Astrologinen magia

Muutamia vuosia, ehkä neljä tai viisi auringonkiertoa sitten, suosittu ja paljon seurattu astrologi Chris Brennan esitti tulevaisuudennäkymän. Astrologian piirissä oli tapahtunut hellenistisen astrologian buumi, mutta Brennan esitti, että seuraavaksi suosioon nousisi astrologisen magian harjoittamisen haara. Miten kävi? Maailmalla jos astromagiasta ilmoitetaan kursseja, ne täyttyvät huippunopeasti. Isoissa kansainvälisissä astrologian konferensseissa on esiintynyt joitakin aiheesta puhujia. Muutoin keskusteluissa aihe ei ole erityisemmin esillä, harjoittajat pysynevät enimmäkseen omissa piireissään, jotka ovat todennäköisesti kasvaneet viime vuosina. Täällä meillä astrologinen magia ei ole millään tavalla esillä. Yleensä tulemme virtauksissa toisten perässä, mutta olisimmeko tässä tapauksessa jääneet kokonaan junasta.

Mitä astrologinen magia tarkoittaa? Siinä astrologisen ajoituksen avulla valjastetaan halutun planeetan voima ikään kuin tiivisteeksi, ja tätä voimakiteytymää käytetään tavoitteen saavuttamiseen. Astrologiseksi maagisten voimien käytön tekee nimenomaan se, että toteutushetki valitaan tarkkojen astrologisten kriteerien mukaisesti. Elektioastrologia tarkastelee ajankohdan valitsemista, mutta astromagiassa mennään kuin potenssiin kaksi. Magiaan sopivalla ajalla on tiukat edellytykset, ja todella sopivan, hyvän ja voimakkaan ajankohdan löytäminen jonkun planeetan kohdalla voi ottaa useita vuosia.

Ennen kuin edes haaveillaan omien toiveiden toteutumisesta, on hyvä ymmärtää nöyryyden merkitys taivaallisten voimien kanssa. Planeetoilta on turha vaatia ihmetekoja, antamatta tai tekemättä itse mitään. Miten itse suhtautuisit outoon märkäkorvaiseen röyhkimykseen, joka vaatii palveluksia? Planeetan kanssa tulee muodostaa suhde, ja tämä kaveruus saattaa olla jo sinällään etsitty vastaus. Esimerkiksi planeettaa voi mietiskellä herkkyysaikana, eli planeetan omana päivänä ja sen tunnilla. Tällöin voi kuunnella teemaan sopivaa musiikkia, pukeutua planeettaan yhdistettävään väriin, laittaa tuoksun tai syödä jotakin planeettaan yhdistettävää. Monesta pikkuseikasta pitää ottaa selvää ennen kuin rituaalihetki toteutuu. Joka kerta planeetan tervehtimisen hetken ei tarvitse olla täydellinen, sillä keskittynyt ajatus on tärkeintä.

Planeetan suomaa voimaa käytetään auttamaan, kohottamaan, ohjaamaan, suojelemaan, edesauttamaan, kehittämään ja joskus jopa parantamaan. Kukaan astromagian harjoittaja ei halua pilata planeettasuhdettaan kysymällä mitään vahingoittavaa, esimerkiksi kirousta. Se mitä astrologisella magialla halutaan saavuttaa, tulee määritellä tarkkaan ja tiivistetysti, mutta kohtuudessa on järkevää pysyä. Esimerkiksi Venukselta voi pyytää kohennusta ihmissuhteisiin tai Jupiterilta apua taloudelliseen tilaan. Tavoite voi olla henkinen tai maallinen.

Seuraavaksi tutkitaan astrologiasta mikä planeetta, kiintotähti tai Kuun tietty asema (Moon Mansions) vastaa parhaiten sitä mitä ollaan hakemassa, ja etsitään sopiva ajankohta rituaalin tai teon suorittamiselle. Astromaaginen teko voi olla rukous, laulettu orfinen hymni tai teemaan sopivaan kohteeseen nimettömänä annettu hyväntekeväisyyslahjoitus. Planeetan valjastetun voiman voi uuttaa tuoksuun tai voiteeseen, tai sen voi kohdistaa talismaaniin. Kreikankielen sana telesma tarkoittaa keskittynyttä, yhteen koottua tai pyhitettyä. Talismaanien valmistaminen on kokonaan oma taiteenlajinsa; materiaalit ja värit valitaan planeetan (tai kiintotähden tms.) mukaan. Ideana astromagiassa on, että se mitä tehdään, toteutetaan astrologisesti hyvällä ja voimakkaalla hetkellä halutun planeetan suhteen. Astrologisesti esimerkiksi erityinen hetki on silloin kun planeetta tulee näkyviin taivaalla Auringon kohtaamisen jälkeen, ja tähän ”sorvataan” sopivaksi päivän ja tunnin osoittama luomisen hetki.

Miten astromagia toimii? Mysteerin kaltaisesti, näkymättömällä tavalla, jota ei voi esimerkiksi tieteen menetelmin todeta. Astromagian mekanismia ei pysty selvittämään, se ei ole tarpeellista, sillä esoteriaan ja okkultismiin kuuluu näkymättömyys tai piiloutuminen. Astromagiaa ei siksi voi aukiselittää teorialla, sitä ei voi mitata muulla tavoin kuin oman subjektiivisen kokemuksen myötä, antautuen ja sitoutuen.

Astrologisen magian harjoittamisessa nöyryys on tärkeintä. On oltava oman tietotason suhteen realistinen; ostopalveluilla voi välttää harmillisia tai jopa tuskallisia mokia, jos oma kartanlukutaito ei riitä seulomaan taivaan haitallisia vaikutuksia sivuun. Isosta maailmasta voi tilata talismaaneja, tai jos haluaa päästä alkuun pienemmällä panostuksella, voi ostaa pelkän ajankohdan tiedon, ja suorittaa teonhetkellä sanallisen pyynnön tai valmistaa helpon paperisen oman talismaanin (olen tosin niin niuho että mielestäni paperi materiaalina sopii vain Merkuriukseen, ja esimerkiksi Venuksen amulettiin kävisi kangas paremmin).

Astrologisen magian kanssa päätyy hyvin nopeasti isoihin filosofisiin kysymyksiin mitä voi pyytää, mihin magia auttaa. Meidän elämiimme on kirjoitettu (piirretty ja sisällytetty) oman osan merkkejä, joiden muuttamisyrityksiin ei taida kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Tällainen juttu on esimerkiksi tiettyyn sukupuoleen syntyminen; en ihan näe talismaanin muuttavan tällaisia fyysisiä lainalaisuuksia. Meillä on elämässämme reunaehtoja, mutta montaa asiaa voi auttaa. Joku tarvitsee suojausta pahoilta puheilta, toinen hitusen rohkeutta, aika moni janoaa rakkautta, turvaa, onnistumista, matkalle suojelusta – tämän kaltaisiin juttuihin voi saada boostia tallettamalla ohitsekiitävän taivaallisen hetken.

Advertisement

Ulkoplaneettojen rooli astrologiassa

Planeetan visuaalisella näkyvyydellä on tulkinnallisesti olennainen merkitys astrologiassa, esimerkiksi sillä kätkeekö Aurinko toisen tekijän kirkkauteensa tai ilmestyykö planeetta uudelleen taivaalla näkyväksi sen jälkeen kun on kohdannut Auringon. Voidaan pohtia millainen ero on horisontista esiin nousevalla planeetalla ja horisontin alle näkymättömiin laskeutuvalla planeetalla. Hellenistisessä astrologiassa puhutaan silmin havaittavista seitsemästä planeetasta, ja yötaivaalla kiinnitetään huomiota kiintotähtiin. Astrologinen oppi rakentuu myös planeettojen keskinäisten kontaktien tutkimiseen sillä perusteella miten ne kulmaopin osoittamana voivat nähdä toisensa.

Hellenistisen ja modernin astrologian välinen suurin kynnyskysymys tuntuu monelle olevan ulkoplaneetat, uudella ajalla optisten apuvälineiden avulla paikannetut Uranus, Neptunus ja Pluto aurinkokunnassamme. Modernista näkökulmasta katsottuna on mahdotonta tulkita ilman ulkoplaneettoja. Heitän kehiin ajatuksen, että jos kreikkalais-roomalaiseen aikaan ulkoplaneetat olisi löydetty tai laskennallisesti teoreettisesti keksitty miten ne kulkevat, olisiko näillä siltikään seitsemään planeettaan verrattavissa olevaa roolia astrologiassa, koska ne eivät milloinkaan näy taivaalla paljain silmin. Mielipiteeni on, että ulkoplaneettojen kanssa oltaisi pitäydytty symbolisella ja kollektiivisella tasolla.

Vaikka ulkoplaneettojen tulkintamallit tuntuvat nykyään kovin vankoilta ja lukkoonlyödyiltä, ei näillä ollut löytöhetkellä tulkintamanuaalia mukanaan. Kaanon on vakiintunut vasta aikojen kuluessa, ja useimmiten vahvimman lain mukaisesti, eli on seurattu karismaattista ja paljon julkisuutta saanutta yksittäistä henkilöä. Tätä voitaisi verrata nykysomen ostoklikkauksiin, missä algoritmin kautta huomio kumuloituu. Ulkoplaneettojen kohdalla jokin läntisen maailman asia tai tapahtuma planeetan löytöhetken tuntumasta on iskostettu planeetan perusmerkitykseksi; vallankumous, henkisyys tai ydinvoima. Ulkoplaneettojen tulkinnallinen merkitys on luotu tapahtumatasolta, eikä se ole lainkaan samanlainen kuin silmin havaittavien seitsemän planeetan kohdalla. Nämähän on nähty aina, eikä ole olemassa mitään löytöhetkeä mikä olisi yhdistetty symboliikkaan. Näiden ”vanhojen” taivaan kulkijoiden merkitykset pohjautuvat niiden asemaan aurinkokunnassa, kiertoon ja kulkuun, ulkonäköön, eli monin osin astronomisiin tekijöihin. Ulkoplaneettojen kohdalla astronomia vaikuttaa sivuseikalta.

Ulkoplaneettojen merkityksiin ympättiin ”lainoja” vanhoilta planeetoilta, mikä köyhdytti seitsemän kulkijan merkityksiä. Kun samaan aikaan uuden tiedon huumassa ei tutkittu vanhoja tekstejä, ne oli kadonneet tai tuhottu tarkoituksellisesti, astrologisen tiedon jatkumo notkahti. Monelle nykypäivän astrologille voi olla yllätys, että ulkopuolisuus liittyy Saturnukseen eikä Uranukseen, tai että Neptunuksen henkisyys onkin napattu Jupiterilta. En osaa arvioida keksittiinkö varsinaisesti uusia asioita, joita ulkoplaneetat saivat edustaa. Tekniikkakin kaikilta osin on Merkuriuksen juttu, ei sen tulkitsemiseen Uranusta tarvita. Maailma ja sen asiat olivat olemassa jo antiikin aikaan, ja tematiikkaa on helppo soveltaa käyttämällä vain seitsemää planeettaa.

Toinen ongelmakokonaisuus muodostuu hellenistisen astrologian oppijärjestelmän täydellisyydestä ja kokonaisuudesta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikella on oma paikkansa. Tähän systeemiin ulkoplaneetat eivät istu, vaan niillä täytyy olla jokin toisenlainen rooli. Monenlaiset ajanhallintasysteemit jättävät ulkoplaneetat sivuun, koska juuri nämä perustuvat merkkihallintajärjestelmään. Planeettojen kiertoa syntymäkarttaa vasten voidaan toki seurata, mutta tässäkin kirkkain idea jää toteutumatta: profektio osoittaa mitkä transiitit ovat tärkeitä, eikä ulkoplaneettoja voida sisällyttää profektiokiertoon, koska sekin perustuu planeettojen kotimerkkeihin. Astrologian opettajani sanoo, että ulkoplaneetat ovat kiintotähtien kaltaisia, mutta ehkä tämä jättää ulkoplaneettoja yhä enemmän tulkinnasta sivuun. Modernissa astrologiassa on totuttu nimenomaan kiinnittämään jopa suhteettomasti huomiota ulkoplaneettojen pitkiin transiittijaksoihin. Tuntumani alkaa olla yhä vahvemmin, että se mitä ulkoplaneettojen transiiteista tulkinnallisesti esitetään, löytyisi yhtä hyvin tarkastelemalla aikasyklejä tai huolellisemmalla planeettamerkitysten katsannolla näkyvien tekijöiden osalta. Monelle voi myös olla yllätys tai järkytys, että transiitit eivät ole päällimmäisenä kun yksilön ajanlaatua tutkitaan. Moderni astrologia on kääntänyt tämän nurinpäin, niin että tutkitaan lähestulkoon yksinomaan transiitteja, onhan se helppoa pyöritellä näitä vaikka puhelimella ja ohjelmista saa valmiin tulkinnankin.

Kun ulkoplaneetat eivät pääse ottamaan osaa muuhun astrologiseen analyysiin, jääkö niille vain transiittikunkkujen rooli? Progression voi yhtä lailla katsoa olevan yhden ajankohdan transiitti, mikä heijastetaan symbolisella vastaavuudella tähän hetkeen. Omassa ajattelussani tällä hetkellä suuntaan yhä enemmän yleismaailmalliseen malliin, missä ulkoplaneetta näyttäytyisi pääasiallisesti laajasti koko maapalloa koskettavissa asioissa, mutta ei välttämättä yksilötasolla. Nähdäkseni ulkoplaneettoja ei ole integroitu astrologiaan sisään siten, ettei alkuperäinen astrologinen oppi romutu. Tästä syystä jään mielenkiinnolla odottelemaan, syntyykö oivalluksia ulkoplaneettojen roolista, merkityksistä ja toteutumista, nyt kun astrologista perustaa on paremmin tutkittu. Ja sillä välin, mieluiten tulkinnallisesti skippaan ulkoplaneetat, jos en voi täydestä sydämestäni luottaa näiden tämänhetkisiin esitettyihin merkityksiin.