Archive for helmikuu 2018

Liukujat

24.2.2018

Ollaan päästy viimeiseen eläinradan merkkiin, kun näitä on kuukausittain tarkasteltu suurinpiirtein sen ajan sisällä kun Aurinko on sitä kussakin merkissä kulullaan valaissut. Kaloista on vaikea saada tarttumapintaa merkin monimuotoisuuden vuoksi. Kun luulee tavoittaneensa, se pirulainen liukuukin jonnekin muualle. Jos yhdelle kalalle (kartan sijainnissa lähinnä, ei aina Aurinko) jokin teema on päällimmäinen, sanotaan vaikka uhrautuvuus, ei tätä kaikki tunnista lainkaan. Kaloissa on vaihtoehtoja, ja jopa mielivaltaisuutta siinä mikä sen aihepiiristä kulloinkin painokkaimmin esiintyy. Omilta kartoilta voisimme tarkastella, missä tämä sattumanvaraisuuden kohta on, ja mikä olisi omalla kohdalla yleisin tapa toteuttaa sitä. Ehkä yleisyyttä ei edes löydy, koska kalat muuntuu jatkuvasti. Se on kaleidoskooppimaisesti sitä mitä halutaan nähdä, eri tilanteissa vaikka empatiaa tai pakenemista.

Kalat summaa kaiken aikaisemman eläinradalla, siksi se on suuren synteesin merkki. Omalta kartalta synteesiä taitaa olla melko vaikea hahmottaa. Ristiriitaisesti samalla kalat edustaa hämmennystä ja sekaannusta (vai onko tämä Neptunuksen antia merkille?), ja hahmottaminen karkaa yhä kauemmas. Kalat on viimeisin muuttuvista merkeistä ja veden elementissä sutjakasti liukuva (huomatkaa toisto), jolloin se viimeistelee muutosprosessit pisimmälle. Kalojen kohta kartasta voi siksi olla sellainen, että se on muuntunut jo toisenlaiseksi kun sen on luullut hallinneensa. Kalat muistuttaa siitä, että mikään ei ole pysyvää, vaan joudumme lopulta luopumaan aivan kaikesta. Se ei silti ole yksinomaan pois ottamista, sillä kalat antaa myös – kunhan olemme vastaanottavaisia. Voisi naurahtaa, ettei kaloilla ole mitään rajaa; merkin taito vetää rajaa on selkeästi puutteellinen. Kun päästämme sisimpään vaikutteita, pelkäämme niiden haavoittavan. Jospa se mitä saadaan, onkin hyväksi?

Ylimmäinen optimismin planeetta Jupiter on kalojen hallitsija. Jupiterin suuruuden kautta on ymmärrettävää kalojen operointi universumin tasolla. Tässä maailmassa se ei oikein ole. On ikään kuin kalat pelaisivat säännöittä maailmassa, missä on odotuksensa pärjäämisestä ja saavuttamisesta. Yleisesti ottaen kalaisa maailma on pehmeätä, hyväksyvää, myötäävää, arvoiltaan kovin inhimillistä. Tämä ei silti ole estänyt useita (esimerkkinä nyt Auringot) kaloja tekemästä upeita elokuvia, voittamasta urheilupokaaleja, esittämästä filosofioita ja tutkimasta kovaa tiedettä. Mitä vaan toimii hyvin, kaikenlaista löytyy. Onhan se hallitsija Jupiter mahdollisuuksien planeetta.

Hyvät vai huonot uutiset ensin? Hyvää kaloissa on mielikuvitus, luovuus, kyky kompata toisia ja asettua heidän asemaansa, sekä monialaisuus. Samat seikat voivat kääntyä vastaankin. Mielikuvitus voi johdattaa harhaan ja irrottaa vaarallisella tavalla arjesta. Luovuutta ei arvosteta jos sitä ei edellytetä eikä odoteta. Toisen läheisyys voi olla liian symbioottista, ettei enää erota mikä on oma tunnetila. Liiat vaihtoehdot ovat ristiriitaisia ja hajottavia. Merkin huonoja puolia luetellaan astrokirjoituksissa ensisijaisina toteutumisina jatkuvasti; uhriksi heittäytyminen, riippuvuudet (väitän että tämäkin on sekoittamista Neptunuksen tematiikkaan), toisaikainen haaveksinta (ja on olemassa faktaa siitä että luovuus kukkii tällaisessa), arjesta pakeneminen, vaikeuksien väistäminen. Ja niin edelleen. Kumpaan osastoon liittäisimme henkisyyden ja spirituaalisuuden; joka tapauksessa kalat on enemmän aineeton merkki kuin tosiasiallinen tai käytännöllinen. Joskus näkee yhdistettävän taipumuksen masentua kalojen merkkiin, ja tähän väitän astrologisin perustein vastaan. Jupiterin hallitsema merkki! Toinen outous, jonka olen kuullut, on kalojen väittäminen tyhmiksi. Hyväuskoinen ihan varmasti, ja helposti huijattava. Näkemyksen planeetan Jupiterin merkki?

Miten teidän kartoillanne kalat on vienyt maton jalkojen alta, ollut jotakin ihan toisenlaista kuin luulitte? Mitä kalojen ominaisuutta luulitte ilmaisevanne kun se olikin uiskennellut muualle? Mihin olette sopeutuneet ja mistä liukuneet loitommaksi? Kommentoikaa kertomalla vaihtoehtoisia kalajuttujanne!

Advertisement

Täsmätärppejä

23.2.2018

Viikonlopun kohokohtia tarjolla, mutta kalojen henkäystä ei voi välttää, ja kalojen moninaisuus tekee ajastakin arvaamattoman. Voi olla mitä vaan ja toisaalta ei yhtään mitään (nyt saa syyttää astrologia ympäripyöreyksistä!).

Venus ja Mars mittelevät aktiivikulmalla toisiaan, kaloista ja jousimiehestä, ja tarkimmillaan kulman anti on sunnuntaina iltapäivällä. Kalojen Venus on romanttinen, antautuva ja suloinen. Jousimiehen Mars on reipas, valloittava ja hauska. Ihan kuin parisuhde entisaikain leffoissa! Ihmissuhteissa hälyttää idealismivaroitus, sillä näillä voimilla etsitään tavoittamatonta, haavetta, ideaalia. On hauskaa ja kutkuttavaa, mutta realismin kanssa tällä energialla ei ole paljoakaan tekemistä. Taitaa olla kuin parisuhdetta kaipaavan treffinhakuilmoitus, etsitään sitä ja tätä, eikä mikään riitä. Joku voi kuitenkin onnistua ja tämä voisi olla melkoinen elämys. Muuttuvien merkkien 18 asteella on onnen avaimet.

Toki Venuksen ja Marsin voimin voi tehdä paljon muutakin. Ehkä se jopa kannattaa huijata johonkin muuhun kuin parisuhteeseen. Empatiaa, rohkaisua, laajalle leviävää hyväntahtoisuutta voi olla tarjolla. Venuksen ja Marsin kulmassa tällä kerralla erityisen mielenkiintoista on se, että Jupiter hallitsee näitä kumpaakin. Jupiter itse on jo hidas skorpionissa, suunnittelee maaliskuun alun pysähdystä, ja siksi se on hieman tavallista painokkaampi. On syytä epäillä, että Venuksen ja Marsin kulma olisi nyt erityisen herkullinen ja merkityksellinen.

Toinen hauska kalaisa energia vahvistuu myös sunnuntaina iltapäivällä. Merkurius kohtaa Neptunuksen, ja voidaan olettaa Neptunuksen jyräävän tässä ylityksessä. Plussaa on, jos saisi taiteellisia elämyksiä, luovaa ilmaisua, henkisiä ajatuksia. Mutta kun! Pitäisi olla jäitä hatussa – no ei ongelma näillä pakkasilla – että ajatukset olisi selkeitä, ei sopivasti unohdettaisi, pysyttäisi totuudessa, mitään ei kadotettaisi. Tämä viikonloppu on Merkuriuksen suhteen sellaista liukastelua kuin olisi perääntyvän Merkuriuksen aika, mutta ruusunpunaisten rillien läpi katsottuna. Pitäkää hauskaa ja nauttikaa Merkuriuksen ja Neptunuksen mahdollisuuksista, mutta ei kirjoiteta mitään alle sitovasti.

Onneksi taivas yleensä tarjoaa vastapainoa, ja niin nytkin, kun sunnuntain iltana tarkentuu Auringon ja Saturnuksen kaikkein myönteisin ja suloisin kulma (jos ei noviilia lasketa mukaan, naurahdan). Tämä energia antaa helppoa lujitusta, mukavalta tuntuvaa jämäkkyyttä, värikästä asiallisuutta ja keinoja ilmaista mielikuvitusta. Tämä voisi olla sellainen kulma, jota tarjoaisin jokaisen omalle kartalle tukipilariksi, jos näitä karttoja saisi ihan itse piirrellä.

Kuu pitää hereillä kaksosissa. Tutkitaan, viestitään, ilmaistaan, ja tämä sopii niin hyvin kaveriksi Merkuriuksen toimiin. Se varaus voi olla hyvä muistaa, että kaksosen Kuu ei aina ole turhan tarkka lähteiden luotettavuudesta ja moraalin vankkuudesta. Mielenkiintoista ja opettavaista tällainen ajanlaatu varmasti on, mutta ei oteta kaikkea nyt aivan tosissaan. Hullutellaan, leikitellään, kepeillään. Uranus viskaa sopivasti Kuun rullaamaan loppumerkkiä tyhjän päälle lauantaina iltakymmeneltä. Sunnuntaina aamuyöllä Kuu siirtyy omaan ravun merkkiinsä ja ollaan toisella tavoin intoa piukassa. Asentoon komennus saadaan sunnuntaina iltapäivästä noin viideltä (tarkoittaa Kuun vastakkaisuutta Saturnukselle) ja tästä ryhdistäytymisestä on hyvä suunnata tulevaan viikkoon. Hauskaa viikonloppua!

Jäitä polttelis

16.2.2018

Eilisen myöhäisillan vesimiehen Auringonpimennyksen jälkeen haluaisimme huokaista syvään ja mennä eteenpäin, että pimennykset oli siinä. Pimennyksessä alkoi uusi kuunkierto, ja kun jakso alkaa näin, on tässä edelleen pimennyksen teema mukana. On tavallaan erikseen pimennysten välinen aika, ja kattavampi, pidempi pimennysaika, joka alkaa silloin kun alkaa ajanjakso, jossa pimennykset tulevat. Näin ajateltuna pimennysjakso alkoi tammikuussa kauriin uudestakuusta, koska tässä syklissä saimme Kuunpimennyksen leijonassa. Pimennysjakso päättyy vasta kun syntyy seuraava Uusi Kuu, sellainen jota ei pimennys rasita: kalojen Uusi Kuu 17.3. Pimennyksestä alkunsa saava kuunkierto, tämä nyt ajassa oleva vesimiehen sykli, on toisenlainen tunnelmaltaan kuin normaalikierto. Ei paha tai huono, mutta esimerkiksi aloituksien suhteen jossain määrin arveluttava. Seuraavaa, maaliskuussa alkavaa kalojen kiertoa taas rasittaa se, että sykli on astrologisen vuoden viimeinen. Ennemmin siis vanhasta luopumisen aikaa kuin täysillä eteenpäin puskeva, vaikka toki se nyt ajoittuukin hyvin lähelle Kevätpäiväntasausta ja oinaan ingressiä. Noin tammikuun puolivälistä lähtien olemme olleet tunnelmallisesti ajassa, mikä on odotteleva ja pohtiva, ennemmin kuin toiminnallinen ja tekevä. Oinaan ingressissä (kun Aurinko siirtyy oinaaseen) käännähdämme uuden alun puolelle, mutta oikeastaan vasta tätä seuraava kuunkierto päästää uudet tuulet valloilleen – ja tämä on luvassa vasta huhtikuun puolivälissä! Tässä ollaan kolme kuukautta kuin puoliteholla (varmasti hyvää aikaa saattaa loppuun kaikenlaista) ja onhan se kuin jäitä polttelis.

Viikonloppuun ajoittuva astrologinen tapahtuma on Merkuriuksen yläkonjunktio eli Merkuriuksen ylitys Auringolle. Ketterän mentaalisen planeetan syklissä tämä vastaa täyttymistä, ihan kuin täydenkuun kukkeutta. Täysi Merkurius on tietonsa etsinyt, näkemyksensä valinnut, ja nyt on aika jakaa opittu toisille. Täyden Merkuriuksen aika on viestinnän, puheitten ja julkaisemisen aikaa. Merkuriuksen ylitys Auringolle tapahtuu lauantaina noin puoli kolmelta vesimiehen merkin loppuasteilla. Nyt on kuulijakunta laaja, vaikka parhaiten tietysti tavoitetaankin jo valmiiksi samanmieliset, hengenheimolaiset.

Kuu hehkuu kalojen Venuksen suloutta, tarkimmillaan perjantaina illalla, ja jatkaa Neptunuksen ylityksessä henkisyyttä ja pyyteettömyyttä varhain lauantaiaamuna. Kuun, Venuksen ja Neptunuksen söpö trio saa pontta jousimiehen Marsista, ja kauniit asiat pääsevät maailmalle jakoon. Toivottavasti ajatus pysyy kirkkaana, onneksi on se vesimiehen Merkurius vielä tähän aikaan. Marsin ja Neptunuksen välinen kulma tarkentuu lauantaina noin yhdeltä iltapäivällä, eikä tämä yksittäisenä kulmana ole kaikkein helpoimpia. Voi sujahtaa riippuvuuksiin, kaikenlaisiin epäterveisiin ilmentymiin, mutta pidetääs ohjakset käsissä niin teot ja aloitteet saavat henkistä, luovaa ja taiteellista luonnetta. Kalojen Kuu takuulla rakastaa lillumista, aikaansaamattomuutta, mihin se pääsee Jupiterin kulman jälkeen kun vuorokausi on vaihtunut sunnuntaiksi. Oinaaseen Kuu siirtyy aloittamaan uutta eläinradan kierrostaan sunnuntaina noin kahdelta iltapäivästä. Kun Merkurius ja Aurinko niin vesimiehen merkin lopussa kohtaavat, ovat ne seuraavaan merkkiin siirtymisessä peräkanaa, Merkurius nopeampana mulahtaa kaloihin sunnuntaina aikaisin aamulla siinä puoli seitsemältä, ja Aurinko hyppää pomppunsa illalla hieman seitsemän jälkeen. Surkutellaan vähän Merkuriusta, kun kalat on sille vihonviimeinen alue; onneksi taivaalla on komppaajia matkassa.

Tulevan viikon kohokohtia on Venuksen ja Neptunuksen ylimaallisen ihanan energian yhdistyminen keskiviikkoiltana, sekä minun synttärini, hah hah. Bilekausi taitaa alkaa!

Väliajan tehtäviä

9.2.2018

Vortexpyörre jatkuu, mutta melko rauhallisissa tunnelmissa. Vanhenevan Kuun alla matkataan kohti ensi viikon Auringonpimennystä, ja huomio kohdistuu Kuun alasolmun suuntaan vesimieheen. Merkurius ylittää solmulinjan perjantaina iltapäivällä puoli kuudelta, ja voimme taas tiedostaa selkeämmin niin pimennyksien teemoja kuin vesimiehen alasolmua.

Venus on päättämässä vesimiehen merkin ylitystä ja viettää miltei koko lauantain merkin viimeisellä kriittisellä asteella. Koska ollaan vesimiehessä, missä muutoinkin nyt erityisen paljon tapahtuu, voi Venuksen tehtävä olla tavallista painokkaampi. Sosiaalisia kiemuroita ja yhteyksiä on hyvä pohdiskella, sekä vaihtoehtoja arvostuksille ja tykkäämisille: vesimies saattaa viimeisellä asteellaan muistuttaa, että myös erilainen ja toisenlainen voi tuottaa mielihyvää. Venus mittaa kriittistä astetta lauantain aamukuudesta sunnuntain sydänyöhön, kun silloin siirtyy yhden jälkeen kalojen merkkiin. Kaloista Venus pitää ihan erityisesti. Rakkaus alkaa hehkua, ystävänpäivä tulee.

Toisenlaista mittaamista käydään Auringon tullessa kulmaan Jupiterille, ja tämä on tarkimmillaan sunnuntaina yöllä puoli kahdelta. Vesimiehen Aurinko on täynnä vankkaa mielipidettä, mutta ehkä skorpionin Jupiter – jo kohta hidastamassa vauhtiaan pysähdykseen – vielä tiivistää näkemyksiä ja katsomuksia. Tuntuu hyvältä ajalta ottaa asioista selvää. Vaikka kulma on astrologisesti ajatellen hankala, Jupiterin muodostamille kontakteille on ominaista myönteisyys ihan kautta linjan. Kunhan ei liioitella ja siten vaikeuteta itse tilannetta, aktiivisuus on vaan hyvästä. Voi jopa avata ymmärrystä tästä syvästä, pimennysten välisestä ajasta ja sen tarkoituksista.

Jousimiehen Kuu on reteä ja suurpiirteinen, ja ehtii höyrytä lisää samaan suuntaan kuin mihin Auringon ja Jupiterin kulma viittaa. Tämän Kuun alla tekee mieli ottaa rennommin, tai syventyä ikuisten viisauksien jahtiin. Kuun kulma Neptunukselle perjantaina illasta uhkuu ihanteellisuutta, ja ehkä sen arjesta tempaava lumo on juuri paikallaan, jos on vapaata tiedossa. Kuu on jousimiehessä melko aktiivinen, mutta puhti saattaa olla hieman valheellista lauantai-illan Uranuksen kulman jälkeen noin puoli seitsemästä eteenpäin. Kuu hyväuskoisena luulee Venuksen vielä auttavan, mutta tosiasiallisesti Venus karkaa alta pois kaloihin. Kuun kurssiton aika saattaa käytännössä tuntua jo ennen aikojaan, mutta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tällä ei kai ole suurta merkitystä. Kauriiseen Kuu menee sunnuntaina yöllä hieman ennen puolta viittä. Vai ilmaistaanko että joutuu? Työteliäs merkki Kuulle, ja nostaa pintaan pätemisentarvetta, eikä aina niin tervettä velvollisuudentuntoa, kenties yksinäisyyden tuntojakin. Hyödyllinen kauriin Kuu silti aina on, ja maanantaina Kuun lähestyessä Plutoa voidaan runnoa läpi kaikki pakolliset urakat. Ja sitten voidaan istua kädet ristissä odotellen vesimiehen Auringonpimennystä, heh. Arvostuksellista ja mielipiteistä viikonloppua!

Ryömintää

2.2.2018

Vahvatunnelmaista pimennystenvälistä aikaa! Aika on nyt erilaista kuin tavallisesti, kun lauhdutellaan täydellisen Kuunpimennyksen hehkua ja odotetaan seuraavaa ajan rajapyykkiä, Auringonpimennystä parin viikon päästä. Olen koettanut löytää sanoja kuvaamaan pimennysjaksoa, tätä välitilassa oloa, ja sanonut tätä vortexiksi. Se voisi olla pyörre, mikä symbolisesti kiskoo syvemmälle mukaansa, sinne painokkaaseen ajanlaatuun. Pimennysten välinen ajanjakso koetaan usein painostavaksi, mutta merkittäväksi tai käänteentekeväksi. Voi olla avartavaakin pyörähtää syvemmällä, mutta tällaisessa ajanlaadussa tulisi välttää äärimmäisyyksiin ajautumista. Maadoittumisesta puhutaan paljon. Pitäkää kosketus reaalimaailmaan, jalat maassa.

Tämän viikonlopun vahva juttu on Auringon kulku Kuun alasolmulla. Tottakai sellaisen kuuluukin ajoittua pimennystenväliseen aikaan, kun Aurinko on aina pimennysten aikaan lähellä solmulinjaa. Aurinko kirkastaa tiedostamaan ja näkemään ajassa sitä, mikä ei auta eteenpäin. Nyt voisi seuloa varsinkin niitä vahingoittavia ideoita ja aatteita. Taivaan valojen kontaktit heilauttavat Kuunsolmuja: viime keskiviikkona pimennyksen jälkeen Kuu ylitti yläsolmun ja tällä käänsi solmulinjan etenemään, eli kulun päinvastaiseksi kuin sen pitäisi olla. Tämän viikonlopun Auringon kosketus alasolmulle pysäyttää tietysti solmut ja kääntää kulkemaan oikeaan suuntaansa (retroksi). Tarkka ylitys tapahtuu lauantaina illalla kymmeneltä, mutta solmuteema on ympärillämme lähipäivinä.

Ajassa on pari näppärää kulmaa, joiden fiilis tuntuu kivalta, jopa lohduttavalta. Vesimieheen ehtinyt Merkurius tulee herkkään kulmaan Marsille. Tämä aktivoi nätillä ja suloisella tavalla ajatuksia ja liikettä, ihan kuin mainiolla kikalla annettaisi jokaisen saada ahaa-elämys itse, paukuttamatta totuutta karusti. Kulma on merkkien alkupuolella tarkimmillaan lauantaina alku-illasta. Toinen varsin ”siisti” kulma tulee vesimiehen Venukselta Jupiterille tarkentuen sunnuntain aamukahdeksaan. Hyvikset aktivoituvat ja jotain tämänsuuntaista voisi pimennysajassa kaivatakin. Kulma on kuitenkin sen sorttinen, että nälkä kasvaa syödessä, odotukset ja tahto voivat olla kovat, ja vaikka mannaa olisi, ihan kuin se ei riittäisi. Ehkä vähän suhteellisuudentajua niin osataan iloita pienemmästäkin onnesta.

Meillä on viikonloppuna neitsyen Kuu, minkä tehokkuudesta ei tunnu olevan paljoakaan hyötyä. Onko tämä se nurina-ja-nillitys Kuu? Kuu tulee vastapäätä Neptunusta perjantaina, tarkimmillaan illasta puoli seitsemältä, eikä tämä tunnu puhdilta vaan päinvastoin lamaannuttavalta (koska aika painostaa pimennysten välissä ja Aurinko lähenee alasolmua). Lauantaina aamusta Kuu nappaa sinänsä kivasta kulmasta Jupiterille, mutta jää tästä toimettomaksi, kurssittomaan lillumiseen merkin viimeisen kolmanneksen ajaksi. Tähän tuhrautuu neitsyen merkin loppu ja ihan koko lauantai. Vaakaan Kuu siirtyy noin puolilta öin, ja sunnuntain sävyksi voisimme saada jo toisten kohtaamista, tasapainoa, fiksua diplomatiaa. Jospa kuitenkin vastustaisimme halua ryömiä peiton alle / sängyn alle / koloihin tämän vortexin aikaan.


%d bloggaajaa tykkää tästä: