Vuosiprofektiossa aika kiertää merkkien läpi, nostaen aina kyseistä merkkiä hallitsevan planeetan ajanlaadusta määräävään asemaan. Yleisprofektio katsotaan nousumerkin vuosittaisesta siirtymästä, mutta samalla vuosisyklillä esimerkiksi kartan hallitsevan valon profektio voi antaa oleellista tietoa. Tarkemmin olen esitellyt tätä ajanhallinnan metodia esimerkiksi tässä vanhassa kirjoituksessa.
Profektio nappaa merkin vuorollaan käsittelyyn vuoden ajaksi, siitä siis nimi vuosiprofektio, ja kulkusuunta tapahtuu eläinradan merkkien mukaisessa järjestyksessä. Koska astrologian systeemissä on kaksitoista merkkiä, profektio palaa alkukohtaansa eläinradan merkit kierrettyään ja alkaa uuden samanlaisen kierroksen. Tämä toistuvuus herättää usein kyselyä ja ihmettelyä, koska eihän ihmisen elämä ole samanlaista vauvakuukausina (ensimmäisen elinvuoden profektio), esiteininä 12 vuotta myöhemmin tai vaikka miltei viiskymppisenä. Mikä erottaa ensimmäisen profektiokierroksen myöhemmistä samanmerkkisistä vuosista?
Palaan esittämääni kysymykseen, mutta heitetään kierros tyyliin ”jo ammoisina aikoina”. Profektio ajanhallintamenetelmänä on peräisin hellenistisen tai kreikkalais-roomalaisen astrologian ajoilta ja se on ollut käytössä myös intialaisessa astrologiassa. Modernista länsimaisesta astrologiasta se ehti välillä kadota, ainakin laajemman tuntemuksen ja osaamisen tasolla, mutta on nyt taas nopeasti yleistynyt kun antiikin tekstejä on käännetty nykykielille ja tutkittu. Perinteiseksi kutsuttu astrologia on enimmäkseen ollut alkuperäisten kirjoitusten ja menetelmien tutkimista ja astrologian tekemistä näiden oppien mukaisesti. Nyt näyttää siltä, että ollaan valmiita jatkamaan eteenpäin, kehittämään astrologiaa alkuperäisten oppien mukaisesti. Perustavanlaatuinen filosofinen kysymys on, tulisiko astrologiaa harjoittaa vain niiden oppien perusteella, joita on onnistuttu pelastaa, jotka on varmistettu ”aidoiksi”. Kun hellenistisen ajan tekstejä on tutkittu, on saatu huomata, etteivät nekään ole aina yhteneväisiä keskenään. Yksi astrologi painottaa yhtä juttua, toinen on valinnut käyttöönsä hieman toisenlaisen menetelmän, eli riippuu aina näkemyksestä mitä pitää alkuperäisenä, oikeana tai totuutena. Astrologia elää ja muovautuu kaiken aikaa, ja meidän aikamme tekijät jättävät siihen omat jälkensä.
Palataan kysymykseen profektioiden jaksottaisesta toistumisesta. Tähän on antanut varsin kunnianhimoisen vastauksen slovenialainen astrologi Rok Koritnik. Hän on testannut profektioiden puuttuvaa palasta, miten erottaa eri aikoina tapahtuvat profektiot toisistaan. Koritnik on uskollinen hellenistisen astrologian menetelmille ja opeille, joita soveltamalla hän on rakentanut eräänlaisen yläkategorian vuosiprofektiolle. Koritnik kutsuu menetelmäänsä nimellä the Trails of the Stars, minkä voi kääntää tähtien poluiksi. Koritnikin menetelmä perustuu pidempien profektiojaksojen syklihallitsijaan, mikä seulotaan esiin ottamalla huomioon karttaa hallitsevan valontuojan ja sektin. Hänen metodinsa antaa käyttöön yksilöllisen oman kartan planeettasijainteihin perustuvan vuosisyklin, ja yhdistettynä vuosittain vaihtuvaan profektioon syklihallitsija osoittaa merkityseron kertautuvien profektiovuosien välille.
Luotan siihen että te lukijat ymmärrätte valintani jättää ruotimatta menetelmän oppeja seikkaperäisesti blogissani. Koritnikin teos, jossa hänen lanseeraamansa systeemi esitellään, on vielä varsin tuore, ja on mielekästä ohjata kiinnostuneet suoraan lähteelle. Teosta At the Turning of Years saa helposti nettikaupoista ja jopa siitä kotimaisestakin. Aion ottaa hänen ehdottamansa systeemin tarkastelun alle ja liittää vuositulkintoihini (linkki tulkintojen kuvauksiin ja hinnastoon), jotka perustuvat profektion osoittamiin planeettoihin ja joissa muutoinkin esittelen tarkkaan kunkin profektiovuoden asioita. Kun laskin itselleni syklihallitsijat ja niiden hallitsemat vuodet, sain heti ahaa-elämyksiä isojen teemojen toistumisista. Tähtien polut ovat tosiaan antoisia!
Avainsanat: perinteinen astrologia, Profektio, sekti
Astrologian Taika 
Vastaa