Eräänlaisessa äidinrooliin liittyvässä oman elämän kriisissä aloin pohtia miten suuri merkitys tavassa toimia äitinä on Ceresillä. Syntymäkartan Ceres tottakai kertoo, ja paljastaa paljon, jos on valmiutta hyväksyä merkki- ja huonesijainnin sekä kulmien kertomat teemat. Olen viimeaikoina törmännyt taas useammasta lähteestä käsitykseen, että syntymäkartta ei jää staattiseksi ja muuttumattomaksi, vaan toimii lähinnä peruslähtökohtien kartoittajana. Se mitä todella tapahtuu, reaalimaailmassa, tässä ja nyt -ajassa omien valintojen ja tekojen kautta, näkyisi erilaisista aikaa kuvaavista kartoista.
Ajassa on erilaisia syklejä, joita astrologiset kartat kuvaavat päällekkäisinä ja lomittaisina totuuksina. Ceresin kertomaa äidinroolivyyhteä aloin purkaa tarkastelemalla vihjeitä erilaisista merkkikohdista elämän varrelta. Pohjimmaisena on syntymäkartan osoittama suunta, ja päällimmäisenä, tämänhetkisenä Ceresin muotona voidaan pitää edistyskartan tasoa, mikä osoittaa missä kohdassa tähän tekijään liittyvää kasvutehtävää ollaan.
Tuohon kahden kartan tasojen väliin jää kuitenkin vuosia, tapahtumia, ajanlaatuja, jotka muuttavat Ceresin toteuttamista kunakin aikana. Näitä vaihtuvia yleisteemoja päätin tarkastella Ceresin paluukarttojen kautta. Ihan samalla tavoin kun Kuunpaluut tai Venuksen paluut, Ceresin paluukartta kertoo miten tämän pikkuplaneetan toteutuminen sujuu paluiden välisenä aikana. Ceresin kiertorata ei ole ihan täsmällinen, ja paluukarttojen välinen aika on joitakin kuukausia alle viiden vuoden.
Mielestäni lapsen syntymän aikaan voimassa oleva Ceresin paluukartta leimaa äidin ja lapsen välistä suhdetta. Paluukarttojen tulkintaan on monenlaisia malleja ja tapoja, ja toiset saavat näistä tulkinnallisesti parhaimman irti lukiessaan karttaa suhteessa syntymäkarttaan. Itse tykkään enemmän tavasta katsoa paluukarttaa sellaisenaan, omana todellisuutenaan ja omana maailmanaan, vaikka toki otankin huomioon planeettakontaktit (nehän ovat ajan transiitteja) ja akseleiden sijoittumisen omaan karttaan nähden. Nämä lähinnä huoneiden kautta nousevat akseleiden tulkinnat eivät ole koskaan antaneet itselleni paljoakaan, ja pistää epäilemään mahdanko käyttää ”oikeata” huonejärjestelmää. Paluukartta kokonaisuutena on osoittautunut kuvaavaksi välineeksi.
Se paluukartta mikä jäi leimaksi tähän nimenomaiseen, riittämättömyydentunteiden riivaamaan äiti-lapsi-suhteeseeni, on Ceres-karttana aika pysähdyttävä, ja tuo ilmaus on kaunistelu ensireaktiostani. Ceresin paluukartalla Ceres jää viimeiseen huoneeseen ja nousuakseli jää merkkinsä viimeiselle kriittiselle asteelle. Ceresiä hallitseva planeetta istuu Kuun alasolmulle, mikä on aina hiukan arveluttavaa ja mielestäni vaatii erityistä tiedostamista teemoissaan. Merkurius, lapsia kuvaava planeetta, perääntyy, yhtymässä Chironiin. Kuu on kartalla suht kivasti, mutta neitsyessä, vähän nipottavassa merkissä. Että näistä tunnelmista on rakennettu hoivan ja huolehtimisen arkipäivää. Onneksi, kun vertaan tällä hetkellä voimassa olevaan Ceresin paluuseen, nyt on asetelma hyvin paljon rakentavampi – paluukartan akselit ovat samat kuin omallakin kartallani, joten tulkitsen tämän ”vapaasti” hyviksi mahdollisuuksiksi oivaltaa ja löytää äitinä ja huolehtijana olemisen tyylini tämän syklin aikana. Näissä karttojen pyörittelyissä minulle aukeni myös oivaltavalla tavalla edistyskarttani tämänhetkinen Ceres; nousuakselilla, härässä.
Jos joku teistä lukijoista on kamppaillut äitinä olemisensa kanssa, voisi tilanteita koettaa kartoittaa sen lisäksi että tutkii ja miettii oman syntymäkarttansa Ceresiä, katsomalla Ceresin paluiden ajankohdat (se hetki milloin Ceres on transiittina täsmälleen samassa kohdassa kuin syntymäkartalla, mutta kartta otettuna nykyiselle asuinpaikkakunnalle) ja sitä ainaista tuputtamaani edistyskarttaa. Tieto on avartavaa, toivottavasti tekin löydätte omat murusenne!