana, siis hyvin stressaavana. Sillä on suuri merkitys, mihin suuntaan planeetta on pysähdyksen jälkeen lähdössä; retrojakson päätteeksi tuleva pysähdys voi kääntää havainnoimaan ulkomaailmaa, kun taas käännös perääntymään suuntaa huomiota omaan sisimpään. Jos Merkurius kääntyy progressiossa perääntymään, seuraa tätä todennäköisesti toinenkin pysähdysvuosi retrojakson päätteeksi (mikä kestää noin 20-23 vuotta).

Venuksen perääntymis-jaksossa huomaa jo syntymäkartan rakenteen merkityksen. On mahdollista, että elinvuosiin ei ehdi sisältyä ollenkaan Venuksen pysähdystä progressioissa. Venus on pysähdyksissä noin puolentoista vuoden verran, jos suunnanvaihdos on oman kartan sinikopioon kirjoitettu. Painokas Venus indikoi arvomaailman tarkistamista, sosiaalisten kuvioiden korostumista sekä planeetalle ominaisten teemojen kuten estetiikan ja rakkauden tärkeyttä pysähdyksen kuukausien aikana. Pysähdyksen aika liittyy ihmissuhteisiin asennoitumisen muutokseen, sillä kulkusuunnan vaihduttua oma sisäinen tapa ilmentää Venusta on kokonaan toisenlainen. Venuksen perääntymisvaihe edistettynä kestää noin 40 vuotta, jolloin jakson kummassakin päässä on painokas pysähdyksen jakso.

Jos Marsin perääntyminen osuu kohdalle, pysähdys ottaa reilut kolme vuotta. Tämä kiusaa sisäistä tahtoa, rohkeutta ja uskallusta aloittaa. Hankalissa kulmissa tai erityisen vahvasti korostuessaan saattaa olla vaikeaa välttää ajoittaista harmintunnetta, ja kun tämä tapahtuu minuuden tasolla jota ei moni edes tiedosta, saattaa tällainen tiedostamaton kiukku olla varsin kuluttavaa. Marsin suhteen voi aina tutkailla omien voimien jakamista, elinvoimaisuutta, fyysistä jaksamista ja seksuaalisuutta.

Jupiterin pysähdys edistyksissä on mahdollista silloin kun planeetta on syntymän hetkellä ollut lähellä käännöstä. Pysähdyksen aika kestää noin viisi vuotta. Korostunut sisäinen Jupiter painottaa omassa kehityskaaressa kasvua, näkemyksessä ja elämäntavassa tapahtuvaa muutosta tai löytämistä sekä totuuden etsintää. On ihan mahdollista, että Jupiterin pysähdyksen vuodet osoittautuisivat elämän onnellisimmaksi ja antoisimmaksi ajaksi. Tällaisten vuosien aikana on varmasti ratkaisevaa, salliiko itselleen tarttumisen sisäisen kasvun mahdollisuuksiin ja osaako vapautua minuutensa rajoituksista.

Saturnuksen pysähdys on samalla tavoin riippuvainen syntymäkartan luomasta potentiaalista. Saturnuksen pysähdyksen pituus näyttää jonkin verran vaihtelevan, joillakin kartoilla näyttää ottavan viisi vuotta, joillakin jopa kahdeksan. Tämä lienee se kovin koulu kehityskaaressa? Saturnus tarjoaa kypsymisen vuodet, ja useimmiten tämän planeetan kanssa prosessit ovat ankaria. Saturnus merkitsee työtä, ja jos tähän ei minuutensa tasolla halua tarttua, voi tuntemus olla jähmettävä, pelkoja nostattava tai jollakin lailla surkastuttava. Hyvin työstetyt Saturnusvuodet antavat vakautta ja järjestystä, tekevät ehkä niin lujaksi sisäisesti ettei mikään voi sen jälkeen hetkauttaa.

Ulkoplaneettojen pysähdykset, jos sellainen kohdalle sattuisi, kestävät tapauskohtaisesti pitkään ja oletuksena voisi pitää kymmenen vuoden ajanjaksoa. Näin pitkässä ajanjaksossa on vaikea naulita muutoksia tai omia tuntemuksiaan. Perussääntönä voisi pitää, että Uranus herättelee, Neptunus uinuu omassa kuplassaan ja Pluto kahlaa minuuden syvyyksiä. Ulkoplaneettojen pysähdysten kohdalla kannattaa erityisesti etsiä muita merkkejä ajanlaadusta, jotka voisivat osoittaa keskeisimmät vuodet tällaisissa muutosprosesseissa.

Toivottavasti teidän lukijoiden mieleen nousi ajatuksia progression painavista ajanjaksoista, erilaisissa planeettasävyissään.

Monta ihmeellistä asiaa – hämmästyttää, kummastuttaa

Neptunus on aina vaan tiukemmin pysähdyksissä, käännöksen ajan keskikohta on ensi keskiviikkona. Onpahan jotakin mitä syyttää kaikista mokista? Tähän viitaten, viime viikonlopun päivityksessä tapahtui tyypillinen missaus, epähuomiointi ja virhe, jota koetan tässä korjailla. Ensin kuitenkin nämä ajankohtaisemmat speksit.

Tänä viikonloppuna saadaan uusi kuunsykli alkuun skorpionissa. Perjantaina Kuu on skorpionissa se mustimmista mustin, Mustan Kuun yön Kuu (aiheesta löytyy vanhoja kirjoituksia vastaavista ajoista, Mustan Kuun öistä skorpionissa, kirjoittamastani Hullunkuunajan blogista; linkki1 ja linkki2). Että on synkimmistä synkintä aikaa, mikä voi sinällään olla jopa riemastuttavaa tai sielua avaavaa. Omalla vastuulla kuitenkin… Kuu tavoittaa Auringon lauantaina iltapäivällä hieman ennen kahta, putkahtaa siis taivaallisesta kohdusta uudelle kierrokselleen. Tämä on taas näitä pohdintaa ja jopa kysymysmerkkejä ja kulmien kohotusta tuovia syklin alkuja, jossa taivaan valot eivät ole terhakkaasti kulmassa mihinkään muuhun taivaan tekijään. Ihan kuin ajan hengen mukaisesti, Neptunuksen pysähtyessä, oltaisi omassa kuplassa. Lisäksi Kuu jää heti syntymästään kurssittomaan tilaan. Syklin alun tunnelma vaikuttaa siis hauduttelevalta ja harkitsevalta, eikä lainkaan eteenpäin rynnistävältä. Kuu siirtyy jousimieheen lauantaina illalla yhdeksältä, ja mitä ilmeisimmin vasta tästä alkaa reippaampi pyrkimys kohti uusia ideoita.

Aurinko ja oinaan Uranus ovat keskenään hankalassa hiertokulmassa, jossa yhteistä säveltä on vaikeata löytää. Tämä on tarkimmillaan perjantaina iltapäivällä, mutta kulma on edelleen olemassa Kuun uuden syklin alkaessa. Mars voisi kummankin hallitsijana, skorpionissa kulkevan Auringon ja oinaan Uranuksen, olla ratkaisevassa asemassa. Vaan kuinka Mars vaa’assa karauttaa apuun kun taitaa olla itsekin hieman pulassa, omalle luontaiselle energialleen perin vieraassa merkissä.

Tästä päästäänkin Marsiin, joka kirii kulmaa Plutolle. Tunnelma tiivistyy kaiken viikonloppua, kuullaanko ehkä sapelien kalistelua, uhittelua, kädenvääntöä, sillä melko vaarallinen fiilis tulee aktiivisesta ja kovasta kulmasta näiden kahden tekijän välillä. Pakkorakoja ja pakkokeinoja, tällaiselta tuntuu ennemmin kuin herkistelyltä. Kulma on tarkimmillaan sunnuntaina iltapäivällä kahden ja kolmen välillä.

Olen kovasti pahoillani kun en huomioinut ajallaan Merkuriuksen liikkeissä poikkeavuutta. Ihmettelin kyllä hieman kun astrologisissa keskusteluissa pomppi esille Merkuriuskokemuksia, mitkä olivat ihan kuin retromerkkua tyypillisimmillään. Selityksiä saimme varjo-alueesta ja jousimiehen merkistä, mikä on samalla lailla Merkuriukselle hankala kuten yllä viittasin Marsin oman tyylin hakemiseen vaa’assa. Merkuriuksen suhteen on olemassa muutakin ”selittävää”.

Merkurius lähti kulkemaan jousimiestä, ja aina tässä merkissä pitäisi vähän kilkattaa, samoin kuin kauriissa, kaksosissa ja ravussa. Nämä ovat ne tyypillisimmät eläinradan alueet, joita ylittäessään planeetta nousee poikkeukselliseen OOB-tilaan. Näin siis tapahtui Merkuriukselle jouskarissa jo viime perjantaina 10. marraskuuta. Tällaisessa kallistuskulman ylittäneessä tilassa planeetta, nyt Merkurius, ei käyttäydy ja toteudu oletuksien mukaan, vaan voi olla jotakin ihan toisenlaista, kummallista ja epätavallista. Se voi olla hienoa ja saavuttaa poikkeavalla näkökulmallaan jopa lahjakkuudeksi verrattavia asioita. Jousimiehen merkki silti huolettaa, sillä juuri tällaisessa kulussa Merkurius voikin olla kuin pahainen kakara, laittaa sammakoita kasseihin ja nastoja tuoleille, noin niin kuin kuvainnollisesti. OOB-Merkurius jousimiehessä voi olla juuri kuin retromerkku, kaksinverroin hankala, liian nopea, turhia riskejä ottava, ylimielinen ja ajatuksissa liian suoraviivainen.

Entäs sitten kun jousimiehessä kulkeva OOB-Merkurius on sekä tässä poikkeustilassa että perääntyvä? Ou-jee! Ehkä tekee mieli juosta summittaisiin suuntiin kirkuen. Tuleva ajanlaatu kysyy paljon enemmän kuin tavanomainen perääntymisjakso. Mahdollisuus OOB-tilassa on aina olemassa ”parhaudelle”, mutta ehkä realistisesti lottovoiton luokkaa. Useimmat eivät saa raaputusarvasta vitostakaan. Merkuriuksen perääntymisjakso todennäköisimmin kysyy hermoja.

Kun planeetan OOB-pomppaus osuu perääntymisjaksoon, se sekoittaa. Oletusarvoisesti planeetta nousee kallistuskulman rajan yli noin merkin puolivälissä, ja on korkeimmillaan merkinvaihdon jälkeen (kauriissa). Nyt Merkurius nousi OOBiksi jo kuudetta astetta tavoitellessaan, eikä ollenkaan pääse siirtymään seuraavaan merkkiin kun retrojakso pompauttaa sen takaisinpäin kuin squashpallon. Merkurius on kallistuksessaan korkeimmillaan 23.-25. marraskuuta, kun kulkee jousimiehen asteissa 23 – 25 ja silloin kallistuskulman arvokin on samoja lukemia, 25 ja risat. Merkurius ei siis ole ”pahimmillaan” OOB-riehaannuksissaan kauriin alussa vaan tukevasti jouskarin puolella, ennen retrojakson alkua. Perääntymisjakson alkupuolella Merkurius putoaa normaalikulkuun kallistuskulmassaan 7. joulukuuta illalla, eli siis muutaman päivän peruutettuaan. Mutta sekaisin sen kulku tosiaan on – kun Merkurius ensi vuoden puolella kulkee kauriissa, se loikkaa pienen kvanttihypyn OOBin puolelle kauriin asteissa 7’58 – 13’48. Tämä tapahtuu 17.-21. tammikuuta. Normaalisti Merkuriuksen OOB-jakso kulkisi suurinpiirtein jousimiehen merkin puolivälistä kauriin merkin puoliväliin. Nyt saadaan näitä riepaleita sieltä täältä, ja esimerkiksi Auringonpaluun kartoille OOB-Merkurius jää perin merkillisesti, ei lainkaan sellaisessa kohdassa kun Merkurius todella on merkinvaihdossa jousimiehestä kauriiseen.

Ihmeen kummallista ässä-Nepparin ja OOB-Merkun viikkoa!

Mystinen energia-aika

Sieltä se hiipii. Neptunuksen pysähdyksen aika. Syvä huokaus. Ulkoplaneetan kulkusuunnan muutos Maasta katsottuna kestää useita päiviä ja on yleensä noin parin viikon mittainen painotus sen aihepiireissä. Pysähtyneenä planeetta on voimakkaimmillaan. Neptunuksella pysähdyksen ajan keskikohta on 22. marraskuuta, ja jos tästä lasketaan noin viikko taakse ja eteenpäin, Neptunukselle herkimmät alkavat tunnistaa tämän huipennuksen ensi viikolla. Jo nyt planeetta on hidas, ja saattaa näinkin olla painokas. Neptunus on vaan niin piilevä ja alitajuinen, ettei sen sumua tahdo huomata vaikka keskellä seisoisi. Konkreettisella tavalla Neptunus-aika usein näkyy unessa (väsymys, unettomuus, sekavat unet ja painajaiset) ja muutoin sestoaa mystisissä jutuissa, epätodellisuudessa, illuusioissa ja epätietoisuudessa. Kaamosaikaan en uskalla luvata luovuuspiikkejä, mutta aina voi yrittää tehdä vahvaa Neptunusta myönteisellä tavalla.

Tämän pysähdyksen jälkeen Neptunus edetessään pääsee kiinni kalojen merkin puoliväliin jo. Ensi kesänä Neptunus on ulottanut matkansa 16’29 kaloihin. Jos Neptunus nyt pysähtyessään 11’27 kaloissa on tarkasti oman kartan tekijän yllä, olisi tämä kaikkein merkittävin kohta kauan kestävää, edestakaista transiittijaksoa.

Tämän viikonlopun ajankohtainen iso kulma on Saturnuksen ja Uranuksen välillä, mutta tästä kirjoitin jo ennakoiden viime viikolla, joten luntatkaa sieltä. Kuu terästää kulman tuliseksi Suurkolmioksi, aivan tasassa lauantaina aamupäivällä just ennen yhtätoista. Jos jollakulla on kartallaan tekijöitä tulen merkeissä 25’37 niin tarkkailkaa mitä kolmiovoima saattaisi antaa. Tai paremminkin – ottakaa itse kun näin tarjotaan!

Kuu on meillä siis aluksi komeassa, pöyhkeässä ja huomiohakuisessa leijonassa. Näinä päivinä elon juoksu voi koskettaa auktoriteettikysymyksiä, johtajuutta, luovuutta, näkyvyyttä ja sydämen paloa; rakkaudesta kutsumukseen. Ehkä aika tällä kerralla täsmentyy vielä tarkemmin yleisteemoiksi kun Kuu kohtaa Kuunsolmun leijonassa, lauantain puolella yötä hieman ennen yhtä. Yllä kerrotun Saturnuksen ja Uranuksen tasakulman jälkeen Kuu viettää kurssitonta kulkuaan kunnes menee neitsyeen lauantaina illalla vähän ennen seitsemää. Neitsyen aikaan kiinnitetään huomio toimivuuteen, korjaamisiin, puhdas(otsaisuuteen), neuvomiseen ja hyödyksi olemiseen.

Ihanin sokerimurunen viikonlopusta karkaa meillä ensi viikon puolelle, mutta ihan varmasti hekumasta saa jo kiinni. Venus ja Jupiter kohtaavat skorpionissa (maanantaina aamupäivällä) ja kun merkki on näin voimallinen, on tämä ehdotonta kliimaksia ja äärimmäistä nautintoa. Jos aistillisuus lyö ylitse, on tämä rietas ja bakkanaalinen. Yhtä lailla on mahdollista, että suuri onni koskettaa sielua syvältä. Seiska-asteen vesimerkit kuohuvat korkeimmalle aallossa.

Ensi viikolla tapahtuu Merkuriuksellekin, joka jousimiehessä kohti merkin loppua ja retroa mennessään tulee tiistaina yöllä kulmaan Neptunuksen kanssa. Ilmaisu saa pakosti outoja piirteitä, joten pinnistelkää erityisesti totuudessa pysymisessä. Voi olla sielukasta, kaunista, herkkää, mutta niin petollista. Rahapusseista kiinni, etsikää kadonneita viestejä, tarkistakaa kaikki ajat ja summat, älkääkä eksykö. Kiitetään taivaan korkeampia tahoja ettei kulma ole tarkimmillaan Neptunuksen tarkassa pysähdyksessä!

Yksityisalueella

On aika ottaa kantaa skorpionin merkkiin. Pohditaan havaintojemme ja kokemuksiemme kautta mitkä ovat merkin olennaisimmat ilmentymisen tavat, ja ehkä saadaan keskustelun konsensukseksi puristettua ja väännettyä yleisimmät teemat. Tai ehkä ei, koska ehdoton skorpioni ei taivu kompromisseihin. Vaikka omalla syntymäkartalla ei skorpionin merkissä olisi keskeisiä tekijöitä tai jopa yhtään mitään, se on silti jossakin kohdassa omaa karttaa. Tarkastelun lähtökohtana voisi olla se, miten skorpioni itsellä näkyy, miten kukin ilmentää kyseistä karttansa aluetta.

Useita vuosia sitten kävin keskustelua skorpionista, ja vaikka keskustelukumppanini ei tainnut olla millään tavoin astrologiaan perehtynyt, oli hänellä vankka käsitys tästä hänen omasta aurinkomerkistään: ”It’s all about sex”. Tähänkö se skorpionissa kiertyy ja kulminoituu, mitä mieltä olette?

Otsikkoon tempaisin yksityisyyden, koska mielestäni se ainakin kuvastuu skorpionista. Kiinteänä veden elementin merkkinä skorpioni on tunnetasoltaan kiihkeä, vaikka tätä ei tosiaan aina ulospäin näe ollenkaan. Se mitä skorpionissa on, pysyy jollakin tavoin privaattina, poissa näkyvistä. Skorpionin merkki on eläinradalla omistamisen polariteetissa, ja mietin onko itsellä pitäminen pohjimmaisena motiivina tähän merkkiä määrittävään tarpeeseen pitää asiat poissa julkisuudesta. Jos jostakin avautuisi toisille, se ei silloin olisi enää samalla tavoin vain minun. Tai toinen näkemys voisi olla skorpionin perustavaa laatua oleva epäluottamus, miltei vainoharhaisuus. Skorpioni saattaa jakaa, mutta vain kun ehdoton luottamus on saavutettu ja toisen lojaalisuus varmistettu. Tällaista ei taida usein sattua. Ehkä yksityisyyden tarpeen taustalla on kontrollintarve; pysyy elämän langat paremmin omissa käsissä. Skorpionissa suhtaudutaan yksityisiin, omiin asioihin, järkähtämättömän ehdottomasti, kiihkeällä tahdolla kiinnipitävästi.

Toisilla kartanalueilla yksityistäminen onnistuu paremmin kuin toisilla. Kukaan ei kyseenalaista jos IC tai vaikka laskuakseli on skorpionissa, ei ainakaan meidän kulttuurissamme, jos sisimpänsä asioista tai ihmissuhteistaan ei erityisesti tiedota. Skorpioni kuuluu kuitenkin meillä tavallisimpiin nousumerkkeihin, ja tässä voi olla sovittamista jos pitäisi olla ikkunat auki Eurooppaan, eikä halua oikeastaan edes näkyä. Ehkä joku noususkorppari kertoo miten tämä hoidellaan. Ja itselläni skorpioni on julkisella alueella MC:llä, että voitte arvata millaisen työn ja tuskan takana on edes ammatillinen näkyvyys. Salassapitovelvollisuus onkin yleensä kuulunut olennaisesti työnkuvaani (seksi ei niinkään – vitsi-vitsi).

Skorpionia pyöriteltäessä minulle mahdollisesti olennaisimmaksi teemaksi käteen jäi kärjistykset. Skorpioni on voimakkain, sillä kiihkeällä tavalla, tunnemerkeistä, ja sen tyylinä on ehdottomuus. Se on mustavalkoinen ja joko/tai. Skorpioni vetää rajoille, se ei ole mitään valjun tyylikästä vaan säkenöivää euforiaa ja tuskanhikeä, extremeä. Skorpioni jakaa aina jollain lailla, esimerkiksi nousulla ollessaan toisten käsityksiä itsestä; se ei ole ’ihan kiva’ vaan enempi sellaista minkä jälkeen on mustelmilla ja rakkuloilla ja voi huokailla silmät loistaen ’what a ride’. Minä löydän työstäni tämän kiihkeyden, omistautumisen, tuskankin. Siellä missä on skorpionia, on intohimoa.

Millaisena teidän karttojenne skorpioni näkyy? Mikä kärjistyy, minkä salaatte?

Kysy asennetta!

Ajanlaadussa on skorpionin tunnelmissa tyypillistä ristiriitaisuutta, joko-tai -luonnetta. Toisilleen vastakkaiset teemat katsotaan astrologiassa aivan liian usein siten, että yksi edustaa hyvää ja toinen väistämättä pahaa. Näin ei kuitenkaan saumattomasti ole, koska kaikenlaisia ajan sävyjä voidaan itse tehdä mukaviksi, tai hakata päätä seinään jos ollaan uppiniskaisia. Asenne ratkaisee!

Skorpionin Aurinko tulee sutjakkaan virtaavaan kulmaan Neptunuksen kanssa ja tämä on tarkimmillaan perjantaina illalla. Yhtäältä ihanaa, henkistä, mystistä, kaihoisasti rakastavaa, innovatiivisen luovaa ja niin syvän intuitiivista ettei mikään. Sitten voidaan miettiä, kuinka hallitsemme ilman esteitä tapahtuvan Neptuniaanisen energian. Jos tätä tulee yliannostus, ollaan pulassa. Pettymystä ja murhetta, otteesta pois liukumista, riippuvuutta, addiktoitumista, petollisuutta, unenomaista saamattomuutta. Ei se Neptunus aina niin ihana ole.

Asennetta kysyy myös vaa’an Venuksen tulo vastapäätä Uranusta oinaassa. Ihmissuhteissa on luvassa vastaanasettumisia, ja samalla se miten uudistamme, saa nätin esteettisiä ja vastavuoroisen sosiaalisia piirteitä. Uranuksen tyyli on kääntää erilailla, jolloin Venuksen teemoissa voi varautua yllättäviin käänteisiin: eivät yllätykset aina kurjia ole, joku voi saada lottovoitonkin. Uranuksen sähköistävä olemus antaa kihelmöintiä toisten kohtaamisiin, ja joskus piristys on tervetullutta, mutta jotkut eivät yhtään tykkää rauhattomuudesta ja epävarmuudesta mitä planeetta kylvää. Venus on tarkimmillaan Uranusta vastapäätä lauantaina aamulla, mutta on tämä riemu meillä tuulenpuhurina olemassa kaiken viikonloppua. Ja voisi erityisesti alleviivata toisten kohtaamiseen teemaa siksi, että aivan samaan aikaan kun kulma on tarkka, on täydenkuunaika, missäs muuallakaan kuin Venuksen hallitsemassa härässä.

Meillä on näinä päivinä planeettojen suhteen mielenkiintoinen tilanne, sillä harvinaisen monta planeettaa kulkee sillä tavoin merkeissä ja asteissa, etteivät oikein keskustele toisten kanssa. Merkurius skorpionin lopussa, Mars vaa’an alkupuolella ja Pluto kauriissa ovat kaikki sijoittuneet siten, etteivät hetkeen tavoita pääaspekteilla muita planeettoja. Olisiko tämä yksin mörköilyä, ja kuinka onnistuisivat kirkastamaan kukin oman erityislaatunsa vahvaksi ajassa vaikuttajaksi.

Merkurius saattaa päätökseen skorpionissa kulkuaan ja viimeisen asteen kiusaukset ajoittuvat sunnuntaille: aamuyön viidestä illan ysiin, jolloin Merkurius siirtyy jousimieheen. Vaativaa ajatustyötä saa kohdistaa syntyihin syviin, mutta pliis ei puukoteta ketään selkään eikä ärjytä sanansäilällä. Merkuriuksen tuleva kulku jousimiehessä saattaa kysyä voimia, sillä se on planeetalle vastamerkin aluetta ja siksi työlästä, ja tähän tulimerkkiin osuu sitten retrojaksokin joulukuussa. Valmisteltaisiko joulu jo marraskuun puolella, ettei käy köpelösti?

Kuu on tänä viikonloppuna aivan ihana, härässä, ja tämä naulitsee aina vaan tiiviimmin teemaa kasaan: Venuksen vastakkaisuus Uranukselle, härän täysikuu. Jos Kuu pystyy antamaan ilman häiriötekijöitä aikaan tunnelmiaan, on se härässä sensuelli, rauhaa rakastava, hauduttelevan viipyilevä ja makea; kuin kallis vuosikertaviini. Merkurius auttaa (viimeisen asteen apu kiihdyttää eikä suo Kuulle lepoaikaa) siten että Kuun kurssiton hetki jää vajaan tunnin mittaiseksi sunnuntaina puoli kahdestatoista eteenpäin. Kuu menee kaksosiin jo hieman ennen puolta yhtä päivällä, ja antaa mukavan pirtsakan fiiliksen.

Jousimiehen merkkiä päättelevä Saturnus tulee vielä viimeistelevään kulmaan Uranukseen nähden, ja tämä rakentuu etenkin alkavalla viikolla. Nyt viikonloppuna planeetat kulkevat enää asteen etäisyydellä tarkasta kulmasta. Koetetaan vihdoin saada konkreettista tulosta sille, minkä halusimme muuttuvan tai mitä tahdomme tehdä toisella tavoin, ideoitahan meillä takuulla on ollut tulimerkkisen kulman myötä. Kun nämä vastavoimaiset planeetat lähiaikoina (Saturnus) ja -kuukausina (Uranus) siirtyvät maan elementin merkkeihin, ne tavallaan vielä kertaalleen ulottuvat kulmaan toisiinsa nähden ensi syksynä. Kulma ei tosin tarkistu enää, joten jääkö vain mahdollisuudeksi. Sitten nähdään, onko silloin tekojen ja tosiasioiden paikka, vai onko jo ihan toisenlaiset kysymykset mielessä.

Ensi viikolla saamme myös hyvästellä Venuksen kulun omassa vaa’an merkissään kun se menee tiistaina skorpioniin. Tämä vasta asennetta kysyykin.. ainakin Venus tulee vastavierailuun Marsin kanssa, joten ehkä tässä valopilkkua saattaisi olla. Huikeata asennemuutoksen viikonloppua kaikille ja kiitos jos jaksoit lukea loppuun koko pitkän katsauksen!