Astrologisen ajattelun ja tekemisen planeetalle Merkuriukselle on varattu oppijärjestelmässä poikkeuksellinen rooli. Merkuriusta koskee toisenlaiset säännöt ja periaatteet kuin muita planeettoja. Merkurius on juhlittu eli ylennyksessään omassa neitsyen merkissään, kun toiset planeetat saavat ylennyksensä merkin muualta eläinradalta (joko kolmio- tai sekstiilimerkistä omasta merkistä katsottuna). Miksi Merkurius toimii erityisen hyvin juuri neitsyessä sen kahdesta merkistä, eikä kaksosissa? Tähän valintaan saadaan ilmeisesti vastaus tarkastelemalla Thema Mundi opetuskarttaa, jossa kaksonen on sijoittunut hankalaan kohtaan kahdenteentoista merkkiin, mutta neitsyt suotuisammin kolmanteen paikkaan. Planeettojen ilon kohdalla, kartan alueella missä ne toimivat mieluiten tai luontevimmin, Merkurius on ainoa planeetta jonka ilon paikka on kulmalla, tärkeässä tai ratkaisevassa saranakohdassa. Merkurius voi iloita niin horisontin yllä kuin alla, eikä millään muulla planeetalla ole tällaista mahdollisuutta. Tämä osoittaa sektijakoa, eli sitä onko kyseessä päivä- vai yöplaneetta; planeettojen ilojen kartassa päiväporukka Aurinko, Jupiter ja Saturnus ovat horisontin yllä, ja vastaavasti yötiimi Kuu, Venus ja Mars alapuolella. Merkurius saa itse päättää, tai oikeammin Merkuriuksen asema Aurinkoon nähden määrittää sen sektin.
Merkuriuksen erityinen kyky olla rajojen molemmilla puolilla kertoo planeetan mielenkiintoisesta roolista, mitä ei kovin usein tuoda astrologiassa esille. Merkurius ylittää rajoja, se voi olla ”henkinen” ja kehollinen, tietoinen ja alitajuinen, ja ennen kaikkea Merkurius ylittää elämän ja kuoleman välisen rajan. Merkuriuksen työnä on sielun kaitsijana olo silloin kun maallinen elämä päättyy tai alkaa. Merkurius saattaa sielun rajan toiselle puolelle tai tuonpuoleiseen, miksi sitä halutaankin kutsua, ja samalla tavoin kuin sielu on valinnut uuden elämän, Merkurius saattaa sen uudestisyntymään.
Merkuriuksen toistuvat perääntymiset kuvastavat rajanylityksiä, joissa se vaipuu alas tuonelaan ja ilmestyy myöhemmin uudelleen näkyviin. Perääntyessään Merkurius on symbolisella saattokeikalla sielun opastajana. Näin ajatellen Merkuriuksen perääntymisten ajat voidaan katsoa sieluun yhteyden saamisen ajoiksi. Usein sanotaankin, että Merkuriuksen retron aikana mieli kääntyy sisäänpäin. Mieli tavoittelee sielua, tai ehkä tämä on toisinpäin, että sielu muistuttaa tällaisina aikoina itsestään. Sielu on valinnut elämän ja maallisen vaelluksen on tarkoitus täyttää tuo valinta. Tuntuu turvalliselta, että sielun tarkastusajat tapahtuvat juuri Merkuriuksen perääntymisissä, koska näitä saadaan kolmesti vuodessa.
Merkuriuksen perääntyessä hiljennytään tai uppoudutaan ajatuksiin, ja mikä olisi sen tärkeämpää pohtia kuin miksi olen täällä ja olenko oikealla tiellä elämässäni. Vastaako se mitä olen ja teen sielun valitsemaa osaa. Varsinkin tällaisessa Merkuriuksen perääntymisjaksossa kuin nyt sen tapahtuessa pimennysten aikaan tuntuu että ollaan tavallista syvemmissä vesissä, maailmojen välisessä rajatilassa. Ehkä sielun merkityksestä saa paremman otteen.
Merkurius perääntyy tyypillisesti vuoden jaksossa saman elementin merkeissä, joskus siten että perääntyminen päättyy toisen elementin puolelle. Nyt pitäydytään maan merkeissä koko ajan, keväällä härässä ja syksyllä neitsyessä. Merkuriuksen perääntyminen alkoi kohta Auringonpimennyksen jälkeen ja härässä pohditaan Venuksen teemoja. Pimennysten välinen aika voi olla tärkeä tai merkityksellinen heille, joiden kohtaloa Venus osoittaa. Tämä on hyvä ajankohta kelata mitä sanottavaa Venuksella on, miten se elämässä toteutuu, sillä ensi kesänä saadaan Venuksen perääntyminen leijonassa.
Merkuriuksen perääntymisen tärkein oivallusten ja selkiytymisen aika on sen kohtaaminen Auringon kanssa. Cazimi eli Auringon sydämessä olon aika ajoittuu 1. toukokuuta aamupäivästä noin puoli kahdestatoista 2. toukokuuta myöhäiseen iltapäivään vähän yli viiteen. Auringon antaman tietoisuuden jälkeen on vielä pohdittavaa, ja miettimisen tulosta voi odottaa kun Merkurius vapautuu Auringon säteiden alta. Se nousee aamutähdeksi teknisesti ottaen 12. toukokuuta kun Merkurius on kuudennessa asteessa härkää ja Aurinko 15 astetta edellä. Mietin Merkuriuksen näkymistä aamutähtenä, mielestäni härän merkissä on se vaikeus että se nousee meillä niin nopeasti: Aurinko seuraa vain muutamien minuuttien kuluttua kun Merkuriuksen voisi nähdä aamutaivaan horisontissa. Jos Merkuriuksen perääntymisen sisimmän tutkimisesta seuraa tehtävää, muutettavaa tai hoidettavaa, Merkurius kääntyy etenemään 15. toukokuuta aamulla. Vielä voisi malttaa pienen hetken ja odotella Jupiteria härkään? Hyvältä näyttää!
Monille varmasti ilon alueiden periaate on tuttu. Aurinko iloitsee ysissä, jumalan paikassa, ja Kuu kolmosessa, jumalattaren paikassa. Jupiter iloitsee yhdennessätoista paikassa, hyvän hengen alueella, ja Venus vastapäätä vitosessa, hyvän onnen paikassa. Pahikset Saturnus kartan viimeisessä paikassa pahan hengen alueella, ja taas Mars vastapäätä kutosessa huonon onnen paikassa. Merkurius on oivaltavasti ensimmäisessä paikassa, kykenevänä iloitsemaan niin horisontin yläpuolella kuin alapuolellakin.
Ilojen malli tuntuu suorastaan mystiseltä, koska se on niin täydellinen. Yksikään tekijä ei ole omituinen, vaan kaikki ovat täydellisesti kohdillaan. Planeettojen ilot todellakin naulitsevat sen miten hienosti astrologian käsitteet ovat rakentuneet.
Suosittelen käyttämään ilon konseptia miettiessänne planeettojen tulkintaa. Astrologiassa on miltei loputon käsitteellinen rikkaus, ja koska se ainakin minun silmääni näyttää aivan täydelliseltä, miksei näitä loistavia malleja käytettäisi.
Astrologian Taika 