Posts Tagged ‘perinteinen astrologia’

Kohtalon käsite juuriastrologiassa

17.1.2020

Kohtalo on niin olennainen ja perustavanlaatuinen seikka tarkasteltaessa hellenististä ja kreikkalais-roomalaista (kutsun tuon ajan astrologiaa yleisesti juuriastrologiaksi) astrologiaa, ettei sitä voi ohittaa. Jotta juuriastrologiaa voi harjoittaa, täytyy omakohtaisesti pohtia näkemyksensä asiasta, sillä muutoin astrologinen kokonaisuus ei ole ehyt ja oikeastaan jää kokonaan vaille pohjaa.

Vaikka suomen kieli on usein rikas ja monisyinen, kohtalon kohdalla jäämme oikeastaan yhden sanan varaan. Juuriastrologian termi tälle on kreikankielinen heimarmenē, yleiskohtalo mikä varmistaa että kaikki tapahtuu tarkoituksella. Meillä kohtaloksi selitetään se, mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, mutta onneksi sivistyssanakirjassa laajennetaan selitystä koskemaan mystistä voimaa, jonka ajatellaan määräävän kaiken tapahtumisen – ja että se voidaan käsittää myös sallimukseksi. On hyvä huomioida, että kohtalo ei missään nimessä tarkoita yksinomaan negatiivisia asioita. Kohtalo pitää sisällään kaiken.

Astrologia syntyi ajattelun ja katsomuksen piiriin, että maailmassa vallitsee jumalallinen järjestys, ja astrologia oli olennainen väline ymmärtää ja tulkita tuota järjestystä. Tähän seikkaan yleensä tarrataan ensimmäiseksi, kun halutaan kritisoida tämän ajan astrologiaa, että se on determinististä. Tämä väite osoittaa tietämättömyyttä hellenistisen astrologian perusteista sekä haluttomuutta ymmärtää senaikaisen stoalaisen filosofian muodostamaa viitekehystä. Juuriastrologian muotoutumisen aikaan oli olemassa monenlaisia ja vaihtelevia käsityksiä kohtalosta, toiset tiukempia ja toiset sallivampia, eli käsitys kohtalonomaisuudesta ei ollut lainkaan yhdenmukainen. Yleisesti ottaen kohtalo jaettiin kahtia; on olemassa isoja asioita joihin yksittäinen yksilö ei pysty vaikuttamaan (esimerkiksi yleismaailmalliset virtaukset kuten talouden lamat tai luonnonmullistukset kuten palot Australiassa), ja on seikkoja joihin yksilö voi valinnoillaan vaikuttaa.

Juuriastrologiassa astrologia nähdään nimenomaan kohtalon tutkimisena, mitä kunkin yksilön tai tapahtuman kohdalle taivaallinen järjestys on osoittanut tapahtuvaksi, eli kohtaloksi. Astrologia ikään kuin annettiin jumalallisena tietona välineeksi tai menetelmäksi, Vettius Valens kutsui tieteeksi, ottaa selvää kohtalosta. Ennalta tietämistä pidettiin suotavana siksi, että yksilö voi valmistautua, niin henkisesti kuin käytännön asioiden suhteen. Stoalaisen ajattelun mukaan paras tapa suhtautua siihen mitä elämässään kohtaa oli tyyneys; vaikeuksien tullessa ei heittäytyä surkuttelemaan tai lamautua vaan kestää koettelemus arvokkaasti, ja hyvän onnen kohdatessa siihen tuli suhtautua nöyrästi ja vaatimattomasti, ei kerskaillen tai ”tuulettaen”. Kun tätä näkemystä vertaa meidän aikamme elämyshakuisuuteen, kiihkeään onnentavoitteluun sekä kaiken negatiivisen torjumiseen, on selvää että meidän aikamme arvomaailmasta katsottuna juuriastrologian maailmankuva saattaa tuntua oudolta.

Mukailen vapaasti Vettius Valensia, tämänhetkisen tietämykseni valossa, ja koska en ole pätevä kielenkääntäjä; tapailen kuitenkin jonkinlaista käännöstä niitä lukijoita varten, joille englanninkielinen teksti on ylivoimainen.

Jokainen pystyy astrologian avulla ottamaan selvää tulevaisuudestaan, selvittämään kohtalonsa jotta osaisi ottaa vastaan mukavan tyytyväisenä ja hankalan suurella lujuudella ja sinnikkyydellä. Ne jotka tahtovat tietoa tulevasta saavat apua, koska tyhjät toiveet eivät paina taakkana, he eivät työskentele turhaan, eivät suotta rakasta mahdottomuuksia, eivätkä innoissaan ajaudu liiallisuuksiin hyvän onnen kohdatessa hetkellisesti. Äkillinen hyvyys saattaa koitua suruksi, samoin kuin odottamaton hankaluus tuntuu suurelta epäonnelta jos ei ole ennalta varautunut.

Nähdäkseni jokaisella on yksilöllinen kohtalonsa; tätä nimetään nykyään usein elämänpoluksi. Ei ole realistista olettaa, että jonkun elämään ei sisältyisi mitään vaikeaa tai harmillista. Oman kartan kautta pystyy myös tunnistamaan seikat, jotka luontevimmin tuottavat iloa. Oman kohtalonsa muuttamisen ajatus tuntuu melko luontevalta oppimisen ja kehittymisen kautta ajateltuna. Juuriastrologian ajattelussa sielu on kuitenkin ikuinen ja muuttumaton; kehitys koskettaa lähinnä maallisia ja fyysisiä seikkoja. Kun kohtaloa pohtii, maailma on muuttunut paljon ja valinnoillamme pystymme hyvin moneen seikkaan vaikuttamaankin; voimme asua miltei missä mielimme, yhteiskunnallinen asema ei ole lopullisen sitova, ja jotkut päättävät sukupuolestaankin jo toisin.

Kun modernissa astrologiassa syntymäkartta koetaan kokonaisuudessaan yksilön ominaisuuksiksi, juuriastrologia tarjoaa selkeämmin näkemyksen elämästä ja sen kulusta. Näin näyttäytyy paremmin kaikki se, mikä on osa elämäämme, mitä tulee vastaan milläkin elämänalueella, vaikka emme itse sitä ole valinneet. Toinen perustavaa laatua oleva ero juuriastrologiassa moderniin nähden kumpuaa hellenistisen ajan syklisestä maailmankuvasta. Juuriastrologian mukaan kartan tekijät ja alueet nousevat keskeisiksi vain ajoittain, syklisesti, monenlaisten ajoitustekniikoiden osoittamina (ja transiitit ovat näistä kaikkein mitättömin osa). Astrologinen kartta ei siis vaadi jokaisen planeetan ja ”huoneen” tasolla jatkuvaa säätöä ja jonglööraamista, vaan taivaallinen järjestys pitää huolen siitä, että asiat tapahtuvat ajallaan. Syklisyys tuo samat teemat aina uudelleen keskiöön, ja siksi voi kapsahtaa omaan nilkkaan sellainen ajattelu, että ”olen käsitellyt tämän jo”. Astrologia siis määritellään kohtalon tutkimiseksi, niin sen analysoimiseksi millainen yksilön kohtalo on kuin milloin ”se” tapahtuu.

Tätä kirjoitellessa koin hauskasti kohtalokseni olla kertomassa lukijoilleni kohtalosta ja astrologiasta. Onko sinulla selvillä kohtalosi tai elämänpolkusi?

Rupattelua yleiskohtalosta

12.12.2019

Juuriastrologian hierarkkisuus antaa mahdollisuuden yleissilmäykselle astrologisesta kartasta. Ajatus, että kartantekijät eivät ole samalla viivalla, voi olla vaikea mieltää. Emme halua tuomita, järjestykseen laittaminen tuntuu pahalta, ja olisiko oikeudenmukaisempaa pitää kaikkea tasa-arvoisina. Kartantulkinnassa näitä pohdintoja on pakko tehdä, jotta kartan ydin saadaan selville.

Kartan paikat tai alueet (samalla myös merkit) tarjoavat ensisijaisen lähtökohdan sille, mitkä tekijät ovat päällimmäisiä, sellaisia mistä kartanhaltijan elämä keskeisimmin rakentuu. Katsotaan miten tämä tapahtuu. Juuriastrologiassa karttaa katsotaan merkeittäin ja nousuakselin merkki määrää koko kartan rakenteen. Kartan nousumerkki on koko kartan henkilökohtaisin paikka, sillä se osoittaa yksilöllisyyttä, sitä hetkeä jolloin kartan haltija on syntynyt. Ensimmäinen merkki (nousuakselin merkki) rakentaa kartan kulmat, sillä saman laadun merkit tulevat myös muille kartan kulmille: kulmapaikat ovat kartan ydinkohtia. Jos siis syntymän hetkellä on ollut leijona nousussa, myös kymmenes, seitsemäs ja neljäs kartan alue ovat kiinteitä merkkejä.

Kulmamerkit antavat suurpiirteisen haarukan, mikä osoittaa yksilön elämän keskeisimpiä tekijöitä – kuka olet, mitä teet, kenen kanssa hengaat ja mistä olet kotoisin. Nämähän ovat niitä keskustelunavauksia joilla tutustumme toisiimme, perusasioita jotka määrittelevät. Näitä kaikkia tekijöitä ilmentää sama toiminnallinen moodi eli astrologinen laatu, eli voidaan hyvin suurpiirteisesti ja yleissilmäyksenomaisesti olettaa yksilön kohtalon olevan sidoksissa tähän keskeisimpään laatuun. Juuriastrologiassa muuten kolme laatua käsitetään hieman eri tavoin kuin nykyään modernissa astrologiassa. Aktiivista laatua edustavat merkeistä oinas, rapu, vaaka ja kauris. Kiinteän laadun merkkejä ovat härkä, leijona, skorpioni ja vesimies. Kaksittaisia merkkejä ovat kaksonen, neitsyt, jousimies ja kalat. Nämä voi mieltää vuodenaikojen siirtymien kautta: aktiivinen laatu hypähtää uuteen, kiinteä hellii ja kukoistaa, kun kaksittaiset laadut heiluvat aikaisemman ja tulevan välillä.

Juuriastrologiassa kartan eri alueitten hierarkkisuus perustuu siihen, miten tärkeä kukin paikka (merkki) on, ja miten se suhteutuu toimimaan nousumerkin kanssa. Kulmat ovat siksi olennaisimpia ”piikkejä”, sillä ne kuvastavat Auringon liikkeen huomattavimpia muutoskohtia: auringonnousu, keskipäivän kuumuus, auringonlasku ja yön pimein hetki jolloin Aurinkoa ei lainkaan näe (mutta se on hetki josta Aurinko kääntyy kohti uutta nousuaan).

Ne planeetat, jotka sijaitsevat näissä kartan neljässä kulmamerkissä, tulkitaan aktiivisimmiksi (riippumatta siitä missä laadussa ovat). Kulmamerkin planeetta ohjaa ja määrää elämän käänteitä, ainakin oletusarvoisesti ja yleissilmäyksen tasolla. Kartat ovat hyvin yksilöllisiä sen suhteen miten monta planeettaa näihin keskeisimpiin merkkeihin on sijoittunut; joku on voinut saada täyspotin kun kaverilla ei ole kulmissa mitään. Tässä kohdin on huomioitava, että tämä on lähtökohta, josta tarkempaa planeettojen tilan erittelyä jatketaan (ja se on juuriastrologiassa monisyinen prosessi). Kulmamerkkien viestiä voi kuitenkin katsoa vähän kuin yleiskarmaa, kuinka aktiivinen ja tapahtumarikas elämä on. Jos olisi vain yksi kulmamerkin planeetta kartalla, huomio kiinnittyy tällaiseen tekijään, ikään kuin olisi sen vastuulla olla toiminnallisin tekijä, sellainen elämän seremoniamestari.

Meillä pohjoisilla leveyksillä syntyneillä on kartoillamme usein se erikoisuus, että Keskitaivaan akseli voi kellua jossakin muussa merkissä kuin korkeimmassa kymmenennessä. Akselin sijoittuminen johonkin muuhun paikkaan, esimerkiksi yhdeksänteen tai yhdenteentoista, vetää tuon kartan alueen mukaan aktiivisiksi luettuihin paikkoihin. MC:n merkki (alue, paikka) voi olla kuin bonus aktiivisia alueita ajatellen.

Miten ajattelette oman karttanne kautta kulmamerkkien ratkaisevan laadun, millaisen kohtalon se elämäänne antaa? Mitkä planeetat teillä ovat kiireisimpiä toimijoita (kulmamerkkien sijainnin kautta)?

Vanhojen tuulien puhallusta

30.11.2019

Päivitän kuulumisiani mitä oikein on meneillään. Jotkut ovat saattaneet ihmetellä, kuinka kotisivuillani on lukenut jo muutaman kuukauden ajan, että en ota vastaan uusia tulkintatilauksia. En ole lopettamassa astrologian tekemistä, oikeastaan päinvastoin, ja tästä lisää vähän edempänä. Olen tehnyt jonossa olleita tulkintoja pois, ja vielä on muutama rasti jäljellä. En yhtään tykkää tilanteesta, että joudun lupaamaan tulkinnan valmistumisen jonnekin hamaan tulevaisuuteen, kuukausien päähän, eikä tästä voi tykätä kukaan asiakaskaan.

Lähikuukausien aikana en ota pitkää jonoa tilauksia vastaan. Pyrin palvelemaan ensisijaisesti jo olemassa olevaa asiakaskuntaa, mutta aina kannattaa kysyä millainen tilanne on, jos on tulkintaa vailla (sähköpostilla kiitos).

Olen laittamassa tulkintasapluunaa toisenlaiseen malliin, mutta tätä ei voi oikeastaan kutsua uudistamiseksi – täsmentäminen saattaisi kuvata paremmin meneillään olevaa prosessia. Tämä lähti liikkeelle Jupiterin tulosta nousumerkkiini, sillä edellisellä kierroksella Jupiter ikään kuin nosti astrologian kanssa uudelle tasolle. Tuolloin esimerkiksi kirjoitin ensimmäiset julkiset kirjoitukseni astrologiasta. Siihen oli ihan hirveän korkea kynnys, mikä tuntuu nyt ajatuksena ihan hassulta kun olen kirjoittanut astrologiasta niin paljon sen jälkeen. Minulla oli Jupiterista suuret odotukset, ja tottakai olin tehnyt jo paljon sen eteen, että tavoittaisin uudenlaisen näkemyksen astrologiasta, tai edes jotakin.

Blogini ja feissaripalstani lukijat tietävät, kuinka olen viime aikoina tutkinut lisääntyvässä määrin vanhaa astrologiaa, kutsumme sitä juuriastrologiaksi, mutta tällä tarkoitetaan hellenistisen tai kreikkalais-roomalaisen ajan astrologiaa, mikä itseasiassa kaikkein eniten kukoisti Egyptissä. Tuohon suuntaan astrologiani on ollut kallellaan oikeastaan kaiken aikaa. Tiesittekö, että kaikkein ensimmäisin astrologinen luento mihin osallistuin, käsitteli traditionaalisen astrologian antiskioneja.

Astrologia on joskus aivan kirjaimellisen tarkkaa. Sillä hetkellä kun Jupiter oli tasan nousuakselillani tein salamapäätöksen lähteä opiskelemaan. Olin tutkinut juuriastrologiaa sen verran, että ymmärsin miten valtavan suuri kakku se on. Sen voi selvittää ihan yksinkin, ja tämä on ollut aina aikaisemmin minun metodini. Nyt oli kuitenkin aika tehdä toisin, opiskella opettajan johdolla ja toisten opiskelijoiden tukemana yhteisössä. Koska aion opiskella tosissani, senkin vuoksi ettei satsaus ihan ilmaista ole, joudun suunnittelemaan ajankäyttöäni uuteen malliin. Tästä syystä teen tulkintoja valikoidusti ainakin vuoden verran, kenties kauemminkin.

Näkemykseni astrologiasta on todellakin muuttunut ja etsin toisenlaista näkemyksellistä ja henkistä arvopohjaa astrologian tekemiseen. Minulle tämä ei ole vain väline. Juuriastrologia on meillä vielä melko tuntematonta kaikessa kokonaisuudessaan, ja siitä ehkä elää enemmän ennakkoluuloja kuin täysin oikeata käsitystä millaista astrologiaa se on. Luotan siihen että monet teistä lukijoista olette avoimin mielin kanssani tälläkin matkalla.

Aloituksen karusellikuva viittaa planeettojen ikuiseen sykliseen kiertoon taivaankaarella, ekliptikalla, kun ne omaan tahtiinsa kulkevat joku ylempänä, toinen alempana. Minä taidan ratsastaa kalanpyrstöisellä hevosella. Millaisen karusellihevosen kyytiin sinä menisit ja mitä teille lukijoille kuuluu?

Päivitellään planeettoja

16.12.2018

Tämän jutun aihe on ollut blogissa aikaisemminkin esillä, mutta koska olen toivottoman ja onnellisen optimistinen, pidän itsestään selvänä että lukijoissa on sellaisia, jotka eivät ole kahlanneet kaikkia vanhoja päivityksiä läpi.

Astrologia kuvaa ajanlaatua planeettasymboliikan kautta, ja planetaaristen piirteiden tunnistaminen antaa mahdollisuuden ajan hallintaan. Ajanlaadussa katsomme pääasiassa planeettojen keskinäisiä kulmia, ja kenties Kuun merkkiä kertomaan yleisestä sävystä. Ajankuvan rakentamisessa sivuutamme päivän planeettahallitsijan sujuvasti, sillä tämä tietous saattaa tuntua aivan ilmeiseltä.

Ajan kuvauksessa voisi olla hyvä pysähtyä miettimään kunkin päivän omaa luonnetta, koska astrologia telmii nimenomaan aikakysymyksissä. Onko planeetan omana päivänä sen merkitys isompi ja painavampi, näyttäytyykö sen kulmat selkeämmin, tai pysähdysjaksossa jos jokin näistä ”ässä”-päivistä on omana päivänä – olen taipuvainen ajattelemaan, että ilman muuta näin on, koska astrologiassa ei ole sattumia.

Englanniksi kun miettii viikonpäivien nimiä, osa näistä on jo nimeltään täysin selkeästi tietyn planeetan omia. Satur-day lauantai on Saturnuksen päivä, Sun-day sunnuntai Auringon ja Moon-day maanantai Kuun päivä. Tiistaita hallitsee Mars, keskiviikkoa Merkurius, torstaita Jupiter ja perjantaita Venus.

Astrologia ei sitten välitä tuon taivaallista meidän nykyisestä kalenteristamme ja aikakäsityksestämme. Päivän hallitsija ei vaihdu vuorokauden vaihtuessa vaan silloin kun Aurinko nousee horisontissa. Tämä oli itselleni suuri ahaa-elämys vain muutamia vuosia sitten ja silloin jaoin tämän ihmettelyn teille toisillekin täällä blogissa. Jos siis olet syntynyt yöllä tai aamulla ennen auringonnousua vuorokauden vaihtumisen jälkeen ( = Aurinkosi on horisonttilinjan Asc-Desc alapuolella), kuulut edellisen päivän hallitsijan vaikutuspiiriin. Aikaisin sunnuntaina syntyneet eivät olekaan sunnuntailapsia vaan ovat lauantaisen Saturnuksen alla.

Eri viikonpäiviä ei ole taidettu yrittää luonnehtia astrologian vihjeiden kautta. Hassulta tuntuu ajatellakin, että jokainen maanantai olisi samanlainen kuin edellinen. On selvää, että planeettojen monisyinen teemakirjo näyttäytyy vaihtelevasti, yhtenä aikana jokin piirre on selkeämmin esillä kuin toisena vastaavana viikonpäivänä. Kunkin päivän ajanlaatua voidaan myös kokea omista lähtökohdista, esimerkiksi jos kokee Saturnuksen kovin haastavana planeettana omakohtaisesti, ehkä silloin lauantaipäiviin kerääntyy harmeja.

Kuunpäivänä maanantaina esillä ovat vaistot, intuitiot, tunnelmien vaihdokset, vastaanottavaisuus, äiti- ja lapsiteemat, naiseus, hedelmällisyys ja kohtu, ravinto, huolehtiminen, arkipäiväisyys ja jatkuvuus. Maanantaisin mennään rutiinilla.

Marsin päivänä tiistaina aloitetaan, edetään, vauhditetaan, nopeutetaan, kiritään, kilpaillaan, uhitellaan ja valloitetaan. Tiistaisin ollaan rohkeita, puolustetaan itseä ja muita. Mars kuvastaa lyhyitä spurtteja, joten työt on hyvä jakaa pieniin urakoihin.

Merkuriuksen alla keskiviikkona mieli on keskiössä, ajatellaan, tuumitaan, pohditaan, analysoidaan. Viestit välittyvät niin omasta alitajunnasta (tai toisista ulottuvuuksista, rajojen takaa) kuin reaalimaailmassa. Tämä on puhetta, kirjoittamista, laskemista ja itsen ilmaisua. Keskiviikkoisin mennään paikasta toiseen, voi olla kiirettä, tai keho kaipaa liikettä. Jos vilunki on mielessä, ajoitetaan tähän päivään.

Torstai Jupiterin päivä kuvastaa mahdollisuuksia. Teemana on enemmän, laajemmin, kauemmas. Ajassa on ennakkoluulottomuutta siten, että jotakin voi ilmaantua jos ollaan vastaanottavaisia, mutta samalla oman näkemyksen ilmentämistä esimerkiksi tuomitsemalla. Voidaan testata kannattaako tuuriin luottaa, kokeillaan riskinottoa, ja kaivataan elämää suurempia elämyksiä.

Venuksen päivä perjantai kertoo mielihyvästä, mukavuudesta ja sosiaalisuudesta. Yleissävy on passiivinen ja nautinnollinen. Venus voi olla kauneutta ja estetiikkaa, kohottavia elämyksiä, sekä arvojen ilmentämistä; tehdään tiliä tykkäänkö tästä vai en.

Saturnuksen päivä lauantai on tilinteon paikka, arvioidaan onko saavutettu tavoitteet mennyttä tarkastellen ja luodaan uusia päämääriä. Teemoja ovat vakaus, pysyvyys, lujuus, pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus. Tunnetaan helposti huonoa omaatuntoa siitä mitä olisi pitänyt tehdä paremmin, huolehditaan ajan katoavaisuudesta, ollaan oikeamielisiä, moraalisia ja keskitytään hyötyyn.

Auringon päivä sunnuntai keskittyy itseen, minuuteen, omien juttujen toteuttamiseen. Aurinkoa on näkyvyys, juhlinta, loisto ja auktoriteetti. Tässä on olemisen ydin, ja aina kannattaa ylläpitää vitaalisuutta.

Koska nämä kaikenlaiset hallintamäärittelyt astrologiassa ovat ikiaikaista perua, jää näissä ulkoplaneetat sivuun, mutta kyllähän ne ajassa muulla tavoin sitten näkyvät hyvin. Ajanlaadussa voi miettiä esimerkiksi alkuviikosta Marsin ja Pluton hienovaraista kulmaa, mikä on maanantaina aamulla tarkimmillaan. Kulma on kuitenkin vielä olemassa tiistaina Marsin päivänä; painottuuko energia kuitenkin tähän tarkan kulman jälkeiseen aikaan Marsin päivän vuoksi, vaikka yleensä astrologiassa ajattelemme, että lähestyvä kulma olisi painokkaampi?

Päivähallitsijoita voi miettiä ensinnä siltä kannalta, mikä on se oma päivä, kokeeko tuon päivän usein viikosta jollakin tavalla poikkeuksellisesti, mutta myös koko kartan kautta siten, mitkä planeettavoimat kartalla ovat keskeisiä, tai omassa ajanlaadussa juuri nyt erityisiä. Ajatellaan vaikka progekartan pysähtynyttä Merkuriusta jollakulla, olisiko silloin keskiviikoissa erityistä ajattelun piikkiä. Jos syntymäkartalla on Jupiter Almuten / muutoin keskeinen, onnistuuko projektit torstaisin. Energiat ja teemat voivat toimia melko monimutkaisilla tavoilla, joten ei se aina ole niin, että oman syntymän viikonpäivä olisi automaattisesti se paras.

Jos emme ihan heittäydy palvomaan planeettoja niiden omina päivinä, niin voimme vaikka kunkin planeetan päivänä palauttaa mieliin millainen rikas symbolikirjo kuhunkin planeettaan liittyy, ja pohtia olisiko planeetoissa jotakin sellaista, jota pitäisi tehdä ja toteuttaa.

Jos joku haluaa pistää tikulla silmään menneitä kaivellen, voi tutustua tähän vuosien takaiseen juttuun jolloin aihepiirin otin esille, tästä linkistä.

Planeettojen vastavierailu

20.10.2016

planets-togetherPlaneettojen ilmentyminen jaksaa aina kiinnostaa, vaikka se on niin astrologian peruspalikkaa kuin voi olla. Tarkoitan sitä ilmiötä, miten planeetta toimii, sen dynamiikkaa, olemista ja toteutumista niin persoonassa kuin ajassa. Tähän toimintaan liittyvä, ja mielestäni harmillisen vähälle huomiolle jäänyt käsite on planeettojen vastavierailu. Tulkinnoissa minäkin olen jättänyt tämän (blogissa ja ajankuvauksissa) usein huomioksi, mutta harvoin tulee pohdittua mitä se todella tarkoittaa.

Vastavierailu on osa perinteisen astrologian tarjoamaa käsitteistöä, mutta mikään ei estä huomioimasta sitä aina kun ajattelee astrologiaa. Vastavierailussa planeetat sijaitsevat kartalla toistensa merkeissä, yksinkertaistetusti sanottuna. Taas tullaan käsitteeseen hallinta, siihen mikä planeetta hallitsee mitäkin eläinradan merkkiä. Tämä on sellainen astrologian peruskivi mikä tosiaan kannattaa opetella selkäytimeen, ja yleensä kun esimerkiksi astrologisessa kirjallisuudessa esitetään perusteellisia luonnehdintoja planeetoista, näissä aina mainitaan mitä merkkiä planeetta hallitsee. Tietoa siis löytyy.

Alkuperäisen hallintaidean mukaan Uranus, Neptunus ja Pluto jäävät tämän kuvion ulkopuolelle, sillä näitä planeettoja ei ollut löydetty siinä vaiheessa kun astrologinen peruskäsitteistö on luotu. Kehotan lämpimästi pelaamaan vanhalla kaavalla aluksi ja niin pitkään että niiden antamat vaihtoehdot on ensisijaisesti mietitty, ja vasta sen jälkeen ottamaan ulkoplaneetat mukaan kanssa-hallitsijoiksi.

Vastavierailu käsitteenä on käännös, ja esimerkiksi englanniksi (mikä taitaa olla yleisin astrologian kieli nykyään) se on mutual reception. Kun se puretaan, mutual tarkoittaa molemminpuolista, yhteistä ja vastavuoroista. Reception on vastaanotto, ja tämän idea on perinteisen astrologian ajattelussa tärkeä. Se kertoo energian ja voiman vastaanottamisesta toiselta tekijältä, kuvaa sitä dynamiikkaa millä kaksi planeettaa kommunikoi keskenään. Vaikka planeetat eivät olisi missään astrologisessa kulmassa (nykyisen orbi-ajattelun mukaisesti) keskenään, niillä voi synkata keskenään merkkitasolla. Vastavierailun perusideana on, että planeetat olisivat tasa-arvoisessa asemassa, mutta käytännössä näin ei ihan aina ole. Keskenään vastavierailussa olevat planeetat saavat toisiltaan tukea, ja tämän tiimituen myötä kaksi planeettaa ovat hitusen verran toimeliaampia tai aktiivisempia verrattuna ”tavanomaisesti” sijoittuneisiin planeettoihin. Planeetat ovat kuin tuttuja toistensa kanssa, niillä on yhteistä, ja jos välillä on lisäksi suotuisa aspekti, planeetat voivat vastaanottaa toisiltaan jotakin erityisen onnistunutta. Ollaan tilanteessa, missä kumpikin planeetta haluaa toimia yhdessä toisen kanssa, ja tästä halusta kumpuaa yleensä tuloksiakin.

venus_jupiterMiten vastavierailussa keskenään olevat planeetat sitten kartalta bongaa? Esimerkiksi tämän jutun kirjoittamisen ajankohtana Jupiter on siirtynyt kulkemaan vaa’assa, ja Venus aloitti juuri jousimiehen merkin ylityksen. Mehän muistamme varmaan kaikki heti, että vaaka on Venuksen merkki, ja samalla lailla jousimies on Jupiterille se oma merkki. Kun nämä hyvät planeetat kulkevat toisensa merkeissä, silloin Venus hallitsee Jupiteria vaa’assa ja yhtäläisesti Jupiter hallitsee Venusta jousimiehessä. Merkit ovat periaatteellisessa sekstiilikulmassa keskenään; tarkka kulma Venuksen ja Jupiterin välillä on 26. lokakuuta, mutta ne ovat ikään kuin merkkitasolla kaiken aikaa sekstiilin tapaisessa kontaktissa keskenään.

Vastavierailu pätee silloinkin jos toinen planeetoista on sen ylennysmerkissä, esimerkiksi Saturnus kulkee samoin jousimiehen merkissä juuri nyt, ja silloin Jupiter hallitsee sitäkin (Venuksen lisäksi siis). Saturnukselle vaaka on merkkinä aivan erityinen, sen ylennyksen merkki, jolloin Jupiteriin vaa’assa muodostuu aivan erityinen suhde Saturnuksen kanssa.

Mitä nämä vastavierailevat planeetat sitten tulkinnallisesti merkitsevät? Muistutan heti aluksi, että karttaa on katsottava kokonaisuutena. Joillakin kartoilla keskenään vastavierailussa olevat planeetat saattavat muodostaa sen kaikkein dynaamisimman duon, jos tuolla kartalla ei ole muuta ”erikoista” osoittamassa planeettaenergian suuntaa. Tulkinnassa täytyy pohtia (henkilön kohdalla on hyvä keskustella miten hän itse asian kokee) mikä tekijä on elämässä ja persoonassa keskeistä. Vastavierailun planeetat eivät välttämättä merkitse sitä voimakkainta elämän suuntaa, vaan voivat toteutua vankan ja toimivan pohjavireen kaltaisesti.

merkurius_jupiterSitten on näitä kaveruksia, joiden kohdalla joudutaan pohtimaan paljon enemmän. Jos Mars on vaa’assa ja Venus oinaassa, kumpikin on tavallaan omalle planeettaenergialleen haastavassa sijainnissa. Tätä ilmiötä olen kutsunut kauhun tasapainoksi, leikillisesti. Näissä tapauksissa planeetoilla on kuitenkin mahdollisuus toteutua toisiaan ymmärtäen ja vastavuoroisesti, ja koska ne saavat keskinäisen voimasuhteen vuoksi kuin lisäenergiaa, ne saattavat olla hyvinkin keskeisiä toimijoita yksilössä. Olen muissa yhteyksissä esittänyt, että merkkitasolla haastavasti sijoittunut planeetta toteutuu yleensä aktiivisena tekijänä, koska yksilöllä on luontainen tarve saada se toimimaan paremmin, harjoittaa ja treenata sitä. Esimerkiksi omalla kartallani on juuri yllä olevan kaltainen tapaus kun Merkurius on kaloissa ja Jupiter kaksosissa – ja minähän kirjoitan paljon. Minun valintani suunnata Merkuriuksen ja Jupiterin energioita ei silti ole ainoa mahdollisuus, toteutumisen tapoja on useita, ja yksi mahdollisuus voisi olla matkustaminen. Kartan kokonaisuus osoittaa sitten avuja tai reunaehtoja kaikkiin mahdollisuuksiin, ja aikakin voi vaikuttaa (transiitit ja progressiot).

Tehdäänkö kommenteissa tutkimusmatkoja omien karttojen vastavierailujen planeettoihin, pohditaan kuinka keskeiseksi koemme nämä kaksi planeettaa olemuksessamme ja millaisin erilaisin tavoin olemme niitä hyödyntäneet? Erityisen mielenkiintoista olisi kuulla mielipiteitä ja tarinoita niiltä astroharrastajilta, joilla ulkoplaneetat ovat mukana vastavierailuissa – esimerkiksi Uranus neitsyessä ja Merkurius vesimiehessä, kuinka tämä combo teillä näyttäytyy? Tai Neptunus jousimiehessä ja Jupiter kaloissa? Löytyykö taivaan valojen vastavierailua keneltäkään, Aurinkoa ravussa ja Kuuta leijonassa?

 

Millainen yhdistelmä sinua kuvaa?

2.11.2013

2planeettaaÄkkiä minulle tuli tunne, ovatko kirjoitukseni tulleet liian vaikeiksi astroa aloitteleville? Useita meni yli hilseen -kommentteja ei ole viimeaikoina sadellut, mutta sehän ei tarkoita, etteikö joku olisi tuntenut tällaisia fiiliksiä.

Jos askellettaisi steppi taaksepäin ja tuumittaisi omien karttojemme merkkidynamiikkaa. Aurinko, Kuu ja planeetat ovat kartoillamme omissa merkeissään, mutta jokaista tekijää hallitsee jokin muu planeetta, ellei sitten ole käynyt niin onnellisesti, että planeetta olisi omassa merkissään. Kertaan tähän mikä planeetta hallitsee mitäkin merkkiä, jotta aivan aloittelijoidenkin olisi helppo päästä tuumintoihin mukaan. Sulkuihin olen kirjoittanut modernin kanssahallitsijan, jonka voi ottaa halutessaan mukaan.

Oinas                 Mars
Härkä                 Venus
Kaksonen           Merkurius
Rapu                  Kuu
Leijona               Aurinko
Neitsyt               Merkurius
Vaaka                Venus
Skorpioni           Mars (Pluto)
Jousimies          Jupiter
Kauris               Saturnus
Vesimies           Saturnus (Uranus)
Kalat                 Jupiter (Neptunus)

Planeettojen hallitsijaa etsitään siis siten, että katsotte esimerkiksi missä merkissä Aurinkonne on. Jos Aurinko on leijonassa, Aurinko hallitsee silloin itse itseään, eikä toista hallitsijaa löydy. Muilla merkkiä hallitsevasta planeetasta tulee hallitsija. Esimerkiksi itselläni Aurinko sijaitsee kaloissa, jolloin Jupiter on sen hallitsija. Voisin ottaa huomioon Neptunuksen kanssahallitsijana, mutta minä en näin tee, koska käytän mieluummin näitä perinteisiä hallitsijoita.

Sitten kun planeetalle on löytynyt hallitsija, miettikää miten juuri tuon planeetan kautta näkyy hallitsevan planeetan olemus, teemat ja symboliikka itsessänne. Voitte valita tarkastelun alle minkä planeetan haluatte, mutta olisi mukava jos tulisitte kommentoimaan, miten juuri teidän oma yhdistelmänne ilmenee. Vaikka toisella olisi täysin sama kuvio, kuitenkin aina toimimme omalla tavallamme, kartan kokonaisuudenkin osoittamien reunaehtojen puitteissa, ja siksi jotkut merkkiin yhdistetyt seikat korostuvat ja toiset eivät kenties näy ollenkaan.

aurinko_jupiterJos pitäydyn tuossa Auringossa, jota minulla hallitsee Jupiter, mielestäni tämä näkyy myönteisyyden korostumisena karttani kokonaisuudessa. En ole koskaan osannut mieltää kaloja masentuvaisuuteen taipuvaiseksi merkiksi juuri tuon Jupiterin hallinnan vuoksi. Minussa on vahva annos kaikenlaista Jupiterin tuomaa suureellisuutta, liioittelua ja käsistä karkaamista, sillä hallitseva Jupiterini on omassa kaksosen merkissään vähintäänkin vaativa planeetta, ja se on kaikkein eniten esilläoleva planeetoistani ollessaan karttani hallitsija. Mielestäni on kuitenkin hyväksi, että Aurinkoa hallitsee keskeinen planeetta, sillä se vahvistaa omaa tahtoa ja nostaa minuuteen liittyvät kysymykset väistämättä pohdintaan.

Jos yhdistelmä hahmottuu hyvin syntymäkartan tasolla, nostetaan vähän kierroksia, ja sukelletaan edistyskartan tässä-ja-nyt tasolle. Jos tarkastelemanne planeetta on progekartalla vaihtanut merkkiä, se on saanut ristikseen uuden päsmärin, mikä voi niinikään olla toisenlaisessa maastossa kuin tuo planeetta olisi syntymäkartalla. Koetan hahmottaa oman esimerkkini kanssa, jotta teille havainnollistuisi, kuinka voikaan käydä. Kalat-Aurinkoni on edistynyt oinaaseen, jolloin sitä hallitsee Mars planeetta. Progellani myös Mars on oinaassa (syntymäkartan kaloista edistyneenä), jolloin oinaan teemat tulevat erittäin vahvasti esille. Minun on hiukan vaikea hahmottaa, missä määrin nyt kokemani energiat ovat kotoisin syntymäkarttani vallitsevasta Stelliumista, mikä on oinasmainen kuvio, sekä kuunvaiheestani, mikä on Uuden Kuun vaihe, eli jälleen kerran oinasmainen. Tunnistan kuitenkin itsessäni rohkeutta, ärhäkkyyttä, kilpailunhalua, aloittamisen riemua, nopeata spurttienergiaa mikä ei aina kanna pitkäjänteisesti ja lapsenomaista innostusta ja riehakkuutta.

Kun näitä kahta tasoa tarkastelee rinnakkain, kyseessä ovat kuitenkin astrotaivaan dynaamisimmat planeetat aina Auringon hallitsijana, Jupiter ja Mars, molemmat maskuliinisia, riskinottajia, rohkeita ja eteenpäinmeneviä. Ovatko teidän löytämänne hallitsijayhdistelmät ristiriitaisempia?

Alennuksien taakka vai siunaus?

14.10.2013

madonna_lourdesSuunnitteilla oli aivan toisenlainen kirjoitus, mutta silmät osuivat Madonnan tyttären Lourdesin karttaan, ja nyt muut aiheet saivat kyytiä sivumpaan. Enköhän ole ennenkin koettanut selvittää kartantulkinnan synteesin prosessia, missä jokin teema vaan nousee karttaa tuijotellessa voimakkaasti esille. Tuijottelu ei ainakaan minun kohdallani ole mitään silmäilyä vaan monenlaisten faktojen tarkistusta.

Otsikko viittaa planeettojen vahvuuksien tarkasteluun. Kun tutkitaan planeetan sijaintia kartalla, summataan erilaisia tekijöitä jotka edesauttavat tai vähentävät planeetan toiminnallisuutta ja toteutumisen edellytyksiä. Lourdesin kartta saattaa olla hyvä esimerkki siitä, ettei planeettaa voi ollenkaan tuomita huonoksi ja toimimattomaksi, vaikka se olisikin jollain lailla astroteknisesti katsoen alisteinen.

Lourdes Ciccone Leon on Aurinkomerkiltään vaaka, ja tällöinhän Aurinko sijaitsee alennuksensa merkissä, eli vastapäätä ylennysmerkkiään oinasta. Samoin on Kuun laita kartalla, skorpionissa se on alennuksessaan (vastapäätä Kuulle ”hyvää” merkkiä härkää). Venus on neitsyessä, alennuksessaan (vastapäätä Venuksen suloisinta aluetta kaloja). Jupiter kauriissa, arvaatte varmaan? Ja sokerina pohjalla, katkerana sakan kalkkina, on Saturnus alennusmerkissään oinaassa.

Tällaisesta kartasta voisi päivitellä että huh, huh onpa saanut heikot elämän edellytykset. Minut tällainen alennusten sarja saa miettimään, miten nuori tyttö on todella toteuttanut karttansa potentiaaleja. On totta, että hänen asemansa yhden maailman kuuluisimman poptähden tyttärenä on etuoikeutettu, mutta on samalla vienyt hänen elämästään tavallisuuden ja normaaliuden. Ehkä se kertoo jotakin, että Lourdesin syntymää edeltänyt Uusi Kuu oli pimennys kaksi päivää ennen hänen syntymäänsä keisarinleikkauksella, eli pimennys oli hänen Auringollaan.

Tässä vaiheessa tekee mieli etsiä jotakin todella positiivista nuoren tytön kartalta, planeettoja jotka ovat sijoittuneet edukseen. Merkuriusta tukee vastavierailu Venuksen kanssa, ja eikös Merkurius viihdykin oikein hienosti ilman elementissä vaa’assa. Vaikka astro-ohjelma ei Marsia laske kovin vahvaksi planeetaksi, mielestäni se voisi olla hyvällä tavalla upea ilonsa huoneessa ja tulen elementissä leijonassa, missä Marsin täytyy olla mielissään. Mars on karttatyypin kautta ratkaiseva planeetta kiskoessaan kartan Veturia. Ulkoplaneetoista Uranus ja Neptunus ovat ihan juuri molemmat kääntyneet etenemään, ja ovat liikkeessään hitaita. Tällä voisi olla merkitystä ja painokkuutta. Samoin pistää silmään Pluton neliöt horisonttiakseliin, sillä Pluto on kartan korkeimmassa kohdassa, lakipisteessä. Jospa Lourdesin elämällä olisi jotakin kollektiivista merkitystä..

lourdes_chart

Mielestäni jollakin tavoin alisteinen planeetta merkitsee työtä. Kaikki vähemmän suotuisasti sijoittuneet planeetat eivät kuitenkaan ole samalla viivalla keskenään. Jupiter löytyy ilonsa huoneesta ja hallitsee nousua, joten sillä näyttäisi olevan edellytyksiä toimia suhteellisen aktiivisesti. Venus on omassa huoneessaan, ja saa kaikki pikkubongot eli kolminaisuuden, termiinin ja dekanaatin tuoman edun itselleen, sen lisäksi että Merkurius jelppii. Venus myös hallitsee Aurinkoa, joten sellainen planeetta on aina itselle tärkeä. Aurinko ja Saturnus ovat mielenkiintoisesti vastavierailussa toistensa ylennysmerkeissä, voisikohan tämä auttaa molempia? Kuu voi olla hiukan huolestuttava ainoana veden elementin tekijänä, mutta usein on niin, että kun jotakin on kartalla niukasti, sitä itse petraa joko tietoisesti tai alitajuisesti.

Jos Lourdesille tulee eteen vaikeita paikkoja juuri alennuksien planeettojen kanssa (kaikille sellaisia tulee eteen elämässä), hän toivottavasti saa tarvitsemansa tuen tai löytää sisäistä vahvuutta selviytyä. Itse en ole maailman juorulehtiä juuri seurannut, mutta eikös Lourdes ole pärjännyt ihailtavan hyvin. Voi olla, että hän olisi jo muutaman näistä alennus-rasteista selvittänyt. Omalla kohdallani olen huomannut, että kun planeetta näyttää teknisten mittareiden mukaan olevan se surkeimmista surkein, se on todella kovassa käytössä ja jatkuvan harjaannuksen alla. Ehkäpä juuri siksi Lourdes on luonut vaatemalliston nimeltä Material Girl – Venuksen myötä kauneutta, muotia ja rahaa, Auringon voimalla esteettistä designia, Jupiterin kautta julkisuutta ja mainetta, Saturnus antanut myötäsyntyistä rohkeutta ja Kuu intohimoa.

moon node_sLourdesin kartalla on monia muitakin erittäin mielenkiintoisia tekijöitä, mutta erityisesti haluaisin nostaa keskusteluun aiheen perääntyvä Saturnus Kuun alasolmulla. Tällaisia on tullut aika monta vastaan asiakastöissä, ja olen nimittänyt sitä kaikkein karmallisimmaksi tekijäksi kuin kartalla suurinpiirtein voi olla. Miten luonnehtisitte Lourdesin karmaa? Jos lukijoilla on omakohtaista kokemusta vastaavasta asetelmasta, varmasti moni lukisi mielellään tuntemuksianne.

Päivän ja tunnin hallitsijat

11.10.2013

aamuaurinkoSaa iskeä tikulla silmään luvan kanssa, sillä kaivelen noita menneitä juttuja. Mietin omaa Kuu-hulluuttani miksi aina vaan nuo Kuun kierrot ja syklit jaksavat ihmetyttää, kiinnostaa ja eritoten tuntua omassa olossa. Sitten muistin sen jo aikoja sitten tulleen kolauksen, mitä silloin identiteettikriisiksi kutsuin, eli oman mokani ja ymmärtämättömyyteni siitä, miten katsotaan minkä planeetan päivänä on syntynyt. Olin unohtanut, että sen lisäksi että jouduin luopumaan aloitteellisesta Marsin tiistaina syntymästä ja vaihtamaan sen reflektiiviseen Kuuhun maanantaille, myös minun syntymäni tunti on Kuun hallitsema. Kun tällainen kaksinkertaisuus iskee, mielestäni tämä jollakin tavoin vastaa olemusta ja omaa reagointia.

Jo muinaisina aikoina viikonpäivien nimet on kulkeutuneet planeetoilta. Kuu hallitsee maanantaita, Mars tiistaita, Merkurius keskiviikkoa, Jupiter toivon päivää torstaita, Venus perjantaita, Saturnus lauantaita ja Aurinko sunnuntaita. Se missä minä mokasin, en ollut tajunnut että astrologiassa vuorokausi ei vaihdukaan keskiyöllä kuten kalentereissa, vaan silloin kun Aurinko aloittaa uuden päivän noustessaan horisontista. Jos on syntynyt kalenterin mukaan torstaina, mutta niin aamulla että Aurinko ei ole vielä noussut (= Aurinko sijaitsee silloin kartalla huoneissa 1 – 4) niin päivän hallitsija ei olekaan vielä torstain Jupiter, vaan se tulee lukea edellisen päivän hallitsijan mukaan, tässä tapauksessa se olisi Merkurius.

Koska tuntiastrologia on sitä kaikkein vanhinta astrologista tietämystä, ei planeettojen järjestyksessä ole ollenkaan mukana ulkoplaneettoja. Kaldealaiseksi planeettajärjestykseksi kutsuttu litannia menee Saturnus, Jupiter, Mars, Aurinko, Venus, Merkurius ja Kuu, ja tämän syklin mukaisesti vaihtuu kunkin tunnin hallitseva planeetta. Tämäkin oli minulle ihmetyksen aihe, mutta astrologinen tunti ei olekaan kartalla näköjään 60 minuuttia kuten kellossa, vaan se voi vaihdella. Minulla talvella syntyneellä päivän ”tunti” on siinä 46,5 minuuttia, mutta yön tunti 73,5 minuuttia. Katsoin kesällä syntyneen kaverin listausta, ja hänellä päivän tunti kestää sellaiset reilut puolitoista tuntia, mutta yön tunti hänellä on nopea, vain alle puolen tunnin. Mene ja tiedä olisiko tällä jotakin tekemistä sen kanssa, kuinka pitkä päivä ja yö ovat, eli kevätpäivän ja syyspäivän tasausten aikaan astrologinen tuntikin olisi yhtä pitkä?

Kun tutkiskelin kartastojani, näytti aika harvinaiselta kaltaiseni tilanne, että sekä päivän että tunnin hallitsija osui samaksi. En löytänyt datoistani kuin kourallisen tällaisia tyyppejä, joilla yhden planeetan anti korostui. Huvitin itseäni tuumimalla kyseistä kaveria tai tuttavaa, arvuuttelemalla minkä planeetan voiman alla kuvittelin hänen syntyneen, ja vasta sitten tarkistin hallitsijan. Jostain syystä en osunut oikeaan varmaan kertaakaan! Onko näin, että minä en vaan osaa tunnistaa planeetan energiaa ihmisessä, vai onko päivän / tunnin hallitsijat niin sisäisiä voimia, etteivät ne näy ulkoisessa toiminnassa? Tuossa kourallisessa, jonka löysin näitä harvinaisuuksia, että planeetat olivat samat, oli useita joilla se oli joko Mars tai Kuu. Tuplasti Marsin hallitsemat ihmiset tyypittelin mielessäni jotenkin laiskanletkeiksi, ja uumoilin heillä esillä olevana hallitsijana olevan Venuksen. Ja heitä, joilla se oli omani kaltainen tuplakuu, kuvittelin Saturnuksen hallitsevan. Kenties tämä sokkoleikki olisi pitänyt tehdä silloin kun takana olisi vähän paremmin nukuttu yö, mutta systemaattisen pieleen arvasin kerta toisensa jälkeen.

sun_vKaikista muista planeetoista löytyi itselleni esimerkiksi joku henkilö, mutta en löytänyt satunnaisella otannalla ainuttakaan, joka olisi syntynyt Auringon päivänä (sunnuntaina) ja Auringon tunnilla. Onko kenelläkään tiedossa tällaista henkilöä, ja kuinka Aurinkoinen hän on?

Jos et vielä tiedä syntymäsi päivän ja tunnin hallitsevaa planeettaa, ota yhteyttä meilillä tai feissarin viestillä. Toivottavasti näin löytyisi se kaivattu tupla-Aurinkoinenkin!

Toimivia vastauksia

16.9.2013

kyssMinulla on astrologian suhteen päättymätön kyselyikä (tai saattaa se joskus päättyä, kyseenalaistan siis tämänkin), mutta en minä pahuuttani ihmettele, vaan ymmärtääkseni miksi jokin toimii, ja miksi jokin toinen juttu taas ei. Toiset purkavat vanhoja radioita ja katsovat mitä vehje on syönyt, toiset hajottavat auton kaasarin osiin ja koettavat viilata sen paremmaksi. Minä puran näitä astrokarttoja, ja koetan löytää niistä rattaan, mikä tahtookin pyörittää kuviota toiseen suuntaan kuin muut; sellainen planeetta yleensä kartalta löytyy. Kyselyvimmassani parhaimmaksi manuaaliksi eli työohjeeksi olen toistaiseksi löytänyt planeettojen toiminnallisen arvottamisen, eli niiden omat ja vastamerkit, ylennykset ja alennukset.

Modernin astron harjoittajan on ollut vaikea niellä perinteisen astrologian katsanto hyvistä ja huonoista planeettojen asemista. Jos planeettoja tyytyy arvioimaan vain teknisesti, ilman moraalista tai eettistä hyvää ja huonoa, on perinteisen astrologian tarjoama työkalupakki ihan hyvä apuväline. Mielestäni planeetat toimivat kartoilla erilaisilla voimakkuuksilla. Toiset ovat keskeisiä, useistakin syistä, ja kun näitä listaa, aina jokin tekijä jää sinne vähäisemmän huomion puolelle. Tämä tuntuu luonnolliselta ja loogiselta, koska me olemme omanlaisia persoonia.

Se että planeetta on kartalla vahva, ei ollenkaan tarkoita sitä että se olisi samalla hyvä, oikeamielinen, kaikessa onnistuva ja suopea. Planeetan vahvuus on eräänlainen edellytys tai potentiaali tulla esiin. Jos planeetta on ihan hirmuisen vahva, eli monella tavoin esillä kartan kokonaisuudessa, on sillä päinvastoin usein tapana olla liiallinen päällepäsmäri. Tällainen planeetta voi siis mennä jotenkin yli teemansa toteuttamisessa, varsinkin jos kartan muu kokonaisuus yhtään tukee tähän suuntaan. Otetaan esimerkiksi se astrotaivaan joulupukki Jupiter. Jos kartalla Jupiter on todella vahva ja määräävä tekijä, on mahdollista että monessa asiassa onnistutaan aika helposti. Sellainen voi tehdä persoonan ylimieliseksi, kaikkitietäväksi, ahneeksi ja saada tällaisen tyypin asettumaan lakien ja normien yläpuolelle, kuin jumalaksi itsekin. Sehän ei tunnu hyvältä siten kuin me miellämme hyvyyden tarkoituksen.

Ihan samalla tavoin planeetta voidaan katsoa toiminnallisesti heikoksi silloin kun se on sijoittunut omaan energiaansa nähden vieraaseen merkkiin. Tällainen puute ei ole ollenkaan mikään kiveen hakattu huonous, vaikka todennäköistä onkin että tällaisen planeetan suhteen tulee eteen enemmän työtä; vastamerkissä tai alennuksessa oleva planeetta on minun mielestäni ihan mahdollista saada mukaan pelaamaan kartan ykkösdivariin, kunhan treenataan ihan koko ajan. Riippuu ihan omasta asenteesta, onko meistä kovan työn tekeminen huono tai heikko asia. Näin sijoittunut planeetta ei varmaankaan määrää ensimmäisenä karttaorkesterissa, mutta voi soittaa ihan onnistuneesti toista viulua, tai jotakin harvinaisempaa soitinta pikantiksi lisämausteeksi ihan vaan silloin tällöin. Jos vaadittua työtä ei viitsi tehdä, tämä sitten ikävä kyllä näkyy niinä oireina, jotka olemme tottuneet yhdistämään huonoon planeettaan.

Perinteisen astrologian työkalut toiminevat vain näkyviin planeettoihin, niihin jotka ovat jo ammoisista ajoista lähtien olleet astrotaivaan ja kartan osasina. Uranus, Neptunus ja Pluto määritellään keskeisiksi tai vähemmän tärkeiksi omassa persoonassa eri periaatteilla (tai ainakin minä teen niin). Näiden hitaiden sukupolvia leimaavien planeettojen kohdalla merkki-, tai edes huonesijainti ei ole niin kauhean olennainen juttu. Planeetan idea tulee esille (minun mielestäni) voimakkaimmin esille, jos joku ulkoplaneetta on akselilla tai yhtymässä persoonaplaneettaan. Myös tarkka kulma voi tuoda ulkoplaneetan tärkeämmäksi kokonaisuudessa, mutta tuskin silloinkaan se osoittautuu koko karttaa määrääväksi tekijäksi. Koska näiden planeettojen perääntymien ja pysähtymisien syklit ovat paljon pidempiä verrattuna Saturnuksesta Aurinkoon päin oleviin tekijöihin, on suhteessa todennäköisempää saada kartalleen pysähtynyt Pluto kuin pysähtynyt Merkurius. Ihan varmasti pysähtynyt ulkoplaneetta on tärkeä kartan kokonaisuudessa, mutta on syytä tarkkaan harkita, olisiko joku ”tavallisempi tekijä” sittenkin se jokapäiväistä dynamiikkaa eniten pyörittävä planeetta.

keep-calm-and-have-a-blonde-momentMinun nähdäkseni ei ole vaikeaa, ristiriitaista tai tuomittavaa käyttää päällekkäin kahdenlaista systeemiä arvottaa planeettoja. Tottakai näin joutuu aina miettimään, onko esimerkiksi jokun kartalla olennaisin ja keskeisin (eli vahvin) tekijä pysähtynyt Uranus, T-ristin kärkenä oleva Saturnus kauriissa (omassa merkissään) vai Veturikuvion johtajana sijaitseva Kuu härässä (ylennyksessään). Kaikella todennäköisyydellä Kuun ja Saturnuksen huoneet ja kulmat kertoisivat kumpi voittaa, mutta vielä todennäköisempänä pitäisin, että tällaisesta kattauksesta kaikki merkittävimmät planeetat olisivat jollakin tasolla ja sävyssä keskeisesti esillä.

asking-questionsJoku voi jo kysellä, minä ainakin tekisin niin, että miksi tällaista arvottamista ollenkaan tarvitaan. Vahva planeetta on päällimmäisenä energiana silloin kun tehdään valintoja ja ratkaisuja. Voimme ylläolevan esimerkin perusteella tuumia millaisia ratkaisuja tekisi pysähtynyt Uranus (omaehtoisia, erilaisia), vahva ja aktiivinen Saturnus (päättäväisiä, konservatiivisia) tai keskeinen Kuu (tunteellisia, nautiskelevia). Planeetathan eivät sanele tekemisiämme, vaan käytämme vapaata tahtoamme. Yllättävän usein vapaa tahtokin saa sävynsä ”jostakin”.

Arvottaminen on myös ihan käypä väline ajan hahmottamisessa. Kaikkein keskeisimmälle planeetalle omalla kartalla kohdistuvat transiitit osoittautuvat yleensä näkyvimmiksi teemoiksi kunakin aikana. Ainakin minä oletan, että pysähtyneen Uranuksen puolitus on hiukan erilainen kuin tavanomaisen Uranuksen puolitus.

Ja sitten ei kun kasaamaan sitä kaasaria uudelleen? Kuinka tietoisesti te arvotatte planeettojanne?

Mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen

25.6.2013

waterlilybig

Odotettu, todennäköisesti kaivattukin astrotapahtuma on ihan pian käsillä. Aurinkokuntamme isoin planeetta Jupiter siirtyy rapuun huomenna keskiviikkona 26. kesäkuuta aamuyöllä kahtakymmentä vaille viideltä. Jupiter iloitsee päästessään ylennyksensä merkkiin. Meillä merkinvaihdos tapahtuu juuri Auringonnousun jälkeen, jolloin Jupiter on viimeisessä huoneessa. Vaikka tämä huone on astrologisesti aika heikoille rankattu, nimenomaan Jupiter tuntuu onnistuvan tällä kartan alueella oikein hyvin. Vanha astrologia katsoo Jupiterin kahden merkin hallitsijaksi, jousimiehen ja kalojen, ja voisimme päätellä että suotuisuus juontuisi tästä merkkihallinnasta jotenkin. Olen kuullut usein sanottavan, että viimeisen huoneen Jupiter on kuin enkeli olkapäällä. Saisimmekohan ihan kaikki pienen ripauksen suojelusta ja varjelusta matkaamme nyt?

Jupiterin merkinvaihdoksessa on mielenkiintoinen älyä ja ajattelua juuri nyt korostava piirre. Merkurius on kääntymisensä asteella ja kaariminuutilla jo tuolloin, eli voimme katsoa Merkuriuksen olevan pysähtynyt ja hyvin voimakas tässä ajassa. Jupiterille ei mikään pieni fanfaari riitä tervetuliaisiksi rapuun, se saa kokonaisen pysähtyneen planeetan!

Ylennystä pidetään perinteisessä astrologiassa onnekkaana sijaintina, ja kerran nimitin tätä tilannetta kuin olisi viiden tähden hotellissa. Planeetta ei ole omalla alueellaan, omassa kotonaan, missä se on itse herransa, mutta missä joutuu kantamaan kaiken vastuun ja tekemään työt itse. Ylennyksessä ollaan hyvän isännän huolenpidon alla, siten että saadaan kuin nauttia rusinat pullasta; ylennysmerkissä planeetta saa kaikki edut mutta ilman raatamisen taakkaa. Ollaan kuin kukka kämmenellä tai pumpulissa. Asetelma on siis suotuisa, koska ylennyksen merkissä planeetalla on mahdollisuus päästä parhaimpaansa. Se kestää maailman haasteet vankemmin, eli vaikka väliin tulisi hurjempikin kulma tarjolle, asema suojelee sitä energian kääntymiseltä haitalliseksi.

jupiter_rapuSain tolkuttaa itselleni aika pitkään aikoinaan ennen kuin mielsin miksi juuri rapu on Jupiterille ylennyksen merkki. Näille planeetoille, jotka hallitsevat eläinradalla kahta merkkiä (kuten myös Mars, Venus, Merkurius ja Saturnus) lasketaan ylennyksen merkki jälkimmäisestä hallittavasta merkistä lähtien. Jupiterin merkit ovat jousimies ja kalat, jolloin vesimerkki on se lähtökohta. Päiväplaneetat saavat ylennyksensä kolmion mukaan, onhan tämä se kaikkein suotuisin kulma, ja liikkelle lähdetään kellonsuuntaisesti myötäpäivään. Silloin kuitenkin, kun kyseessä on feminiininen merkki, jollainen kalatkin on, toimitaan ns. naisen logiikalla vastapäivään. Tämän ohjeistuksen mukaan kaloista katsotaan kolmion verran karttaympyrässä planeettojen liikkeeseen nähden vastapäivään, mutta eläinradan merkkien mukaisesti – oinaan, härän ja kaksosen läpi rapuun.

On kai olemassa muitakin kuin teknisesti laskennallisia syitä siihen, että Jupiter viihtyisi nimenomaan ravussa? Tämä merkki tuntuu ajatuksen tasolla aluksi hiukan oudolta Jupiteriin liitettynä, ovathan jousimies ja rapu keskenään kvinkunssimerkkejä, joita ei yhdistä mikään. Miten ihmeessä siis jousimiehessä kotonaan ja hyvin toimiva planeetta voi onnistua vielä paremmin kvinkunssimerkissä, missä merkin laatu tai elementti ovat sille mahdollisesti vieraat?

Rapuun liitettyjä ominaisuuksia ovat esimerkiksi kotoisuus, perheyhteys, ihmisläheisyys, isänmaallisuus, mennyt aika ja tunteellisuus. Jupiter pyrkii aina laajentamaan, isontamaan ja kasvattamaan missä onkin, se symboloi menestystä ja mahdollisuuksia. Miten tulevaisuuteen tähtäävä Jupiter voisi olla parhaimmillaan historiassa piehtaroivassa ravussa? Tai miten kaukaisia horisontteja tähyilevä Jupiter tyytyisi kodin piiriin? Me voisimme tietysti vetää suoraviivaisia johtopäätöksiä Jupiterista ravussa, että nyt kaikki äidit tulevat jälleen raskaiksi, kaikki haluavat rinta-implantit, koteja laajennetaan kun perheet kasvavat, tai että alkaa liioittelevien tunteiden kausi. Tätäkin voi olla jossakin, mutta en jäisi ihan tähän ajan hengen tulkinnassa.

rapusymboliJupiter ja rapu jakavat yhden tärkeän teeman, ja se on kasvu. Rapu tarjoaa kasvulle otollisen hedelmällisen maaperän. Se vaalii ja auttaa kasvuun, mahdollistaa kehityksen eteenpäin. Tässä on se pointti, miksi Jupiter hykertelee päästessään ravun merkkiin. Ravussa on olemassa kasvulle ominainen ilmapiiri, jollaista Jupiter tarvitsee täyttääkseen perimmäisen tarkoituksensa eli kehittymisen. Nyt Jupiter pääsee toteuttamaan runsauden ideologiaansa ja anteliaisuuttaan.

Koska Jupiterilla on aina tarkoituksena tulla viisaammaksi ja oppia, rapu tarjoaa sille materiaalia menneestä. Tällaisessa ajassa erityisesti tulisi vilkaista mitä aiheesta on aikaisemmin koettu, eikä maalailla visioita tulevaisuudesta vain sen perusteella mitä toivomme tapahtuvaksi. Tätä voisi soveltaa esimerkiksi astrologiassa siten, että etsimme aikaisemmat transiittijaksot (tai hitaan planeetan ison transiitin) ja mietimme sen aikaisia tapahtumia. Viimeksi Jupiter kulki ravussa heinäkuun noin puolivälistä 2001 elokuun alkuun 2002 – millaista kasvua ja missä asioissa Jupiter tuolloin tarjosi?

Jupiter lähtee oikein vauhdilla liikkeelle kesän aikaan ravussa ja ennättää syksyllä 20°31’ rapua saakka, kunnes kääntyy perääntymään 7.11. Jupiter tulee takaisin 10°26’ rapuun maaliskuun alkupuolella, joten ravun merkin keskimmäinen kolmannes saa tripla-annoksen Jupiteria tulevan vuoden mittaan. Leijonaan Jupiter siirtyy 16. heinäkuuta 2014.

Tässä Jupiterin nostattamassa ylennysmerkin hurmassa on ajassa yleinen piirre, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittyä. Noustaanko sinne ylemmälle tikkaalle yhdessä, ja ojennetaan mukaan auttava käsi apua tarvitseville, heikommille ja keskeneräisemmille? Toivotan runsauden vuotta kaikille!


%d bloggers like this: