Posts Tagged ‘Auringonpimennys’

Jäitä polttelis

16.2.2018

Eilisen myöhäisillan vesimiehen Auringonpimennyksen jälkeen haluaisimme huokaista syvään ja mennä eteenpäin, että pimennykset oli siinä. Pimennyksessä alkoi uusi kuunkierto, ja kun jakso alkaa näin, on tässä edelleen pimennyksen teema mukana. On tavallaan erikseen pimennysten välinen aika, ja kattavampi, pidempi pimennysaika, joka alkaa silloin kun alkaa ajanjakso, jossa pimennykset tulevat. Näin ajateltuna pimennysjakso alkoi tammikuussa kauriin uudestakuusta, koska tässä syklissä saimme Kuunpimennyksen leijonassa. Pimennysjakso päättyy vasta kun syntyy seuraava Uusi Kuu, sellainen jota ei pimennys rasita: kalojen Uusi Kuu 17.3. Pimennyksestä alkunsa saava kuunkierto, tämä nyt ajassa oleva vesimiehen sykli, on toisenlainen tunnelmaltaan kuin normaalikierto. Ei paha tai huono, mutta esimerkiksi aloituksien suhteen jossain määrin arveluttava. Seuraavaa, maaliskuussa alkavaa kalojen kiertoa taas rasittaa se, että sykli on astrologisen vuoden viimeinen. Ennemmin siis vanhasta luopumisen aikaa kuin täysillä eteenpäin puskeva, vaikka toki se nyt ajoittuukin hyvin lähelle Kevätpäiväntasausta ja oinaan ingressiä. Noin tammikuun puolivälistä lähtien olemme olleet tunnelmallisesti ajassa, mikä on odotteleva ja pohtiva, ennemmin kuin toiminnallinen ja tekevä. Oinaan ingressissä (kun Aurinko siirtyy oinaaseen) käännähdämme uuden alun puolelle, mutta oikeastaan vasta tätä seuraava kuunkierto päästää uudet tuulet valloilleen – ja tämä on luvassa vasta huhtikuun puolivälissä! Tässä ollaan kolme kuukautta kuin puoliteholla (varmasti hyvää aikaa saattaa loppuun kaikenlaista) ja onhan se kuin jäitä polttelis.

Viikonloppuun ajoittuva astrologinen tapahtuma on Merkuriuksen yläkonjunktio eli Merkuriuksen ylitys Auringolle. Ketterän mentaalisen planeetan syklissä tämä vastaa täyttymistä, ihan kuin täydenkuun kukkeutta. Täysi Merkurius on tietonsa etsinyt, näkemyksensä valinnut, ja nyt on aika jakaa opittu toisille. Täyden Merkuriuksen aika on viestinnän, puheitten ja julkaisemisen aikaa. Merkuriuksen ylitys Auringolle tapahtuu lauantaina noin puoli kolmelta vesimiehen merkin loppuasteilla. Nyt on kuulijakunta laaja, vaikka parhaiten tietysti tavoitetaankin jo valmiiksi samanmieliset, hengenheimolaiset.

Kuu hehkuu kalojen Venuksen suloutta, tarkimmillaan perjantaina illalla, ja jatkaa Neptunuksen ylityksessä henkisyyttä ja pyyteettömyyttä varhain lauantaiaamuna. Kuun, Venuksen ja Neptunuksen söpö trio saa pontta jousimiehen Marsista, ja kauniit asiat pääsevät maailmalle jakoon. Toivottavasti ajatus pysyy kirkkaana, onneksi on se vesimiehen Merkurius vielä tähän aikaan. Marsin ja Neptunuksen välinen kulma tarkentuu lauantaina noin yhdeltä iltapäivällä, eikä tämä yksittäisenä kulmana ole kaikkein helpoimpia. Voi sujahtaa riippuvuuksiin, kaikenlaisiin epäterveisiin ilmentymiin, mutta pidetääs ohjakset käsissä niin teot ja aloitteet saavat henkistä, luovaa ja taiteellista luonnetta. Kalojen Kuu takuulla rakastaa lillumista, aikaansaamattomuutta, mihin se pääsee Jupiterin kulman jälkeen kun vuorokausi on vaihtunut sunnuntaiksi. Oinaaseen Kuu siirtyy aloittamaan uutta eläinradan kierrostaan sunnuntaina noin kahdelta iltapäivästä. Kun Merkurius ja Aurinko niin vesimiehen merkin lopussa kohtaavat, ovat ne seuraavaan merkkiin siirtymisessä peräkanaa, Merkurius nopeampana mulahtaa kaloihin sunnuntaina aikaisin aamulla siinä puoli seitsemältä, ja Aurinko hyppää pomppunsa illalla hieman seitsemän jälkeen. Surkutellaan vähän Merkuriusta, kun kalat on sille vihonviimeinen alue; onneksi taivaalla on komppaajia matkassa.

Tulevan viikon kohokohtia on Venuksen ja Neptunuksen ylimaallisen ihanan energian yhdistyminen keskiviikkoiltana, sekä minun synttärini, hah hah. Bilekausi taitaa alkaa!

Mainokset

Väliajan tehtäviä

9.2.2018

Vortexpyörre jatkuu, mutta melko rauhallisissa tunnelmissa. Vanhenevan Kuun alla matkataan kohti ensi viikon Auringonpimennystä, ja huomio kohdistuu Kuun alasolmun suuntaan vesimieheen. Merkurius ylittää solmulinjan perjantaina iltapäivällä puoli kuudelta, ja voimme taas tiedostaa selkeämmin niin pimennyksien teemoja kuin vesimiehen alasolmua.

Venus on päättämässä vesimiehen merkin ylitystä ja viettää miltei koko lauantain merkin viimeisellä kriittisellä asteella. Koska ollaan vesimiehessä, missä muutoinkin nyt erityisen paljon tapahtuu, voi Venuksen tehtävä olla tavallista painokkaampi. Sosiaalisia kiemuroita ja yhteyksiä on hyvä pohdiskella, sekä vaihtoehtoja arvostuksille ja tykkäämisille: vesimies saattaa viimeisellä asteellaan muistuttaa, että myös erilainen ja toisenlainen voi tuottaa mielihyvää. Venus mittaa kriittistä astetta lauantain aamukuudesta sunnuntain sydänyöhön, kun silloin siirtyy yhden jälkeen kalojen merkkiin. Kaloista Venus pitää ihan erityisesti. Rakkaus alkaa hehkua, ystävänpäivä tulee.

Toisenlaista mittaamista käydään Auringon tullessa kulmaan Jupiterille, ja tämä on tarkimmillaan sunnuntaina yöllä puoli kahdelta. Vesimiehen Aurinko on täynnä vankkaa mielipidettä, mutta ehkä skorpionin Jupiter – jo kohta hidastamassa vauhtiaan pysähdykseen – vielä tiivistää näkemyksiä ja katsomuksia. Tuntuu hyvältä ajalta ottaa asioista selvää. Vaikka kulma on astrologisesti ajatellen hankala, Jupiterin muodostamille kontakteille on ominaista myönteisyys ihan kautta linjan. Kunhan ei liioitella ja siten vaikeuteta itse tilannetta, aktiivisuus on vaan hyvästä. Voi jopa avata ymmärrystä tästä syvästä, pimennysten välisestä ajasta ja sen tarkoituksista.

Jousimiehen Kuu on reteä ja suurpiirteinen, ja ehtii höyrytä lisää samaan suuntaan kuin mihin Auringon ja Jupiterin kulma viittaa. Tämän Kuun alla tekee mieli ottaa rennommin, tai syventyä ikuisten viisauksien jahtiin. Kuun kulma Neptunukselle perjantaina illasta uhkuu ihanteellisuutta, ja ehkä sen arjesta tempaava lumo on juuri paikallaan, jos on vapaata tiedossa. Kuu on jousimiehessä melko aktiivinen, mutta puhti saattaa olla hieman valheellista lauantai-illan Uranuksen kulman jälkeen noin puoli seitsemästä eteenpäin. Kuu hyväuskoisena luulee Venuksen vielä auttavan, mutta tosiasiallisesti Venus karkaa alta pois kaloihin. Kuun kurssiton aika saattaa käytännössä tuntua jo ennen aikojaan, mutta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tällä ei kai ole suurta merkitystä. Kauriiseen Kuu menee sunnuntaina yöllä hieman ennen puolta viittä. Vai ilmaistaanko että joutuu? Työteliäs merkki Kuulle, ja nostaa pintaan pätemisentarvetta, eikä aina niin tervettä velvollisuudentuntoa, kenties yksinäisyyden tuntojakin. Hyödyllinen kauriin Kuu silti aina on, ja maanantaina Kuun lähestyessä Plutoa voidaan runnoa läpi kaikki pakolliset urakat. Ja sitten voidaan istua kädet ristissä odotellen vesimiehen Auringonpimennystä, heh. Arvostuksellista ja mielipiteistä viikonloppua!

Pimennysmietteitä

31.1.2018

Kalenterivuoden aikana saadaan sääntömääräiset neljä pimennystä, ja tänä vuonna yksi ylimääräinen tämän lisäksi. Pimennysjakso periaatteessa alkaa tänään täydellisellä Kuunpimennyksellä leijonassa ja toinen kierros helmikuun puolivälissä jatkuu Auringonpimennyksellä vesimiehessä. Pimennykset ovat jatkumoita tai syklejä tietyillä kartanalueilla, jotka riippuvat Kuunsolmun kulusta, eikä niistä siksi voi puhua yhden päivän tapahtumina. Suurin piirtein samalle kartanalueelle kohdistuu yleensä useita pimennyksiä, ja pimennyksistä puhuttaessa kartanalue tarkoittaa aina kahta vastakkaista kohtaa eläinradalla. Pimennys on solmujuttu ja solmussa on aina yläsolmu sekä alasolmu, kumpikin pää linjasta aktivoituu. Eli kun tänään pimennys tapahtuu 11°37’ leijonaa, on noiden asteiden lähettyvillä aktiivista myös vesimiehessä. Viime syksynä elokuun alkupuolella sama kartanalue aktivoitui myös Kuunpimennyksessä, ja homma jatkuu edelleen.

Osittainen Auringonpimennys helmikuussa on jatkumoa viime elokuun ”suurelle amerikkalaiselle” pimennykselle, ja se kohdistuu vesimiehen merkin loppuun. Tässä talven pimennysajassa aloitetaan yläsolmun puolelta Kuun kanssa ja jatketaan alasolmun puolella Auringon teemoissa. On esitetty, että olisi luontevampaa jos pimennyksen pariviikkoisessa ensin tapahtuisi alasolmun alueella ja vasta sitten yläsolmulla; ajat ovat erilaisia ja jos pimennykset tietävät mikä on paras järjestys.

Kesällä saadaan sitten pitkä pimennysaika kun tulee kolmen sarja, ei selvitäkään kahdella viikolla pimennystenvälistä mystistä outoutta. Pääsääntöisesti pimennykset tapahtuvat Kuunsolmujen kulkemissa merkeissä, mutta aina joskus leimahtaa vielä edellinen merkkipari tai kurkataan seuraavaan. Tämä jälkimmäinen on kyseessä heinäkuun puolenvälin tienoilla kun pimennys saadaan ravussa. Heinäkuun lopussa ollaan vesimiehen merkin alussa, elokuussa noin puolenvälin asteissa leijonassa, ja vielä ensi talven aluksi saadaan päätös tälle merkkiakselille pimennyksellä leijonan alussa. Sen jälkeen pimennykset siirtyvät täsmällisemmin ravun ja kauriin merkkipariin.

Pimennyksiä voidaan koettaa arvottaa mikä olisi vaikuttavin / osuvin, esimerkiksi Kuun kulkeman radan mukaan. Tästä nyt tapahtuvasta pimennyksestä on paljon vouhotettu kuinka se on samalla Super Kuu eli sattuu olla pimennyksen aikaan juuri lähimpänä Maata. Tällöin Kuu näyttää silmämääräisestikin isommalta sekä kirkkaammalta, ja onhan sellainen toki vaikuttavaa, niin tunnelmaltaan kuin fysiologisestikin. Astrologisesti pimennyksiä voidaan miettiä myös sitä kautta, onko pimennyksessä mukana muita tekijöitä pimennyslinjalla.

Osuvuudessa leijonan 11 asteen pimennys on painokkaan tuntuinen ja Kuunpimennyksistä ehdottomasti tämän vuoden komein. Ensi kesän täydellinen Kuunpimennys vesimiehen merkin alussa sattuu ihan päinvastaiseen aikaan, Kuu on kaikkein kauimmaisessa pisteessään radallaan Maahan nähden. Ja ehkä sekin on leimallista, että nyt superkuu pimenee yläsolmun alueella, ensi kesänä ”pikkukuu” pimenee alasolmun suunnassa. Tästä leijonan täydestäkuusta on myös laajasti kerrottu kuinka se on Blue Moon eli Sininen, mutta tällä ei ole mitään astrologista merkitystä. Nimi tulee siitä kun Kuun kierto klikkaa epätahtiin käytössä olevan maallisen kalenterin kanssa, että saman kuukauden alla tulisi kaksi kuutamoa. Ihan kaikkialla näin ei edes tapahdu, muistaakseni Tasmaniassa saadaan tavallinen helmikuun täysikuu. Jos Kuun väriä nähdään sen noustessa horisonttiin, sen pitäisi olla punasävyinen.

Tämän pimennysvuoden kuriositeetti on, että Kuun kiertorata Maahan nähden, lähimpien ja kauimmaisten kohtien sykli, asettuu yksiin uusien- ja täysienkuiden kierron kanssa. Myös kesällä ravussa tuleva Auringonpimennys sattuu siis Kuun perigeen aikaan, jolloin Kuu voisi olla kierrossaan ”vaikuttavin”, samoin kuin elokuun Auringonpimennys leijonassa. Ajanlaatu saattaisi olla symbolisella tavalla huikea. Astrologisesti näissä pimennyksissä on myös melkoinen lataus. Kumpi tuntuu painokkaammalta, heinäkuun pimennys jossa on mukana Pluto täsmälleen pimennystä vastapäätä, vai elokuun pimennys jossa häärää mukana perääntyvä Merkurius? Tuntumani on, että heinäkuun ravun pimennys kolahtaa henkilökohtaisella tasolla vahvasti heille, joilla on kartantekijöitä 20 asteen tienoilla ravussa ja kauriissa, onhan heillä samaan aikaan pitkä Pluton transiitti.

Pimennykset ovat osa luonnollista taivaan sykliä, ja näihin kannattaa suhtautua siten, että ne täsmentävät ja kohdentavat ajanlaadun viestiä. Pimennysasia ei ole mitään taivaasta niskaan ropisevia rangaistuskiviä vaan kehotus toimia itse sen planeettaenergian teemoissa, johon pimennys kohdistuu. Pimennys on muistutus, joka voi olla hyvinkin tärkeä, koska sitä pitää näin alleviivata.

Leijonan pimennyksen tarkoituksesta

20.8.2017

Maanantaina illalla puoli kymmeneltä tapahtuvasta täydellisestä Auringon-pimennyksestä on kirjoitettu valtavasti; se on saanut jo pitkään huomiota jopa muualla kuin astrologiaa tutkivien parissa. Sitä on kutsuttu suureksi amerikkalaiseksi pimennykseksi, koska se näkyy Pohjois-Amerikan mantereella ja sattuu osumaan maan valtionjohtajan kartantekijöille. En kuitenkaan katso tarpeelliseksi toistaa samoja asioita enää, sillä uskon, että moni lukija miettii miten pimennys voisi itsellä tuntua, missä näkyä, ja säästyykö tältä kun ei ole Amerikassa eikä valtionjohtaja. Emmin aiheen esille ottamista pitkään, vaikka jo ensivaikutelmani oli, että en halua tätä ilmiötä mundaanista näkökulmasta tarkastella.

Täydellinen Auringonpimennys on aina voimakkaampi kuin esimerkiksi osittaiset pimennykset. Silti tämä leijonan merkin loppuun tuleva pimennys ei ole yhtään sen vaarallisempi kuin vastaavat täydelliset pimennykset. Pimennysjakso on aina melko erikoista aikaa, ja sen kärjistymisistä olemme kaikki saaneet seurata hyvin surullisia uutisia. Kunkin omalla kohdalla pimennyksen merkityksen ymmärtäminen, tiettyjen oman elämän tärkeiden seikkojen havainnointi, eli tiedostaminen, on pimennyksen viesti. Pimennykset ovat Kuunsolmuihin liittyviä juttuja, ja siksi näihin liittyy kohtalonomaisiksi miellettäviä piirteitä. Pimennys ei ole paha, kamala eikä pelottava. Se miksi pimennys usein tuntuu epämiellyttävältä, liittyy väistämättömyyteen ja kontrolloimattomuuteen. Meillä on kova tarve pitää kaikki elämän langat omissa käsissämme, ja kun sattuu jotain mitä emme ole itse valinneet, se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. On vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä, että sellainen voisi olla tarpeellista.

Pari huomiota pimennyksen osumisesta. Olen yhä vankemmin sitä mieltä, että pimennykset ovat merkkikohtainen juttu. Tämä pimennys nostaa esiin Auringon omaa merkkiä leijonaa, ja samalla luonnollisesti sen vastamerkkiä vesimiestä, missä Kuun alasolmu nyt kulkee. Nyt pimennyksen kohta on eläinradalla aivan leijonan merkin lopussa, ja ymmärrän että mieli tekisi ulottaa sen vaikutusaluetta neitsyen merkin puolelle. Sallittua tämä on, minä vain tulkitsen toisin. Pimennykset tapahtuvat merkeissä, eivät niinkään asteissa. Merkkien kautta tietyt teemat nousevat käsittelyyn, eivät asteista. Nyt siis leijonan merkin loppuosa on erityisesti altistunut, ja vaikutusalue liukuu melko pitkälle ”taaksepäin” merkin puoliväliä kohti. Karkeasti ottaen ihan kaikki leijonassa on nyt jollakin tavoin huomionarvoista, kun pimennys samassa merkissä tapahtuu.

Useissa pimennystä koskevissa kirjoituksissa on mainittu tämän osuvan Regulus kiintotähdelle. Eksaktisti tämä ei ihan näin ole, sillä Regulus on siirtynyt neitsyeen jo kuusi vuotta sitten. Useimmilla tämän hetken aikuisilla syntymäkartan Regulus on tietysti leijonan lopussa; mitä vanhempi, sen lähempänä pimennyksen 28 astetta. Kiintotähden kohdan pimentymistä ei kuitenkaan olla erityisesti tavattu tuoda esille, ellei tällä samalla kohdalla kartalla ole jotakin oleellista tekijää, esimerkiksi Aurinkoa tai Kuuta, ja silloin tämä ”oleellinen” tekijä on juuri se tärkeämpi tarkastelun kohde. Fokus on syytä säilyttää.

Leijonan pimennyksen keskeisimpiä teemoja ovat esimerkiksi valta, status, asema ja auktoriteetti. Leijona kartalla symboloi hallitsijaa ja vallankäyttäjää, ja joskus oman elämän kohdalla voi olla tarpeen miettiä miten itse käyttää asemaansa, tai kuka minua määrää. Tämä aihepiiri nivoutuu tahtoon, mikä on olennainen seikka mieltää; mitä tahdon? Vuokaaviossa voisimme vetää nuolet tästä sydämeen ja arvoihin; mikä on minulle sydämen asia, mitä arvostan että haluan sitä edistää tai toteuttaa. Leijona kertoo meille loppuviimeksi elämästä, eli luomisprosessista, synnyttämisestä. Ja siinäkin mielessä elämästä, että tämä pimennys voi tarttua terveyteen liittyviin kysymyksiin, sydämen toimintaan konkreettisesti, elämänvoiman ylläpitoon tai elämänhaluun, onko tahtoa elää. Ja kaikki tämä liittyy jollain tavoin siihen, miksi olemme täällä, mitä toteuttamassa, miksi elämme; kutsumukseen ja tarkoitukseen. Tuon kaltaisia isoja juttuja leijonan pimennys meissä herättelee tiedostamaan, löytämään, mittaamaan ja arvioimaan.

Antoisaa, mutta turvallista ja rauhallista pimennyksen aikaa!

Huikean nurinkurista aikaa

24.2.2017

vkl-kalat-elc17Pimennysviikonloppu huipentuu rengasmaiseen Auringonpimennykseen sunnuntaina myöhään iltapäivällä (ei näy täällä meillä), mutta ei me näin vähällä pimennyksistä päästä. Ajan henki ”vainoaa” mukana vielä pitkään. Tämän talven pimennysjakso tuli nurinkurisesti alkaen Kuunpimennyksellä yläsolmun puoleisella eläinradan kulmalla, ja päättyy Auringonpimennykseen alasolmun puolella. Luontevampaa olisi ollut aloittaa just toisinpäin, yläsolmusta ja Auringosta – olo on kuin kiipeäisi pers edellä puuhun. Pimennyksen viesti yksinkertaisuudessaan (kaloja on tällaisiksi mainittu) kirkastaa irtautumisen, luopumisen ja luovuttamisen teemoja. Ajanjakson lopetukselta tuntuu, mutta myötäkarvaan silitellen, symppiksenä, hyväksyen. Kalojen kahdeksannen asteen pimennys levittäytyy koko merkin alkupuoliskolle, Neptunus lisää herkistelyä asteissa kauempana, ja alasolmu merkin alussa. Ihan samalla tavoin aktivoituu vastapäinen neitsyen alue. Jos itse pimennys onkin sävyltään lempeä, on ajan henki tähän aikaan sitäkin mahdottomampi!

Kuten viime viikonloppuna, talven ajanlaadun huomattavin tekijä yhä kohoaa energioissa kaiken muun ylle. Mars toimii laukaisijana, yllyttäjänä, energian lisääjänä ja paukun räjäyttäjänä, ja jos viimeksi korostui sen kulma Plutolle, nyt korostuu Marsin ylitys Uranukselle oinaassa. Edelleen saadaan isoutta vastapäin peruuttavasta Jupiterista ja purkauspisteen ”laavaisesta” Plutosta kohdetta ja areenaa. Sama pöhinä jatkuu kuin aiemminkin, mutta nyt kiihtyneen nopeassa, arvaamattomassa toteutumisen tavassa. Tässäpä on hurjasti voimaa tarjolla, mutta mitä sillä saadaan aikaan, on ilmeisesti täysin ”herran huomassa”, koska Uranus on niin yllätyksellinen.

Viikonlopun ajan merkinvaihdoksen suoma tunnelman muutos saadaan Merkuriukselta. Kirmaten se on ylittänyt vesimiehen merkin ja siirtyy kaloihin sunnuntain puolella yöllä. Mielet herkistyen, tippa silmäkulmassa, enemmän tarun puolella kuin totuudessa? Vesimiehen ilmamerkissä Merkurius ihan varmasti tykkäsi olla, mutta kalat on sille haastavin merkki koko radalta. Viime aikoina on ollut esillä valemedian uusi käsite, enkä oikeastaan ollenkaan halua nähdä enkä tietää mihin tällainen voi kärjistyä Merkuriuksen kulkiessa kaloissa. Ollaan siis totuuden kanssa tarkkoja.

vkl-kuu-aquaKuun kanssa mennään nyt hidastempoista syklin lopetusvaihetta ja pe-la vesimiehessä. Saadaan mahdollisuus ottaa etäisyyttä, tarkkailla tilanteita, pohtia asioita ja parhaassa tapauksessa jakaa mielipiteitä vertaisten kanssa. Sunnuntaina yöllä Kuu siirtyy sekin kaloihin valmistelemaan Auringon pimentämistä ja aloittaakseen uuden kiertonsa. Kalojen Kuu on kameleontti-aikaa, ihan mitä hyvänsä, taipuu ja sopeutuu, tarjoaa vaihtoehtoa ja vaikka luultaisi että ”näin on”, jokin ui kuitenkin ihan toisaalle.

Taikablogissa voisimme hehkutella pimennyksillä lisää. Kuka lukijoista tietää syntyneensä pimennyksen aikaan? Tällainen selviää kartasta katsomalla siten, että jos Aurinko on lähellä Kuunsolmujen linjaa, on syntymän hetki ollut lähellä pimennyksen aikaa. Jos Aurinko ja Kuu ovat omalla kartalla hyvin lähekkäin solmun tuntumassa, on kyseessä Auringonpimennys kuten nyt. Jos taas Kuu on vastapäätä, on Kuunpimennyksen aika. Pimennyksen aikaan syntyneiden karttoja katsoessa tulee väistämättä mieleen karma. Miellättekö te elämänpolkunne karmallisiksi, joiden kartalla pimennys on? Kun olen paljon Lohikäärmekarttoja pyöritellyt, en ole voinut kuin päätellä, että pimennyksen läheisyydessä syntyneellä on ihan omanlaisensa elämäntehtävä, ja tätä voisi varmaan karmaksi kutsua.

Ensi viikolla meille on tarjolla Auringon ylitystä Neptunukselle, tarkimmillaan torstaina yöllä, joten varokaa etenkin keskiviikkona sumun tiivistyessä kaikenlaisia symbolisia liukastumisia. Marsin ylitys Uranukselle samoin on tarkka vasta viikonlopun jälkeen, maanantain puolella yötä, ja vaikka suurin puhti olisi niistetty T-ristikuvion osalta tässä ylityksessä, se on olemassa vielä ensi viikon. Huikeita aikoja kaikille (ajankohtaisesti urheilutermistöön viitaten)!

Alitajunnan pimennys

8.3.2016

solareclipse16

Olemme pimennyskaudessa, jotka vuosittain saadaan kahdesti sellaisina aikoina kun Aurinko kulkee tarpeeksi lähellä Kuunsolmujen linjaa. Viime syksynä marraskuussa Kuunsolmut siirtyivät neitsyen ja kalojen akselille eläinradalla, ja tämä ajoittaa pimennyksien tulevan pääasiassa maaliskuussa kalojen aikaan ja syyskuussa neitsyen aikaan. Pimennyksissä on kuitenkin heittoja suuntaan ja toiseen, ja tämän vuoden pimennyksissä syksyn ensimmäinen pimennys saadaan jo elokuussa ja symbolisesti Kuunsolmun seuraavan merkkiparin alla, vesimiehessä ja leijonassa.

Oikeastaan olisin tahtonut saada tämän blogipäivityksen pimennyksistä julki etäämpänä pimennyksen tarkasta ajankohdasta, ihan vaan alleviivatakseni sitä, että pimennys merkitsee ajallisesti pitkää ajanjaksoa eikä ole tapahtumallisesti sidottu pimennyksen hetkeen tai edes päivään. Pimennyksen henki liukuu elämään jo aikaisemmin, ja sen varjo kestää pitkään. Siksi ei voi ajatella, että jos tulevana yönä 9. maaliskuuta tasan klo 3:54 ei tapahdukaan mitään, pimennys olisi väistänyt minut. Pimennys on olemassa kollektiivisesti, vaikkei se omalle kartalle osuisikaan, ja itsessä tosiaan jo ennen ja pitkään jälkeenpäin. Pimennyksen merkitys on tässä suhteessa hyvin erilainen kuin nopeiden transiittien, ja ehkä sitä voisi ennemminkin verrata Auringonpaluuseen, mikä kattaa kokonaisen vuoden, ja liukuen etukäteen ja synttäreiden jälkeenkin toisinaan. Ja muitakin karttoja voi katsella kuin syntymäkarttaa, esimerkiksi edistyskartan tekijöihin osuva pimennys voi olla aivan yhtä tuntuisa ja merkittävä.

Kuunsolmujen hitaan perääntymisen vuoksi pimennyksiä ehtii tulla puolivuosittain muutaman kerran suurinpiirtein samoilla eläinradan vastakkaisilla kohdilla. Tämäkin pidentää pimennyksien ajallista ilmenemisen kestoa, onhan se ihan selvää, että jos tämä meidän ensi yön pimennyksen kohta 18 kaloja aktivoitui jo viime syksynä Auringonpimennyksessä 20 neitsyttä, samojen teemojen ympärillä pyöritään edelleen.

solareclipse_piscTaikablogin aktiivilukijoille tämä on kertausta, mutta vielä kerran: pimennys on voimallisin silloin kun sen aste on yhtymässä tai vastakkaisuudessa oman kartan Aurinkoon, Kuuhun, Kuunsolmuihin, akseleihin ja henkilökohtaisiin planeettoihin. Harvemmin kuuluu astropiireissä ”päteviä” todistuksia, että pimennys kohdistuessaan ulkoplaneettoihin olisi ollut erityisen merkittävä. Näitä voi kukin tunnustella itsessään, ja jos ulkoplaneetta tuntuu itselle erityisen keskeiseltä planeetalta, voi sille tuleva pimennys olla kuitenkin merkittävä. Astrologiassa moni asia on tapauskohtaista, päteviä yleistyksiä on hyvin vaikea esittää.

Paljon kysellään aina pimennysten orbeista, eli mitkä tekijät eläinradalla ovat pimennyksen alla. Nyt kun on kyse täydellisestä pimennyksestä, vaihteluväli on pitkä. Olisiko liioittelua sanoa että koko kalojen merkki olisi alttiina, ja vastakkaiselta neitsyen puolelta ainakin asteet 13 – 23. Jos näissä merkeissä ja näillä kohdilla omalla kartalla on keskeisimpiä tekijöitä kuten Aurinko, Kuu, solmut ja akseleita, voi napata hieman kauempaakin. Mitä tarkemmin pimennyksen aste 18°55’ itselle osuu, sitä voimakkaampi lienee pimennyksen viesti.

Tämä täydellinen Auringonpimennys kaloissa on paljon voimakkaampi pimennys kuin jos verrataan kevään toiseen pimennykseen, parin viikon päästä seuraavaan Kuunpimennykseen. Aurinko kulkee nyt alasolmun tuntumassa, ja pimennyksen hetkellä solmulinjaan on eroa vajaat kolme astetta. Oleellisempaa on kuitenkin se, että Kuun kulkema rata on pimennyksen hetkellä verrattain lähellä Maata – kun Kuu tulee pimennyksen hetkellä Auringon ja Maan väliin, meistä katsoen se peittää Auringon täydellisemmin. Lisäksi se, että Aurinko on samassa merkissä kuin Kuunsolmu (alasolmu), lisää voimakkuutta. Myöhempi pimennys tulee edellisessä merkkiparissa vaa’an ja oinaan linjalla, jolloin Kuunsolmut ovat toisissa merkeissä.

solarecl_pisc16Pimennystyyppinä tämänkertainen alasolmulla tapahtuva Auringonpimennys on melko ”vaikea”, koska vuoden pimennyksissä olisi kivempaa aloittaa noususolmun puolelta. Mutta ehkä tämä järjestys on ihan hyvä, katsotaan ensin menneen, edellisen, sisimmän ja alitajuisen vaikutukset alta pois. Kun pimennys saadaan kaloissa, ja merkin traditionaalisen hallitsijan Jupiterin ollessa mukana pimennyksessä yläsolmulla, merkin teema korostuu huikeasti. Intuitiivisuus on ajan sana, tunnemme nahoissamme ja suomuissamme mitä pimennys itselle kertoo. Pimennys aina kehottaa suuntaamaan tietoisuuden sitä kohti mitä pimennys näyttää, eli siihen mitä teillä kartoillanne on 18 kalojen-neitsyen tuntumassa.

Pimennys tuntuu ajatuksen tasolla terminä uhkaavalta, ja varmaankin pimennyksien pelko on osaltaan meihin sisäänrakennettua ja vaistonvaraista, dna:mme sisällä vuosituhansien takaisilta ajoilta. Pimennyksiin voi suhtautua järkevästi. Kohtalonomaisuudesta ei taida olla juurikaan kyse, koska pimennykset eivät tule yllättäen vaan jossakin, vaan erittäin tarkasti ja säännöllisesti tietyssä rytmissä. Mitä oli elämässä esillä noin 19 vuotta sitten, saattaa esiintyä myös nyt jossakin muodossa. Pimennyksien tarkoituksena on suunnata huomio tarkastelemaan tiettyjä teemoja elämässä ja ennen kaikkea tekemään näille asioille jotakin. Pimennykset priorisoivat puolestamme! On typerää odottaa, tapahtuuko itselle jotakin. Pitää itse käydä läpi, tehdä, prosessoida, miettiä ja pohtia. Usein pimennyksien ilmentymät koetaan vaikeina, mutta astrologisesti tämä voi olla harha: saatamme yhdistää ajallisesti kauempana olevat mukavat ja hienot asiat ja tuntemukset ”virheellisesti” muihin ajan ilmiöihin, esimerkiksi transiitteihin, vaikka kyseessä voi olla puhtaasti pimennyksen esiin nostama seikka. Koska pimennys pakottaa ja käskee suuntaamaan huomion niihin seikkoihin, joihin sen vaikutusalue ulottuu, tieto lisää tuskaa. Jos kyse on kasvamisesta ihmisenä, tämä voi olla kaksinverroin kipeätä. Kasvu ei taida olla vain ihanaa oivallusta ja uusien asioiden ymmärrystä, vaan enimmäkseen vaikeiden asioiden seulomista ja hyväksymistä. Jos emme tykkää tehdä töitä itsemme kanssa, silloin pimennys saattaa tosiaan tuntua kauhealta.

Minun mielestäni astrologia on aina oikeassa – tämä on hassusti sanottu! On hyväksi, jos pimennys auttaa meitä huomioimaan asioita, jotka ovat elämässämme tärkeitä juuri nyt.

Solmuissa neitsyttä

12.11.2015

moon nodeKuunsolmut ovat viime yönä, 12. marraskuuta kolmen aikoihin, siirtyneet uuteen merkkipariin. Tämä siis True Noden eli solmujen todellisen liikkeen mukaan katsottuna. Yläsolmu on neitsyessä ja alasolmu kaloissa. Solmujen merkkipari mittaa aikaa noin puolentoista vuoden sykleissä, ja solmujen merkit kussakin ajassa resonoivat kollektiivisesti, melkeinpä yleiskohtalonomaisesti, ajassa ilmeneviin haasteisiin ja tehtäviin. Solmujen merkit, pääasiassa yläsolmun merkki, nostavat ajassa esiin teemoja, jotka ovat kaikille yleisiä. Itse miellän solmujen merkityksen kumpuamisen kollektiiviseksi voimaksi siten, että solmut tosiaan toimivat enimmäkseen jokaisen sisäisellä tasolla, mutta kun tarpeeksi useiden ihmisten sisäinen tila on samankaltainen, tämä massavaikutus siirtyy laajemmille tasoille.

Tämän solmujen merkinvaihdoksen aikaan on Neptunus pysähtyneenä, ja mietin tätä missä mittakaavassa tämä vaihdoksen aikainen tekijä jää elämään koko solmujen merkinylityksessä mukana. Näin ajateltuna Neptunus tulisi nostamaan ”kohtuuttomasti” kuun alasolmun kalojen merkitystä, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu ajatellen sitä, että huomion tulisi ensisijaisesti kiinnittyä yläsolmun neitsyeen.

node_virgoSolmu neitsyessä viittaa ajanjaksoon, jolloin pitäisi pyrkiä kriittisyyteen, järjestämään asiat kuntoon, korjaamaan, huolittelemaan virheitä pois. Tuleva ajanjakso voisi olla avustamisen ja neuvomisen aikaa, jolloin asiantuntevuus, osaaminen ja ammatillisuus korostuvat. Neitsyen merkin kipupiste voisi olla liiallinen yksityiskohtiin keskittyminen ja ymmärryksen vajavaisuus isosta kokonaisuudesta. Neitsyt keskittyy pieniin, arkisiin ja vaatimattomiin asioihin. Kun näitä saataisi tarpeeksi paljon kuntoon, voisi tällä olla yhteiskunnallisesti iso merkitys. Neitsyt on myös yksi tietoon liittyvistä merkeistä, jolloin oppimiseen ja koulutukseen liittyvät asiat tulisivat hyvin esille. Ei pidä kuitenkaan unohtaa merkin symbolissa olevaa viljantähkää, ja siksi ravintoasioilla saattaa olla ratkaiseva merkitys.

Olemme astrologiassa oppineet, että tuttua osaamisaluetta kuvaava alasolmu on usein vahvasti esillä, varsinkin tiedostamattomalla tasolla. Nyt meidän pitäisi huomioida kalan merkin teemoja, jotta ne eivät estäisi neitsyen solmun tehtävän toteutumista. Massat taitavat olla kaaoksessa kaikessa suvaitsevuudessaan, hyväksyvyydessään ja ajelehtivuudessaan. Tässä saattaa olla jopa eräänlainen massahysterian vaara, jos suhtaudumme tunteella emmekä erottele tosiasioita.

pisces_moonnodeSolmumerkin siirto merkitsee aina myös sitä, että vuoden aikana tulevat pimennykset tapahtuvat sellaiseen aikaan, jolloin Aurinko kulkee melko lähellä Kuunsolmujen linjaa, nyt siis saadaan pimennysjakso aikaisemmin kevättalvella ja alkusyksystä. Tulevat pimennykset kohdistuvat enimmäkseen neitsyen ja kalojen merkkeihin, mutta Kuunsolmujen kanssa on myös aina liukumaa: ensi keväänä maaliskuun myöhäisempi pimennys resonoi aikaisempaan pimennysjaksoon sijoittuessaan vielä vaakaan, ja elokuussa tapahtuva pimennys harppaa jo maistamaan seuraavan jakson teemoja tullessaan vesimieheen. Neitsyen ja kalojen linjalle tulevissa pimennyksissä huomio kiinnittyy voimakkaimmin kalojen merkin viimeiselle kolmannekselle (vaikutusalue tuntuu silti myös vastapäätä neitsyen merkin samoissa asteissa) sekä toistuvana ”pommituksena” 8 ja 9 asteille.

Solmujen siirtymässä ajassa eteenpäin voi olla hyvä huomioida, missä omalla kartalla neitsyen ja kalojen merkkipari on ja kuinka tärkeitä tekijöitä siellä sijaitsee. Esimerkiksi neitsytnousuisilla, joita maassamme on suhteellisesti aika paljon, tulee jossakin vaiheessa eteen Kuunsolmulinjan kohtaaminen oman kartan horisonttilinjan kanssa – ja tämä saattaa merkitä isoa käännekohtaa elämässä. Vielä tärkeämpiä merkkipaaluja yksilöiden poluilla ovat luonnollisesti oman solmulinjan kohtaamiset, eli jos on luvassa solmujen paluita tai puolituksia. Näissä tapauksissa paluisiin ja puolituksiin liittyvät asiat alkavat kehittyä jo nyt, heti kun solmut ovat merkkiään vaihtaneet, vaikka täsmällinen paluun hetki olisi vielä useiden kuukausien päässä.

Kuinka teille lukijoille solmujen uudet merkit näyttäytyvät oman kartan kautta? Paluita saavat, oletteko valmiita syklinvaihdokseen elämässänne? Mukavaa olisi myös kuulla mietteitänne siitä, millainen laajempi merkitys solmun ylityksellä neitsyessä olisi ajassamme!

Vuoden viimeinen pimennys

24.10.2014

auecl_lokViime yönä toivottavasti nukkuessamme syntyi skorpionin ensimmäisellä asteella Uusi Kuu, ollen samalla osittainen Auringonpimennys Kuun osuessa Maan ja Auringon väliin. Nyt 24. lokakuuta oli samalla syksyisen pimennysjakson toinen ja viimeinen pimennys 0°24’ skorpionia, ja se tapahtui kolmea minuuttia vaille yhdeltä. Tämä pimennys oli hieman erikoinen, hiukan kuin jäänne menneisyydestä, vaikka Kuun yläsolmun puolella eläinrataa tapahtuikin. Kuunsolmut ovat siirtyneet jo aikaa sitten seuraavaan merkkiin härän-skorpionin linjalta, ja tämä oli nyt pitkään aikaan vihonviimeinen pimennys tässä merkkiparissa; ensi vuonna oinaan-vaa’an linjan lisäksi pimennyksiä tulee jo neitsyeen ja kaloihin. Tämä pimennys aktivoi skorpionin ja vastapäisen härän alun asteita, jonne pimennyksiä on kohdistunut jo -13 keväästä alkaen. Nyt alkaa viimeinen puolivuotiskausi huomioida pimennyksen tuomat omakohtaiset teemat, ja myös tehdä näille asioille jotakin.

Oikeastaan ihan tahallani jätin tästä pimennyksestä kirjoittamisen itse tapahtuman jälkeen. Mielestäni on jotenkin väärin, että pikkuista ennen kunkin pimennyksen tuloa sitä pelätään, ja oitis sen tapahduttua voidaan huokaista helpotuksesta, että nyt se on ohi. Jos ei juuri pimennyksen minuuttina tuntunut miltään, niin ei se silloin osunut? Pimennykset eivät toimi näin, vaan niiden ajallinen merkitysalue on pitkä. Kun pimennykset tulevat useissa jaksoissa samoille kartan alueille, samat teemat aktivoituvat aina uudelleen, toisinaan vahvistuen, välillä kenties heikentyen, mutta eivät ne pois häviä. Omaksi tehtäväksi jää tarkastella itsen ja oman elämän kautta, mitä seikkaa pimennys tarkoittaa kirkastuvaksi, mihin ajatusten ja toiminnan tulisi fokusoitua. Tämä selvitystehtävä on useimmiten pitkä ja hankala, eikä avaudu mitä suurimmalla todennäköisyydellä lainkaan pimennyksen päivänä. Tai kyllä kaikki voi yhtä lailla kirkastua jo ennen pimennystä. Minä en tunne mekanismeja, joilla nämä tulevat osaksi elämää. Astrologia on meille vielä mysteeriä, josta voimme koettaa oppia (ja välihuomautuksena: jos joku mysteerin selvittäisi, tuskin häntä muu astrologinen yhteisö uskoisi, koska tässä piirissä tunnutaan niin henkeen ja vereen vastustavan lähestulkoon kaikkea).

Minun tekisi kovasti mieleni tulkita tämänkertainen Auringonpimennys hieman ponnettomaksi, mutta toki se ihan varmasti on iso juttu omalle kartalle tärkeään kohtaan osuessa. Skorpionin merkin ensimmäiset asteet ovat keskeisimmät, jos näissä on omalla kartalla Aurinko, Kuu, Kuunsolmut tai kartan akselit. Myös vastapäinen alue aktivoituu aina pimennyksissä, johtuvathan ne Kuunsolmuista, missä on aina akselin toinen pää mukana. Tällä kerralla härän merkki ei kuitenkaan taida olla ihan niin voimakkaan paineen alla, koska ne Kuunsolmut sijaitsevat tämän pimennyksen aikaan jo toisessa merkkiparissa.

auecl_2lokVaikka omalla kartalla pimennyksen kohteeksi tulisi mikä tahansa tekijä, kantaa tämä Auringonpimennys mukanaan Venuksen teemoja. Venus ehti juuri siirtyä mukaan skorpionin merkkiin ennen pimennystä, ja kaikki kolme Aurinko, Kuu ja Venus olivat samassa nolla-kohdassa. Skorpionin nolla-aste ei ole aivan niin räväkkä alun merkki kuin johtavissa merkeissä, mutta kyllä tässä vahvasti skorpionin omaleimaisuus nyt korostuu. Tämä on nyt vain tulkinnallinen heitto, mutta mieleeni tuli ihmissuhteiden ongelmallisuus, kun Venus ilmentää sosiaalisia kontakteja, eikä planeetta ole omimmalla alueellaan vastamerkissään.

Auringonpimennys on samalla aina syklin alku, koska siinä syntyy Uusi Kuu. Skorpionista alkava kierros on sävyltään voimakas, tahtova, syvältä koskettava ja syvästi muuttava. Tässä voidaan taas saada isoja juttuja aikaan motivoituessamme. Tiedätkö sinä mitä tahdot?

Jumi, lamaannus ja tahma kartoilla

8.5.2014

Not-lost

Keskusteluissa on välillä ollut kommentteja, kuinka joku kokee olevansa aivan jumissa, ja nyt olen päässyt itsekin maistamaan tätä epämukavaa olotilaa. Yleensä aina, kun tällainen mielentila on uhannut vallata, on tilanne ratkennut karttoja tutkimalla; selvittämällä minkä sorttisesta jumiutumisesta on kyse altistuneiden planeettaenergioitten kautta, ja sitten sen kyseisen planeetan ominaisuuksia miettimällä, usein ihan käytännön keinoin toteuttaenkin. Eilen kun blogia ei ottanut syntyäkseen, eikä yhtään mitään muutakaan, koetin hiukan kurkata karttojani löytääkseni ”syyllisen”.

turning in to lost and foundTällainen kokemani hetkellinen lamaannus on aikaan liittyvä ilmiö, ja siksi sellaisten purkamista kannattaa etsiä ensisijaisesti transiiteista, eli tutkimalla nyt liikkuvien planeettojen kulmia oman kartan tekijöihin. Joskus kyseessä on pitkäaikaisen ”massiivisen” transiittiajan ilmentymä, jollaisia saa osakseen Plutolta, Neptunukselta, Uranukselta ja vielä Saturnukseltakin. Toisinaan kaikkein aktiivisimmaksi paljastuu nopeampi kulma, ja nyt esimerkiksi kannattaa silmäillä miten perääntyvä Mars vaa’an 9 asteelta vertautuu omaan karttaan – Mars on jo kulkunopeudessaan hidas valmistellessaan tulevaa pysähtymistä, ja sen tuntumat alkavat kerääntyä heidän kohdalla, jotka pääsevät kokemaan tämän pysähdyksen jossakin tärkeässä kulmassa.

find-jesusAjan ilmiöissä kannattaa miettiä myös laajemman perspektiivin kautta isoja tapahtumia, esimerkiksi tätä Isoa ristiä johtavien merkkien keskivaiheilla. Aina ei vaadita edes tarkkoja osumia oman kartan tekijöille kun jo aistii olemuksessaan ajassa jylläävät voimat. Tai täysin käänteisesti, kuten ainakin itse olen kokenut tämän ristin paineen: kun kuvion mikään tekijä ei oikein natsaa omalle kartalle, tuntee olevansa totaalisen sivussa kaikesta ajassa tapahtuvasta, mihinkään ei oikein saa otetta tai ei löydä tarvittavaa dynamiikkaa vaikuttaa itse.

Kun nyt ollaan edelleen lähellä pimennyskautta, on syytä pitää mielessä mitenkäs ne tulivatkaan omaan karttaan nähden: nyt voi olla päällä ajanjakso, jolloin pimennysten valaisemat asiat alkavat vaatia huomiotaan. Toki vastaan tulee kaikenlaista näihin liittyen myöhemminkin, ihan niin pitkään kuin pimennys on aktiivinen; useimmiten puolisen vuotta, mutta joskus teemat jumiutuvat aktiivisiksi toistuvien pimennysten tai muiden kontaktien kautta paljon pidemmäksi aikaa.

wandering_umbOmalla kohdallani jumiutumisen alku-ja-syy löytyi kaikkein osoittelevimmin edistyskartalta, joten ei kannata ohittaa progressioita silloin kun miettii oman aikansa laatuja. Mielestäni progekartalla voi olla aktiivisena aivan kaikki tekijät, planeetat ja akselit, ihan samaan tapaan tulkittuna kuin syntymäkartallakin. Jos transiittien paine näkyy selkeästi edistyskarttaa vasten, tai jos ne pimennykset napsuivatkin sille, on ihan mahdollista että koetut olotilat sisimmässä ja mielessä vastaavatkin paljon tarkemmin progen tilannetta.

Nyt kun Taika on taas vähän paremmin kiinni ilmojen pyöritysten suunnista, luonteista, merkityksistä ja tarkoituksista, toivottavasti blogiin siunaantuu tekstejä ja asiakastyöt valmistuvat. Peukkuja saa pitää, sillä pieni tsemppaus ja tuki eivät ole koskaan pahitteeksi. Onko lukijoissa jumissa olevia? Mahtaisiko löytyä yllä esiteltyjen menetelmien kautta ”syyllinen” eli tietyn planeetan energia, jota olisi juuri nyt syytä ratkoa?

 

Kertauspimennys juurillamme

29.4.2014

ecl_ringKevään pimennysjakson toinen näytös on tänään 29. huhtikuuta aamulla varttia yli yhdeksältä kun Uusi Kuu syntyy härässä pimentäen samalla Auringon. Kyseessä on rengasmainen pimennys, josta Auringon voi nähdä kirkkaana renkaana siellä missä pimennys on havaittavissa (näkyy täydellinä renkaana ikävä kyllä ainoastaan Antartiksella).

Meillä pimennyksen aikaan Aurinko ja Kuu ovat jo reippaasti ylittäneet horisontin, eli silmämääräisesti Aurinko on lähempänä keskitaivasta kuin horisonttia, tullen todennäköisesti useilla karttajärjestelmillä yhdenteentoista huoneeseen (Kochilla kympissä).

Pimennyksen kohta eläinradalla on 8°52’ härkää (pyöristettynä kaariminuuteissa). Tämä pimennys vertautuu viime syksyn hybridipimennykseen 11° skorpionia, koska suurinpiirtein samat alueet altistuvat tällekin pimennykselle, sekä myös vuosi sitten toukokuun alkupuolella saatuun samankaltaiseen pimennykseen vähän kauempana härässä, koska myös tämä pimennys tulee Kuunpimennyksen jälkeen ja Kuun alasolmun puoleisella eläinradan puoliskolla.

Olen jo aiemmin kertonut oman mielipiteeni, että tämä pimennys olisi teemoiltaan vanhojen kertausta, eikä olisi erityisen voimakas. Toki aina jos pimennys osuu aivan tarkasti oman kartan tärkeimpiin kohtiin, on pimennyksellä henkilökohtaisella tasolla suuri merkitys. Nyt Kuunsolmujen linja merkkitasolla heittää aika paljon pimennyksestä, sillä solmut ovat jo edenneet seuraavaan merkkipariin vaakaan ja oinaaseen, kun tämä pimennys tapahtuu siellä, missä aiempi sykli rytisi enemmän, skorpionissa ja härässä. Olen taipuvainen ajattelemaan siten, että tämä pimennys olisi kaikkein merkityksillisin ennemmin härän merkin alku-asteiden puolella kuin paljoa kahdeksannen asteen isommalla puolella, ihan vaan Kuunsolmujen sijainnin vuoksi.

On myös niin, että Kuu on alkanut etääntyä kiertoradallaan hiukan kauemmaksi Maasta, jolloin täydellinen pimennys ei ole enää mahdollinen. Kuun lähin pyyhkäisy Maasta ajoittui tiukimpaan aikaan viikko sitten, kun iso risti oli tarkimmillaan. Eikä ihme, että juuri näin tapahtui, tulee ajateltua retrospektiivisesti.

Siinä mielessä tämäkin pimennys on hyvin oleellinen, jos verrataan erilaisia pimennyksiä keskenään toisiinsa, että ihan samoin kuten viime keväänä, myös nyt Uranuksen ja Pluton neliökulman tarkin kohta ajoittui melko lähelle pimennyksen hetkeä, ja sehän oli tuolloin 21. – 22. päivinä. Kun useasti tarkentuva pitkäaikainen iso kulma ajoittuu samaan aikaan, edes näin viikon tarkkuudella, voidaan katsoa tämän kevään pimennyksillä olevan juuri Uranuksen ja Pluton neliön toteutumisen kannalta suuri merkitys. Härässä tapahtuva pimennys ei kuitenkaan ole erityisen voimakkaasti kulmissa ajan isoon ristiin, vaan tarkemmaksi kulmaksi nousee mukava Neptunuksen kulma.

Samoja yleisteemoja siis pyöritellään kuin aikaisemminkin, ja esimerkiksi maailmalla tilanne vaikuttaa melko tavalla yhtä tulehtuneelta kuin viimekin vuosina. On sotaa, kärjistymistä ja poliittista uhoa yhdistyneenä lukuisiin vähemmän globaaleihin ongelmiin, jotka voivat kuitenkin tuntua yksilötasolla aivan yhtä tuskallisilta.

taurus_typicalTämän Uudenkuun synnyn hetkellä, pimennyksessä, Venus hallitsee hyvästä merkistä (itselleen, ei tässä muuten ole kaloja syytä kehua) Aurinkoa ja Kuuta. Olisi kaunis piste i:in päälle jos Venus olisi sattunut ihan ylennysasteelleenkin, sillä kaukana ei enää olla. Meillä lisäksi rapu nousee pimennyskartalla, ja Kuu härässä on luonnollisesti sekin merkkitasolla erittäin hyvin sijoittunut. Pehmeät voimat pyrkivät voimakkaammin nyt esille, vaikka Iso risti kuinka olisi edelleen vahva energioissamme. Ylempänä esitetty Neptunuksen kulma voisi jopa symboloida hyvyyttä, luovuutta ja henkisyyttä pimennyksen teemoissa oleellisempina kuin että ristin osoittamat jännitteet edelleen korostuisivat. Monella saattaa olla aikaisemmista pimennyksistä kesken asioita, joihin nyt tulee helpomminkäsiteltävää voimaa avuksi.

Härässä pimennys voi viitata kehollisiin, nautintoon liittyviin seikkoihin, sekä tietysti talouden ja omaisuuden korostumiseen. Härän merkkiä voisi myös miettiä omanlaisen synteesinsä tekijänä, märehtimisenä, eli hiljentymisenä pohtimaan. Luovuuden ja kasvun teemat näyttäytyvät monella tasolla, ja saattaisi olla aiheellista tuumia myös turvallisuuteen liittyviä seikkoja.

Auringonpimennyksen Saabinen symboli on Koristeltu joulukuusi. Hassua muuten, kun me nykyään sanomme jotakin joulukuuseksi, sehän tarkoittaa mautonta! Siitä ei kuitenkaan ole kyse tässä symboliikassa. Joulukuusi viittaa yhteisöllisyyden tuntoihin, yhteisten asioiden juhlistamiseen, ryhmässä iloitsemiseen. Puurtaminen olisi jollakin tavoin nyt takana, on aika kerääntyä yhteen nauttimaan.

Uuden Kuun myötä pääsemme kohtaamaan rehevämmän ajan, ja jättämään vähitellen kiihkeimpiä voimia taaksemme. Juurevaa pimennyksen aikaa kaikille!


%d bloggers like this: