Posts Tagged ‘kvinkunssi’

Ajanlentoja

18.8.2017

Pimennyssyklissä kiemurretaan tämäkin viikonloppu, kun ajassa syöksytään kohti ensi viikon alun täydellistä Auringonpimennystä. Aurinko leijonan lopusta tiivistää kulmaansa Uranukselle oinaassa, ja kulma on tarkimmillaan juuri pimennyksen päivänä maanantaina. Taitaa olla uudistuspainetta tiedossa ja tulisesti!

Ravun Kuu nostaa pinnalle viikolla katsottua Venuksen, Pluton ja Jupiterin ristikuviota (veitsikäsi iskee suihkuverhon takaa?). Perjantaina Kuu on tarkimmillaan vastakkain Pluton kanssa hiukan ennen puoltayötä, aamuyöllä aktivoituu neliöstä Jupiterille ja lauantaina aamuna ylittelee Venusta. Ilmapiiri ihmissuhteissa ei liene rauhallisin mahdollinen, mutta koetetaan saada ainutkertaisuudesta, ylitsevuotavuudesta ja ihanuudesta kiinni. Kuu käy lyhyessä kurssittomuuden tilassa Uranuksen neliöstä lauantaina illalla kuuden jälkeen, ja noin yhdeksältä menee leijonaan. Kun Kuu tavoittaa pimennysmerkin ja on kaikkein vanhimmassa vaiheessa kiertoaan, voi olla että emme pääse nauttimaan leijonan lämmöstä ja rakastavuudesta, ja loistokin lienee himmeähköä. On aika käpertyä tutkimaan leijonuuden teemoja kunkin sisimmässä.

Pimennyksen varjon lisäksi ollaan saatu tunnustella perääntyvän Merkuriuksen teemoja. Nyt kun planeetta on vielä hidas, hämmentää Neptunuksen vastakkaisuus kunnon kierroksilla. Aika ovela saa olla jos tämän kääntää sisäiseksi luovuudeksi, eikä saa osakseen katoamisia, unohduksia, eksymisiä ja muita tyypillisiä retromerkun kiusoja.

Etenkin perjantaina tunnelmat Venuksen osalta voivat olla perin ikäviä. Ei riitä edelleen aktiivisena oleva kuvio Pluton ja Jupiterin kesken, vaan lisäksi illalla on kaikkein osuvimmillaan hiertokulma Saturnuksen kanssa. Tämä maistuu hylkimisreaktiolta, torjunnalta, tunteiden syventymisen estymiseltä ja kultaisten muistojen pilaantumiselta. Kun Venus ja Saturnus ovat muutoinkin hyvin haastava planeettapari jakamaan ominaisuuksiaan, kulman luonne lisää hankaluutta löytää mitään yhteistä tarttumapintaa. Jos mikään ei maistu miltään, syytetään tätä!

On siinä ja siinä voisimmeko katsoa Saturnuksen kohta pysähtyneeksi, sillä se lähestyy elokuun 25. päivän retrojaksonsa päätöstä. Tuon päivän molemmin puolin Saturnus on pysähdyksissä, mutta on tulkinnanvaraista onko esimerkiksi viikon verran kummallakin puolella, vai joitakin päiviä. Joka tapauksessa Saturnus on nyt niin hidas, että se on painokas tekijä ajassa. Lähipäivinä kuitenkin leijonan täydellinen pimennys vie huomion, kuten kuuluukin olla.

Taivaan energioita oikein tarkalla kammalla pöyhiessä voi löytää pientä pilkahdusta mahdollisesta positiivisesta lopputulemasta leijonan Marsin kontakteissa Jupiterille ja Saturnukselle. Lahjakkaaksi kutsuttu pikkukolmio voisi tarjota rakentavaa menestystä – etenkin heille joilla jokin oinaan noin 19 asteen tekijä viimeistelee kuvion väliaikaiseksi leijaksi. Lentoon!

Lopuksi tehtävä: etsi Tokiosta Godzilla! (ja peikot sisimmästäsi…)

Mainokset

Vaihtelevat tuulet puhaltavat

19.5.2017

Ajanlaatu on virkistävän monisyistä. Aurinko vielä hetken paistattelee härän runsaudessa ja nautinnossa, ja siirtyy kaksosiin myöhään lauantaina illalla puoli kahdeltatoista. Kaksosen pirteyttä henkivässä ajassa ollaan vaihtelunhaluisia, iloisia, nopeita ja viestitään asioista.

Viimeisin villitys, perjantai-aamun juttu tarkimmillaan oli Saturnuksen ja Uranuksen välinen sujuva kulma tulen merkeissä, mutta kyllä sen tunnusta ehtinee vielä kiinni saada viikonlopun aikaan. Planeetat ovat tosiaan ”eri planeetoilta” ja kulma sujuva, vaan kuinka helppoa tämä on? Voisi ajatella, että Uranus auttaa uudistamaan työn rutiineja, joita Saturnus määrittää. Saturnus taas vakauttaa sitä, minkä haluamme uudistaa. Järkeviä heräämiskokemuksia, ehkä mieluisia yllätyksiä vastuullisiin asioihin liittyen.

Venuksen vastakkaisuus Jupiterille on juuri perjantaina kaikkein voimakkainta (ja saa nauraa, minä olen sopinut lähteväni ostoksille – rahaa taitaa palaa!) ja tämä on kyllä herkullinen asetelma. Vähät välitetään nyt jos Venus ei kauhean omillaan oinaassa olisikaan. Ollaan kuitenkin minä-ja-muut akselilla ja kulma on tärkein ihmissuhdekulma. Nyt jos koskaan on vastakaiun paikka?

Merkurius on tavattoman mielenkiintoinen härän alussa kulkiessaan. Se on nyt vailla vahvimpia kulmia toisiin planeettoihin, siis aspektiton. Tutkaillaan onko Merkurius erityisen ihanan ilmaisuvoimainen, vai mahtaako vaieta kaikilla mahdollisilla kielillä. Sulosäveliä ja kaunokirjoitusta voisi olla minun valintani.

Jupiterin ja Neptunuksen hankauskulma kiristyy kun molemmat planeetat alkavat hidastaa vauhtiaan tullakseen pysähdyksien ja kulkusuunnan käännöksien aikaan. Tämän pitäisi jo tuntua, etenkin jos omilla kartoilla napsaa jokin 13-14 asteissa. Eikä tässä vielä kaikki! Nyt on tarjolla hurjempikin kvinkunssikulma (mahtaako olla tämän ihanan viikonlopun huonot uutiset?) eli kaksosissa OOBina poukkoileva epätavallinen Mars suuntaa hiertoa kauriissa perääntyvään Plutoon. Tässä on aika tiukat voimat kyseessä. Molempien planeettojen repertuaariin kuuluu tahdonvoima ja tuhon teemat, joten miten ihmeessä tällaista energiaa onnistuisi toteuttaa myönteisesti. Tässä saatetaan vääntää avoimuuden ja salailun välillä, kenties myös sääntöjen noudattamisen kysymyksissä. Tämä kirpeä riemu on ajassa tuhdeimmillaan perjantaina iltapäivällä kolmen, neljän aikoihin, ja tuntunee todennäköisesti myöhemminkin viikonloppuna.

Haluaisitteko jakaa kommenteissa omien karttojenne kvinkunssikokemuksia? Onko kenelläkään oman polun haasteena tuota Marsin ja Pluton kulmaa? Millaisia keinoja olette keksineet saada positiivista irti näistä haastekulmista?

Kuu on ihanasti kaloissa, ja saattaa suojella (jos turvaa kaipaamme tuolta Mars-Pluto kuviolta), jos ollaan hämmentyneinä kaikesta pihalla, eikä oteta kovin henkilökohtaisesti kun ei edes noteerata. Kalojen Kuu resonoi kivasti aspektittomaan Merkuriukseen, eläytymiseen, taiteellisuuteen, myötäeloon. Kohonneen intuitiivisuuden, universaalin rakkauden ja uhrautumisen piikki tarjoillaan lauantaina aamulla kun Kuu kohtaa Neptunuksen. Sunnuntaina aamulla jo ennen seitsemää Kuu käy kulmassa Saturnukseen ja jää tästä lillumaan kalamaisessa tavoittamattomuudessa pyhäpäivää vähän yli yhteen saakka, jolloin siirtyy oinaaseen. Reippaissa tunnelmissa päästään valmistautumaan uuteen viikkoon.

Lämmintä viikonloppua kaikille!

Hyvänhelmi

30.4.2017

Perääntyvän ja kulkusuunnassaan kääntyvän Jupiterin hankauskulma kalojen Neptunuksen kanssa on touko-kesä-heinäkuun ”helmi”. Kulma on ensimmäisen kerran (tänä vuonna) tarkka 17. toukokuuta, ja on vielä aktiivinen silloinkin kun Jupiter kesäkuussa pysähtyy ja kulkusuunta oikenee. Miltei samaan aikaan myös Neptunus tulee pysähdyksensä kohtaan, mikä on melkoisen osoittelevaa. Aluksi toukokuussa Neppari kaloissa on passiivisuuden huipentuma, eikä retroplaneetta Jupiter kiltteyden ja toisten huomioonottamisen merkissä vaa’assa ole ainakaan omatahtoinen ja räväkkä. Sävy kuitenkin muuttuu kesällä, kun toisen tarkan kulman aikaan (5.7.) Jupiter on jo etenevässä liikkeessä. Haihattelulla on vähemmän voimaa, ja Jupiter vaa’assa on kuitenkin johtavassa merkissä.

Kvinkunssikulman luonne itsessään on piilevä ja sillä tavoin hankalasti toteutettava, että sitä on vaikea saada toimimaan demokraattisesti, molemmat planeetat tasa-arvoisesti ja samanaikaisesti huomioiden. Kulmalle on tyypillistä, että se kalvaa hiljaisesti, siten että on vaikea täsmällisesti naulita mitä todella tapahtuu. Ettei vain Neptunus kaloissa lisäisi tätä vaikutelmaa.

Jup-Nep ovat idealistisia planeettoja, ja siksi kyse voi olla uskonpuutteesta, sisäisestä tarpeesta tarkistaa näkemystä ja perusteita, joiden mukaan elämme. Tämä voi kertoa uskonkriisistä, siitä että luottamuspula on hiipinyt hiljaisesti jäytämään mieltä. Kvinkunssissa on silti poikkeuksellisen ymmärryksen tai oivalluksen mahdollisuus. Tässä pitkään taustavaikutusta antavassa kulmassa on edellytyksiä ymmärrykseen, konsensukseen, jopa sovitukseen. Jupiter ja Neptunus ovat monella tavoin samankaltaisia taivaan tekijöitä. Ne ovat aatteellisia, henkisiä, käytännön pikkuasioista irrottautuvia, ennemmin juhlaan kuin arkeen suuntaavia. Molempiin planeettoihin liittyy hyvyyden teemaa, Neptunuksella universaalin rakkauden kautta ja Jupiterilla pyrkimystä yleiseen hyvyyteen kehityksen ja kasvun myötä. Nyt merkit ovat myös jännästi piilevän samankaltaisia, sellaisia jotka näkevät toisensa; vaaka ja kalat ovat keskenään antiskionimerkkejä. Kun kulma tarkentuu juuri merkkien puolivälin tienoilla, kohtaavat planeetat toisensa myös varjosta. Näin niillä on mahdollisuus tunnistaa toisensa, jakaa tietynlainen samankaltaisuus, jolloin kvinkunssikulma saattaisi olla ennemmin ”näkijäkulma” kuin hiertävä vaiva.

Härässä kulkeva Aurinko saa kulman vielä tärkeämmäksi toukokuun 3. – 6. välisenä aikana, sillä kokonaisuudesta muodostuu Yod kuvio, jossa Jupiter on kärjessä. Jupiterin ja Neptunuksen kvinkunssi on tarkimmillaan vasta 17. toukokuuta, ja Yod häilähtää ajassa aikaisemmin. Yodissa henkinen viisaus ja elämäntavan merkitys saattaa korostua, ja Jupiterin isouden teeman vuoksi se on kattavaa. Neljästoista aste on keskeinen, jos tutkitte miten kuvio ja kulma istuvat omille kartoillenne; kumpikin tarkka kvinkunssikulma tapahtuu tässä asteessa.

Idealististen planeettojen mielenkiintoisesti yhteensovittamaton, mutta silti henkistä avartumista tarjoava kulma voi tulevien kuukausien aikana ilmetä esimerkiksi toisiin ihmisiin ja yhteistyöhön kohdistuvana luottamuksen testauksena. Aina kun Neptunus on jossakin mukana, on olemassa pettymyksen mahdollisuus. Odotamme paljon hyvää, olemme valmiita antamaan itsestämme, mutta löytyykö reitti tehdä tästä totta? Saattaa olla, että nyt taivas tarjoaa juuri näitä reittejä ja keinoja, joilla saamme enemmän hyvää aikaan yhdessä. Neptunus kaloissa antaa mukaan avaruudellisia ulottuvuuksia, laajaa synteesiä, eikä Jupiter nyt ainakaan pienennä mitään. Tästä kulmasta on sanottu, että sen karmallinen opetus on rajojen luomisessa. Niinpä. Aihetta voisi olla syytä miettiä myös siitä näkökulmasta, kannattaako mitään rajata ulos.

Tämä sama kulma, toisissa merkeissä, on omalla kartallani yksi tärkeimmistä, ns. erilainen energian reitti. Jupiter ja Neptunus mittaavat toisiaan yhdeltä kannalta katsottuna työn ja uran alueilla, mutta hiukan laajemmin tarkasteltuna siellä, missä kohtaan toiset ihmiset ja olen julkisesti esillä. Jos se on ollut hankala kulma, ei sen anti ole omalla kohdallani ollut lainkaan ”pahaa”. On ollut kiva lohduttautua, että samojen energioiden kanssa sai työskennellä muuan Leonardo da Vincikin. Olettaisin, että saman kulman ilmaantuminen aikaan oireilee jollakin tavoin minussa. Tuloksista, seurauksista, ehkäpä juuri te lukijat saatte nauttia tai kärsiä.

Pääsiäisen astroenergiat

14.4.2017

Rauhallista Pääsiäisen aikaa – kun Aurinko on edelleen kontaktissa Uranuksen kanssa? Vaikka tiukin ristikuvio alkaa asteissa väljetä, jälkimainingeissa ollaan, ja ne voivat olla yllättäviä pärskähdyksiä. Hämmästyä saadaan ajan henkeä vielä pyhien ajan, varsinkin vielä Pitkänperjantain aikaan Aurinko on tosi lähellä toisinpäinkäännön ja irtaalleen erottamisen taivaallista tekijää.

Ihanasti kuitenkin Pääsiäinen on myös Venuksen aikaa. Somaa. Kaloihin perääntynyt Venus aikoo kääntyä eteneväksi Maasta katsottuna. Pysähdyksen kohtaa voidaan laskea esimerkiksi siten, että pysähdys alkaa perjantaina illalla noin yhdeltätoista, keskikohta on lauantaina yhden jälkeen ja etenemään päästään sunnuntaina aamuyöllä noin neljältä. Kivasti Venus on tässä pysähdyksen aikaan mukavassa kulmassa Marsin kanssa (kukoistaako rakkaus) ja ryhdissä pitävässä kulmassa perääntyvään Saturnukseen (ei mene nautinnot liiallisuuksiin vaikka kaloissa Venus onkin). Venus on korostunut, ja kaloissa se saattaa olla passivoivaa, vastaanottavaa, ilman omia ponnisteluja. Arvoissako hyväksytään taas vaikka mitä? Toisille annetaan kaikki anteeksi? Henkinen on kaunista?

Myös se Pluto on pysähtyneenä, ja vasta tulossa kääntymisensä kohtaan ensi torstaina. Plutoninen aika on valtansa alle pakottavaa ja tuhoavaa (ohjusiskuja), mutta myös keskittynyttä, sisäisimpään ytimeen tarttuvaa, psyykkistä. Melkoiset vibat!

Perääntyjiä taivaalla riittää. Merkurius on tosi hidas tavoitellessaan kohti oinaan merkkiä härästä. Saturnus retroaa pitkään jousimiehessä, ja Jupiterillakin on yhä matkaa vaa’an merkin puolivälin toiselle puolelle. Onko teidän arkeenne jo iskeytynyt tyypillisimmät perääntyvän Merkuriuksen ilmentämät harmit? Kuka johtaa sekaannus- ja rikkoutumistilastoa?

Ajassa voimallisena olevan Venuksen kanssa resonoi mukavasti se seikka, että Neptunus taas vaeltelee kalojen puolivälin tienoilla ilman kunnollisia kontakteja muihin planeettoihin (Kuulle nopeita kulmia lukuunottamatta tietysti). Pehmeys, vastaanottavaisuus ja taiteellisuus ovat esillä. Toivottavasti höttö ei estä havainnoimasta mitä maailmalla taas tapahtuu.

Onks tämä sitten kiva kun Mars härästä on hiertokulmassa retron Saturnuksen kanssa? Asetelma on kuin toimimattomuuden arkkityyppi. Saturnus jousimiehessä on ihan yhtä haluton etenemään kuin Mars härässä. Jotakin täytyisi laittaa kuntoon, mutta kun ei pääse alkuun, niinkö? Mitä hyviä ilmentymiä tästä planeettojen kulmasta keksisi? Apua, pliis

Kuu viettää Pääsiäistä jousimiehessä: mieltä innostavaa seikkailua, pääsiäismunien etsintäleikkejä, reissuja, rentoa viihtymistä porukalla. Ehkä paasataan ja päätetään miten asiat todella ovat ja varsinkin Neptunuksen neliön aikaan lauantaina iltapäivällä parannetaan maailma idealistisesti. Saturnus pitkällä jouskarissa estää Kuuta kadottamasta suuntaansa, ja vain hetken verran se leijuu kurssittomana sunnuntaina illasta puoli kymmenestä maanantain aamuyön kahteen, jolloin Kuu menee kauriiseen. Tulevaa pyhien jälkeistä viikkoa saadaan valmistella ankarasti.

Yllättävän pehmeitä pajunkissoja?

Pitkään jähmettävä kvinkunssi

18.6.2014

saturnus_uranusJopas oli hyydyttävät ilmanalat, eikä vain konkreettisesti vaan myös kuvainnollisesti, tuli blogiinkin luvattoman pitkä ”loma”. Ja saattaa tämänpäiväinen aiheenikin olla hiukan hymyä hyydyttävä, vaikka koetankin löytää ilmiöstä jotakin myönteistä sanottavaa, kuten tapanani on.

Eräs tämän kesän planeettakulmista on luonteeltaan nimenomaan hyydyttävä. Noin viikon aikana on taivaalle alkanut vähitellen muodostua Saturnuksen ja Uranuksen muodostamana kvinkunssikulma, missä planeetat noin merkkiensä puolestavälistä pysyvät harvinaisen pitkään hankalassa kulmassa keskenään. Tämä kulma on tällä kertaa harvinaisen pitkäkestoinen, sillä – ehkä ikäväksemme – nyt planeettojen kulkusuunnan vaihdokset osuvat samaan ajankohtaan. Tämä merkitsee kummankin planeetan kohdalla hitaan kulkunopeuden vaihetta kummallakin puolella pysähdystä, ja tästä syystä Saturnus ja Uranus ehtivät olla kulmassa toisiinsa pitkän aikaa.

S waterUranus matkaa oinaassa 16°30’ saakka kunnes kääntyy heinäkuussa perääntymään, ja ihan samoin Saturnus perääntyy vielä skorpionissa 16°38’ asti. Näin hiertävä kulma on vain kahdeksan kaariminuutin erolla täysin tarkka silloin kun kumpikin planeetta on yhtä aikaa pysähdyksissä, eli poikkeuksellisen voimakas toteutumisensa energioissa. Heinäkuun 19.-23. päivät ovat ne kaikkein tiukimmat. Koska kulmat tapaavat olla kaikkein aktiivisimpia rakentumisensa vaiheessa, avautuessa, on tämä seuraava kuukausi aikaa jolloin tämä pitkä hankaus on vahvimmin esillä. En kuitenkaan väheksy samojen teemojen näkymistä vielä tarkan kulman jälkeen, sillä menee pitkälle elokuuhun ennen kuin kulma ollenkaan väljenee.

Kvinkunssi on yksi piilevimpiä kulmia luonteeltaan. Sen esiin nostamat tuntemukset tahtovat olla epämääräisen kalvavia, eikä todellisiin syihin yleensä ole helppo päästä käsiksi. Piilevyyden vuoksi on tapana väheksyä ja sivuuttaa kulmaan liittyvät ongelmat aivan liian pitkään, ja kun asialle on pakko tehdä jotakin, on useimmiten ”liian myöhäistä” eli ongelma olisi saattanut ratketa varhaisvaiheessaan jopa helpommin, jos vaan olisi siihen tarttunut. Paljon käytetty kivenmuru kengässä -vertaus on todella kuvaava: kvinkunssi on kuin hankaus, jota koettaa kummallisesti askeltamalla vältellä, mutta ei tule ottaneeksi pientä murua kengästä pois. Sitten kun on ihan pakko puuttua asiaan, on jo jalassa rakko ja sukassa reikä, ja voi ottaa pitkään ennen kuin vauriot parantuvat.

QuincunxKvinkunssissa on olotila, jossa toisilleen aivan vieraita asioita pitäisi saada tehtyä yhtä aikaa. Aika taitava saa olla, jos vauhdissa saa otettua kengän jalastaan, poistettua kiven ja jatkettua sujuvasti matkaa. Ja kun ihan todellisissa ongelmissa on vielä se haitta, että emme oikein keksi mistä kaikki johtuu, emmekä näe helposti ratkaisua. On inhimillistä kallistua jommankumman planeetan puoleen enemmän: tehdäkö käytännön valintoja (Saturnus) vai pitäisikö keksiä aivan uudenlainen tapa lähestyä tilannetta (Uranus), kun molemmille tavoille tulisi antaa tilaa. Saturnus on tällä erää kiinteässä skorpionissa jähmeämpi ja ottaa mallinsa luontevimmin menneestä, kokemuksen opettamana. Uranus oinaassa tahtoo ratkaista ominpäin poikkeuksellisella tavalla. Epätasapaino saattaa olla sudenkuoppa, sillä kummankin planeetan energia tulee käyttää.

mars_redTämänkertainen kvinkunssi vihjaa voimakkaasti aloitteellisten tekojen puolesta, eli hommaan pitäisi ryhtyä oitis. Kulmat rakentuvat molemmat Marsin hallitsemissa merkeissä, ja asetelmaa alleviivaa kulman huipennus noin 25. elokuuta. Tällöin Mars on edennyt skorpionissa samaan asteeseen Saturnuksen kanssa! Loppuhuipennus voi olla oivalluksen mahdollisuus, missä jotakin täysin yllättävää tulee eteen, sillä kuvio on tällöin Yod muodostelma, jonka yhden sakaran tekee Merkurius neitsyessä (vielä suurinpiirtein ylennyksensä asteella!).

Pitkä kvinkunssikulma saattaa tuntua sellaisten kohdalla eniten, joilla on muutoinkin menossa pitkä transiittiylitys joko oinaassa Uranukselta tai skorpionissa Saturnukselta. On myös mahdollista, että jonkun kohdalla juju olisi siellä neitsyen merkin 16 – 17 asteissa, jolloin väliaikainen Yod on päällä koko kesän. Ne henkilöt, joiden omalla kartalla on paljon ja / tai työstettyjä kvinkunssikulmia jo radixin asetelmassa, saavat edun, koska ovat tapelleet näiden yhteensopimattomuuksien kanssa aina. Jos taas kvinkunssi ei kuulu omaan kattaukseen, mutta siitä joutuu nyt ”kärsimään”, voi uudenlaisen energian hahmottaminen ja työstäminen olla aikaavievä prosessi. On aina henkilökohtaista miten homma pitäisi tehdä – esimerkiksi minulla aktivoituu Keskitaivas ja Urania, joihin Uranuksen pommitus tulee toisesta huoneesta. Pitäisikö jotakin omaa potentiaaliaan alkaa käyttää konkreettisesti astrologian teossa ja uralla? Saa nähdä millainen sekoitus uutta ja vanhaa kesän aikana johtaa oivallukseen (Merkurius on puolituksessaan huipennus-Yodin aikaan..).

Ajatuksen tasolla tämänkaltainen kvinkunssikulma tuntuu hyvin hankalalta, sillä Saturnuksen ja Uranuksen voimien yhdistäminen on muutoinkin aika mahdotonta, saati sitten tällaisessa tilanteessa kun lähtökohdat (merkit) eivät jaa mitään yhteistä – paitsi sen Marsin. Itse kuitenkin olen siinä käsityksessä, että nämä vinkit taivaan vastaavuuksien muodossa tulevat ajallaan ja oikeille henkilöille. Kaikki emme näitä tiedosta, jotkut eivät ollenkaan välitä, ja toiset eivät löydä ratkaisua tuhansista syistä vaikka kuinka yrittäisivät. On silti mahdollisuus, että opimme jotakin, itsestämme, olosuhteista tai maailmasta, ja oivalluksen kautta pääsemme harppauksen polullamme eteenpäin.

Tsemppiä kaikille tämänkesäisen hyhmän ja hyytymisen kohdalleen saaville!

Täydenkuun isoja unelmia

13.6.2014

saggo_planetsOn kesäisen täydenkuun aika – Kuu ei ehkä meidän valjunvaaleassa yöttömässä yössämme paljon miltään näytä isonakaan, mutta tuntuisiko sitäkin enemmän? Kuu on juuri liukumassa radallaan kaikkein lähimmäksi Maata, ja fysiologisen vetovoiman vuoksi täysikuu voi olla tuntuisa. Täydenkuun aika on nyt perjantaina aamusta vähän seitsemän jälkeen 22°05’ jousimiestä, Auringon ollessa vastakkaisella puolella kaksosissa. Ja tämä osuu huonomaineiselle päivälle perjantaille ja 13. päivälle, mutta ei se mitään, sehän on vain viikonpäivä. Ja vaikka Kuu on kohta saavuttamassa ratansa lähimmän pisteen, ei tämä kuutamo ole Super Kuu.

Kuun täydeksitulo symboloi valmiiksitulon hetkeä, täyttymystä ja saavutuksia. Kuu tulee aina tähtirooliin ja esille ollessaan suurimmillaan, ja Aurinkoon nähden sen merkitys on pienen hetken enemmän esilläoleva, huomion vievä, kuin huipennus. Täysikuu on keskimmäinen kohta Kuun syklissä; Uudesta Kuusta alkanut kierros on vasta puolivälissä, vaikka nyt saadaan jo maistaa valmiin teemaa.

saggo_archJousimiehen täydessäkuussa näkemys ja asenne saattaa olla jo valmiina, mutta ei maailma vielä ole valmis! Muuttuvissa merkeissä suunnataan aina toisenlaista kohti, valitaan linjaa minne käännytään seuraavaksi ja valmistellaan tulevaa muutosta. Jousimiehen täydenkuun perimmäinen idea, minun mielestäni, on tulla tietoiseksi laajoista kokonaisuuksista. Mieli tulisi saada nostettua jollakin keinoin korkeammalle, jotta pystyisimme näkemään perspektiivejä, ymmärtämään tarkoituksia ja hahmottamaan tärkeysjärjestyksiä. Tällaisessa ajassa ajatellaan isosti ja unelmoidaan suuria – haaveet ja aikeet ovat edelleen tärkeämpiä kuin valmiiksitulo, saavuttaminen ja menestys, sillä jousimies suuntaa kohti tulevaa.

Nyt tapahtuvan täydenkuun akselin Aurinkoa kaksosissa hallitsee juuri perääntymään lähtenyt Merkurius ravussa, siis Kuun omasta merkistä. Tällainen asetelma heittää huomion ja vastuun Kuulle. Kuuta itseään jousimiehessä hallitsee yltiöpositiivinen Jupiter, ja merkeittäin ollaan Kuun kanssa vastavierailun asemassa. Tämä edelleen vahvistaa Kuun asemia. Mutta vaikka asetelma on merkeittäin suopea, tulee Kuun ja Jupiterin välille tuo hankala kvinkunssikulma kaihertamaan. Jonkinlainen haaste taitaa nousta eteen sen suhteen, mitä haluamme nähdä, ja pystymmekö ymmärtämään näkemäämme. Täydenkuun vastakkaisuus ei ole ainoa mitä taivaalla parhaillaan tapahtuu, sillä meno näyttää taas kiidyttävän kierroksiaan.. Kun tapahtuu paljon ja isoja asioita, ei olisi nyt ollenkaan pahitteeksi, vaikka sen ison näkemyksen tavoittaisimme!

Täydelläkuulla, ja tietysti vastapäisellä Auringolla, ei ole nyt kovin tarkkoja kulmia tukena, pontimena tai riesana täyttymyksen hetkellä. Tosin eräs myös muuttuvamerkkinen tekijä saattaa olla tulevan pariviikkoisen mittaan tuntuva tekijä: täysikuu syntyy neliössä miltei pysähtyneelle Chironille kaloissa. Vielä viikko, niin opastamisen, auttamisen, kipupisteiden ja kokonaisvaltaisen parantamisen kentauri lähtee perääntymään. Chironin toiminnan tyyli on samantapainen kuin jousimiehen eli holistinen. Uudet oppi”läksyt” voivat tulla eteen tämän täydenkuun tuomina.

saggo_fmTäydenkuun Saabinen symboli on vapaastikäännettynä Tulokkaita rajalla. Tästä aukeaa uusi, toisenlainen elämä, ja nyt täytyy astua uudelle maaperälle. Uusi elämäntapa vaatii sopeutumista, ja parhaiten tähän solahtaa luopumalla jäykistä asenteista ja käsityksistä. Tämän ajan ”voimasana” on sisääntulo – joten muistetaan että ajassa oli annettu tehtäviä oman sisimmän tarkasteluun (retro Merkurius, pysähtynyt Neptunus).

Keitä muita tämä täysikuu johdattaa kohti tulevaa kuin minua, kun aika tarkkaan nousuakselilleni täyttyi?

Tahdotko, ehdotti Mars

9.4.2014

sun_marsKun vuorokausi vaihtui keskiviikoksi, olivat Mars ja Aurinko kaikkein tarkimmillaan vastakkain eläinradalla, Aurinko oinaassa ja Mars perääntyvänä vaa’assa 18°56’. Tällaisessa vastakkaisuudessa korostuu voimakkaimpien tahto-energioiden kohtaaminen. Aina ei vastakkaisuuden tarvitse olla vaikeaa ja hankalaa, sillä opposition perimmäinen luonne on vastavuoroisuus ja energiavaihto. Voisimme ajatella esimerkiksi siten, että kun Aurinko on näin oinaassa ylennyksensä merkissä ja voimissaan, se peilaa osan voimastaan takaisin merkkinsä kanssa kamppailevalle Marsille. Aurinko on ihan hilkkua vaille niin voimakas kuin se voi ikinä olla, sillä oinaan 19 aste on sen ylennyksen aste, missä valovoimaisuus on siis kaikkein suurinta.

Marsin ja Auringon vastakkaisuuden aikaan energiaa ja voimaa on tyrkyllä sellaisissa määrin, että aika tumpelo saa olla, ellei sitä huomio. Ajan henki on ennemmin sen suuntainen, että energia läjähtää vasten kasvoja, ellei sitä koeta itse jotenkin rakentavasti suunnata. Ja miksi emme ottaisi kaikki ilomielin vastaan hiukan ylimääräistä energiaa, kun sitä on näin osoittelevasti tarjolla?

Tänään keskiviikkona saamme nauttia Auringon ”paisteesta” sen ylennysasteen ylityksen myötä, ihan koko päivän, sillä vasta torstaita vasten yöllä Aurinko menee seuraavalle asteelle. Tottakai Marsin opposition energia on yhä erittäin voimakasta, mutta koska tiukin vastakkaisuus on jo takanapäin, saattaa tätä buustia olla jo hiukan helpompaa hallita. Kannattaa ainakin kokeilla.

earthKun Mars kulkee näin perääntyvänä Aurinkoa vastapäätä, se tarkoittaa Marsin olevan kiertoradallaan nyt kaikkein lähimpänä Maata. Zodiakillakin Auringon vastakkainen piste kuvaa aina Maata, ja siellä Mars on nyt yhtymässä. Marsin bongailu taivaaltakin taitaa olla mahdollista.

Tämä vaikuttaa ihan asian raiteilta suistumiselta, mutta tilitän loppuun omia kuulumisiani, ja voitte ottaa tämän opinkappaleena, että aina kannattaisi koettaa ehtiä myös omia karttojaan katsella. Olen joutunut moneen otteeseen raportoimaan Neptunuksen ylityksestä Auringolleni. En vieläkään ole kuvitellut sen olevan ajanjaksona täysin ohi, mutta tässä kevään alkaessa tuntui kuin olisi ihan pikkuisen helpottanut. Ajattelin sen kertovan siitä, että Neptunus menee jo hiukan etäämmällä omasta Aurinko-poloisestani, ainakin kesään saakka jolloin se taas kääntyy perääntymään. Mutta kun ei oikeastaan vieläkään helpottanut, ei univaikeudet eivätkä muutamat muutkaan transiittiin yhdistämäni vähemmän miellyttävät teemat.

QuincunxTämän Marsin vastakkaisuuden innostamana varmaan vilkaisin ihan nopsaan edistyskarttaani – ja siellä se oli. Hitaat planeetathan eivät progressioissa edisty (tai peräänny) montaakaan astetta, ja Aurinko menee eteenpäin sen noin asteen verran vuodessa. Minun kartallani Aurinko on edistynyt sen verran, että se alkaa oinaasta olla kvinkunssikulmassa progen Neptunukseeni. Ei siis riittänyt planeettaenergioilta opetukseksi noin kolmen vuoden sessio Neptunuksen transiittiylitystä Auringolle, vaan saan heti perään intensiivikurssin Auringon ja Neptunuksen välisestä hiertokulmasta. Riittääköhän pari vuottakaan tätä jatkokoulua, ja kun kulman luonne on epäsopiva, en voi kuin toivoa kirkkaita Neptuniaanisia oivalluksia tästä luovuuden ja henkisyyden ajasta. Koska Aurinkoni kulkee oinaassa ja Neptunus on skorpionissa, kumpaakin hallitsee Mars – joka tällä hetkellä perääntyy (transiittina), mutta tulee olemaan erittäin keskeinen tekijä ajan isoissa energiavirroissa tämän kevään mittaan.

Tällaisen oivalluksen minulle tarjosi Marsin kirkastuminen kulussaan, Auringon vastakkaisuudessa. Kuinka aloitteellisuuden ja rohkeuden planeetta on teille näyttäytynyt viime päivinä?

Missä pienet kulmat ovat?

2.4.2014

XIOlo on kuin virran viemällä; ei kuitenkaan kuin uitetulla koiralla vaan ennemmin kuin seikkailijalla, joka ei matkalle lähtiessä tiedä mitä periltä löytää. Taikasivujen FaceBookin keskusteluketjussa sivuttiin ihan muussa yhteydessä pieniä kulmia, ja niiden merkitys jäi pyörimään päähäni. Pikkukulmia esitellään melko vähän astrologiassa, mutta niissä saattaisi olla paljonkin tutkimatonta potentiaalia.

Ajattelin ihmisten erilaisuutta. On kai täysin mahdollista, että joku suoraviivainen tyyppi ns. käy vain parilla tarkalla pääaspektilla, vaikka oppositiolla ja kolmiolla, ja saa muutaman planeetan välisestä dynamiikasta tarvitsemansa. Päinvastainen tapaus voisi olla eräänlainen astromaailman hifistelijä, joka resonoi parhaiten hienovireisillä taajuuksilla eli pikkukulmien kautta. Jos kartalla sattuu olla suhteellisen monta tietynlaista pientä kulmaa, saattaa tällainen harvinaisemmin esiin otettu toiminnan tyyli olla se kaikken kertovin kyseisen ihmisen kokonaisuudessa.

Mietin myös aspektittoman planeetan toteutumista kartalla. Aspektittomuus tulee siitä, ettei tälle planeetalle osu ollenkaan pääaspektja. Pikkukulmia ei tässä lasketa ollenkaan. Eli – voisiko olla niin, että aspektiton planeetta saisi paremman rauhan toteuttaa pikkukulmaansa, jos sellainen löytyy? Jospa aspektittoman planeetan perusominaisuuteen jopa kuuluu, että se nousee esille mahdollisen pienen kulmansa myötä, ja aspektittomuuden puhdas olemus saisikin sävyä pikkukulman luonteesta?

ImaagikkoSaattaa vaatia esimerkin? Omalla kartallani on jopa kaksi aspektitonta diktaattoria, Aurinko ja Venus. Ja nämä omituiset otukset ovat keskenään desiilikulmassa. Jos oletukseni voisi toimia, silloin molempiin aspektittomiin planeettoihin tulisi desiilikulmasta innostavaa ja kokeilevaa häivähdystä. Tästä tulee heti hieman virkeämpi käsitys Auringosta kaloissa ja Venuksesta kauriissa. Ja kyllä minussa sen verran kapinallisuutta on, että voisin tämänkin ristiriitakulman nähdä tahdon ja arvomaailman välillä.

Voisimme etsiskellä omilta kartoilta pieniä kulmia erityisesti aspektittomien planeettojen kohdalta, ja tunnustella kuinka pieni kulma on pyrkinyt meissä eloon. Toki saa miettiä näitä kulmia myös niiden planeettojen kohdalta, jotka omaavat myös pääaspekteja; jääkö pikkukulma silloin herkemmin ison aspektin varjoon?

Ja hyvin tyypillistä minulle, että taidan pyrkiä luomaan kokonaan uudenlaisia kategorioita kulmien ryhmittelyyn. Mielestäni kvinkunssi 150° on sellainen pirulainen kulmaksi, ettei sitä sovi ollenkaan tituleerata vähäiseksi pikkukulmaksi. Monet yhdistävät kvinkunssin samanlaiseksi kuin semisekstiilin, mutta minun mielestäni 30°-kulma on aivan erilainen ärsytyksen tasoltaan, ennemmin tietoisesti utelias ja kiinnostunut kuin kvinkunssin tiedostamaton, ratkaisua vailla oleva ja kauemmaksi lykättävä.

Myös kahdeksalla jaolliset oktiilikulmat ovat mielestäni kokonaan omanlainen kokonaisuutensa, ja ennemmin sukua pääaspektien neliöille ja vastakkaisuuksille kuin aivan toisen henkisille pikkukulmille; siispä jännitteiset puolineliö 45° ja puolitoistaneliö 135° olisivat tavallaan aktiivisempia ja selkeämmin esillä, kenties toimeliaampia kulmia kuin muut. (Väittäkää toki vastaan niin syntyy edes keskustelua).

XIV”Oikeiksi” pikkukulmiksi ottaisin kolmen porukan kvintiilikulmia ja näiden lisäksi noviilin ja septiilin. Tämä on kuitenkin vain tämänhetkinen mielipiteeni, ja otan varauksen muuttaa mieltäni tarvittaessa.

Kvintiili 72° on mentaalinen ja älyllinen kulma, mikä yhdistetään luovuuteen ja lahjakkuuteen. Kulma kuvastaa vapaasti virtaavaa näkemystä. Kvintiiliperheen kulmien luonne yleisesti ottaen on helppo, mutta se voi olla myös tiedostamaton ja vaimea, etenkin jos kartan Merkurius ja Uranus eivät nouse voimakkaasti esille kokonaisuudessa. Desiili 36° on puolikas ylläolevasta, samaa jengiä siis, ja sellainen arvaamattomampi, vähän kuin villi ja vapaa kukkaislapsi; hyväätarkoittava, innostunut, mutta saattaa olla kaikessa estottomuudessaan turhan roisi hallitsemattomana. Bi-kvintiili 144° on kaksoiskerrannainen, johon voidaan liittää vastavuoroisuutta ja lahjakkuutensa toteuttamista yhdessä toisten kanssa, hiukan ideariihimäiseen tyyliin.

Noviilia 40° olen luonnehtinut sulokkaaksi kulmaksi, jotenkin hunajaiseksi kaikessa hyvyydessään, eli hyvin empaattiseksi, suvaitsevaikseksi ja ennen kaikkea epäitsekkääksi. Ajatelkaapa miten muuttaisi luonnettaan aspektiton oinas-Aurinko, josta paljastuisikin noviilikulma?

Septiili 51,5° on pikkukulmien mystikko, kuin sisäinen erakko joka pohtii syntyjä syviä, avaruutta, isompia kokonaisuuksia ja täydentymistä eheäksi tai valmiiksi.

Ihan omin sanoin sitten, mitkä planeetat pääsevät osallisiksi näistä ns. erilaisista kulmista?

Harmittaako ylikriittisyys

16.3.2014

virgofmJotenkin haikeaksi vetää. Illalla saadaan tämän astrovuoden viimeinen täysikuu, ja se kuumottaa neitsyen merkissä 26°01’ ja on täysimmillään illalla muutamaa minuuttia seitsemän jälkeen. Siis sunnuntaina 16. maaliskuuta. Kuu on vielä melko kaukana Maasta tämänhetkisellä radallaan, jolloin kyseessä on varsin vaatimaton Kuu meille näkyvältä kooltaan sekä vetovoimaltaan. Mahtaako lumisadepilvet peittää kuutamon näkymisen kokonaan.

Tässä viimeisessä kierrossa astrovuoden aikana on ollut tavoitteena saada symbolisella tasolla valmiiksi se, mitä on käyty läpi, ja täydenkuun aikaan tulisi saavutusten alkaa olla jo näkyvissä. Varmasti on viilattu ja koetettu korjata se mitä vielä voidaan, mutta voi tuntua aika isolta urakalta. Neitsyen hengessä ei olla helposti tyytyväisiä vaan nähdään ennemmin ja harmittavasti kaikki se, mikä meni alle riman, mitä edelleen pitäisi parantaa, se mikä ei edelleenkään toimi. Tässä hengessä ei ole luontevaa jättää asioita tulevan ison vuosikierron kontolle, mutta totuus taitaa olla monen kohdalla se, että tällaisessa paineisessa ajassa on mahdotonta valmistua täydelliseksi. Todennäköisesti tiedätte mihin viittaan noilla ajan paineilla.

fieldsvmMielestäni haasteisuus tässä neitsyen täydessäkuussa näkyy täydenkuun hetken kartallakin. Sinne on lastattu muutamia oleellisia kvinkunsseja, eli ärsytyskulmia. Kuu täyttyessään on itse tällaisessa kulmassa hallitsijaansa Merkuriukseen vesimiehessä, ja jo tämä seikka antaa hiertävän sävyn asioiden valmistumiseen. Saatamme yrittää jotakin teknisesti mahdotonta (liian idealistista, kun ajatellaan että aikaisempi Uusi Kuu syntyi kaloissa). Myös Aurinko on samanlaisessa kulmassa Marsin kanssa, joten varsinkin tahtoon ja tekemiseen liittyvissä asioissa on hankaluutensa. Kun tähän lisätään päälle seikka, että mielihyvää, tyytyväisyyttä ja onnistumista symboloivat Venus ja Jupiter ovat keskenään kvinkunssissa, on viesti kolmasti toitotettu ja alleviivattu. On hyvin vaikea olla tyytyväinen siihen, mitä syntyi.

Voisikohan tämän täydenkuun pointti olla mitenkään armeliaisuudessa itseä kohtaan? Jos tiedämme yrittäneemme parhaamme, tuloksen on tällä erää riitettävä. Uusia tilaisuuksia ja viilaamisen paikkoja tulee olemaan tarjolla myöhemminkin. Toimivan ei ehkä tarvitse joka kerta olla täydellistä. Pienikin on kaunista.

Täydenkuun Saabinen symboli on Aristokraattiset naiset kutsuilla. On muuten jokseenkin hämmentävä symboli neitsyen merkissä, mikä mielestäni kertoo vaatimattomuudesta ja arkisuudesta. Oikeastaan Marc Edmund Jonesin teoksen kautta merkitys hieman tarkentuu, sillä kyse on ennemminkin arvostetuista matriarkoista kuin yhteiskunnallisen aseman antamasta etuisuudesta. Oletan symboliikan kuvaavan sukupolvelta toiselle hitaasti siirtyvää tietoa esimerkiksi tapakulttuurin ja arvomaailman avulla. Ja näin tämäkin symboli on osuvasti paikoillaan kertomassa tämän eletyn kauden tietoisuuden siirtymistä tulevan kauden pohjaksi. Symbolin avainsana on itsevarmuus, ja sellaisen tulemme saavuttamaan kun pohjatyö tulevaa varten on tehty hyvin.

virgofm_blameTarkoituksenani on käsitellä samaa aihetta mutta aivan toisenlaisesta näkökulmasta riepotellen siellä toisaalla. Juttu saattaa ilmestyä illan mittaan, mutta koska varjoblogissa ei oteta mistään paineita, tämä ei ole lupaus. Uhkaus ennemminkin.

Taika toivottaa teille tiedontäyteistä ja älyllisesti oivaltavaa täyttäkuuta!

Irtonaisuudesta

23.2.2013

Aurinko_KuuTänään mennään ajassa, jossa Aurinko on kaloissa ja Kuu tuli leijonaan. Tämä asetelma jäi kutkuttamaan mieltäni jo eilen, mutta tämä moninkertainen sankari väsähti niin etteivät pohdinnat päätyneet näppikselle asti. Tai mahtoiko syvemmän tuumauksen tuoda pysähtyvä ja kohta perääntyvä Merkurius, koska jos mikään tänään ajassa vastaa tilanteitamme niin tämä ilmiö (ja tässä valossa ”myöhästyminen” sopii kuvioon täydellisesti).

Upeasti omia teorioitaan rakenteleva astrologi Markku Manninen on nimennyt tuon Auringon ja Kuun asetelman mainion osuvasti irtopääpeikoksi. Eilen sain yllättyä kun tietooni tuli, että hän olisi sisällyttänyt samaan pakettiin myös Auringon viereiset merkit Kuulle. Varmasti Mannisella on perustelunsa tälle. Nyt harmittaa ettei minulla ole asiasta olemassa mitään faktaa, vain joitain hajanaisia muistiinpanoja luennoilta (ehkä Mannista luennolla kuulleet nyt vähän hymyilevät?). Tarkistakaapa te, joilla on tallessa Astro Logos menneiltä vuosilta, jossa on käsitelty tätä hänen teoriaansa. Tässä artikkelissa Manninen esittää Auringon ja Kuun välisen kulman olevan nimeltään inkonjunktio. No tästäkin olen pikkuisen eri mieltä, sillä itse nimitän tuota kulmaa aina ja vain kvinkunssiksi.

bipolarIrtopääpeikko kuulostaa hurjalta. Jotenkin vääristyneeltä, kummalliselta ja oudolta. Auringon osoittama minuus, ego ja tahto toimivat eri tyyliin ja tahtiin kuin Kuun hallitsemat piirteet olemuksessa, eli vaistonvaraiset reaktiot ja tunteet. Minuuden kaksi puolta vetävät tässä eri suuntiin, mutta nimenomaan ei vastakkaisiin suuntiin kuten köydenvedossa, vaan siten että toisen suunnasta ei tiedetä. Kun Aurinko ja Kuu ovat kvinkunssissa, ne ovat merkkitasolla maailmoissa, joissa eivät näe toisiaan eivätkä tunnista toisen ratkaisumalleja tai perusteita. Miten tällainen ihminen toimii käytännössä? Toinen valoista, Aurinko tai Kuu, voi olla vahvempi siten että toinen joutuu olemaan alituisessa symbolisessa varjossa. Tai sitten pallotellaan, vuorotellaan, vaihdellaan tapauskohtaisesti. Tämmöinen ”poukkoilu” voi saada ihmisen toimimaan ulkoapäin katsottuna (ja ehkä sisältäkin?) ristiriitaisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Jos kärjistetään, tämä asetelma voisi antaa selviytymisen edun, sillä vastapuoli ei voi aavistaa mitä on tulossa. Se voisi olla myös psykologisesti ja karisman tasolla mielenkiintoinen. Ehkä nämä ovat niitä ihmisiä jotka jaksavat aina yllättää kumppaninsa. Voitte jo lukea rivien väleistä, että en arvota ristiriitaisuutta negatiiviseksi piirteeksi. Se toki voi olla hajottavaa, mutta asetelmalla on myös annettavaa.

borderline WorldEilen jäin tuumaamaan, miten kuunvaihe näkyy irtopääpeikoilla. Jos ajatellaan valojen asetelmaa vain merkkitasolla, siten että näiden ei tarvitse olla asteiden tasolla kvinkunssissa, on perusasetelma se, että Aurinko on oinaassa (ensimmäisessä huoneessa) ja Kuu joko neitsyessä (kutosessa) tai skorpionissa (kasissa). Neitsytmäinen irtopääpeikko on silloin kun Kuu on kasvavalla puolella, tulossa täydeksi, eli toimintaan pyrkivä, aktiivinen, hermostunut, pingottunut ja kenties vielä täydellisyyttä tavoitteleva. Skorpparimainen irtopääpeikko on Kuun ollessa vähenevä, täydenkuun jälkeinen, eli tyynempi, maltillisempi ja todennäköisesti sosiaalisempi, toisten kanssa jakamaan ja toisille antamaan pyrkivämpi. Vai olenko mielestänne ihan hakoteillä? Miten te olette tämän miettineet?

Etsiessäni kuvia tähän juttuun, törmäsin outoon ilmiöön. Kun persoonan kaksijakoisuutta kuvataan, näyttää toinen puoli edustavan myönteistä, hyvää ja iloista, kun toinen on paha, ilkeä tai surullinen. Eihän se näin mene! Vaikka laadut, joilla Aurinko ja Kuu toteutuvat, ovat erilaisia, ei niitä näin voi jakaa.

Kommentteihin kaivataan taas omakohtaisia tuntemuksia. Onhan lukijoissa sellaisia, joilla Aurinko ja Kuu ovat ainakin merkkitasolla tällaisessa irtopää-asetelmassa? Miten valot teillä toimivat yhteen? Onko teissä ristiriitaisuutta, mikä mahdollistaa vaihtoehtoisuutta ja moniulotteisuutta? Miten tunnistatte kuunvaiheen olemuksessanne?


%d bloggers like this: