Hupsista vaan hellenistisen astrologian opintoni tulivat päätökseensä. Kolmen vuoden ihmeellinen astromatka on tehty ja se on ollut kuin reissu Kuuhun ja takaisin, monessakin mielessä. En ole vielä lainkaan sisäistänyt tätä, en ole edes opettajalleni antanut vielä palautetta tästä päättyneestä viimeisestä kurssista. On vaikea eritellä mitä opin kun kokonaisuudet ovat valtavia, mutta astrologia sinällään hyvinkin tuttua. Ensimmäinen vuosi oli rajuin muutoksen aika, ja kun opinnoissa käytiin läpi teoreettiset opinkappaleet, materiaalia oli runsaasti. Asiaa olisi riittänyt kahdellekin vuodelle. Toisena vuonna keskityttiin eniten ajanlaatuun, ja tänä viimeisenä vuonna tutkittiin alkuperäisiä opinkappaleita. Kaiken aikaa mukana kulki käytännön työ tulkinnoissa ja harjoituksissa. Jos jotenkin koettaisin summata tätä, ensimmäisenä vuonna muuttui maailmankuva, toisena ajankuva ja viimeisenä omakuva.
Suurin opintojen tuoma lahja lienee astrologian filosofisen ja spirituaalisen perustan ymmärrys. Vierastan edelleen käsitettä henkinen, siksi on vaikeaa edes käyttää kyseistä sanaa. Tyhjät padat kolisevat tulkinnoissa ilman tätä ja tulkinnoista puuttuu oraakkelin henki. Luulen että tämä on juuri se seikka, miksi niin moni on valittanut tulkinnan juonen tai synteesin tekemisen vaikeutta. Jos planeettoihin ei ole yhteyttä, ne eivät puhu. Tekniikan osaaminen ei anna vielä merkitystä. Näiden vuosien aikana oli myös mielenkiintoista päästä seuraamaan opettajani henkisellä polulla matkaamista aitiopaikalta; vain parin kuukauden jälkeen opintojen alettua hän sai vihkimyksen ja uuden nimen, ja tässä lopussa hän luopui yhteisöstään.
Ajanlaadun mittareista on käyttööni vakiintunut pari uutta menetelmää, ja varsinkin merkkivapautusten metodi tuntuu antoisalta. Lisäksi olen tehnyt paluuta Auringonkierroksen ottamisesta uudelleen mukaan, mutta nyt hellenistisen näkemyksen ohjaamana; tässä on tullut selkeimmin eroavaisuutta aikaisempiin tulkintoihini.
Oman astrologisen äänen (jos tällaista käsitettä on edes olemassa) löytämisestä puhuttiin toistuvasti tämän viimeisen vuoden tulkintojen ja harjoitusten yhteydessä. Etsimme tulkinnan tekemisessä oraakkelin hetkeä, oivalluksen pirskahdusta siitä mistä on kyse. Tämä on se maaginen hetki jolloin tulkinta ottaa suunnan, ja sitä voi jossain määrin kutsua intuitioksi. Kun tehtävistä nousseita ajatuksia purettiin, kävi selväksi ettei ole mitään yhtä ainutta tapaa tehdä tulkinta. Opinkappaleet antavat perustan, mutta näitäkin on monenlaisia, ja menetelmiä on runsaasti, jolloin astrologiasta muodostuu aina henkilökohtainen juttu. Astrologisia esikuvia voi työssään ”apinoida”, mutta vasta autenttisuus on se jokin mikä saa homman elämään.
Viimeisen vuoden opinnoissa olin ahkerasti mukana jokaisella luentokerralla. Olin oppinut sen verran aikaeroista siirryttäessä kesä- ja talviaikaan, etten enää haksahtanut luentojen alkamisajoissa. Pandemian rysähtäessä päälle tärkeysjärjestys ajankäytössä lutviutui hyvin, opinnot menivät muiden menojen edelle, ja ehkä viikonloppujen öille löytyy jatkossa jotakin muuta mielenkiintoista.
Kirjoituksen otsikointi on räikeän sarkastinen. Vaikka ohjatut ja viralliset opinnot ovat tällä erää lopussa, ei tämä tarkoita astrologian opiskelun lopettamista, mielen sulkemista uusilta asioilta tai kuvitelmaa kaikkitietävyydestä. Ajattelen ettei astrologiassa voi tulla koskaan valmiiksi. Aina löytyy jotakin tutkittavaa, harjoiteltavaa ja ajateltavaa.
Mihin seuraavaksi? Arkisessa työssä tulee olemaan ylellistä, että on taas aikaa keskittyä astrologian tekemiseen, tulkintoihin ja todennäköisesti aina jossain välissä näihin bloggauksiin. Kirjallisten tulkintojen tilauksia saa siis sataa ovista ja ikkunoista, ja voin taas tehdä myös puhelimen kautta jutustelevampia tulkintoja, joissa useimmiten avataan jotakin tiettyä pulmaa. Tällä hetkellä olen intomielisesti astrologiaa täynnä, ja mieluiten suuntaan tämän tekemisen virran ja tarmokkuuden asiakastöihin, joita varsinkin parin ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana jouduin karsimaan. Te lukijat ja astrologian käyttäjät voitte kertoa mitä tarvitsette ja haluatte, millaisia juttuja blogiin, millaisesta astrologiasta on teille hyötyä tai mikä olisi hauskaa. Todennäköisesti jaan jotakin pientä Facebookin sivullani, tervetuloa sinnekin jutustamaan astrologiasta (muilla sosiaalisen median alustoilla en ole, en usko että haluan käyttää aikaa näihin enempää).
Suosittelen lämpimästi ja kannustaen astrologian opintoja ulkomaisilla kursseilla, jos kielitaito ei ole esteenä. Opettajan johdolla käytyjä kokonaisuuksia ei voi verrata sirpaleiseen luentotarjontaan, ja varsinkin perustietojen eheys on arvokasta. Opittua on myös tärkeää päästä testaamaan harjoituksissa, sillä vaikka itseopiskellen asiat voivat tuntua selkeiltä, on parempi että opettaja osoittaa sen mikä ei ole vielä sisäistetty kuin että asia napsahtaisi kenellekään eteen tulkintatyössä.
Olin epämääräisesti ajatellut, että opintojen lopussa voisin tuntea oloni tyhjiin puserretuksi, uupuneeksi ja yhden aikakauden loppumisen vuoksi sekä opiskelukavereista etääntymisen takia kaihoisaksi. Oikeastaan hämmästyttää miten intoa piukassa olen, mutta näin talven alussa olen kiitollinen mielen virkeydestä. Polku näyttää avoimelta, mutta ei se mitään. Mitä teidän elämäänne kuuluu?
Vastaa