Seisahduttavaa aikaa

28.9.2018

Planeettojen pysähdyksiä riittää ajanlaadun merkkipaaluiksi. Nyt päättää Pluto keväällä huhtikuussa alkaneen perääntymisjaksonsa. Kaukaisten ulkoplaneettojen kulussa Maasta katsottuna on säännönmukaista, että ne näyttävät liikkuvan taaksepäin eläinrataa vasten useita kuukausia. Koska tällainen toistuu aina, ei ole harvinaista että syntymäkartalla ulkoplaneetat perääntyvät. Se ei ole harvinaista minään hetkenä, ei siis ajanlaadussakaan. Pysähdysten jaksot ovat niitä, joita kannattaa pohtia tulkinnallisessa mielessä.

Pluto on ollut pysähdyksissä jo kaiken viikkoa, ja pysähdyksen keskikohta osuu maanantain aamuyölle, lokakuun alkuun. Eteneväksi planeetan liike voidaan tulkita ensi viikon sunnuntaina, 7. lokakuuta. Riippuu näkemyksestä ja tarkastelutavasta kuinka pitkän ajan katsoo kaukaisimman ulkoplaneetan pysähdyksen ajaksi, tulkintatapoja on useita. Havainnot maailman menosta ovat vastanneet käsitystä, ettei Pluton pysähdyksen hetki olisi ainoastaan yhden päivän mittainen.

Pysähdys painottaa, alleviivaa ja nostaa esille voimakkaalla tavalla. Pluton kohdalla voidaan huomioida planeetan symboliikasta ainakin valta, voiman suuntaus tiettyyn kohteeseen, intensiivisyys, tuho ja eliminointi, painostus, pakottaminen, tabuihin liitettävät asiat ja pinnanalaiset muutosprosessit. Yksilön kohdalla muutos ilmenee lähinnä psyyken muutoksina, joskus jopa uudelleensyntymisen kokemuksina, ja maailmanlaajuisesti vallalla olevien trendien tai liikkeiden nousuina ja tuhoina. Plutoa pidetään pelottavana planeettana, eikä se kevyttä huttua olekaan. Vain tosi tarkoituksella.

Menneinä vuosina pitkään Plutoon liitetyt vaiheet ja tapahtumat olivat luonteeltaan enemmän rysähdysmäisiä, koska kävimme pitkään läpi Uranuksen ja Pluton aktiivista kulmaa toisiinsa. Nyt Pluto on palannut suoraviivaisemmin omaan tyyliinsä, pinnanalaisuuksiin, piilovaikuttamisiin ja salassa pidettyihin asioihin. Voisi ajatella, että Pluton pysähdyksen aikaan kaikenlainen jemmaaminen ja salailu kukoistaisivat, mutta se onkin toisinpäin. Pysähtyvä Pluto paljastaa, ruoppaa syvältä esiin. Siksi ei yllätä tipan vertaa, että viime päivien uutisissa on käsitelty mm. joukkoraiskausta ja valtateemoja.

Pluton taakkana on ollut sen yhdistäminen niin moniin ikäviin ja haavoittaviin asioihin, että planeettasymboliikan myönteiset tai suotuisat puolet ovat hävinneet taistelun paikasta valokeilassa. Pluton pakonomaisuus on valtavan tehokasta. Se on rikas, niin symbolisesti sisältörikas, arvokas, kuin maallisella tavalla vauras, tai voisi kärjistää ökyrikas. Kokemuksellisella tavalla Pluto on elämänmakuinen, ainutkertainen, kiihkeä, vastustamaton ja mukaansatempaava – tai käytän ilmaisua ryöstävä. Pysähtyneen Pluton aikaan tarvitaan vahvaa tahtoa ja oikeamielisyyttä, ettei tule antaneeksi pahalle pikkusormea. Jos Pluto näyttäytyy parhaimmalla tavallaan, se on ikimuistoinen.

Ensi viikolla ajanlaatu tulee tosiaankin poikkeukselliseksi, koska myös Venus on pysähdyksensä kohdassa skorpionissa. Venuksen pysähdyksen keskikohta ajoittuu viikon päähän perjantaille myöhäisiltaan, ja taas voidaan punnita tuntemuksia missä vaiheessa Venus alkaisi olla pysähtyneessä tilassa viikolla, mitä ilmeisimmin torstaina jo, ja voisi pysähdyksen tuntua olla ilmassa pidempäänkin. Monet astrologian piirissä tahtovat niputtaa Pluton ja Venuksen pysähdyksen merkin skorpionin yhteen. Modernin astrologian tulkinnassa yhteneviä teemoja onkin vaivatonta havaita, mutta voi olla aiheellista myös miettiä kiihkottomasti missä määrin Pluton yhdistäminen skorpioniin on muuntanut merkin teemoja (ihan samoin on käynyt vesimiehelle ja kaloille). Joka tapauksessa fakta on, että Pluto ja Venus ovat yhtä aikaa pysähdyksissä noin 4. – 6. välisenä aikana, tarkimmin juuri 5. päivä perjantaina. Jos Pluto on ollut jo tätä ennen useita päiviä pysähtyneenä, ja pariviikkoisen stopin ajat toistuvat kaksi kertaa vuodessa, niin Venuksen pysähdystä voidaan pitää jopa merkittävämpänä. Tästä lisää ensi viikolla – voimia kaikille tälle viikolle!

Mainokset

Sitä Kuuta kuuleminen

21.9.2018

Mistä ajanlaatu rakentuu? Isoja päälinjoja, kallistuksia johonkin suuntaan, osoittavat voimakkaat pitkäaikaiset kuviot, esimerkiksi kun meillä oli pitkään Jupiterin ja Neptunuksen kolmio, tai ihan viime päiviin saakka Venuksen, Marsin ja Uranuksen kesken T-ristikuvio. Pysähtyneet planeetat sävyttävät aina isolla sudilla, toiset pidempään, nopeat planeetat vain hetken: ensi viikolla sutii Pluto, minkä pysähdyksen keskikohta osuu lokakuun alkuun. Mainittujen kaltaisia energioita voisi ajatella myös makrokosmoksen näkökulmasta, sieltä kauempaa kotoisin olevana.

Pientä ja lähellä olevaa mikrokosmosta edustaa Kuu, mikä arkipäiväisenä kiertää aina, vaikka jostain kumman syystä jonakin aikana isommat kuviot ja ilmiöt puuttuisivat. Tällainen astrologinen näkemys tottakai on vastaan tieteellistä ajattelua mikro- ja makrokosmoksesta (makro tarkoittaa tieteen näkökulmasta sitä mikä havaitaan aistein, esimerkiksi silmin, ja mikro taas niin pikkuruista että sen tutkimiseen tarvitaan välineitä kuten mikroskooppi, eli mikroa havainnoidaan välillisesti).

Kuu sävyttää ajanlaatua merkkinsä osoittamalla symboliikalla. Viikonlopun aluksi arki koetaan vesimiehen silmin, mikä voisi modernin astrologisen näkemyksen mukaan olla ystäviä, ryhmätoimintaa, yhteishengen vahvistamista ja verkostoitumista. Vesimiehen motto on ”minä tiedän” mikä viittaa ajattelun keskeiseen rooliin. Vesimies viimeisenä ilman elementin merkkinä kokoaa sen mitä kaksonen ja vaaka ovat jo toteuttaneet. Sosiaalisuus on vesimiehessä jo laajempaa kuin kahdenkeskistä vuorovaikutusta, se on kuulumista koko ihmiskuntaan. Vesimiehessä ollaan yhdessä jotakin mieltä.

Kuun ajanlaadun tunnelmiin liittyy olennaisesti sen vaihe. Nyt Kuu on kasvupuolensa viimeisessä kohdassa, kasvukuuksi nimitetyssä, ja kuten olen itse tätä jopa hellittelevästi kutsunut, hullunkuun vaiheessa. Päivät ennen täydenkuun tuloa (ensi tiistaina yöllä hieman ennen neljää) ovat yritystä täynnä, pyrkimystä ja pingotustakin. Toisille hullunkuunvaihe antaa tarvittavaa stimulaatiota että saa jotain aikaan, toiset ahdistuvat painostavasta ja persiille potkivasta tunnelmasta, voivat ihan pimahtaa täyttäkuuta edeltävänä yönä. Riittämättömyyden tunnot räjähtävät pahiten tällaiseen aikaan, ja yhdistettynä globaaliin vesimieheen, pitäisikö tässä ihan koko maailma pelastaa.

Kuun tuntua ajan hengessä on vaikea vastustaa, koska Kuu edustaa alitajuista ja vaistonvaraista puolta meissä. Tunnelman aistii intuitiivisesti, ja on vaikea tunnistaa tuntemusten lopullista syytä. Ehkä Kuu tosiaan tulee mikrokosmoksen tavoin, sisältyy jo dna:han. Kuun alati muuttuvaa tunnelmaa päästään testaamaan taas viikonloppuna, kun vesimiehen aika vaihtuu kalojen antaumukseen, moninaisiin vaihtoehtoihin, fantasiaan, symbioosin hakuun, hyväksynnän ilmaisuihin. Sävyn vaihtuminen tapahtuu lauantaina noin puoli neljältä iltapäivällä kun Kuu siirtyy kaloihin.

Ilmaisun ajallisia sävyjä

20.9.2018

Merkurius ajassa kertoo yleisestä keskusteluilmapiiristä, ajatuksista, pohdinnan prosesseista ja mielestä sillä tavoin kuin se kuvaa ajan henkeä. Mielestäni Merkurius on nykypäivän yhteiskunnassa paljon esillä, puhutaanhan ihan tietoyhteiskunnasta. Informaation välittäminen ei silti tapahdu täsmälleen samalla tavalla kaiken aikaa, ja astrologia on mainio väline tarkastelemaan toisiaan seuraavia ajanjaksoja.

Merkuriuksen kulku neitsyessä on oikein hyvää aikaa kaikenlaiselle kommunikaatiolle ja tiedottamiselle, vaikkakin neitsyen hengessä analysointi, arviointi, kritiikki, järjestelyt ja oppiminen saattavat olla etusijalla ilmaisuun nähden. Yksinomaan Merkuriuksen merkki ei vielä tee ajanlaadun kuvaa täydelliseksi, vaan siihen antaa oman osansa planeetan vaihe, sen suhde Aurinkoon kierrossaan.

Olen luonnehtinut Merkuriuksen kulun neljään erityyppiseen vaiheeseen. Kierto alkaa uudesta Merkuriuksesta, ja sykli alkaa aina perääntyvän Merkuriuksen ylittäessä Aurinkoa eli alakonjunktiosta. Perääntymisvaiheen päättävä pysähdys mielestäni aloittaa toisen vaiheen, mitä voisi nimittää esimerkiksi kasvuvaiheeksi. Tästä Merkurius suuntaa kulkunsa uudelleen kohti Aurinkoa, ja tavoittaa sen yläkonjunktiossa. Tätä kutsutaan täyden Merkuriuksen vaiheeksi. Tämä jakso päättyy pysähdykseen ja kääntymiseen perääntyväksi, mitä voi nimittää vanhan Merkuriuksen vaiheeksi.

Tässä kierrossa mitä parhaillaan käymme läpi, Merkurius syntyi uudeksi leijonan perääntymisessä ja pysähdys retroajan päätteeksi tapahtui myös leijonassa. Nyt ollaan pian Merkuriuksen täyttymisen ajassa kun Merkurius kohtaa Auringon neitsyen merkin lopussa perjantain puolella aamuyöllä hieman ennen viittä. Seuraava pysähdys tulee vasta marraskuussa jousimiehessä, mistä alkaa vanhan Merkuriuksen vaihe. Nämä neljä vaihetta ovat siis keskenään hyvin eripituisia, täyden Merkuriuksen aika on pisin.

Se mistä sykli alkaa, määrittää aina merkillään eniten koko kierrosta. Leijonassa syntynyt Merkurius toi ilmaisukieleen luovuutta, näyttävyyttä ja arvovaltakeskusteluja. Nyt kun olemme täyttymyksessä, on analysoinnin aikaa, pohtivaa keskustelua neitsyen hengessä, mutta leijonan ilmaisuvoima on edelleen olemassa. Täyden Merkuriuksen vaihe on planeetan parasta toiminta-aikaa, kukkeutta, missä sen luonne on ehyimmillään ja toteutuminen kaikkein tuloksellisinta.

Voidaan ehkä ajatella siten, että keskustelukulttuuri elää aalloissa. Kukkeuden korkea tyrsky laantuu planeetan pysähtymiseen, mielen kääntymiseen sisäänpäin ja retrospektiiviseen tarkasteluun. Kun tätä vanhaa ”syvää” aikaa on perääntymisessä käyty Auringon kohtaamiseen saakka, on aika syntyä uudelleen. Herätellä ideoita kunnes kaivaudutaan esille poteroista kasvukaudella.

Merkuriuksen luomat ajanlaadun piirteet toistuvat myös pidempinä kausina. Nyt olemme saaneet huomata, että Merkuriuksen perääntymisen ajat (lue uudet Merkuriukset) tulevat tulen elementin merkeissä. Viime syksynä saatiin perääntymisjakso neitsyessä, eli aikaisemmassa pitkässä syklissä uudet Merkuriukset syntyivät maan elementin merkeissä. Voidaan pohtia koko ajanlaadun luonnetta keskustelukulttuurin näkökulmasta, millaista aikaa on tulen elementin sävyttämä aika. Miten ajattelu laukkaa tulen kiihkeydessä, verrattuna maamerkkien vakauteen. Miten roihuava mielenmaisema on?

Odotuksia ajassa

14.9.2018

Odotukset kerääntyvät, sillä ratkaisevia muutoksen sävyjä planeettojen energioissa ei ole luvassa lähipäivinä. Se mitä on ollut ilmassa kaipaa ilmeisesti vielä työtä. Voimissaan on kärjistävä T-risti Venuksen, Uranuksen ja Marsin kesken, kiinteiden merkkien alussa. Vaikka Venus nopeimpana tekijänä ensi viikolle tultaessa alkaa irtautua kuviosta, se on vauhdissaan jo hieman hiipumassa. Retroaika alkaa näyttää työmaitaan ja urakoitaan, ja kärjistävien planeettakulmien myötä teemoja on huiskahtanut vasten naamaa ja puun takaa. Mieli on täällä nurinniskoin, koska on niin vaikeata tavoittaa positiivista ilmentymää – ristin kaikki planeetat ovat vinksinvonksin: Venus on vieraalla maalla skorpionissa, Mars Kuun alasolmun sävyssä vesimiehessä, ja Uranus perääntyy. Arvokysymyksissä, yksilöllisyyden ilmauksissa ja kanssakäymisessä mitä ilmeisimmin paine sakkaa pahiten siinä, mitä Kuun alasolmu vesimiehessä edustaa, yhteisöllisyydessä, tasa-arvon ihanteissa, yhteistyössä. T-ristin mahdollinen yllättävän karismaattinen aloitteellisuus on täällä antanut odottaa itseään.

Ensi viikolla tiivistyy Marsin ja Uranuksen välinen kynnyskulma, pakkohan tälle jotain on tehdä kun on uusinnan uusintaa. Viimeksi johtavien merkkien lopussa oltiin kulmassa melkoisen kriittisissä fiiliksissä, ja testilaboratorioon jää kokeiltavaksi toimisiko kiinteiden merkkien tahdonvoimaisuus paremmin. Astrologiassa kulma on nimetty onnettomuuskulmaksi, sillä Marsin nopea toiminnallisuus koetaan hankalasti yhdistyvänä Uranuksen arvaamattomuuteen. Juuri nyt Marsiin liittyy OOB-tilan vuoksi itseensäkin poikkeuksellisuutta, mitä ei ehkä kulman luonteeseen olisi enää yhtään kaivannut. Uudistukseen ja uusiin alkuihin on valtava energia tarjolla, riski pysyköön tekijällä.

Mitä me sitten ”astrologisesti” odotamme kun on näin hurjia muutosvoimia tarjolla? Varmaankin syyspäiväntasauksen vaa’an ingressiä, Merkuriuksen täyttymistä, Venuksen retrojakson alkua, Pluton retron päätöstä – tulemme saamaan yhtä aikaa pysähtyneinä Pluton ja Venuksen. Herättääkö ajatuksia, ennakko-odotuksia?

Kuu luonnollisesti leimaa jokapäiväistä ajantuntua. Perjantaina skorpionin Kuu jää jo puolilta päivin kurssittomaan tilaan eikä ajanlaadun tuntu vaikuta erityisen hedelmälliseltä. Kuu ponnistelee samaan tapaan kuin Venuskin tässä äärimmäisyyksien ja tahdonvoiman merkissä, ja ehkä on parasta jättää Kuu muhimaan syövereihinsä. Lauantain puolella aamuyöllä hiukan ennen neljää Kuu siirtyy jousimieheen, ja toivottavasti antaa näin meille näkemystä, tarkoitusta ja merkityksellisyyden tuntoja viikonlopun päiviksi.

Kannattaako koskaan odotella? Pitäisikö ryhtyä vaan toimiin, oli aika sävyltään millainen hyvänsä? Olen kertonut näkemykseni, että kaikenlaisilla energioilla ja voimilla on tarkoituksensa. Silti juuri nyt tekee mieli odottaa edes lauantaille, jos se reipas jousimiehen Kuu vinkkaisi tarkoituksessa. Sydämiä kaikkien viikonloppuihin!

Kaikki kiteytymä ei ole timanttia

7.9.2018

Saturnuksen ollessa pysähtyneenä on luontevaa tiivistää. Ajanlaadun tunnelmien katsaus pelkkinä kiteinä.

Perjantai: Merkurius pääsi omaan neitsyen merkkiinsä kukonlaulunaikaan torstaina, ja asettuu Suurkolmioon maamerkkien alussa, Uranuksen kanssa tasan perjantaina aamupäivän, Saturnukselle iltapäivä. Painavan sanan ja kärkkäästi juoksevan ajattelun miksaus.

Illalla yhdeksän jälkeen Aurinko on tarkimmillaan vastakkain Neptunuksen kanssa. Tahtoa henkisyyteen, luovuuteen ja toisaikaiseen ajelehtimiseen. Houkuttaako marttyyrinkruunun sovitus, uhrautumisen teema kukoistaa neitsyen ja kalojen polariteetissa, eikä aina ihan terveellä tavalla.

Lauantai: Vaa’an Venuksen ja kauriin Marsin aktiivinen, ratkaisua kysyvä kulma tarkimmillaan johtavien merkkien lopussa (kriittinen aste, kenties vahvistaa kulman esiintymistä pakottavana) illalla yhdentoista jälkeen. Venus ja Mars ovat kumpikin itselleen edullisissa merkeissä, Mars OOB-tilansa vuoksi mahdollisesti arvaamaton, vaikeasti hallittava ja dominoiva. Ihmissuhdepuolelle saattaa mennä, väistämättömiä kohtaamisia.

Sunnuntai: Venus siirtyy skorpioniin hieman puolenpäivän jälkeen. Merkki kysyy planeetalta työtä, ja sitä onkin odotettavissa koska skorpionin 10 asteen kohdalla on edessä perääntymisjakso.

Uusi Kuu neitsyen 17 asteessa, vastapäätä Neptunusta, illalla yhdeksän aikoihin. Ensimmäinen ”normaali” kuunkierto alkaa pimennysten piinan jälkeen. Neitsyen kuunkierros on aikaansaava, pätevä, korjaava ja vikakohtia esillenostava. Tarkkaillaan mitä Neptunus vesittää ja liu’uttaa tavoittamattomiin. Tartutaan konkreettisiin toimiin henkisten ja mystisten seikkojen käsittelyssä. Puhdistetaan sielumme. Tuli vähän hommia kuukaudeksi?

Saturnus on pysähtyneenä kenties sunnuntain vielä, ja sen sävy ajassa voi tuntua alkuviikollakin. Saturnuksen perimmäinen tarkoitus on pysyä lujana, vakauttaa, saada pysymään, pitkittyä, varmistaa selviytyminen. Ollaan huolellisia ja vastuullisia jäljissä joita nyt sementteihin valamme.

Ensi viikolla: Mars siirtyy uudelleen vesimieheen tiistaina aamuyöllä, ja on taas samassa merkissä alasolmun kanssa kuten kesällä pimennysten aikaan. Marsin OOB-tilan vuoksi on syytä kyseenalaistaa kontaktin antia. Pimennysten merkitykset saattavat esiintyä tietoisuutta lisäten, mutta tunnepuolella kokemus voi olla myös epämiellyttävä. Mars on taas vahvistamassa kulmaa Uranuksen kanssa. Riepoo ja ravistaa.

Venus on tarkimmillaan vastakkaisuudessa Uranukseen keskiviikkona noin puolenpäivän aikaan. Talous, mielihyvä, ihmissuhteet, arvostukset ovat paineissa kääntyä ympäri, ravistua, lingota. Vastakkaisuus etsii hätäuloskäyntiä vesimieheen siirtyneestä Marsista. Uudistushenkiset hurraavat.

Näillä on mentävä. Leuka rintaan ja kohti elämää.

Tauon paikka

31.8.2018

Viime viikonlopun pysähdyksessä surimme sitä, ettei pysähdyksissä olo sovi planeetan luonteelle, Marsin kohdalla. Nyt kun Saturnus lähestyy pysähdystään, voimme siis iloita, että tämä planeetta tykkää. Olisikohan Saturnus koko ajan pysähdyksissä, jos se saisi itse päättää? Ja mikä olisi sen pysähdyksen kohta eläinradalla? Viimeisin kaikista, lopun symboli, kalojen viimeinen aste kenties. Eiköhän kauriin merkin astekin Saturnukselle käy oikein hyvin. Pysähdyksestä ja Saturnuksen painokkaista päivistä voisi saada hyvät fiilikset, koska perääntymisjakson päättävä pysähdys katsotaan valoisammaksi. Vaan onko näin Saturnuksen kohdalla? Jos mielen valtaakin eroahdistus ja haikeus, ettei haluaisi jäättä taaksepäin katsomisen aikaa. Saturnuksen kohdalla sykli voisi tosiaan olla aivan toisinpäin: perääntymisjakson alussa oleva pysähdys olisi iloa, ja tämä viimeinen pysähdys kärsimystä ja haikeutta. Astrologiassa voidaan noudattaa yleisiä säännöksiä ja totuttuja tulkintamalleja, joita sovelletaan kautta linjan. Tai sitten tutkitaan planeetta kerrallaan, mikä seikka kullekin planeetalle on ominaista ja luontevaa.

Saturnuksen pysähdyksen keskikohta on ensi viikolla torstaina, ja taas tullaan siihen pyörittelyyn millaiseksi ajanjaksoksi tulkitsemme planeetan pysähtymisen. Kaariminuutteja seuratessa Saturnus tulee pysähdyksen kohtaan maanantaina aamupäivällä, ja etenee tästä pois sunnuntaina 9. syyskuuta iltapäivällä. Katsoisin useamman kuin kolmisen päivää kumpaankin suuntaan, viisi voisi olla riittävä, ja näin tulkittuna Saturnus olisi jo tänä viikonloppuna pysähtyneenä.

Painokkaan Saturnuksen ajassa olisi mukavinta olla Saturnuksen kaveri, tehdä kiltisti kuten täytyy, koska Saturnus inhoaa kapinallisuutta, tottelemattomuutta ja laiskuutta. Saturnus on syvä pohtija, syiden ja seurausten analysoija, moralisti ja suurin opettaja. Me liitämme mielellämme tiedon Jupiteriin, mutta Saturnusta on elämänviisaus ja kypsyys. Saturnus on aikaa, pitkiä ajanjaksoja joissa opetellaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä – tähän viittasin hupsuttelullani että kenties Saturnus haluaa olla ikuisesti pysähdyksissä.

Pysähtyneisyys on käsite, joka taidetaan mieltää meidän kulttuurissamme kielteiseksi. Emme osaa ainakaan helposti arvostaa pysähtymisen hyötyä, että saadaan keskittyä, pohtia rauhassa, ettei kukaan toivo hätäisiä ratkaisuja eikä kiireessä tehtyjä virheitä. Saturnus on suunnitelmallinen ja järjestelmällinen, ja näin varmasti asiallinen ja tehokas. Ehkä ei pulppuilevan luova. Toisaalta luovuuskin tarvitsee pysähtymistä ja keskittymistä, taukoja. Otetaan aikalisä.

Saturnus tuntuu ilmeisen helposti hankalalta. Se on syyllisyyttä, velvollisuuksia, kurjuuden tuntemuksia, kovuutta, ankeutta, rutiinia, realismia. Kysyy paljon kypsyyttä ihmisenä ennen kuin ymmärtää tämänkaltaisten tuntojen kuuluvan yhtä olennaisena osana ihmiseloon kuin mukavuuden, ilon, nautinnon ja hekuman. Saturnuksen kultaa on vastuu, mihin luonnollisesti kietoutuu mukaan muitakin käsitteitä, kuten oikeudenmukaisuus, eettisyys ja ymmärrys. Saturnus on painavaa, koska se on niin suurta ja tärkeää, vakavastiotettavaa. Saturnuksen sävyn päivinä voisi keskittyä näihin, jos tahtoo.

Tahdommeko Marsin?

24.8.2018

Marsin perääntymiskauden päättymistä on odotettu kuin kuuta nousevaa ja vihdoin tänä viikonloppuna on yllätyksellisen vahvan Marsin päivät. Yllätyksiä, arvaamattomuuksia siksi, että Mars on epätavallisessa avaruudellisessa korkeustilassa Maasta katsottuna (OOB). Perääntymiskauden päättävä pysähdys ottaa Marsilta muutaman päivän, suurpiirteisesti voisimme ajatella planeetan olevan pysähdyksissä noin viisi päivää. Pysähdyksen keskikohta on maanantaina, mutta saman asteen ja kaariminuutin Mars saavuttaa sunnuntaina, ja ns. havaittavaa liikettä näkyy tiistaina. Mielelläni ujuttaisin vahvan Marsin teeman alle ainakin puoli päivää lauantain ja keskiviikon puolelta.

Millainen Marsin perääntymisen aika on ollut? Tässä on aina haastavuutta, koska kaikista planeetoista juuri Mars on omalta luonteeltaan perääntymistä vastaan. Mars ei tästä tykkää, ja tämä on näkynyt niin maailmalla kuin monien henkilökohtaisessa elämänkulussa. Toisaalta kaikki eivät ole globaalisti kärsineet pelkkää kurjuutta, vaan osalla porukasta olotila on tuntunut suhteellisen normaalilta. On vaikea määrittää mistä sitten johtuisi jos ei olisi joutunut retro-Marsin kolhimaksi, kenties oman kartan asettamista potentiaaleista – mielellään en väittäisi, että syytä olisi taidoissa toteuttaa Marsin energiaa omalla kohdalla. Aiheesta voidaan keskustella.

Kauriin loppuasteille ulottuneen perääntymiskauden jälkeenkin Mars pysyy vielä noin kuukauden verran  tuossa erikoisessa OOB-tilassa, ja näin perääntymisen yhteydessä tällainen kulku oli kuin poikkeus säännöistä, ”rike” tavallisienkin normien koetteluiden lisäksi. Harvalla planeetalla OOB-tila ulottuu kiinteiden merkkien puolelle, ja nyt Mars palaa takaisin vesimieheen miltei 4 asteeseen kunnes syyskuussa sitten palautuu normaaliin kulkuun. OOBissa on mahdollisuuksia, koska erilaisuus on yllättävää ja joskus jopa kekseliästä. Nyt kun Mars vapautuu perääntymisen taakastaan, voisi tulevan kuukauden ajanjakso olla tahdon, tekojen, aloitteiden, rohkeuden ja toiminnan kannalta poikkeuksellinen. Käytetään hyväksi, mutta harkiten ja hallitusti. Marsin OOB-tilassa on se vaara, että tahmeus ja jökit räjähtävät pois, ja mennään liian korkealta ja kovaa.

Aurinko siirtyi neitsyeen eilen torstaina aamulla ja muodostaa Saturnuksen ja Uranuksen kolmion kanssa maanelementin vakauttavan suurkolmion. Kuvio voisi mahdollistaa ajanlaatuun tarvittavaa rakentavuutta, mutta voidaan myös varautua siihen miten hidasteleva Saturnus (pysähtyilee noin viikon päästä) ja Aurinko kirkastavat Uranuksen yllättävyyttä. Jos joku haluaa tehdä poikkeuksellisen toisenlailla, on aika pedannut edellytyksiä tähän. Jupiterin ja Neptunuksen välillä on edelleen sutjakkaasti virtaavaa energiaa vesimerkeissä. Auringon ja Kuun liikkeen muodostama täydenkuun hetki kukoistaa myös veden merkissä kaloissa sunnuntaina iltapäivällä noin kolmelta. Jos on realismia, on myös korostunutta herkkyyttä ajassa.

Viikonlopun kulmaksi nousee Venuksen neliö Plutoon. Ihan miten sen ottaa, saattaa ilmentää ihmissuhteiden pakkorakojakin, mutta aktiivinen kulma saattaisi olla myös luovuuden tuottavuutta ja arvostuksien kiihkeyttä eli sitä rakkauden paloa. Kulma on tarkimmillaan sunnuntaina illalla kymmenen aikoihin. Merkurius tällä hetkellä ainoana tulen merkissä kulkevana planeettana houkuttaa myös aktiiviseen kulmaan Jupiteriin, joten luovuudelle olisi runsaasti ilmaisuvoimaa tarjolla. Tässäpä aineksia!

Hitaasti eteenpäin

17.8.2018

Aika kiertyy eteenpäin, mutta nätisti kuin rusettisolmulle, Venuksen kulkua omassa vaa’an merkissään ilmentäen. Tämän viikonlopun aikaan saadaan Merkuriuksen perääntymisjakso päätökseensä leijonan 11 asteessa. Merkurius tulee sunnuntaina yöllä hieman ennen kahta pysähdyksensä kohtaan, tarkka käännös on aamusta noin puoli kahdeksalta ja iltapäivästä yhdeltä Merkurius jo etenee. Sunnuntai on siis korostuneesti Merkuriuksen vahva päivä, jolloin ajattelu, mielenliikkeet, kommunikaatio ja liikkuminen ovat keskeisiä. Koska Merkurius oli mukana Auringonpimennyksessä 11.8. sen perääntymisen ”vaurioita” saattaa paljastua vielä pitkän ajan kuluessa.

Mars on perääntynyt kauriiseen (viime maanantaina) mutta joudumme vielä odottelemaan sen retrokauden loppumista viikon päähän maanantaille. Marsin takaperoinen kulku on ottanut koville ja sen huomaa maailmaltakin; metsät ja maat palaneet, huolestuttavaa kuumuutta, autoja poltettu, pahoja vaurioita liikenteessä sillan romahtaessa. Toivottavasti on hermo pitänyt aloitteiden ja eteenpäinmenojen jäätyessä. Seuraavana viikonloppuna Mars alkaa olla pysähdyksissä ja tulevalla viikolla voimme tunnustella milloin erityisen painokas Mars ajassa alkaa tuntua. Pidetään päät kylminä!

Retrorintamalla alkaa muutoinkin tapahtua vähitellen, sillä Saturnuksen kulku hyytyy kauriin merkin alkuun, vääjäämättömästi vaikka kuinka helppoa kulmaa olisi Uranukseen. Saturnuksen hitauden painokkuus alkanee tuntua olossa, luissa ja ytimissä, kenties ensi viikon loppupuolella paremmin. Voidaan toivoa pysähtyvän Saturnuksen voimista rakentavuutta, vakautusta, kestävyyttä ja lujitusta, ja ehkä Uranuksen kulma suo mahdollisuuksia toteuttaa näitä käytännössä aivan uudella tavalla.

Jupiterin ja Neptunuksen idealistinen kulma tarkentuu tänä viikonloppuna viimeisen kerran, mutta sen henki säilynee vielä syyskuun puolelle. Vesimerkkien puolivälissä kulma on tarkimmillaan sunnuntaina aamupäivällä. Energioissa on arjesta irrottautumista, henkisyyttä, korkeampiin voimiin uskomista ja ihanteellisuutta. Ravun merkin puolivälin tekijät omilla kartoilla nappaavat tämän eteerisyyden vastustamattomasti, mutta ehkä toisetkin saavat ripauksen suotuisuutta kesän loppuun.

Skorpionin Kuu perjantaina ja lauantaina tarjoilee tiukkaa kattausta, ehdottomia fiiliksiä, äärimmäisyyksiä, intohimoakin, mutta tunnelmaltaan tämä ei ole yksioikoista, helposti luettavaa tai seesteistä. Lauantaina illalla hieman ennen kahdeksaa Kuu siirtyy jousimieheen ja tavoittanee rennomman otteen. Eiköhän tämäkin tästä…

Pimennyksestä valoa

10.8.2018

Pimennyksestä ihan kohta, mutta aluksi taustaa pimennykseenkin liittyen. Perääntyvän Merkuriuksen kulussa tapahtui sen tärkein seikka perääntymisjaksossa, pysähdysten lisäksi tietysti, eli Merkuriuksen kohtaaminen Auringon kanssa. Retrovaiheen alakonjunktiossa Merkurius syntyy uudeksi; yhtymä oli torstaina aamuyöllä noin viiden aikaan ja tietysti leijonassa, merkissä missä nyt ihan kaikki tuntuu tapahtuvan. Merkuriuksen kierto määrittää ajattelun ja mielentoimintojen laatua, ja tässä alkaneessa syklissä loistaa kirkkaus, luovuus, esittävyys ja auktoriteetin painava sana. Uudenlaisen ajattelun sävy on mukana lauantain Auringonpimennyksessä, sillä Merkurius on kimpassa kulkiessaan edelleen lähellä Aurinkoa (ja Kuuta). Pimennykseen perääntyvä Merkurius antaa introspektiivisen luonteen, mutta sävy on kirkas ja rakastava; tämä pimennys voisi vihdoin olla erittäin valaiseva.

Tässä pimennysjaksossa Mars on seikkaillut mukana ja on edelleenkin. Lauantain noin yhden aikaan meillä tapahtuvassa osittaisessa Auringonpimennyksessä Mars on niukin naukin yhä vesimiehessä, eikä se ole loitonnut vieläkään ratkaisevan kauaksi Kuunsolmulinjasta. Marsin kytkeytyminen solmulinjan kautta mukaan jatkuu, ja edelleen jatkuu planeetan poikkeuksellisuus kun se vesimiehen merkissä epätyypillisesti matkaa normaaliin ratatasoonsa nähden korkealla (OOB-tila). Ajassa on edelleen olennaisena tekijänä härän alussa pysähtynyt Uranus, minkä voi tulkita olevan edelleen pysähdyksissä pimennyksen aikaan. Arvaamattomuutta ajanlaatuun luovat siis Mars sekä Uranus, joiden välillä kulma on loittonemassa mutta pimennyksen aikaan edelleen olemassa.

Auringon pimentyminen leijonan 18 asteessa, Kuun ylittäessä Aurinkoa normaalissa kierrossaan Kuun syntyessä uudelle kierrokselleen, on kesän pimennysjakson viimeinen paukku. Emme kuitenkaan voi vielä lainkaan ajatella, että pimennykset olisivat nyt kerralla ohitse ja tämä päättyisi heti tähän. Pimennysjakso jatkuu yhä, koska leijonan Uusikuu on samalla Auringonpimennys, ja näin katsottuna pimennysjakso jatkuu aina seuraavaan kuunkiertoon saakka eli siihen, kun Kuu syntyy neitsyessä taas uuteen sykliinsä 17 asteessa 9. syyskuuta. Tämä ei kuitenkaan enää ole erityisen voimallista pimennystenvälistä aikaa, mutta pimennyksen henki pysyy edelleen mukana. Pimennyksen voimassaoloaikaa tulkitaan monesta näkökulmasta, ja se voisi olla aktiivinen ihan sinne ensi talven seuraaviin pimennyksiin saakka.

Leijonan Auringonpimennys on pimennysjakson ydinkamaa, koska Aurinko pimenee nyt Kuunsolmujen kulkemassa merkissä (se heinäkuinen Pluto-pimennys tapahtui merkkirajan ylitse). Kun leijonassa pimenee, on yleismaailmallisesti kyse vallasta, johtajuudesta, auktoriteetista, mutta myös luovuudesta, rakkauden osoittamisesta, lämmöstä ja kutsumuksesta. Tänä kesänä ollaan oltu harvinaisen konkreettisesti isojen kysymysten äärellä, ja kaivataan kiireesti ja kipeästi tarkkaa analyysiä siitä mihin ihmiskunta on menossa. Vakavien ongelmien (Marsin ja Uranuksen symboloimana, esimerkiksi) ilmaantuminen ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, mutta vaikuttaa siltä että ihmiskunnan ja planeetan tilan tasolla olemme yllättyneitä ja myöhässä. Merkuriuksen retroliike ei vielä tue asioiden selvittelyä ja julkistamista, ja siksi onkin tärkeää jokaisen tutkailla esimerkiksi omat arvostuksensa läpi.

Varsin mielenkiintoinen piirre ajanlaadussa on, kaiken retroilun keskellä, että astrotaivaan hyväntekijät Venus ja Jupiter ovat ainoat planeetat normaalissa etenevässä kulussaan, Maasta katsottuna. Uranuksen poikkeuksellisuuden sävyttämä ajattelu tuo mieleen hurjan ajatuksen, kenties harhaanjohtavan ja pätemättömän, mutta taatusti toisenlaisen kuin perääntyvä planeettakaarti antaa ymmärtää: jos Venus vaa’assa ja Jupiter skorpionissa toimivatkin tähän aikaan korostuneen suopeasti ja esilläolevasti, siten että näiden planeettojen energioita on helppo tavoittaa ja toteuttaa.

Voimia jokaiselle pimennysteemoissa kahlaavalle!

Pimennysylläri

3.8.2018

Onko nyt mittojen ja rajojen täyttymisen aikaa? Pimennysaikaa ollaan kurkkuamme myöten täynnä, mutta se jatkuu aina vaan. Vieläkään ei voi hellittää, mutta ihan varmasti taisteluväsymys hiipii mieleen. Pimennysaika on ollut Marsin sävyttämää, ja nyt ärhäkkä punainen planeetta on kaivautunut poteroihinsa taas kulmaan Uranuksen kanssa. Tämä juttu oli kova sana (ja teko) jo toukokuussa siihen aikaan kun Uranus oli merkinvaihdossaan härkään.

Monella saattaa olla kaipaus helpotukseen, vaivattomampiin energioihin, joita voisimme ajatella olevan tarjolla ajan kivoista kolmiokulmista: Jupiterin ja Neptunuksen kulma tarkentuu taas elokuussa, ja näyttäisi siltä että Saturnuksen ja Uranuksenkin kesken vallitsisi rakentava ja myönteinen tuntu aikaansaavissa maamerkeissä. Auringon ja Jupiterin kulmakin (neliö) kerääntyy viikonlopun mittaan ja on tarkkana ensi viikolla tiistain puolella yötä. Tämähän on kivaa ja huisia kun kaikki Jupiterin kulmat ovat aina myönteisiä, kohottavia ja menestystä tuovia?

Se mitä todella tapahtuu, on Uranuksen pysähtyminen ja perääntymään kääntyminen härässä. Korostunut Uranusaika pimennysjaksossa ja perääntyvän Merkuriuksen aikaan? Nyt kysytään asennetta, että tämän saa sujumaan miellyttävästi ja helposti. Uranus saapui pysähdyksensä kohtaan jo eilen torstaina iltapäivällä. Tarkka pysähdyksen keskikohta on ensi viikolla tiistaina illalla (7. elokuuta), ja Uranuksen teknisen perääntymisen voisi katsoa alkavaksi seuraavana sunnuntaina myöhään illalla. Joka tapauksessa Uranus on nyt pysähdyksissä usean päivän ajan Maasta katsottuna. Uranuksen voima on päällimmäistä. Se tietää erilaisuutta, toisinpäin katsomista, hyppäystä tuntemattomaan, erottavia tempaisuja irralleen, ravistuksia, halkaisuja, epävarmuuden tuntoja, uusia tuulahduksia. Uranuksen energia voisi olla ihan kivaa, mutta juuri nyt ajanlaadussa on mukana poikkeuksellisessa OOB-tasossa perääntyvä Mars kulmassa Uranuksen kanssa – Mars joka leimaa tämän pimennysjakson tunnelmia. Tämä ei nyt teknisiltä tekijöiltään vaikuta auvoisen seesteiseltä ajalta, ennemmin sellaiselta että älkää missään nimessä meditoiko koska se voi olla ihan liikaa mielelle.

Yksinään pimennystenvälinen erityinen ajanjakso on kuluttava. Kun tähän lisätään voimakkaita arvaamattomia virtauksia, voi energioita olla todella vaikeata hallita. Merkurius retroillessaan saattaa jättää jotakin huomaamatta (Merkurius on vielä kvinkunssihierrossa Pluton kanssa ja tulevassa pimennyksessä on samanlaisessa haastossa Neptunukseen), ja Jupiterin ja Auringon asetelma voi tässä tilanteessa harhauttaa luomalla epätodellisen itsevarmuuden tunnun. Jos ei otettaisi riskejä kuitenkaan? Ollaan nössöjä ja mammanpoikia? Vai rikotaanko raja-arvoja muutoinkin kuin helle-asteissa?


%d bloggers like this: