Antiikin ajan astrologiaa tutkiessani yksi kiehtovimpia seikkoja on ollut daimonin käsite. Olen pyöritellyt aihetta kaiken syksyä, ja matkan varrella muuttanut käsitystäni siitä kokonaan. Tahdoin kuitenkin kurkistaa kanssanne henkimaailmaan, vaikka mielipiteeni saattaa edelleen muuttua kun ehdin opiskella tästä lisää.
Daimon esiintyy klassisen kauden filosofin Platonin teksteissä Er soturin myytistä. Er menehtyy taistelussa, matkaa tuonpuoleiseen, mutta palaakin takaisin kertomaan mitä tapahtui. Kun sielu on jättänyt maallisen kehon, se valitsee uuden elämän eli kohtalon. Valintaa tulevasta elämästä sielu pohjaa aikaisempaan kokemukseensa. Maanpäälliseen vaellukseen sielu valitsee kumppanikseen ja ohjaajakseen henkioppaan, jota kutsutaan daimoniksi. Matkalla uuteen elämään juodaan unohduksen virrasta, jolloin muistista katoaa niin aikaisemmat kokemukset ja opit kuin tieto valitusta elämänkohtalosta. Daimon sen sijaan muistaa kohtalon, ja henkioppaan tehtävänä on katsoa, että kohtalo tulee täytetyksi.
Daimon on opastaja ja luotsaaja, ja mielestäni enemmän peräänkatsoja kuin kristillisessä mielessä suojelusenkeli tai varjelija. Kaitsijan rooli voisi istua henkiolennolle paremmin. Daimon voi vakuuttaa ja antaa sisäistä varmuutta ihmiselle, kun hänen tekemänsä valinnat vievät tätä valittua kohtaloa kohti. Yhtälailla daimon voi luoda epävarman tai tyytymättömän olon, jos ihmisen elämä ei tunnu omalta ja tarkoituksenmukaiselta. Kunkin kohtalo tai elämänkulku on sellainen millainen matka on tullut valittua, ja koska elämään sisältyy kaikenlaista, on daimonia vaikea mieltää yksinomaan suojelusenkeliksi. Missään nimessä se ei kuitenkaan ole demoni, vaikka käsitteen nimi on samankaltainen. Selkeimmin daimonin rooli näkyy esimerkiksi luovuuden tai kutsumuksen ohjaamissa elämänpoluissa; ihmistä piiskaa vimma tai palo johonkin. Daimon on se henki mikä ajaa toteuttamaan omaa ideaa, eli täyttämään kohtaloa.
Astrologiassa daimonia on yritetty monin keinoin naulita syntymäkartalle, esimerkiksi siten että daimon on hengenarpa, lot of Spirit jota toisinaan kutsutaan lot of Daimoniksi. Tässä kohdin ajatteluni eroaa, sillä mielestäni Auringon arvalla on toisenlainen rooli kartalla. Katsantoni mukaan ei ole loogista, että daimon toimisi hengenarvan kautta, koska hengenarpa kuvaa tietoisuutta – miten voisimme tehdä tietoisia valintoja jos emme nimenomaan ole tietoisia kohtalosta. Mutta hengenarpaa kannattaa tietysti aina tutkia kartalta, se on Kuun arpakohdan onnenarvan vastinpari, joka löytyy kartalta yhtäläisen astemäärän etäisyydeltä horisonttiakselista kuin missä onnenarpa sijaitsee. Monista astrologisista karttaohjelmista löytyvät nämä tärkeimmät ihmisen osasta kertovat arvat.
Iamplikhos, neoplatonista filosofian koulukuntaa edustanut 200–300 lukujen taitteen ajattelija on daimonista esittänyt, ettei daimon ole yksittäinen tekijä taivaalta tai elollinen elämänmuoto, vaan että daimon edustaa koko kosmoksen henkeä. Yksittäisen kartankohdan, arvan tai nousumerkkiä hallitsevan planeetan sijasta kiinnitän mieluummin katseeni koko syntymäkarttaan. Se näyttää syntymän hetken kuvaamana elämää, ja siitä on luettavissa kohtalo, eli millainen elämänpolku ihmisellä on. Hellenistisen ajan astrologit painottavatkin, että astrologian tarkoitus on selvittää kohtalo. Se mikä kartassa on huomionarvoista tai painokasta, tai millaiset asiat kunakin ajankohtana nousevat päällimmäisiksi, osoittavat mikä kohtalo on. Tästä olen saattanut ennemminkin mainita, kun nykyisin kohtalo sanalla tuntuu olevan vääristynyt mielleyhtymä jostakin ikävästä tai pahasta. Jos kohtalo-sanan käyttäminen kirpaisee, sen voi ajatella myös elämäntarkoitukseksi. Jos palaamme Er-soturin myyttiin, sielulle tarjolla olevat kohtalot ovat paketteja, jotka sisältävät moninaisia asioita. Jokin kohtalo voi osoittaa runsasta maallista mammonaa, mutta kaupanpäälle tulee toisenlaisia harmeja, esimerkiksi yksinäisyyttä tai sairautta. Joku jetsettiin kyllästynyt sielu saattaa ennemmin valita yksinkertaisen ja hiljaisen elämänkaaren kuin näkyvyyttä, huomiota ja mainetta. Nämä ovat kaikki asioita jotka näkyvät syntymäkartan kokonaisuudesta.
Jotkut ovat hyvinkin kiinnostuneita kohtalostaan, tai elämänsä tarkoituksesta tai suunnasta, kyselevät mitä ovat tulleet tekemään elämässään, ja mielestäni tällaiset kysymykset kuvastavat keskustelua oman henkilökohtaisen daimonin kanssa. Paljon on ihmisissä heitäkin, jotka eivät näytä kyseenalaistavan tai pohtivan valintojaan tai elämänsä merkitystä. Ehkä daimon hoitaa tehtävänsä näidenkin ihmisten kanssa ja saa heidät elämään valittua osaansa.
Minusta on kiehtovaa katsella syntymäkarttoja ja pohtia miten ihmisen elämä näkyy kartasta. Moderni aikamme korostaa yksilön erityisyyttä, mutta taidamme olla ihmisinä lopulta hyvin samanlaisia, kaikki samasta tähtipölystä tehtyjä. Elämä sen sijaan on ainutlaatuinen, kuten siitä kertova syntymäkarttakin. Oman kohtalon selvittäminen on varmasti elämänpituinen tehtävä, mutta elämän suuntaa voi koettaa löytää pitkin matkaa. Syntymäkartan analysointi, miltä elämä näyttää, on tavallaan ”helppoa”. Jos kyselet itseltäsi miksi olet tässä elämässä, antaako henkioppaasi vastauksia? Joulunpyhinä saattaa löytyä kiireetön hetki miettiä mihin daimonisi sinua lykkää. Rauhaisia joulupäiviä teille!