Viikonloppu on lauantaiyönä

29.9.2017

Astrologisessa ajanlaadussa olemme edelleen tiukasti Pluton pysähdyksen ajassa. Myöhään torstaina illalla oli pikkumustan planeetan käännöksen keskikohta, ja nyt odotellaan liikettä eteenpäin. Kuu valaisi perjantaina aamutuimaan Pluton stopin tunnelmaa kauriissa ja toi sen pakottavuutta arkeen. Ehkä olemme kiihkeimmän transformaation ytimessä.

Kuu jatkaa kauriin lopussakin ajan keskeisimpien teemojen korostamista. Jupiterin ja Uranuksen vastakkaisuus on yhä erittäin tärkeä voima tässä ajassa; vielä tämän viikonlopun älylliset ja idealistiset nuoret kapinalliset ovat asteen etäisyyden sisällä toisistaan. Planeettojen vapautumisen riemu ja eteenpäin kurottamisen tahto purkautuvat Kuun kautta vahvimmin lauantain puolella yötä kahden ja kolmen välillä. Maltetaanko ollenkaan nukkua? Kolmen jälkeen Kuu tulee kurssittoman kulun asteisiin, kunnes siirtyy vesimieheen lauantaina aamulla vähän ennen kahdeksaa. Voimme virittää elämän tutkimuslaboratoriot taas esille, tarkastella ja miettiä maailman menoa, etsiä hengenheimolaisia ja verkostoitua. Saatetaan myös mennä vastavirtaan, tehdä erilailla ja yksilöllisesti.

Muutakin mielenkiintoista tapahtuu ja alleviivaavasti miltei samaan aikaan kuin Kuu muistuttaa isosta vastakkaisuudesta. Venus neitsyessä tulee vastapäätä Neptunusta kolmen aikoihin lauantaina aamuyöllä, eli vain muutamaa minuuttia aikaisemmin kuin Kuun neliö Jupiterille tarkentuu. Passivistit pallottelevat herkkiä teemojaan. Ihmissuhteissa on mahdollisuus kauniiseen, ylimaalliseen rakkauteen, mutta ehkä muistamme tiedostaa pettymyksen vaarat. Venuksen oppositio Neptunukselle korostaa taiteellisia elämyksiä, kenties henkisen ja mystiikan mieltymystä. Tässä ajassa on kuitenkin vahvempia energioita olemassa kuin tämä, ja se pitää tiedostaa ja etsiä jos haluaa tätä toteuttaa. Venus ja Neptunus eivät tungettele, mutta hiljaisina kavereina ovat oikein suloisia ja miellyttäviä.

Ja edelleen samoihin aikoihin, lauantaina aamuyöllä, Merkurius on päättämässä oman merkkinsä kulkua ja siirtyy vaakaan. Kauniit ajatukset tosiaan kukoistavat kun Venuksella ja Merkuriuksella on keskenään merkkitason lukutaito toisiinsa nähden, vastavierailu. Ehkä Merkurius vaa’assa auttaa meitä todella liikkumaan kohti toista, ei vain ajatuksen tasolla, ja korostaa mahdollisuutta ymmärtää toisten kantoja. Pistetäänkö popot vaihtoon ja kokeillaan miltä elo tuntuu jonkun toisen saappaissa?

Mainokset

Tiukasti sisään

22.9.2017

Viikonlopun vaaka-Kuu täräyttää heti perjantaina iltapäivällä aktivoimalla Jupiterin ja Uranuksen tiivistyvän vastakkaisuuden. Voi teitä, jotka joudutte pysymään velvollisuuksissa, ettekä saa riehaantua vapaudentunteesta. Toivottavasti tuntuu hetken kivalta, hyvältä ja uudelta. Iltaa kohti kurssiton Kuu saa kierrokset alas ja perjantaina illalla otamme vastaan skorpionin kuunajan. Se on tumma, syvä ja intohimoinen, ytimeen pureutuva, kiihkeä ja ehdoton. Ehkä syvyys on myös tuloksellisuutta, sitkeyttä ja omistautumista. Ehdottomasti sellainen henkisen kantin Kuu.

Aurinko siirtyy vaakaan myöhään perjantaina illalla ja merkkaa Syyspäiväntasausta. Päivä ja yö henkäisevät tasatahtiin, ja tästä lähtien yö voittaa aina enemmän. Ei anneta periksi vaan iloitaan me-hengestä, sosiaalisista virikkeistä ja yhdessä tekemisestä. Vaakaa merkkinä täytyy pohtia pian lisää!

Ollaanhan me kaikki hoideltu taiten se viimeviikonloppuinen Merkuriuksen ja Marsin combo? Merkurius viilettää jo pidemmällä neitsyen opeissa ja asiayhteyksissä, mutta Mars saavuttaa vasta nyt vastakkaisuuden Neptunukselle. Homma kerääntyy juuri nyt ja on tarkimmillaan myöhään sunnuntaina illalla. Tämä ei sitten ole kaikkein helpoimpia mahdollisia kartan aktivoijia (jos teillä on esimerkiksi kartallanne tekijöitä 12 asteen tienoilla). Hienoa olisi, jos ilmenisi hyvää tekevinä aloitteina tai henkisyydessä myönteisellä tavalla. Ongelmaa saattaa näkyä aloitteellisuuden katoamisena, epävarmuutena, vitaalisuuden alenemisena. Rähinäviinaa ei sitten ota kukaan, sovittu?

Ei, en unohtanut ajan tärkeintä seikkaa, vaan jätin sen sokeriksi pohjalle (vaihtoehtoisesti katkeraksi kalkiksi). Pluto on pysähtynyt, eli viettää tällä samalla asteella ja kaariminuutilla 16’51 Kaurista Maasta katsottuna käännöksen bakkanaalia aina 6. lokakuuta asti. Somasti skorpionin Kuu vahvistaa juuri nyt pysähtyneen Pluton vahvoja tunnelmia. Tämä syksyisen seisahduksen aika tuntuu enemmän Plutolta, kun maa valmistautuu lepojaksoon – tai onhan keväällä vahva uudestisyntymän tuntu; viimeksi huhtikuun puolenvälin jälkeen Pluto oli samalla tavoin stopissa. Nyt kuitenkin tuntuu korostetusti sisimpään suuntaamiselta ja piilottautumiselta. Vahvan Pluton teemoja ovat esimerkiksi psyyken syvyydet, muodonmuutokset, pakkotilanteet, salaisuuksien pito tai paljastuminen, väkivalta ja terrori. Pluton s(station)-tila on ryskymällä romahtamista, jotta tilaa tulisi uudelle. Ajan vahvoista teemoista huolimatta voimme silti olla vastuullisia ja tyyniä omissa valinnoissamme ja teoissamme.

Syvää viikonloppua kaikille!

Analyysin aika

15.9.2017

Arviointi ja kriittisyys vahvistuvat tulevina päivinä. Auringon ja Saturnuksen kulma on jo näyttänyt totuutta mistä on kyse, ja tahti kiihtyy. Tätä ennakoin jo viime viikolla – Merkuriuksen ja Marsin ”kohtaus” neitsyessä on nyt käsinkosketeltava. Mahdollista on, että saadaan tilaisuuksia tehdä ja toimia niissä asioissa, joita elokuinen pimennys osoitti. Tämä on terävän ajattelun ja pistävän sanansäilän energiaa. Tarkka kontakti on lauantaina illalla, mutta yhteisenergia on olemassa ennen ja jälkeen tuon hetken useita päiviä. Nyt ei pelkästään pohdita, aika kysyy tekemistä ja korjaamista. Olisin toivonut näistä prosesseista yksinkertaisempia, mutta ei – planeettapari lähestyy vastakkaisuutta Neptunukselle, mikä saattaa sekoittaa pasmat ja lieventää kritiikiltä terää ohi kohteen. Merkurius ilmentää vahvimmin mielikuvituksellisia aatoksia keskiviikkona, ja Marsin osalta koitos tiivistyy seuraavalle viikonlopulle. Vaikka Merkuriuksen ja Marsin energioissa olisi hurjasti potentiaalia saada aikaan, hieman mietityttää vanhan Kuun aika juuri nyt. Sen sävy on lähempänä Neptuniaanista vetäytymistä näinä viikonlopun ja alkuviikon päivinä. Keskiviikkona, juuri kun Merkurius on tarkimmin kontaktissa Neptunukselle, saadaan neitsyen Uusi Kuu ja intoa aloittaa taas. Tätä sietää tuumia.

Viikonlopun tunnelmia aluksi ilmentää ravussa kulkeva Kuu, joka saattaa vetää hernettä nenuun ajassa rakentuvasta vapautumisen ja uudistumisen teemasta. Jupiter yhä kirii lähemmäksi vastakkaisuutta oinaassa perääntyvään Uranukseen. Ravun Kuu on sillä lailla itseään täynnä, että kokee paineen kohdistuvan juuri itseen, minuun. Ehkä tunteet pitää purkaa tuiskahduksella, nyyhkinnällä ja itsesäälin kuohahduksella, jotta kulmien jälkeen saadaan rauhoittua (koska Kuu jää kurssittomaan kulkuun, eikä tänä aikana ole hyvä ajankohta laittaa tuottoa ja kasvua kaipaavia asioita alkuun). Lauantain puolella aamuyöllä Kuu siirtyy leijonaan. Juhlaa, loistoa, lämpöä, kutsumusta ja draamaa, näistä rakentuu varsin mielenkiintoinen aika.

Tulevan viikon kriittistä linjaa vahvistaa Venuksen siirtyminen neitsyeen keskiviikkona aamuyöllä. Venus ei pidä merkin paineesta tehdä ja touhuta. Voi olla hyvä tiedostaa, mikä esimerkiksi toisten kohtaamisessa hermostuttaa, tai miksi ei ole tyytyväinen oikein mihinkään. Tämän tietäen, nautitaanko vielä luvan kanssa tänä viikonloppuna, kun Venus ja Kuu ovat rakastavassa leijonassa?

Aistimmeko jo Pluton pysähtymisen tuomaa painetta, kiristystä, intensiivisyttä (en ole varma tulisiko tämä lukea yhtä kuin tuskaa ja kipua), sillä hidas tekijä on ajan tasolla voimakas, ja nyt Pluto on se kaikkein hitain. Yhden tarkastelutavan mukaan voidaan tulkita, että Pluto pysähtyy ensi viikon torstaina illalla, ja pysyy pysähdyksissä tästä kaksi viikkoa. Porautumisen aikaa luvassa.

Viikonloppuna siis teräviä hampaita kuten hailla, mutta huomatkaa myös se taustan epäselvyys..

Voimaa!

8.9.2017

Kun pitkään on kuohunut ja paukahdellut taivaan energioissa, kaipaisi vaihteluksi tyventä, rauhaisaa ja seesteistä. Saadaanko edes hetkeksi leppoisaa ja lokoisaa? Jos mahtavissa kuvioissa helpottaa, jotakin pientä potkua riittää vielä tällekin viikonlopulle.

Merkuriuksen tämänkertainen peruutus selvittiin ja suoritettiin, mutta pikku vilperi kulkee vielä varjoalueella, jos näin haluamme tulkita. Retrojakson vaurioissa saattaa yhä riittää paikattavaa. Tänä viikonloppuna Merkurius pysyy ärsyttävän pitkään leijonan viimeisellä asteella – aivan kohtuuttoman kauan hitaassa liikkeessä ollessaan. Ilmaisua ja esitystä saadaan karmallisestikin analysoida, kun Merkurius perjantaina aamusta liikahti kriittiselle asteelle, ja siirtyy takaisin omaan merkkiinsä neitsyeen vasta sunnuntaina aikaisin aamulla. Neitsyessä Merkurius kirittää Marsia kiinni, ja toivotaan, ihan rukoillaan, että planeettojen kohtaaminen olisi nyt rakentavampi kuin se viimeksi leijonassa oli (siellä Auringonpimennyksen huudeilla).

Viikonlopun voimateema saadaan Auringon kulmasta Plutolle, neitsyestä kauriiseen, eli kulma on parhaimmasta päästä. Pluto alkaa jo hidastaa liikettään, kun se kuukauden vaihteessa stoppaa pariksi viikoksi päättääkseen perääntymisjaksonsa. Saattaa siis olla Pluto, joka olisi kulmassa vahvoilla. Aurinko ja Pluto ovat keskenään mielenkiintoinen pari, kun ovat niin monessa asiassa vastakohtia. Aurinko on kirkas ja loistava, Pluto musta ja pimeä. Aurinko on esillä, Pluto piilossa. Molempia yhdistää voima: Aurinko on alkuvoimainen ja elinvoimainen, Pluto uutta synnyttävä ja muotoa muuttava. Molemmilla on tahdonvoimaa, mikä maamerkeissä lienee tyyliltään vakaata ja sitkeää. Ehkä taivaan kulmassa ei tällä kerralla ole kyse äärimmäisyyksistä ja adrenaliinihuumasta, vaan rakentavasta tahdosta. Suosittelen käyttämään tämän väkevän voiman, ja uskaltaisikohan julistaa lottovoittajiksi he, joilla omalla kartallaan on tekijöitä härän 16-17 asteissa. Tarkimmillaan Auringon ja Pluton kolmio on lauantaina iltapäivällä yhden-kahden välillä. (lisää luettavaa Auringon ja Pluton kulmista linkistä)

Potkun tuohon kirkkaanmustaan kulmaan antaa Kuu, joka pyrähtelee ja ponnistelee oinaassa. Kuu sattuu olla Auringon ja Pluton kulman aikaan juuri tavoittamassa Uranusta oinaan lopussa, eli ylityksen räjähtävyys pakkautuu ja tiivistyy juuri lauantaille iltapäivään. Ylitystä vauhdittaa vastapäätä manööveriä seuraava Jupiter, joka siis hiljalleen liukuu lähemmäksi vastakkaisuutta Uranuksen kanssa (Freedom! 28.9. -samana päivänä kun Pluto pysähtyy!). Uranukselta kuului muuten uutisia, että sen kuut ovat törmäyskurssilla.. Meidän Kuumme jää hetkeksi huokaamaan oinaan merkkiä loppuun lauantaina neljästä noin puoli kahdeksaan illalla, jolloin se pääsee ihanaiseen, suloiseen, makoisaan härkään. Herkutellaanko sunnuntaina?

Ensi viikon suurin varoitus koskee Auringon seuraavaa kulmaa, jossa otetaan aktiivisesti mittaa Saturnuksen kanssa. Kontrollointi- ja järjestyskysymyksiä siis riittää pidempäänkin, ei vain Pluton kanssa. Valaisija ja ankeuttaja ottavat mittaa toisistaan torstaina aamulla, joten kyllä alkuviikosta jo kertyy huolehdittavaa, nöyrryttävää ja pakosti rakennettavaa.

Mutta tänä viikonloppuna – tehkää mitä tahdotte!

PS. mitähän enteilee, kun tämä enimmäkseen Plutoon keskittynyt päivitys oli 666. ajankohtaispäivitys…

Puhtaasti neitsyestä

2.9.2017

Auringon kulkiessa meidän pallonpuoliskollamme syksyä valmistelevassa neitsyessä on aika tarttua tämän merkin piirteisiin. Maan elementin muuttuvassa merkissä on sisällään ristiriitaisuutta, mikä tahtoo aina näissä muuttuvissa merkeissä kärjistyä. Elementtinä maa on rakentava, vakaa ja johdonmukainen, laatuna muuttuva kuten nimensäkin ilmoittaa, etsivä, vaihtava ja toisenlaiseksi tuleva. Neitsyessä muutos näyttäisi siksi olevan perusteellisempaa kuin muissa muuttuvissa merkeissä.

Kaikista merkeistä meillä on stereotyyppisiä mielikuvia, ja joskus ne auttavat oivaltamaan merkin keskeisimmät teemat. Tyypittely kuitenkin aina latistaa kokonaisuuden rikkautta. Jos neitsyt nillittää ja nalkuttaa mielestämme, on hyvä laajentaa omaa aktiivista sanoitusta merkin kuvauksissa. Neitsyt on parantajamerkki, jossa pyritään korjaamaan, huoltamaan, hoitamaan ja samaan paremmaksi. Neitsyttä olen tituleerannut kaikista merkeistä kehityskelpoisimmaksi, koska sillä on tahto pystyä parempaan. Tässä mielessä on hyvin mielenkiintoista ajatella, että kasvun ja laajentumisen planeetta Jupiter ei tässä maastossa oikein viihdy. Ehkä tämä juontuu enemmän siitä, että neitsyt kuvastaa pienuutta, yksityiskohtaa, ja Jupiter kysyy laajoja horisontteja (jollaisia se sitten saa esimerkiksi neitsyen vastamerkissä kaloissa, äärettömyyden tilassa). Neitsyessä kehitys perustuu tietoon, sen analysointiin ja käytäntöön. Tekemällä oppii, ja siksi tässä Merkuriuksen hallitsemassa merkissä tulee olla liikettä ja toimintaa, mutta yhdistyneenä ajatteluun. Teoriaa ei jätetä soveltamatta. Neitsyessä negatiivisimmillaan parempaan pystymisen tarve johtaa täydellisyydentavoitteluun. Sen huomaaminen, että kasvettavaa on, saattaa tuntua masentavalta ja omanarvontuntoa alentavalta. Neitsyessä voi olla melkoinen annos yksisilmäisyyttä, koska sen ominaisuutena on tarkastella yksityiskohtia; näin voi jäädä iso kokonaisuus hahmottamatta. Yhteen asiaan takertuminen on usein juuri sitä neitsyen nillitystä. Perfektionismissa nimenomaan suhteellisuudentaju on kärsinyt.

Neitsyessä isoin kasvunpaikka saattaa olla tiettyyn yksinkertaisuuteen tyytyminen. Toki neitsyt on merkeistä se kaikkein vaatimattomin, mutta tämä ei tarkoita arvottomuutta. Käsitteenä neitsyen kohdalla puhun mieluummin puhtaudesta. Neitsyen tulisi tavoittaa asioista (elämästä) se kaikkein olennaisin yksityiskohta, jota tulee vaalia puhtaana. Hiukan samoin kuin toinen asiallinen maamerkki kauris, neitsyt kirkastaa, tiivistää ja kiteyttää, mutta prosessina tämä saattaisi olla juuri puhdistamisen kautta. Neitsyt poistaa epäolennaisen, niin että jäljelle vaan pelkistetty, yksinkertaistettu, simppeli ja siksi helppo; yksinkertainen on yleensä kaikkein toimivinta. Kuten meillä ihmisillä on tapana, me vertaamme itseämme ja aikaansaannoksiamme toisiin. Neitsyen pelkkyys voi vaikuttaa köyhältä, arkiselta ja mielenkiinnottoman vaatimattomalta kun sitä vertaa muuhun, mikä on krumeluurista, näyttävää ja monikerroksista. Puhtautta ei välttämättä arvosteta, vaikka se toimisi. Ja puhtaudella tässä tarkoitetaan symbolista neitseellisyyttä (pilaantumattomuutta, korruptoitumattomuutta, turmeltumattomuutta) eikä sitä, minkä kärjistyksistä neitsyestä opimme – että se huhtoo mopin ja imurin varressa alituiseen. Ja silti samaan hengenvetoon voin todeta, että neitsyt silti on merkeistä se, joka haluaa lian pois. Ei ehkä sen vuoksi, että näyttäisi esteettisemmältä tai komeammalta kuin naapurilla, vaan siksi ettei paha syövytä; hygieniasyistä.

Neitsyen merkin teemoja ja näiden ilmentymisen tapoja voi pohtia oman kartan kautta. Silloin ne tulevat oman elämän tärkeiksi rakennusaineiksi, jos neitsyessä on kartan kulmakiviä Aurinko, Kuu tai nousuakseli. Miten te löydätte puhtauden, vaatimattomuuden ja yksinkertaisuuden periaatteet sieltä, missä kartallanne neitsyttä on? Mistä merkin vähemmän toivotuista piirteistä kärsitte juuri tällä kartan alueella? Ja onko siellä myös tapahtunut oppimista ja kasvua?

Outoa sumua

1.9.2017

Taivaan energioista on taas tarjolla sellaista settiä, että väistämättä tulee mielihalu pistää pää pussiin, paeta sängyn alle tai ainakin vetää jeesusteippiä suun eteen. Voidaan siis toivoa, että ensikauhistelu pettää, ja ajan sävyjä saatetaan käyttää rakentavastikin. Ja taivaalla tosiaan rakentuu taas.

Kuun kulkiessa kauriissa on perjantaina illalla edessä Pluton ylitys. Eikä tämä ole vielä mitään! Vielä enemmän saattaa ajan tuntu kärjistyä silloin kun Kuu jää kurssittomaan tilaan kovasta kulmasta Uranuksen kanssa lauantaina illalla. Taivaalla räsähtää hetkellinen Thorin vasaraksi nimetty kuvio Kuun, Auringon ja Uranuksen kesken. Kun ollaan kauriissa ja Kuu sellaisessa tilassa, ettei oikein auttaisi toimeenkaan ryhtyä, tuntuu tämä hakkaus ja salamointi ikävältä ajatukselta. Samaan aikaan Kuu on perin hankalasti vinksallaan Merkuriukseen ja Marsiin nähden (kohta lisää tästä kaksikosta). Toivottavasti tunnelma helpottaa siitä kun Kuu siirtyy matkaamaan vesimiehessä ilta-yhdentoista aikoihin; sitten osataan katsoa asioita laajemmasta perspektiivistä.

Merkurius on siis perääntynyt leijonaan (näin kävi torstaina illalla ja ainakin meillä iski totaalisen nettinäkymättömyyden samaisella hetkellä!), eikä olisi ihme vaikka sen leijonassa olleen Auringonpimennyksen sato kukkisi tämänkin vuoksi nyt rehevästi. Nyt juuri tiivistyy Merkuriuksen ja Marsin kohtaaminen leijonan lopussa, ja huipussaan ylitys on sunnuntaina päivällä. Marsin korskeus, uho ja voimantunto saattaa viedä retroilevaa Merkuriusta kuin litran mittaa, silloin kun pitäisi hiljentyä pohdiskelemaan itsessään rakastavuuden teemoja. Mars voi kipuilla ihan keskenäänkin, sillä se kulkee leijonan viimeistä astetta sunnuntain myöhäisestä illasta ensi tiistain aamuun. Tulee mielikuva ”man-flu” missä uikutetaan kauheasti kaikenlaisen suhteellisuudentajun menettäneenä. Tehkää te toki ajanlaatua tietoisemmin, varsinkin jos leijonan viimeisellä asteella on oman kartan kautta merkitystä.

Rakentuvista, kerääntyvistä ja tiivistyvistä teemoista lisää, sillä sumu tihenee. Aurinko neitsyessä tulee vastapäätä Neptunusta. Nämä viikonlopun päivät ovat juuri aktiivisinta aikaa tämän ihanuuden kanssa, kun kulma tarkentuu ensi tiistain aamuun (juu, silloin juuri Mars suunnittelee merkinvaihtoa neitsyeen..). Jos joskus ei nähdä eikä millään tajuta, se on juuri tällaisina hetkinä kun Neptunus kirkastuu. Paremman puolen tarjontana voisi olla suloista fantasiaa, luovuutta, ylimaallista rakkautta ja henkisyyttä. Vaan mitenkähän on, kun Auringon ja perääntyvän Merkuriuksen välillä on sujuva yhteispeli merkkien välillä? Uhka vai mahdollisuus, taas saamme käyttää vapaata tahtoamme.

Lisävoimiksi kartalle jää hiljalleen itsestään ilmoitteleva Jupiterin vastakkaisuus Uranukselle (vapaus tempoilee esiin syyskuussa!) sekä melko lailla ylhäisessä yksinäisyydessään seikkailevat Venus leijonassa ja Pluto kauriissa. Kaikki tuo yllä kuvattu ajanlaatu on silti suhteellisen tavanomaista ja normaalia sävyjen vaihtelua, joten ryömitään kaikki piiloistamme – hauskaa viikonloppua!

(todennäköisesti olen nettimotissa, tekniikka pettää ja mistähän syystä, mutta liityn vilkkaaseen keskusteluun heti kun mahdollista)

Yksinäisten sydänten kerho

25.8.2017

Pysähtyneen Saturnuksen viikonloppu saattaa monesta tuntua kurjalta; painostavalta, raskaalta, vaativalta, uuvuttavalta. Tämä ei ole helppo ajan energia, koska siinä on korjaamisen ja pyrkimisen sävyä. On sellaista mitä vanha-kansa sanalaskuissaan tietää: työ tekijäänsä kiittää. Miten vahvan Saturnuksen saisi palkitsemaan? Tekemällä, yrittämällä, kurottamalla – Saturnus ei pidä laiskottelusta, luovuttamisesta, epämääräisyydestä. Pitää jaksaa, tehdä velvollisuutensa, täyttää normit ja säännöt, tehdä vuoro loppuun.

Saturnuksen otteen vaimenemista voitte tunnustella ensi viikon mittaan. Kyllä tämä muutaman päivän ottaa ihan varmasti, kun eteenpäin käännöksen keskikohta on perjantaina. Voi olla viikko, mutta ehkä joku selviää lyhyemmässä ajassa. Jos todistus näyttää kymppiplussaa, voi muuttua iloksi jo jossain vaiheessa viikkoa.

Toinen suuri astrologinen juhlanaihe on Merkuriuksen uuden kierroksen alku, aamutähdeksi syntymä. Tämä tapahtuu siten, että perääntymisvaiheessaan oleva Merkurius ylittää Auringon. Nyt tämä tapahtuu Merkuriuksen omassa merkissä neitsyessä noin 4 asteessa ja lauantaina myöhään miltei puolenyön aikaan. Merkurius on tästä lähtien sävyltään asiallinen, täsmällinen, opettava, huolellinen, analyyttinen. Puhtoinen Merkurius ei jätä tilaa likaiselle mielikuvitukselle. Neitsyestä alkunsa saava Merkuriusjakso on planeetalle mieleinen, ja voi osoittautua aktiiviseksi Merkuriusajaksi, ja voisi olla suotuisa esimerkiksi opiskeluille. Jaksoa kestää noin joulukuun puoleenväliin, jolloin saamme sitten jousimiehen sävyssä taas uuden Merkuriuksen.

Venus on merkinvaihdoksessa ravusta leijonaan, ja saattaa jollakin tavoin kipuilla ja oireilla, olla ihan synnytystuskissa. Venuksen kulma Uranukselle lykkää irti, tuuppaa reunan yli, irrottaa otetta ovenkarmeista. Vaa’an loppuun parahiksi ehtivä Kuu nostaa esille siirtymäriittiä; Venukseen kerääntyy painetta olla aktiivinen, tehdä päätös ja ratkaisu, mikä ei oikeastaan ole planeetalle itselleen erityisen luonteenomaista. Odotukset saattavat saada Venuksen ravun viimeisellä asteella kokemaan epämukavuutta. Johtaako tämä taas pimahduksiin ja yllätyksiin esimerkiksi ihmissuhteissa, jää nähtäväksi, ja teille teoissa hallittavaksi. Lauantaina aamulla puoli kahdeksalta Venus siirtyy leijonaan, ja tämä on hyvä hetki tunnustella raukeaako tuska merkinvaihdoksesta (= tuntuuko Venuksen ja Uranuksen neliö enää merkkirajan yli).

Kuun viikonlopun tähtihetki on ihan heti perjantaina alkuillasta. Mitäs isoa ja kivaa ylitettävää siellä vaa’assa onkaan? Kuun kurssittomuus on lyhytaikaista Uranuksen innostavan opposition myötä, lauantain aamupäivä noin ysistä puolille päivin. Skorpionin Kuu lauantaista lähtien on varautuneempi, yksityisempi ja syvyyttä kysyvä. Jos Venus leijonassa oireilee yhä Uranuksen kulmasta, on Kuulla draamaa tarjottavana. Saturnus hillitsee ja kontrolloi, mutta älkää liikaa itseänne ruoskiko.

Eräänlainen leimahdus ajassa saattaa tulla myös Marsin ylittäessä Kuun yläsolmua leijonassa. Tällaisen voisi katsoa suotuisaksi ajaksi ryhtyä toimeen ja aktivoivan kollektiivisesti. Yläsolmu kuvastaa tavoitetta ja suuntaa, sitä mihin pitäisi suunnata, johtotähteä. Onko Marsin kanssa suunta aina hyvä ja suotuisa, keinot parhaat? Tätä voidaan pohtia. Siltä näyttää, että yksilöllisiä eroja on saada Mars toimimaan rakentavasti.

Mielenkiintoinen ilmiö juuri tähän aikaan on Neptunuksen jääminen ilman olennaisimpia kulmia eli aspektittomaksi; vain hetkellisesti skorpioniin siirtynyt Kuu on kulmassa sunnuntaina yhden aikoihin. Aspektiton planeetta voi olla vahva, sellainen omassa liemessään kiehunut, tiivistynyt ja kiteytynyt – eli olla juuri sellainen miten Saturnus toteutuu. Kun Saturnus pysähtyneenä on erityisen vahva samaan aikaan (ja todennäköisesti paljon Neptunusta merkittävämpi ajanlaadussa nyt), tulee näistä tuntuma yksinäisyydestä, vetäytymisestä, retriitin hausta. Neptunus ja Saturnus ovat molemmat hiljaisia, helposti sisäänpäin kääntyviä, omaa yksityistä tilaa korostavia ja joskus jopa ankean masentavia sosiaalisten kontaktien puutteessaan. Vetäytyminen voi olla monelle tarpeen, eli kuunnelkaa vaatisiko sielunne hetkellistä eroa muusta maailmasta.

Ajassa on muitakin vetäytymiseen ja yksinäisyyteen viittaavia piirteitä, kuten Merkurius viimeisessä vaiheessaan omassa kierrossaan (siis ennen uuden Merkuriuksen syntymää lauantaina illalla); tämä on sävyltään sisäinen, hiljainen, pohdiskeleva ja kaikkein eniten yksinään ajatuksiinsa jäävä. Kuun siirtymä lauantaina noin puolenpäivän aikaan skorpioniin tuntuu samantyyliseltä. Neitsyen Aurinkokin on omaa tilaa kaipaava, se voi olla sosiaalinen vaikka virka-aikaan, mutta vetäytymisen hetkensä sen on saatava. Näin ollen, pysähtynyt Saturnus saattaa kaikkein herkimmin näyttäytyä nyt yksinäisyyden tuntoina tai vetäytymisen tarpeena.

Terveellisen rauhoittavaa viikonloppua!

Leijonan pimennyksen tarkoituksesta

20.8.2017

Maanantaina illalla puoli kymmeneltä tapahtuvasta täydellisestä Auringon-pimennyksestä on kirjoitettu valtavasti; se on saanut jo pitkään huomiota jopa muualla kuin astrologiaa tutkivien parissa. Sitä on kutsuttu suureksi amerikkalaiseksi pimennykseksi, koska se näkyy Pohjois-Amerikan mantereella ja sattuu osumaan maan valtionjohtajan kartantekijöille. En kuitenkaan katso tarpeelliseksi toistaa samoja asioita enää, sillä uskon, että moni lukija miettii miten pimennys voisi itsellä tuntua, missä näkyä, ja säästyykö tältä kun ei ole Amerikassa eikä valtionjohtaja. Emmin aiheen esille ottamista pitkään, vaikka jo ensivaikutelmani oli, että en halua tätä ilmiötä mundaanista näkökulmasta tarkastella.

Täydellinen Auringonpimennys on aina voimakkaampi kuin esimerkiksi osittaiset pimennykset. Silti tämä leijonan merkin loppuun tuleva pimennys ei ole yhtään sen vaarallisempi kuin vastaavat täydelliset pimennykset. Pimennysjakso on aina melko erikoista aikaa, ja sen kärjistymisistä olemme kaikki saaneet seurata hyvin surullisia uutisia. Kunkin omalla kohdalla pimennyksen merkityksen ymmärtäminen, tiettyjen oman elämän tärkeiden seikkojen havainnointi, eli tiedostaminen, on pimennyksen viesti. Pimennykset ovat Kuunsolmuihin liittyviä juttuja, ja siksi näihin liittyy kohtalonomaisiksi miellettäviä piirteitä. Pimennys ei ole paha, kamala eikä pelottava. Se miksi pimennys usein tuntuu epämiellyttävältä, liittyy väistämättömyyteen ja kontrolloimattomuuteen. Meillä on kova tarve pitää kaikki elämän langat omissa käsissämme, ja kun sattuu jotain mitä emme ole itse valinneet, se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. On vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä, että sellainen voisi olla tarpeellista.

Pari huomiota pimennyksen osumisesta. Olen yhä vankemmin sitä mieltä, että pimennykset ovat merkkikohtainen juttu. Tämä pimennys nostaa esiin Auringon omaa merkkiä leijonaa, ja samalla luonnollisesti sen vastamerkkiä vesimiestä, missä Kuun alasolmu nyt kulkee. Nyt pimennyksen kohta on eläinradalla aivan leijonan merkin lopussa, ja ymmärrän että mieli tekisi ulottaa sen vaikutusaluetta neitsyen merkin puolelle. Sallittua tämä on, minä vain tulkitsen toisin. Pimennykset tapahtuvat merkeissä, eivät niinkään asteissa. Merkkien kautta tietyt teemat nousevat käsittelyyn, eivät asteista. Nyt siis leijonan merkin loppuosa on erityisesti altistunut, ja vaikutusalue liukuu melko pitkälle ”taaksepäin” merkin puoliväliä kohti. Karkeasti ottaen ihan kaikki leijonassa on nyt jollakin tavoin huomionarvoista, kun pimennys samassa merkissä tapahtuu.

Useissa pimennystä koskevissa kirjoituksissa on mainittu tämän osuvan Regulus kiintotähdelle. Eksaktisti tämä ei ihan näin ole, sillä Regulus on siirtynyt neitsyeen jo kuusi vuotta sitten. Useimmilla tämän hetken aikuisilla syntymäkartan Regulus on tietysti leijonan lopussa; mitä vanhempi, sen lähempänä pimennyksen 28 astetta. Kiintotähden kohdan pimentymistä ei kuitenkaan olla erityisesti tavattu tuoda esille, ellei tällä samalla kohdalla kartalla ole jotakin oleellista tekijää, esimerkiksi Aurinkoa tai Kuuta, ja silloin tämä ”oleellinen” tekijä on juuri se tärkeämpi tarkastelun kohde. Fokus on syytä säilyttää.

Leijonan pimennyksen keskeisimpiä teemoja ovat esimerkiksi valta, status, asema ja auktoriteetti. Leijona kartalla symboloi hallitsijaa ja vallankäyttäjää, ja joskus oman elämän kohdalla voi olla tarpeen miettiä miten itse käyttää asemaansa, tai kuka minua määrää. Tämä aihepiiri nivoutuu tahtoon, mikä on olennainen seikka mieltää; mitä tahdon? Vuokaaviossa voisimme vetää nuolet tästä sydämeen ja arvoihin; mikä on minulle sydämen asia, mitä arvostan että haluan sitä edistää tai toteuttaa. Leijona kertoo meille loppuviimeksi elämästä, eli luomisprosessista, synnyttämisestä. Ja siinäkin mielessä elämästä, että tämä pimennys voi tarttua terveyteen liittyviin kysymyksiin, sydämen toimintaan konkreettisesti, elämänvoiman ylläpitoon tai elämänhaluun, onko tahtoa elää. Ja kaikki tämä liittyy jollain tavoin siihen, miksi olemme täällä, mitä toteuttamassa, miksi elämme; kutsumukseen ja tarkoitukseen. Tuon kaltaisia isoja juttuja leijonan pimennys meissä herättelee tiedostamaan, löytämään, mittaamaan ja arvioimaan.

Antoisaa, mutta turvallista ja rauhallista pimennyksen aikaa!

Ajanlentoja

18.8.2017

Pimennyssyklissä kiemurretaan tämäkin viikonloppu, kun ajassa syöksytään kohti ensi viikon alun täydellistä Auringonpimennystä. Aurinko leijonan lopusta tiivistää kulmaansa Uranukselle oinaassa, ja kulma on tarkimmillaan juuri pimennyksen päivänä maanantaina. Taitaa olla uudistuspainetta tiedossa ja tulisesti!

Ravun Kuu nostaa pinnalle viikolla katsottua Venuksen, Pluton ja Jupiterin ristikuviota (veitsikäsi iskee suihkuverhon takaa?). Perjantaina Kuu on tarkimmillaan vastakkain Pluton kanssa hiukan ennen puoltayötä, aamuyöllä aktivoituu neliöstä Jupiterille ja lauantaina aamuna ylittelee Venusta. Ilmapiiri ihmissuhteissa ei liene rauhallisin mahdollinen, mutta koetetaan saada ainutkertaisuudesta, ylitsevuotavuudesta ja ihanuudesta kiinni. Kuu käy lyhyessä kurssittomuuden tilassa Uranuksen neliöstä lauantaina illalla kuuden jälkeen, ja noin yhdeksältä menee leijonaan. Kun Kuu tavoittaa pimennysmerkin ja on kaikkein vanhimmassa vaiheessa kiertoaan, voi olla että emme pääse nauttimaan leijonan lämmöstä ja rakastavuudesta, ja loistokin lienee himmeähköä. On aika käpertyä tutkimaan leijonuuden teemoja kunkin sisimmässä.

Pimennyksen varjon lisäksi ollaan saatu tunnustella perääntyvän Merkuriuksen teemoja. Nyt kun planeetta on vielä hidas, hämmentää Neptunuksen vastakkaisuus kunnon kierroksilla. Aika ovela saa olla jos tämän kääntää sisäiseksi luovuudeksi, eikä saa osakseen katoamisia, unohduksia, eksymisiä ja muita tyypillisiä retromerkun kiusoja.

Etenkin perjantaina tunnelmat Venuksen osalta voivat olla perin ikäviä. Ei riitä edelleen aktiivisena oleva kuvio Pluton ja Jupiterin kesken, vaan lisäksi illalla on kaikkein osuvimmillaan hiertokulma Saturnuksen kanssa. Tämä maistuu hylkimisreaktiolta, torjunnalta, tunteiden syventymisen estymiseltä ja kultaisten muistojen pilaantumiselta. Kun Venus ja Saturnus ovat muutoinkin hyvin haastava planeettapari jakamaan ominaisuuksiaan, kulman luonne lisää hankaluutta löytää mitään yhteistä tarttumapintaa. Jos mikään ei maistu miltään, syytetään tätä!

On siinä ja siinä voisimmeko katsoa Saturnuksen kohta pysähtyneeksi, sillä se lähestyy elokuun 25. päivän retrojaksonsa päätöstä. Tuon päivän molemmin puolin Saturnus on pysähdyksissä, mutta on tulkinnanvaraista onko esimerkiksi viikon verran kummallakin puolella, vai joitakin päiviä. Joka tapauksessa Saturnus on nyt niin hidas, että se on painokas tekijä ajassa. Lähipäivinä kuitenkin leijonan täydellinen pimennys vie huomion, kuten kuuluukin olla.

Taivaan energioita oikein tarkalla kammalla pöyhiessä voi löytää pientä pilkahdusta mahdollisesta positiivisesta lopputulemasta leijonan Marsin kontakteissa Jupiterille ja Saturnukselle. Lahjakkaaksi kutsuttu pikkukolmio voisi tarjota rakentavaa menestystä – etenkin heille joilla jokin oinaan noin 19 asteen tekijä viimeistelee kuvion väliaikaiseksi leijaksi. Lentoon!

Lopuksi tehtävä: etsi Tokiosta Godzilla! (ja peikot sisimmästäsi…)

Valovoimaisuutta näkyvissä

14.8.2017

Valikoitui paras mahdollinen ajankohta tarkastella leijonan merkkiä näin pimennysten välissä ja kun päätteeksi saadaan täydellinen Auringonpimennys juuri leijonassa. Kaikella lienee tarkoituksensa. Leijona taitaa tykätä dramatiikasta? Jos joku heti ajattelee, että tämä juttu ei koske minua koska en ole Auringon merkiltä leijona, ehkä sitä paremmalla syyllä kannattaa jatkaa lukemista. Jokaisen kartalla tämäkin merkki on oivallettavana, löydettävänä ja haltuunotettavana. Vain teeman keskeisyys ja ilmenemisen muodot vaihtelevat yksilöittäin.

Leijona erottuu, sen piirteenä on olla näkyvissä, esillä, keekoilla valokeilassa ja kestää katseet. Heti kimurantimmaksi asetelma menee, jos leijonan merkki sattuu olla kartalla vesihuoneiden kohdalla, privaatin minän nelosessa, salaisessa kasissa tai alitajuisessa viimeisessä. Näyttämö on leijonan kohtalo, mutta oman elämän estradeja on kaikenlaisia, ei vain Kuninkaan roolissa teatterissa. Elämän tähtihetki voi olla lyhyt koko elinkaarta ajatellen. Joku pomppii esittämässä oppimiaan uusia kujeita tarhaikäisenä kun toinen kypsyy astumaan toisten eteen vasta kokemuksen pitkän oppimäärän jälkeen. Tunnenpa erään aurinkoisen leijonan, joka toimi nuoruudessaan mannekiinina (näin ammattikuntaa silloin kutsuttiin), mutta nyt ikääntyneenä viettää hiljaisia päiviä. Esilläolon haasteeseen vastaamme kukin omien resurssien mukaan, eikä se aina tunnu valmiiksi luontevalta. Syntymävalmiita harvat ovat, ja mitä ilmeisimmin olemme tulleet opettelemaan monenlaisia asioita. Ehkä leijonan merkissä näkyy oppimisen vaatimus tavallaan enemmän, koska sanotaan että olemme tulleet tähän elämään oppimaan Aurinkoamme, sisäistämään sen merkkiä. Näkymisen tehtävän voi mieltää halutessaan aluksi vaatimattomasti, mutta kartan rakenne voi asettaa vaatimuksia; nousuleijonan aura loistaa, katseet kerääntyvät Keskitaivaan leijonan auktoriteettia kohti.

En pysty ohittamaan leijonan kohdalla sydämen teemaa. Leijona on sitä mitä sydämestään haluaa ja arvostaa, eli kutsumusta. Miltei sama asia, mutta toisesta näkökulmasta ilmaistuna on, että leijona on luovuutta, itsen ilmaisua, omimman elämään synnyttämistä. Astrologisesti tulkitaan ja löydetään kartoista useita muitakin kutsumuksen ja luovuuden osoittajia, mutta leijonan merkkiä voisi varovaisesti silmäillä myös näistä lähtökohdista. Viittaako leijonan huone ja siinä sijaitsevat planeetat siihen, mitä kohtaan tunnet vetoa ja rakkautta, sitä mikä saa hehkumaan? Asetelmaa kannattaa tuumia mahdollisimman abstraktisti, suurin siveltimenvedoin, sekä ottaa huomioon sen että oma Aurinko, jossain muussa merkissä esimerkiksi, on idean isä (hallitsijan asemassa se puhaltaa sielun siihen mitä leijonassa on).

Keskustelemmeko esilläolosta ja näkymisestä, sekä kutsumuksen hippusista kartoillamme?


%d bloggers like this: