Tauon paikka

Viime viikonlopun pysähdyksessä surimme sitä, ettei pysähdyksissä olo sovi planeetan luonteelle, Marsin kohdalla. Nyt kun Saturnus lähestyy pysähdystään, voimme siis iloita, että tämä planeetta tykkää. Olisikohan Saturnus koko ajan pysähdyksissä, jos se saisi itse päättää? Ja mikä olisi sen pysähdyksen kohta eläinradalla? Viimeisin kaikista, lopun symboli, kalojen viimeinen aste kenties. Eiköhän kauriin merkin astekin Saturnukselle käy oikein hyvin. Pysähdyksestä ja Saturnuksen painokkaista päivistä voisi saada hyvät fiilikset, koska perääntymisjakson päättävä pysähdys katsotaan valoisammaksi. Vaan onko näin Saturnuksen kohdalla? Jos mielen valtaakin eroahdistus ja haikeus, ettei haluaisi jäättä taaksepäin katsomisen aikaa. Saturnuksen kohdalla sykli voisi tosiaan olla aivan toisinpäin: perääntymisjakson alussa oleva pysähdys olisi iloa, ja tämä viimeinen pysähdys kärsimystä ja haikeutta. Astrologiassa voidaan noudattaa yleisiä säännöksiä ja totuttuja tulkintamalleja, joita sovelletaan kautta linjan. Tai sitten tutkitaan planeetta kerrallaan, mikä seikka kullekin planeetalle on ominaista ja luontevaa.

Saturnuksen pysähdyksen keskikohta on ensi viikolla torstaina, ja taas tullaan siihen pyörittelyyn millaiseksi ajanjaksoksi tulkitsemme planeetan pysähtymisen. Kaariminuutteja seuratessa Saturnus tulee pysähdyksen kohtaan maanantaina aamupäivällä, ja etenee tästä pois sunnuntaina 9. syyskuuta iltapäivällä. Katsoisin useamman kuin kolmisen päivää kumpaankin suuntaan, viisi voisi olla riittävä, ja näin tulkittuna Saturnus olisi jo tänä viikonloppuna pysähtyneenä.

Painokkaan Saturnuksen ajassa olisi mukavinta olla Saturnuksen kaveri, tehdä kiltisti kuten täytyy, koska Saturnus inhoaa kapinallisuutta, tottelemattomuutta ja laiskuutta. Saturnus on syvä pohtija, syiden ja seurausten analysoija, moralisti ja suurin opettaja. Me liitämme mielellämme tiedon Jupiteriin, mutta Saturnusta on elämänviisaus ja kypsyys. Saturnus on aikaa, pitkiä ajanjaksoja joissa opetellaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä – tähän viittasin hupsuttelullani että kenties Saturnus haluaa olla ikuisesti pysähdyksissä.

Pysähtyneisyys on käsite, joka taidetaan mieltää meidän kulttuurissamme kielteiseksi. Emme osaa ainakaan helposti arvostaa pysähtymisen hyötyä, että saadaan keskittyä, pohtia rauhassa, ettei kukaan toivo hätäisiä ratkaisuja eikä kiireessä tehtyjä virheitä. Saturnus on suunnitelmallinen ja järjestelmällinen, ja näin varmasti asiallinen ja tehokas. Ehkä ei pulppuilevan luova. Toisaalta luovuuskin tarvitsee pysähtymistä ja keskittymistä, taukoja. Otetaan aikalisä.

Saturnus tuntuu ilmeisen helposti hankalalta. Se on syyllisyyttä, velvollisuuksia, kurjuuden tuntemuksia, kovuutta, ankeutta, rutiinia, realismia. Kysyy paljon kypsyyttä ihmisenä ennen kuin ymmärtää tämänkaltaisten tuntojen kuuluvan yhtä olennaisena osana ihmiseloon kuin mukavuuden, ilon, nautinnon ja hekuman. Saturnuksen kultaa on vastuu, mihin luonnollisesti kietoutuu mukaan muitakin käsitteitä, kuten oikeudenmukaisuus, eettisyys ja ymmärrys. Saturnus on painavaa, koska se on niin suurta ja tärkeää, vakavastiotettavaa. Saturnuksen sävyn päivinä voisi keskittyä näihin, jos tahtoo.

Advertisement

Tahdommeko Marsin?

Marsin perääntymiskauden päättymistä on odotettu kuin kuuta nousevaa ja vihdoin tänä viikonloppuna on yllätyksellisen vahvan Marsin päivät. Yllätyksiä, arvaamattomuuksia siksi, että Mars on epätavallisessa avaruudellisessa korkeustilassa Maasta katsottuna (OOB). Perääntymiskauden päättävä pysähdys ottaa Marsilta muutaman päivän, suurpiirteisesti voisimme ajatella planeetan olevan pysähdyksissä noin viisi päivää. Pysähdyksen keskikohta on maanantaina, mutta saman asteen ja kaariminuutin Mars saavuttaa sunnuntaina, ja ns. havaittavaa liikettä näkyy tiistaina. Mielelläni ujuttaisin vahvan Marsin teeman alle ainakin puoli päivää lauantain ja keskiviikon puolelta.

Millainen Marsin perääntymisen aika on ollut? Tässä on aina haastavuutta, koska kaikista planeetoista juuri Mars on omalta luonteeltaan perääntymistä vastaan. Mars ei tästä tykkää, ja tämä on näkynyt niin maailmalla kuin monien henkilökohtaisessa elämänkulussa. Toisaalta kaikki eivät ole globaalisti kärsineet pelkkää kurjuutta, vaan osalla porukasta olotila on tuntunut suhteellisen normaalilta. On vaikea määrittää mistä sitten johtuisi jos ei olisi joutunut retro-Marsin kolhimaksi, kenties oman kartan asettamista potentiaaleista – mielellään en väittäisi, että syytä olisi taidoissa toteuttaa Marsin energiaa omalla kohdalla. Aiheesta voidaan keskustella.

Kauriin loppuasteille ulottuneen perääntymiskauden jälkeenkin Mars pysyy vielä noin kuukauden verran  tuossa erikoisessa OOB-tilassa, ja näin perääntymisen yhteydessä tällainen kulku oli kuin poikkeus säännöistä, ”rike” tavallisienkin normien koetteluiden lisäksi. Harvalla planeetalla OOB-tila ulottuu kiinteiden merkkien puolelle, ja nyt Mars palaa takaisin vesimieheen miltei 4 asteeseen kunnes syyskuussa sitten palautuu normaaliin kulkuun. OOBissa on mahdollisuuksia, koska erilaisuus on yllättävää ja joskus jopa kekseliästä. Nyt kun Mars vapautuu perääntymisen taakastaan, voisi tulevan kuukauden ajanjakso olla tahdon, tekojen, aloitteiden, rohkeuden ja toiminnan kannalta poikkeuksellinen. Käytetään hyväksi, mutta harkiten ja hallitusti. Marsin OOB-tilassa on se vaara, että tahmeus ja jökit räjähtävät pois, ja mennään liian korkealta ja kovaa.

Aurinko siirtyi neitsyeen eilen torstaina aamulla ja muodostaa Saturnuksen ja Uranuksen kolmion kanssa maanelementin vakauttavan suurkolmion. Kuvio voisi mahdollistaa ajanlaatuun tarvittavaa rakentavuutta, mutta voidaan myös varautua siihen miten hidasteleva Saturnus (pysähtyilee noin viikon päästä) ja Aurinko kirkastavat Uranuksen yllättävyyttä. Jos joku haluaa tehdä poikkeuksellisen toisenlailla, on aika pedannut edellytyksiä tähän. Jupiterin ja Neptunuksen välillä on edelleen sutjakkaasti virtaavaa energiaa vesimerkeissä. Auringon ja Kuun liikkeen muodostama täydenkuun hetki kukoistaa myös veden merkissä kaloissa sunnuntaina iltapäivällä noin kolmelta. Jos on realismia, on myös korostunutta herkkyyttä ajassa.

Viikonlopun kulmaksi nousee Venuksen neliö Plutoon. Ihan miten sen ottaa, saattaa ilmentää ihmissuhteiden pakkorakojakin, mutta aktiivinen kulma saattaisi olla myös luovuuden tuottavuutta ja arvostuksien kiihkeyttä eli sitä rakkauden paloa. Kulma on tarkimmillaan sunnuntaina illalla kymmenen aikoihin. Merkurius tällä hetkellä ainoana tulen merkissä kulkevana planeettana houkuttaa myös aktiiviseen kulmaan Jupiteriin, joten luovuudelle olisi runsaasti ilmaisuvoimaa tarjolla. Tässäpä aineksia!

Hitaasti eteenpäin

Aika kiertyy eteenpäin, mutta nätisti kuin rusettisolmulle, Venuksen kulkua omassa vaa’an merkissään ilmentäen. Tämän viikonlopun aikaan saadaan Merkuriuksen perääntymisjakso päätökseensä leijonan 11 asteessa. Merkurius tulee sunnuntaina yöllä hieman ennen kahta pysähdyksensä kohtaan, tarkka käännös on aamusta noin puoli kahdeksalta ja iltapäivästä yhdeltä Merkurius jo etenee. Sunnuntai on siis korostuneesti Merkuriuksen vahva päivä, jolloin ajattelu, mielenliikkeet, kommunikaatio ja liikkuminen ovat keskeisiä. Koska Merkurius oli mukana Auringonpimennyksessä 11.8. sen perääntymisen ”vaurioita” saattaa paljastua vielä pitkän ajan kuluessa.

Mars on perääntynyt kauriiseen (viime maanantaina) mutta joudumme vielä odottelemaan sen retrokauden loppumista viikon päähän maanantaille. Marsin takaperoinen kulku on ottanut koville ja sen huomaa maailmaltakin; metsät ja maat palaneet, huolestuttavaa kuumuutta, autoja poltettu, pahoja vaurioita liikenteessä sillan romahtaessa. Toivottavasti on hermo pitänyt aloitteiden ja eteenpäinmenojen jäätyessä. Seuraavana viikonloppuna Mars alkaa olla pysähdyksissä ja tulevalla viikolla voimme tunnustella milloin erityisen painokas Mars ajassa alkaa tuntua. Pidetään päät kylminä!

Retrorintamalla alkaa muutoinkin tapahtua vähitellen, sillä Saturnuksen kulku hyytyy kauriin merkin alkuun, vääjäämättömästi vaikka kuinka helppoa kulmaa olisi Uranukseen. Saturnuksen hitauden painokkuus alkanee tuntua olossa, luissa ja ytimissä, kenties ensi viikon loppupuolella paremmin. Voidaan toivoa pysähtyvän Saturnuksen voimista rakentavuutta, vakautusta, kestävyyttä ja lujitusta, ja ehkä Uranuksen kulma suo mahdollisuuksia toteuttaa näitä käytännössä aivan uudella tavalla.

Jupiterin ja Neptunuksen idealistinen kulma tarkentuu tänä viikonloppuna viimeisen kerran, mutta sen henki säilynee vielä syyskuun puolelle. Vesimerkkien puolivälissä kulma on tarkimmillaan sunnuntaina aamupäivällä. Energioissa on arjesta irrottautumista, henkisyyttä, korkeampiin voimiin uskomista ja ihanteellisuutta. Ravun merkin puolivälin tekijät omilla kartoilla nappaavat tämän eteerisyyden vastustamattomasti, mutta ehkä toisetkin saavat ripauksen suotuisuutta kesän loppuun.

Skorpionin Kuu perjantaina ja lauantaina tarjoilee tiukkaa kattausta, ehdottomia fiiliksiä, äärimmäisyyksiä, intohimoakin, mutta tunnelmaltaan tämä ei ole yksioikoista, helposti luettavaa tai seesteistä. Lauantaina illalla hieman ennen kahdeksaa Kuu siirtyy jousimieheen ja tavoittanee rennomman otteen. Eiköhän tämäkin tästä…

Pimennyksestä valoa

Pimennyksestä ihan kohta, mutta aluksi taustaa pimennykseenkin liittyen. Perääntyvän Merkuriuksen kulussa tapahtui sen tärkein seikka perääntymisjaksossa, pysähdysten lisäksi tietysti, eli Merkuriuksen kohtaaminen Auringon kanssa. Retrovaiheen alakonjunktiossa Merkurius syntyy uudeksi; yhtymä oli torstaina aamuyöllä noin viiden aikaan ja tietysti leijonassa, merkissä missä nyt ihan kaikki tuntuu tapahtuvan. Merkuriuksen kierto määrittää ajattelun ja mielentoimintojen laatua, ja tässä alkaneessa syklissä loistaa kirkkaus, luovuus, esittävyys ja auktoriteetin painava sana. Uudenlaisen ajattelun sävy on mukana lauantain Auringonpimennyksessä, sillä Merkurius on kimpassa kulkiessaan edelleen lähellä Aurinkoa (ja Kuuta). Pimennykseen perääntyvä Merkurius antaa introspektiivisen luonteen, mutta sävy on kirkas ja rakastava; tämä pimennys voisi vihdoin olla erittäin valaiseva.

Tässä pimennysjaksossa Mars on seikkaillut mukana ja on edelleenkin. Lauantain noin yhden aikaan meillä tapahtuvassa osittaisessa Auringonpimennyksessä Mars on niukin naukin yhä vesimiehessä, eikä se ole loitonnut vieläkään ratkaisevan kauaksi Kuunsolmulinjasta. Marsin kytkeytyminen solmulinjan kautta mukaan jatkuu, ja edelleen jatkuu planeetan poikkeuksellisuus kun se vesimiehen merkissä epätyypillisesti matkaa normaaliin ratatasoonsa nähden korkealla (OOB-tila). Ajassa on edelleen olennaisena tekijänä härän alussa pysähtynyt Uranus, minkä voi tulkita olevan edelleen pysähdyksissä pimennyksen aikaan. Arvaamattomuutta ajanlaatuun luovat siis Mars sekä Uranus, joiden välillä kulma on loittonemassa mutta pimennyksen aikaan edelleen olemassa.

Auringon pimentyminen leijonan 18 asteessa, Kuun ylittäessä Aurinkoa normaalissa kierrossaan Kuun syntyessä uudelle kierrokselleen, on kesän pimennysjakson viimeinen paukku. Emme kuitenkaan voi vielä lainkaan ajatella, että pimennykset olisivat nyt kerralla ohitse ja tämä päättyisi heti tähän. Pimennysjakso jatkuu yhä, koska leijonan Uusikuu on samalla Auringonpimennys, ja näin katsottuna pimennysjakso jatkuu aina seuraavaan kuunkiertoon saakka eli siihen, kun Kuu syntyy neitsyessä taas uuteen sykliinsä 17 asteessa 9. syyskuuta. Tämä ei kuitenkaan enää ole erityisen voimallista pimennystenvälistä aikaa, mutta pimennyksen henki pysyy edelleen mukana. Pimennyksen voimassaoloaikaa tulkitaan monesta näkökulmasta, ja se voisi olla aktiivinen ihan sinne ensi talven seuraaviin pimennyksiin saakka.

Leijonan Auringonpimennys on pimennysjakson ydinkamaa, koska Aurinko pimenee nyt Kuunsolmujen kulkemassa merkissä (se heinäkuinen Pluto-pimennys tapahtui merkkirajan ylitse). Kun leijonassa pimenee, on yleismaailmallisesti kyse vallasta, johtajuudesta, auktoriteetista, mutta myös luovuudesta, rakkauden osoittamisesta, lämmöstä ja kutsumuksesta. Tänä kesänä ollaan oltu harvinaisen konkreettisesti isojen kysymysten äärellä, ja kaivataan kiireesti ja kipeästi tarkkaa analyysiä siitä mihin ihmiskunta on menossa. Vakavien ongelmien (Marsin ja Uranuksen symboloimana, esimerkiksi) ilmaantuminen ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, mutta vaikuttaa siltä että ihmiskunnan ja planeetan tilan tasolla olemme yllättyneitä ja myöhässä. Merkuriuksen retroliike ei vielä tue asioiden selvittelyä ja julkistamista, ja siksi onkin tärkeää jokaisen tutkailla esimerkiksi omat arvostuksensa läpi.

Varsin mielenkiintoinen piirre ajanlaadussa on, kaiken retroilun keskellä, että astrotaivaan hyväntekijät Venus ja Jupiter ovat ainoat planeetat normaalissa etenevässä kulussaan, Maasta katsottuna. Uranuksen poikkeuksellisuuden sävyttämä ajattelu tuo mieleen hurjan ajatuksen, kenties harhaanjohtavan ja pätemättömän, mutta taatusti toisenlaisen kuin perääntyvä planeettakaarti antaa ymmärtää: jos Venus vaa’assa ja Jupiter skorpionissa toimivatkin tähän aikaan korostuneen suopeasti ja esilläolevasti, siten että näiden planeettojen energioita on helppo tavoittaa ja toteuttaa.

Voimia jokaiselle pimennysteemoissa kahlaavalle!

Pimennysylläri

Onko nyt mittojen ja rajojen täyttymisen aikaa? Pimennysaikaa ollaan kurkkuamme myöten täynnä, mutta se jatkuu aina vaan. Vieläkään ei voi hellittää, mutta ihan varmasti taisteluväsymys hiipii mieleen. Pimennysaika on ollut Marsin sävyttämää, ja nyt ärhäkkä punainen planeetta on kaivautunut poteroihinsa taas kulmaan Uranuksen kanssa. Tämä juttu oli kova sana (ja teko) jo toukokuussa siihen aikaan kun Uranus oli merkinvaihdossaan härkään.

Monella saattaa olla kaipaus helpotukseen, vaivattomampiin energioihin, joita voisimme ajatella olevan tarjolla ajan kivoista kolmiokulmista: Jupiterin ja Neptunuksen kulma tarkentuu taas elokuussa, ja näyttäisi siltä että Saturnuksen ja Uranuksenkin kesken vallitsisi rakentava ja myönteinen tuntu aikaansaavissa maamerkeissä. Auringon ja Jupiterin kulmakin (neliö) kerääntyy viikonlopun mittaan ja on tarkkana ensi viikolla tiistain puolella yötä. Tämähän on kivaa ja huisia kun kaikki Jupiterin kulmat ovat aina myönteisiä, kohottavia ja menestystä tuovia?

Se mitä todella tapahtuu, on Uranuksen pysähtyminen ja perääntymään kääntyminen härässä. Korostunut Uranusaika pimennysjaksossa ja perääntyvän Merkuriuksen aikaan? Nyt kysytään asennetta, että tämän saa sujumaan miellyttävästi ja helposti. Uranus saapui pysähdyksensä kohtaan jo eilen torstaina iltapäivällä. Tarkka pysähdyksen keskikohta on ensi viikolla tiistaina illalla (7. elokuuta), ja Uranuksen teknisen perääntymisen voisi katsoa alkavaksi seuraavana sunnuntaina myöhään illalla. Joka tapauksessa Uranus on nyt pysähdyksissä usean päivän ajan Maasta katsottuna. Uranuksen voima on päällimmäistä. Se tietää erilaisuutta, toisinpäin katsomista, hyppäystä tuntemattomaan, erottavia tempaisuja irralleen, ravistuksia, halkaisuja, epävarmuuden tuntoja, uusia tuulahduksia. Uranuksen energia voisi olla ihan kivaa, mutta juuri nyt ajanlaadussa on mukana poikkeuksellisessa OOB-tasossa perääntyvä Mars kulmassa Uranuksen kanssa – Mars joka leimaa tämän pimennysjakson tunnelmia. Tämä ei nyt teknisiltä tekijöiltään vaikuta auvoisen seesteiseltä ajalta, ennemmin sellaiselta että älkää missään nimessä meditoiko koska se voi olla ihan liikaa mielelle.

Yksinään pimennystenvälinen erityinen ajanjakso on kuluttava. Kun tähän lisätään voimakkaita arvaamattomia virtauksia, voi energioita olla todella vaikeata hallita. Merkurius retroillessaan saattaa jättää jotakin huomaamatta (Merkurius on vielä kvinkunssihierrossa Pluton kanssa ja tulevassa pimennyksessä on samanlaisessa haastossa Neptunukseen), ja Jupiterin ja Auringon asetelma voi tässä tilanteessa harhauttaa luomalla epätodellisen itsevarmuuden tunnun. Jos ei otettaisi riskejä kuitenkaan? Ollaan nössöjä ja mammanpoikia? Vai rikotaanko raja-arvoja muutoinkin kuin helle-asteissa?