Astrologiaa tutkivat ovat katselleet hanakasti tulevaisuuden planeettasyklejä, ja on havaittu kauriissa kulkevien Saturnuksen ja Pluton tulevaa kohtaamista kauriin merkin viimeisellä kolmanneksella. Tämä tapahtuu eksaktisti vasta hieman reilun vuoden päästä, tammikuussa 2020. Tuolloin planeetat ovat myös mukana hurjannäköisessä Kuunpimennyksessä: Aurinko ja OOB-Merkurius 20 asteessa ja Saturnus ja Pluto molemmat 22 asteessa. Monenlaisia skenaarioita on jo esitetty, ja kaikille ajanlaadun ennakoinneille lienee yhteistä vaikeuden teemojen yhdistäminen tuohon aikaan. Tunnelma on ollut hieman sellainen, että selkäpiissä karmii, mutta ollaan tyytyväisiä kun emme ihan vielä ole noissa karmeuden päivissä.
Astrologiaa voi myös tarkastella hieman toisenlaisista näkökulmista kuin eläinradan asteita tarkastellen. Planeettojen kulkua voi mitata sillä, kuinka ne kulkevat avaruudessa ratojaan. Jos tekijät jakavat samanlaisen avaruudellisen tason, tätä kutsutaan paralleeliksi. Ne nähdään ikään kuin veljeksinä, ne ovat silloin yhtä maata, katsovat Maahan samoilta avaruuden turuilta. Paralleelit ovat siitä jänniä, että ne eivät näy eläinradan asteiden mukaan: planeetat saattavat olla hyvinkin kaukana toisistaan silloin kun ne jakavat yhteisen ratatason. Siksi paralleeli on monelle salaisuus; jotakin yhteistä on, mutta se ei paljastu pinnalta katsoen.
Me voimme katsella Saturnuksen lähestymistä Plutoa kohti kauriin asteissa. Ensi keväänä huhtikuussa Pluto aloittaa perääntymisjaksonsa ja Saturnus tekee samoin ihan kuukauden lopussa. Planeetat ovat tuolloin vähän reilun kahden ja puolen asteen etäisyydellä toisistaan. Ulkoplaneettojen ollessa kyseessä tämä voidaan varmaan tulkita jo yhtymäksi? Saturnus hieman nopeampana tekijänä perääntyessään kauriin merkin puoliväliä kohti loittonee hitaammasta Plutosta, niin että syksyllä ollaan helpottavassa kuuden asteen etäisyydessä. Vuodenvaihdetta kohti tullessa yhtymä taas tulee, mutta milloin voimme ajatella näiden pakottavien ja tummien taivaan tekijöiden olevan yhtymässä?
Jos asteiden katseluun otetaan rinnalle deklinaatiot eli avaruudelliset tasot, voidaan katsoa että Saturnus ja Pluto ovat olleet jo useita kuukausia yhtymän kaltaisessa kanssakäymisessä keskenään. Avaruuden tasoissa planeetat ovat noin puolen asteen etäisyydellä toisistaan. Vielä koko ensi vuoden planeetat kulkevat miltei samoilla ”taajuuksilla”, kunnes Saturnus palaa hiljalleen vuoden 2020 mittaan hieman alemmaksi ja Pluto jatkaa etanamaista nousuaan korkeammalle; tämä siksi, että Pluton korkeimpien ratatasojen arvot tapahtuvat sen kulkiessa vesimiehen ja leijonan merkkejä (muilla planeetoilla huippu on pääsääntöisesti kauriin ja ravun alussa). Ratatasoa katsoessa voidaan päätellä, että ajanjakso kun Saturnus lähenee Plutoa (eläinradan asteissa), on merkittävin ja painokkain planeettojen yhteisen energian ilmenemisen aika. Ehkä jo samassa merkissä kulku riittää.
Saturnus ja Pluto edustavat kumpikin sävyistä tummuutta, nämä ovat taivaan pimeimmät tekijät. Saturnus on tiivistävä ja kypsyttävä, Pluto pakottava ja syvästi muuttava. Yhteinen energia voidaan hahmotella siten, että jotakin tulee päätepisteeseensä, missä sen on muututtava, symbolisesti tuhouduttava ja synnyttävä uudelleen. Saturnus voisi yksinään olla ihan rakentava, mutta historia kertoo Pluton kontakteista toisenlaista informaatiota. Planeettojen keskinäiset kulmat ovat olleet poikkeuksetta ihmiskunnalle vaativia, ihan kuin meille ei annettaisi mahdollisuutta tehdä tätä vaativaa kulminaatiota muutoin kuin vahingoittaen, satuttaen ja sotien. On idealistista toivoa, että tarvittavan suuri osa ihmiskunnasta tiedostaisi ajanlaadun, osaisi käyttää energioita järkevästi ja suotuisasti, että voisimme ohjata väistämättömän muutoksen suotuisasti ja kivuttomasti.
Kysymykseen, milloin Saturnuksen ja Pluton yhtymä on totta ja olemassa, voimme etsiä vastauksia uutisista maailmalta. Piilevällä tavalla, pinnanalaisesti ja arvaamattomasti, Saturnus ja Pluto ovat jo fuusiossa. Tämä saattaa olla vaarallista, koska pässi voi viedä narua – emme tiedosta asioiden kypsyneen jo niin, että muutos pääsee yllättämään. Ei voi kuin toivoa, että malttia löytyy, eikä ihmiskunnan kaamos olisi vallan pimeä.