Posts Tagged ‘Semisekstiili’

Missä pienet kulmat ovat?

2.4.2014

XIOlo on kuin virran viemällä; ei kuitenkaan kuin uitetulla koiralla vaan ennemmin kuin seikkailijalla, joka ei matkalle lähtiessä tiedä mitä periltä löytää. Taikasivujen FaceBookin keskusteluketjussa sivuttiin ihan muussa yhteydessä pieniä kulmia, ja niiden merkitys jäi pyörimään päähäni. Pikkukulmia esitellään melko vähän astrologiassa, mutta niissä saattaisi olla paljonkin tutkimatonta potentiaalia.

Ajattelin ihmisten erilaisuutta. On kai täysin mahdollista, että joku suoraviivainen tyyppi ns. käy vain parilla tarkalla pääaspektilla, vaikka oppositiolla ja kolmiolla, ja saa muutaman planeetan välisestä dynamiikasta tarvitsemansa. Päinvastainen tapaus voisi olla eräänlainen astromaailman hifistelijä, joka resonoi parhaiten hienovireisillä taajuuksilla eli pikkukulmien kautta. Jos kartalla sattuu olla suhteellisen monta tietynlaista pientä kulmaa, saattaa tällainen harvinaisemmin esiin otettu toiminnan tyyli olla se kaikken kertovin kyseisen ihmisen kokonaisuudessa.

Mietin myös aspektittoman planeetan toteutumista kartalla. Aspektittomuus tulee siitä, ettei tälle planeetalle osu ollenkaan pääaspektja. Pikkukulmia ei tässä lasketa ollenkaan. Eli – voisiko olla niin, että aspektiton planeetta saisi paremman rauhan toteuttaa pikkukulmaansa, jos sellainen löytyy? Jospa aspektittoman planeetan perusominaisuuteen jopa kuuluu, että se nousee esille mahdollisen pienen kulmansa myötä, ja aspektittomuuden puhdas olemus saisikin sävyä pikkukulman luonteesta?

ImaagikkoSaattaa vaatia esimerkin? Omalla kartallani on jopa kaksi aspektitonta diktaattoria, Aurinko ja Venus. Ja nämä omituiset otukset ovat keskenään desiilikulmassa. Jos oletukseni voisi toimia, silloin molempiin aspektittomiin planeettoihin tulisi desiilikulmasta innostavaa ja kokeilevaa häivähdystä. Tästä tulee heti hieman virkeämpi käsitys Auringosta kaloissa ja Venuksesta kauriissa. Ja kyllä minussa sen verran kapinallisuutta on, että voisin tämänkin ristiriitakulman nähdä tahdon ja arvomaailman välillä.

Voisimme etsiskellä omilta kartoilta pieniä kulmia erityisesti aspektittomien planeettojen kohdalta, ja tunnustella kuinka pieni kulma on pyrkinyt meissä eloon. Toki saa miettiä näitä kulmia myös niiden planeettojen kohdalta, jotka omaavat myös pääaspekteja; jääkö pikkukulma silloin herkemmin ison aspektin varjoon?

Ja hyvin tyypillistä minulle, että taidan pyrkiä luomaan kokonaan uudenlaisia kategorioita kulmien ryhmittelyyn. Mielestäni kvinkunssi 150° on sellainen pirulainen kulmaksi, ettei sitä sovi ollenkaan tituleerata vähäiseksi pikkukulmaksi. Monet yhdistävät kvinkunssin samanlaiseksi kuin semisekstiilin, mutta minun mielestäni 30°-kulma on aivan erilainen ärsytyksen tasoltaan, ennemmin tietoisesti utelias ja kiinnostunut kuin kvinkunssin tiedostamaton, ratkaisua vailla oleva ja kauemmaksi lykättävä.

Myös kahdeksalla jaolliset oktiilikulmat ovat mielestäni kokonaan omanlainen kokonaisuutensa, ja ennemmin sukua pääaspektien neliöille ja vastakkaisuuksille kuin aivan toisen henkisille pikkukulmille; siispä jännitteiset puolineliö 45° ja puolitoistaneliö 135° olisivat tavallaan aktiivisempia ja selkeämmin esillä, kenties toimeliaampia kulmia kuin muut. (Väittäkää toki vastaan niin syntyy edes keskustelua).

XIV”Oikeiksi” pikkukulmiksi ottaisin kolmen porukan kvintiilikulmia ja näiden lisäksi noviilin ja septiilin. Tämä on kuitenkin vain tämänhetkinen mielipiteeni, ja otan varauksen muuttaa mieltäni tarvittaessa.

Kvintiili 72° on mentaalinen ja älyllinen kulma, mikä yhdistetään luovuuteen ja lahjakkuuteen. Kulma kuvastaa vapaasti virtaavaa näkemystä. Kvintiiliperheen kulmien luonne yleisesti ottaen on helppo, mutta se voi olla myös tiedostamaton ja vaimea, etenkin jos kartan Merkurius ja Uranus eivät nouse voimakkaasti esille kokonaisuudessa. Desiili 36° on puolikas ylläolevasta, samaa jengiä siis, ja sellainen arvaamattomampi, vähän kuin villi ja vapaa kukkaislapsi; hyväätarkoittava, innostunut, mutta saattaa olla kaikessa estottomuudessaan turhan roisi hallitsemattomana. Bi-kvintiili 144° on kaksoiskerrannainen, johon voidaan liittää vastavuoroisuutta ja lahjakkuutensa toteuttamista yhdessä toisten kanssa, hiukan ideariihimäiseen tyyliin.

Noviilia 40° olen luonnehtinut sulokkaaksi kulmaksi, jotenkin hunajaiseksi kaikessa hyvyydessään, eli hyvin empaattiseksi, suvaitsevaikseksi ja ennen kaikkea epäitsekkääksi. Ajatelkaapa miten muuttaisi luonnettaan aspektiton oinas-Aurinko, josta paljastuisikin noviilikulma?

Septiili 51,5° on pikkukulmien mystikko, kuin sisäinen erakko joka pohtii syntyjä syviä, avaruutta, isompia kokonaisuuksia ja täydentymistä eheäksi tai valmiiksi.

Ihan omin sanoin sitten, mitkä planeetat pääsevät osallisiksi näistä ns. erilaisista kulmista?

Mainokset

Pohdintaa yksinäisistä saarista

19.2.2013

saarella

Tuli taas tunne, että olenkohan ajatellut ihan liikaa astrologiaa.. Tuumin karttojen rakennetta Auringon eli minuuden ytimen kautta, ja mitä merkitsee persoonassa jos kartan rakenne onkin tietyssä suhteessa erilainen. Taivaallahan on siten, että Aurinko tulee harvoin merkkiinsä yksinään, sillä Merkurius ja Venus seuraavat sitä melko likellä. Tällaisia karttoja olen nähnyt muutaman, jossa Aurinko, Merkurius ja Venus ovat kaikki eri merkeissä; tällaisen piirteen katsoisin antavan ulottuvuutta luonteeseen. Ei olla yksioikoisia kun jo persoonan keskeisimmät tekijät saavat toimia eri lähtökohdista.

Se mihin jäin pohdiskeluissani, on oman karttani kaltaiset kartat, joissa samassa merkissä kuin Aurinko on sijaitsee muitakin tekijöitä, mutta ei sitten viereisissä merkeissä mitään. Huomasin, että tällainen tilanne on vähintään yhtä harvinainen kuin persoonaplaneettojen hajaantuminen kolmeen merkkiin. Kävin satunnaisilla otoksilla läpi karttatiedostoani, ja melkoisella selaamisella löysin parintuhannen kartan seasta kuusi tällaista etsimääni karttaa. Tarkoitan siis sellaisia karttoja, joissa esimerkiksi Aurinko, Merkurius ja mahdollisesti jokin kaukaisempi planeetta ovat vaikka ravussa, mutta viereisissä merkeissä kaksosissa ja leijonassa ei ole lainkaan planeettoja.

Tällainen etsimäni tilanne ei siis ole taivaalla mahdoton, koska jotkut yksilöt ovat onnistuneet syntymään tällaisena hetkenä. Kuvaamani merkkirakenne kartalla vaikuttaisi silti melko harvinaiselta. Enkä käsittele tässä huoneita lainkaan, sillä planeettojen sijoittuminen huoneisiin on kokonaan oma tarinansa. Nyt puhutaan vain eläinradan merkeistä.

Auringon merkki koetaan yleensä tärkeäksi, siten että olemuksen ydin koostuu tämän merkin edustamista asioista. Jos samassa merkissä Auringon kanssa on useita planeettoja, merkin teema korostuu. Usein on kyse Stelliumista, monen planeetan muodostamasta yhtymäketjusta, ja sellainen luonnollisesti nostaa kyseisen merkin maailmaa esille.

semisekstiiliJos kartalla ei kuitenkaan ole Stelliumia, vaikka Aurinko jää merkkiin, jonka viereisissä merkeissä ei ole planeettoja – vahvistaako tällainenkin sijoittuminen Auringon merkkiä? Olisin taipuvainen uskomaan, että tuollainen ”yksinäisen saaren” omaaminen korostaa Auringon merkkiä. Eniten itseäni mietitytti näiden karttojen osalta Auringon ja samassa merkissä olleiden planeettojen kulmat. Näistä millään ei voi olla semisekstiiliä, sitä pientä uteliaisuutta herättävää kulmaa.

peakMyönnän auliisti, että täällä on taas vedetty mutkia suoriksi. Tulkitsin tuon pikkukulman puuttumisen antavan persoonaan piirteen, ettei yksilö ole välttämättä kauhean kiinnostunut toisista. Hän ei kenties tunne uteliaisuutta, ei tunne tarvetta kaivella loputtomasti toisten kuvioita, eli saattaa olla kärjistetysti ilmaistuna vähän itseriittoinen. Tämä siis koska olemuksen keskeiset muodostajat, Aurinko ja sen lähimmät planeetat, eivät ole koskaan tottuneet katsomaan ihan siihen lähelle, naapurimerkkiin. Aurinko ei osaa etsiä vierestä, ei tunnista näiden merkkien maailmoja, ja ainakin ideatasolla ne voivat jäädä oman itsen sisällä vieraiksi; siksi niitä ei ehkä osaa ”käsitellä”. Auringon merkin korostuminen antaa keskittymisen edun tämän merkin teemoihin. Negatiivisesti ajateltuna se voi olla myös yksisilmäisyyttä, kapea-alaisuutta.

Tämä pohdinta oli tällainen itu, joka voi herättää keskustelua. Ehkäpä joku lukija löytää itsensä tästä otoksesta, Aurinkonsa merkistä jonka viereisissä merkeissä ei ole planeettoja. Ehkä teillä on tiedossa liuta karttoja, joissa on tämä sama asetelma, ja saatte todistettua harhaksi luuloni, että tämä olisi jotenkin harvinaista. Millaisia mietteitä teille tulee mieleen, millaisin tavoin kuvaamani merkkikeskeisyys voisi ilmetä olemuksessa?

Isoja vai pieniä kulmia?

28.3.2012

Ei ollakaan vähään aikaan käsitelty synastriaa eli parisuhteiden ja ihmissuhteiden astrologiaa. Mieleeni tuli sellainen kysymyksenasettelu, että määrittääkö karttojen välillä oleva tarkin planeettojen välinen kulma suhdetta, vaikka kulma olisi pikkukulma? Täytyykö tarkimmaksi katsotun kulman olla ptolemaiolainen pääaspekti, jotta sen olemuksen tuntisi suhteessa?

Ulkoapäin ei toisten parisuhteesta pysty sanomaan paljon mitään, ja siksi täytyy käyttää omia kokemuksiaan esimerkkeinä. Tosin, kokemuksen opettamana, osaan jo kyseenalaistaa näenkö omistakaan suhteistani mistä näissä on kyse.

Näissä omissa vertailuissani raakkasin ulos ulkoplaneettojen keskenään muodostamat kulmat, koska ”aineistossani” sattuu olemaan sen verran samanikäisiä kavereita kuin itsekin olen, ettei oikein ole mieltä pitää Plutojen yhtymää äärettömän tärkeänä.

Suolaa ja sokeria on riittänyt suhteessa, jossa taisteluparilla on Auringot puolen asteen tarkkuudella toisiaan vastapäätä. Parempi asetelma varmaan olisi se naisen Kuu, miehen Aurinko, ja tässä kolisee kaksi päätä yhteen aika helposti. Tosin täydennetäänkin toisiamme. Tämä oli siis se pääaspekti, ja sen olemassaolo näkyy, kuuluu ja tuntuu. Vielä paljon tarkempi pikkukulma tulee minun Aurinkoni noviilista mieheni Kuulle. Asetelma on perinteisten sukupuoliroolien kautta ajateltuna taas väärin (mutta ei se mitään, naureskelee minun suurpiirteinen nousujouskaripuoleni). Voisiko parisuhteeseen toivoa sen parempaa kulmaa kuin noviilia? Se kertoo ymmärryksestä, myötämielisyydestä, myötätunnosta, suvaitsevaisuudesta ja epäitsekkyydestä. Muutaman vuoden yhteiselon kokemuksella voisin väittää, ettei kukaan kestä vastaavaa oppositio-suhdetta ilman jotakin tällaista pehmentävää pohjavirtaa. Noviili on siis ainakin toistaiseksi osoittautunut olevansa tarkempana kulmana etualalla.

Minun ei edes kannattaisi ottaa esimerkikseni aikaisempaa avioliittoani. Sen synastrian kulmasaldossa ei ole kehuttavaa. Planeettojen dynamiikassa jutun juoni näyttää olleen molemminpäin Venusten ja Marsien sekstiilit. Vahvempaa kulmaa ilmeisesti olisi tarvittu. Pienistä kulmista tarkin on ”mitätön” Merkuriusten välinen semisekstiili – mistä se muka parisuhteessa kertoo? Että puhutaan toistemme ohi 16 vuotta ennen kuin tajutaan lopettaa?

Ensirakkaus on kuitenkin aina ensirakkaus, vai mitä – Venuksen ja Jupiterin välinen kolmio! Kahden kaariminuutin erolla! Sen muistan edelleenkin lämmöllä. Pikkukulmista Kuun ja Venuksen välille tulee semisekstiili, ja tämä havainto pistää miettimään aina vaan tarkemmin tuon vähäiselle huomiolle jäävän kulman symboliikkaa. Siinä on kiinnostusta, mutta lopputulos jää vieraaksi ja oudoksi. Tämän suhteen tragedia lienee lopulta ollut miehen Venus minun Antivertexilläni.

Sitten on vielä suhde, jota ei ollenkaan pitäisi analysoida julkisuudessa. Sitä leimasi Kuiden välillä kvinkunssit. Juttu tarjosi paljon materiaalia omien sokeitten pisteitteni ymmärtämiseen, jos koettaisin tämän nyt diplomaattisesti muotoilla. Pikkukulmista tarkin on Marsin desiili Venukselle, ja tässä kohdassa alan olla vakuuttunut pikku-kulmien kyvystä kertoa olennaisin. Viidennen harmonian kulma on mystinen, innostava, muutosvoimainen, ja aivan kauhea väärin käytettynä. Paljon luetussa aspektikirjassani viitataan sellaisiin avainsanoihin kuin kesyttämätön, lainsuojaton, ristiriitainen, yhteensopimaton, vapaa, kokeileva, seksuaalisesti magneettinen ja eroottisesti aktiivinen. Astrologian avulla todellakin ymmärtää paremmin kaikenlaisia hullutuksiaan?

Ainakin omalla kohdallani persoonaplaneettojen pienetkin kulmat toisiinsa näyttävät toimivuutensa, jos kulma on todella tiukka. Kannattaa pohtia, ilmoittavatko nämä pikkukulmat ennemmin hienovireisiä pohjavirtoja kuin todellisia suhteen suuntaviivoja. Voi olla, että jossakin parisuhteessa tuo suuntaviiva on sen verran vahva, ettei se jätä tilaa vähäisemmille nyansseille.

Mitäpä jos näkisit vaivan, ja laskisit pienet kulmat esiin parisuhteestasi? Näistä saattaa tarjoutua oivalluksia, jos uskaltautuu tulkitsemaan miten kunkin kulman on omassa parisuhteessaan ymmärtänyt. Onko kukaan yhtä hullunrohkea ja avoin, ja uskaltaa tilittää omia esimerkkejään kommenteissa?

Merkuriuksen tehokuuri

29.7.2011

Myös Merkurius vaihtoi eilen merkkiä, mutta keskityin silloin blogissa vain Venukseen, koska oletan että Merkuriuksen kulku on teille jo aika kattavasti esitelty. Merkurius siis ennemminkin mateli neitsyeen kuin olisi ollut normaalissa reippaassa etenemistahdissaan, 28. heinäkuuta illalla minuuttia vaille yhdeksältä. Merkuriuksen hidas vauhti liittyy sen pysähtymiseen, mikä on pian edessä 3. elokuuta. Vielä ehtisi ennen perääntymistä tallentaa tiedostot, hoitaa paperiasiat kuntoon ja hankkia tekniikkaa, mikä sopii mainiosti neitsyen maailmaan. Tosin on muistettava, että takuuta ei ole olemassakaan, eli Merkurius on nyt jo varjo-alueellaan.

Merkurius ei pitkään viihdy nyt neitsyessä, koska jo 8. elokuuta päivällä planeetta peruuttaa takaisin leijonaan. Se käy siis lähinnä hakemassa perääntymisen teemat omalta merkiltään. Merkurius on hyvin korostunut ajassa seuraavan vajaan parin viikon aikana. Neitsythän on sen super-voimamerkki, koska siinä Merkurius on omassa merkissään sekä ylennyksessään. Merkinvaihdon kartalla eilen Merkurius oli kaikkein vahvin planeetta, eikä edes viime aikojen kesto-päsmäri Saturnus ylennyksestään vaa’asta voittanut sitä. Merkuriuksen vahvuus ennen sen perääntymistä voi näkyä arjessa monella tavalla, ja neitsyessä ollaan ehkä enemmän kallistuneita oppimiseen ja tietoon kuin Merkuriuksen ollessa kaksosissa.

Neitsyeen siirtymisessään Merkurius on aivan samalla tavalla väliinputoavana kuin oli eilen Venuskin. Merkuriusta ei oikeastaan tässä auta mikään, sillä se on itse oma hallitsijansa. Vähän harmillinen takapakki tämä on, ja jos se kertaantuu varjo-alueella olon kanssa, voi tästä koitua harmeja. Seitsemännen huoneen sijainti viittaa taas kahdenväliseen kommunikaatioon ja yhteistyökuvioihin esimerkiksi kaupankäynnissä. Miksei myös lääkäri-potilas-suhteisiin, koska neitsyessä ollaan.

Merkuriuksen merkinvaihtoon liittyy muusta taivaan rakenteesta eri merkkien nolla-asteet ja näissä olevien tekijöiden kulmat. ”Pahin” vastustaja on vastakkaisuusasetelma Neptunukseen, mikä on voimassa aika kauan, koska Merkurius on hitaassa liikkeessään pitkään vastapäätä hitaasti vesimiestä kohti perääntyvää sumujen planeettaa. Tarkimmillaan tuo kulma oli jo, aamulla noin puoli seitsemältä, ja uudestaan tässä aktivoidutaan silloin Merkuriuksen palatessa leijonaan 8. elokuuta maanantaina iltapäivällä noin viideltä. Tällöin siis kolahtaa yhteen linjalla leijona – vesimies. Kaikelle Merkuriuksen tekemiselle voi käydä hassusti kun Neptunus harhauttaa, mutta ei aina ole syytä maalailla piruja seinille. Olen joskus kutsunut tätä Merkuriuksen ja Neptunuksen kulmaa hullun tiedemiehen aspektiksi, koska sillä on taipumus muuttaa ajattelu oivaltavan inspiroituneeksi, mutta kertakaikkiaan pöhköksi. Sanotaan nyt vaikka näin, että Saturniaaninen maailma ei kaksisesti arvosta tällaisen Merkuriuksen älynväläyksiä. Epätavallinen ajattelu voisi kuitenkin tuoda näkökulman vaihdoksen, ja se saattaa joskus johtaa tuloksiin.

Nyt merkinvaihdoksessa Merkurius oli myös semisekstiilikulmassa Venukseen sekä vaakaan siirtyneeseen Junoon. Semisekstiili on kulma vierekkäiseen merkkiin 30°. Nämä ovat kuin vierekkäiset naapurukset saman kadun varrella. Juno vaa’assa on samaan tapaan vahvan oloinen tässä merkissä kuin Merkuriuskin omalla alueellaan, joten onko se tässä tapauksessa Venus draamakuningattarena joka järjestää kohtauksen? Semisekstiilissä on yhteentörmäyksen vaara, sillä pohjimmiltaan asenne on erilainen. Toisen erilaisuus voi kuitenkin olla avartavaa, eli olisikohan tässä paljon omasta asenteesta ja suvaitsevaisuudesta kiinni. Jutun luonne muuttuu Neptunuksen myötä, sillä yhdessä nämä planeetat ja Juno muodostavat fokusoituneen Yodin. Yodin ytimeksi tulee yllä esitelty Merkuriuksen ja Neptunuksen vastakkaisuus, mikä voisi olla vaikka visioiden aistimista.

Lisäksi Merkurius on kvinkunssissa oinaan alkuun jumittuneeseen Cerekseen, mikä saattaisi tässä tapauksessa avata silmiä ravinnon ja terveyden suhteen parhaimmillaan. Koska Merkurius lähtee perääntymään, se ei tavoita tarkaksi kulmia Plutoon ja Uranukseen, eli nämä ovat vuorossa vasta perääntymisen jälkeen syyskuussa.

Tämän merkinvaihdoksen kartan Saabinen symboli lienee voimassa ainakin siihen saakka, kunnes Merkurius palaa takaisin leijonaan. Se on Tulenpalvoja, missä avainsana on magia. Ihan tavalliset asiat ei olekaan mielessä, vaan on kyse lähinnä ihmeistä. Tässä voidaan luulotella liikoja omista kyvyistä, tai saavuttaa jotakin aivan uskomatonta.

Mahtaako kenelläkään olla Merkurius kartallaan aivan neitsyen alussa 0 – 1 asteissa? Ehtiikö joku saada useita Merkuriuksen paluita? Ne toistuvat tietysti myös leijonan loppupuolella Merkuriuksensa omaaville. Turvallista korostuneen Merkuriuksen aikaa kaikille!


%d bloggers like this: