Valoa heijastuksiin

Astrologian tekemisessä aika on tärkeä käsite tai tekijä. Aikaa tässä ja nyt, sekä ajallisia vastaavuuksia karttojen kautta ilmaistuna tulin miettineeksi nyt kun päästiin taas kokemaan Kevätpäiväntasaus, hetki jolloin päivä ja yö ovat tasavertaiset. Me olemme kaikki syntyneet tiettyyn aikaan, jolloin Aurinko kulloinkin antaa säteitään Maahan tietyssä kulmassa, että päivä on joko pidempi tai lyhyempi meidän pallonpuoliskollamme. Täysin samanlainen vastaava aika koetaan toiseen kertaan saman vuoden mittaan, kun Aurinko on kierrossaan uudelleen verrattavissa olevassa kohdassa; esimerkiksi siten että tänään päivä ja yö ovat yhtä pitkät kuin tiettynä päivänä syyskuussa, lähellä Syyspäiväntasausta. Kun Aurinko kulkee nyt oinaan alussa, on neitsyen merkin lopussa vastaava kohta, jota kutsutaan vastakkaisuuspisteeksi. Koska näissä kohdissa olevilla Auringoilla on samanlaiset lähtökohdat ajan suhteen, niiden sanotaan näkevän toisensa. Astrologisesti ilmiötä kutsutaan Antiskioneiksi.

Astrologinen termi täsmällisemmin ylempänä kertomalleni vastakohdan paikalle kartalla on vastakkaisuusvarjo. Varjo sanana antaa tarpeettoman synkän kuvan tästä hienosta, vanhasta tekniikasta, sillä perusidea tässä on varsin positiivinen. Antiskionissa keskenään olevat kartantekijät näkevät toisensa, jakavat keskenään jotakin samanlaista, ne ymmärtävät toisiaan ja keskustelevat keskenään. Tämän yhteispelin olen tulkinnut kertovan mahdollisesta lahjakkuudesta, kun sen on ensin oivaltanut ja tiedostanut. Hyvin usein antiskioni on pinnanalainen tekijä, johon tuntee selittämätöntä vetoa tai mitä osaa hyödyntää, mutta ei aivan tarkalleen ottaen ymmärrä (helposti) itsekään miksi.

Antiskioneja ei suinkaan määritellä kevään ja syksyn merkkikohdista, vaan näistä kesän ja talven seisauksista. Kaksosen vaihtuessa rapuun ja jousimiehen vaihtuessa kauriiseen on linja, josta asteittain vedetään yhtäläisyydet kummallekin puolelle astrologista karttaa. Kaksosen lopussa kun ollaan, on päivä samanmittainen kuin vastaavassa kohdassa ravun alussa. Aivan vastaavasti kaksosta edeltävä härkä on ajassa samanlainen päivän ja yön pituuksiltaan kuin ravun toisella puolella on leijona. Ja vastakkaisella puolella jousimiehen asteet vastaavat kaurista, samoin kuin skorpionin asteet vesimiestä.

Tästä on jonkinverran aikaa kun olen viimeksi ottanut esille antiskionit Taikablogissa, ja uusia lukijoita on lyöttäytynyt mukaan matkan varrella. Voisi olla taas hyvä ajankohta katsoa, löytyykö omalta kartalta antiskionin asteesta toinen planeetta tai kartantekijä, eli millaisia oman kartan vuoropuheluja pitäisi näiden myötä tiedostaa, ja pohtia sopii sitäkin, miten mahdollista lahjakkuuttaan käyttää.

Tästä vanhan jutun linkistä voi kerrata, miten aikoja sitten esittelin antiskionit, ja kerroin näiden löytymisestä kartoilta. Koetin etsiä ilmaisesta astro.comin kartastoista tätä vaihtoehtoa, mutta olenko oikeassa että näillä sivuilla ei pysty antiskionikarttaansa tekemään? Tietääkö kukaan toista ilmaista sivustoa, missä olisi tarjolla tällainen karttavaihtoehto? Jos karttoja ei ole helppo tehdä, tarjoudun auttamaan, jos ei jaksa laskeskella omia asteitaan. Onnistuuko muuten näiden piirtäminen viivottimen kanssa suorina viivoina karttaympyrään – en ole itsekään kokeillut?

Jos oman kartan mahdolliset varjoparit löytyvät, kertokaahan tuntemuksianne kyseisten planeettaenergioiden suhteen; ovatko luontevia ajatella että juuri nämä tekijät näkisivät toisensa, vai tuntuuko planeettaenergian tasolla yhteispeli ennemmin haasteelliselta?

Kokonaan toiselle tasolle antiskionien kanssa voidaan hypätä synastriassa. Jos oman kartan antiskioni-asteessa on tärkeän henkilön planeetta, silloin nämäkin kartantekijät vääntävät keskenään jonkinlaista dialogia. Löytyykö teidän ihmissuhteistanne heijastuksia?

Mainokset

Outoja Neptunus-huomioita

Huomasin merkillisen käänteisyyden kun Neptunus ylitti viimeisen kerran Aurinkoni kaloissa. Ei täällä ollenkaan hurrata vielä pitkällisen transiittijakson loppumista, sen verran lähellähän tuo utujen planeetta asteissa on, mutta jänniä Neptunuksen maailmaan liittyviä huomioita olen havainnut. Ensimmäinen näistä on television katselu. Koko Nepparin aikana ei kiinnostanut ollenkaan katsoa televisiota, vaikka toisin olisi voinut luulla. Nyt olen oikein selannut netin kanavapalveluita löytyisikö mielenkiintoisia sarjoja seurattavaksi.

Toinen Neptunukseen liittämäni seikka on runous. Olen taantunut yhtäkkiä menneiden aikojen intohimoni ääreen uudelleen, ja kahlannut kirjapinokaupalla runoutta. Olen jopa vieraillut useasti paikallisessa pikkukirjastossa, mitä en ollut tehnyt lainkaan paikkakunnalle muuton jälkeen ainakaan kuuteen vuoteen. Tämäkin tuntuu melko kummalliselta, että ei tämä rakkaus leimahtanut Neptunuksen transiitin ydinaikana vaan vasta sen jälkeen (jos nyt tätä ylipäätään voi jo katsoa jälkeen-ajaksi).

Kun tässä pari päivää sitten sain kuulla runoilija Mirkka Rekolan kuolemasta, tuntui edelleen kummalta ja jännän synkronistiselta, että juuri tuon runoilijan teokset olivat parhaillaan käsissäni. Nämä runot olivat erityisesti kolahtaneet, ja niitä olin pari jakanutkin siellä ”toisaalla” blogissani. Lukiessa oli hienoa oivaltaa kirjailijan kehityskaari omimman ilmaisun ja ajattelun löytämisestä, kun aivan ensimmäisiä runoja vertasi myöhempään tuotantoon.

Kun teokset näin iskivät minun lukuhermooni, ei ollut yllätys huomata astrologisia kytköksiä kartoiltamme. Rekolan Aurinko on ravun alussa, siis kolmiossa omaani, minne myös hänen Vertexinsä tulee kaloissa. Hänen Kuunsa on skorpionissa tiukasti Keskitaivaallani ja deskendentti kaloissa on täsmälleen minun Mars-Saturnus yhtymälläni. Runoilijan Merkurius kaksosten lopussa (29. aste ja OOB!) tulee Vestalleni, ja tottakai se luovuuden ja mielikuvituksen planeetta Neptunus resonoi voimakkaasti: omaa Aurinkoani vastapäätä.

Rekola ei ehkä elinaikanaan saanut aivan ansaitsemaansa huomiota, vaikka toki olikin palkittu kirjailija.  Tämä lienee aika tyypillinen ongelma, jos omassa genressä on vallalla jokin trendikäs suuntaus, kuten modernismi oli etenkin Rekolan alkutuotannon kohdalla. Jos ei vastaa odotuksia, tyyli hämmentää, eikä omalle ilmaisulle ymmärretä antaa tilaa. Onneksi kirjailija näyttää kuitenkin pysyneen uskollisena rapu-Aurinkonsa subjektiivisuudelle. Te lukijat teette varmaankin huomioita kartasta..?

Energiavirtauksia

Joskus kahden ihmisen astrologiset kartat iskeytyvät toisiinsa niin hämmästyttävällä tavalla, että tulee väistämättä ajateltua kohtaloa ja tarkoitusta. Enkä puhu nyt romantiikasta ja suurista rakkauksista, sillä ihmiset kohtaavat toisiaan merkityksellisesti toisenlaisissakin yhteyksissä. Yksi hämmästyttävimpiä synastrian ilotulituksia mielestäni on beatnik-liikkeen kulttihahmojen Allen Ginsbergin ja Jack Kerouacin kartat, sillä niillä ihan kaikki tuntuu kohtaavan ja napsuvan. Jos nämä kaksi eivät olisi koskaan tavanneet, ehkäpä maailmaa muuttaneet Huuto ja Matkalla eivät olisi muotoutuneet sellaisiksi kuin ovat.

Syntymäkarttojen energiavirtauksista näette varmasti helposti keskeisimmät tekijät nopealla vilkaisullakin; Uranus– ja Mars-energiaa.

Klikkaa karttaa isommaksi

Jos kohtaamisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen taustalla oli ”isompi järjestys” asialla, tämän olettaisi näkyvän osoittelevasti heidän sielukartoiltaan eli Draconic kartoista. Oletukseni lähtökohta näissä Lohikäärmekartoissa on, että ihmissuhteen ”laatu” näkyy kohtaavien planeettojen kautta. Se mikä heti osuu silmään karttoja silmäillessä osoittautuu useimmiten isoimmaksi tekijäksi, eikä siksi tarvitse etsiskellä kaikkia kulmia läpikäymällä kaikkia mahdollisia merkityksiä. Lisäksi jostakin syystä kontaktit näkyvät hyvin usein toisen henkilön syntymäkartan ja toisen Draconic kartan välillä, ilmeisesti sielun merkitys tulee näin konkreettisesti esille oikeassa elämässä, teontasolla toisen osapuolen syntymäkartan myötä.

Kerouacin sielukartta alleviivaa Kuuta, Aurinkoa ja Plutoa luomisvoimaisella tavalla. Ginsbergin kartta pysyttelee myös henkilökohtaisten planeettojen kytköksinä Aurinko, Merkurius sekä Mars, mutta oleellisesti myös Uranus; ehkä näissä kontakteissa näkyy selkeämmin syntymäkarttojen synastrian osumat samantapaisina teemoina. Ginsbergin kartta pureutuu akseleissa tiukasti kontaktiin; Keskitaivas Kerouacin nousulle, nousu IC:lle ja Vertex Keskitaivaalle.

Draconic karttoja kun pohtii, mihin suuntaan energia näissä virtaa? Molempiin suuntiin vai saako jompikumpi ns. suuremman annoksen? Pureutuuko Ginsbergin sielu nälkäisemmin kiinni akseleillaan Kerouacin olemukseen, vai onko Kerouacilla Pluton myötä lopullinen valta suhteessa, itsetuhoisuuksineen kaikkineen?

Mielestäni myös pre-natal uudenkuun kartat kertovat näiden miesten polusta ja tarkoituksesta. Ginsbergin Kuu syntyi härässä, piirtäen kartalle jyhkeän Ison ristin Jupiterin, Saturnuksen ja Neptunuksen kanssa (kulmahuoneissa); hänessä kohtaavat tarve saada aikaan, kohdata toiset ihmiset sekä henkisyys. Kerouac on selkeämmin ”hullu nero” uudenkuun karttansa kanssa; kalatkuu syntyi yhtymässä Uranukseen yhdeksännessä huoneessa.

Mikähän tämän jutun perimmäinen tarkoitus lopulta oli? Ehkä se, että ihmissuhteista voi kuoria karttojen kautta kerroksia. Eri kartat vastaavat erilaisiin kysymyksiin. Eikä kaikkien ihmisten kohtaaminen ole suurta sielujen yhteistä värähtelyä, vaikka tässä-ja-nyt tasolla olisikin rakkautta tai fyysistä vetovoimaa. Merkityksellinen ihmissuhde ei aina ole parisuhde, vaikka näistä toki paljon opimmekin, toivottavasti.

PS. Ihan tiedoksi, beatnik aihe ei valikoitunut siksi että Kerouacin kartta natsaa omani kanssa. En ole koskaan edes lukenut Matkalla romaania. Ginsberg on se tämän parin kolahtanut puolisko (hänen Neptunuksensa Vertexilläni..)

Temperamenttiset parit

Taiassa vatvotaan jälleen parisuhteita. Kun ajatellaan ihmisen peruspersoonallisuutta, onko parisuhteelle hyväksi, että pohjimmiltaan kumppaneissa on samaa, vai pitäisikö heidän olla pohjimmiltaan kuitenkin erilaisia, jotta onnistuisivat täydentämään toisiaan? Mielestäni astrologinen synastria on jämähtänyt melko lailla sinne samuuden vaatimuksen puolelle, sillä alan teoksissa esitetään toisilleen sopiviksi elementtien tasolla maskuliiniset tuli ja ilma, sekä feminiiset maa ja vesi. Tästä dilemmasta olen esittänyt oman vastahankaisen näkemykseni aikaisemmin.

Jospa olisikin niin, että samanlaisuus voisi toteutua temperamenttien tasolla? Kun temperamenttia määritetään astrologisten palikoiden kautta, se ei menekään suoraviivaisesti aina siten, että jos kartalla on jotakin elementtiä paljon, olisi juuri tuohon elementtiin liitetyn temperamentin edustaja. Tulen merkit ovat koleerisia, ilman merkit sangviinisia, maat melankolisia ja vedet flegmaattisia, mutta tämä on ainoastaan perusasetelma siitä miten lämmin, kylmä, kuuma ja kostea toistensa kanssa sekoittuvat. Tulokset ovat joskus aika hämmentäviä; esimerkiksi minulla on valtava veden elementin painotus kartallani, ja siitä huolimatta olen temperamentiltani sangviininen, eli mahdollisesti huoleton, ilmaisukykyinen ja sosiaalinen, enkä sittenkään flegmaattisen persoonan kaltainen mietteliäs ja rauhallinen. Teknisesti jos katson näitä ominaisuuksia, on kartallani mitattavissa kohdissa yhtä paljon kuumaa ja kylmää, ja Kuun vaiheen Uusikuu ottaa voiton painottuessaan. Täytyy näin jälkeenpäin sanoa, että en enää muista mistä ihmeestä olisin löytänyt tuon aikaisemmassa temperamenttijutussa esitetyn jaon siitä, miten kuunvaihe osoittaa perusominaisuuksia kuumaa, kuivaa, kylmää ja kosteaa, sillä mielestäni tuo vuosia sitten esittämäni jako on täysin kummallinen ja ihan pielessä. Eikö se menisi loogisesti näin:

Uusi Kuu sangviininen
Sirppikuu sangviininen
Puolikuu koleerinen
Hullukuu koleerinen
Täysikuu melankolinen
Siemenkuu melankolinen
Laskeva puolikuu flegmaattinen
Vanhakuu flegmaattinen

No, oli vaiheen perusominaisuus mikä oli, tarkoitus oli ennemminkin pohtia, löytyisikö temperamentista sellainen yhteinen pohja, minkä kautta ihmiset löytäisivät toisensa, kokisivat läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä turvaa. Osoittaisiko temperamentti perustavaa laatua olevaa elämänasennetta? Olettamukseni on, että temperamentti voisi tarjota yhden tason harmoniasta ihmisten välillä, mutta ei peli ole taatusti menetetty, vaikka temperamentti ei osuisikaan samaksi. Jos temperamentti on sama, voisiko se olla muista eroista huolimatta sellainen tekijä, mikä saa ihmiset pysymään yksissä?

Vaihtoehtoinen näkemys tässä olisi jälleen kysymys yhdenlaisen energian liiallisuudesta suhteen sisällä, esimerkiksi kaksi melankolista yhdessä voisivat vähitellen vahvistaa liikaa temperamentin ikävämpiä puolia, ja suhde kaatuisi pessimismiin ja epäluuloon. Olisiko päinvastoin hyväksi, jos kumppanin temperamentti olisi hyvin erilainen kuin oma, jolloin se lisäisi taas energioitten virtaavuutta suhteen sisällä ja mahdollistaisi ennemmin kasvun kuin jymähdyttäisi paikallaanpysyvään samuuteen.

Toivoisin teidän lukijoiden pohtivan erilaisten temperamenttien näkyvyyttä ja ilmentymistä ihmissuhteissa, ja esittävän mielipiteenne puolesta tai vastaan: onko hyväksi olla samaa temperamenttia  vai ei? Ja sitten se kaikkein tiukin kysymys: mitkä temperamenttiparit sopisivat parhaiten keskenään? Sangviininen ja melankolinen, koleerinen ja flegmaattinen, vai aivan toisinpäin sangviininen ja flegmaattinen, koleerinen ja melankolinen? Vai kallistuisitteko sinne osittaisten samanlaisuuksien puolelle, eli sangviininen ja koleerinen, melankolinen ja flegmaattinen?

Koska näitä temperamentteja astrologisesti tuntuu olevan täysin mahdoton itse loogisesti päätellä ja laskea, koetan auttaa kyselyissänne meileissä ja feissarin viesteissä tänään ja mahdollisesti sunnuntaina jos joku ei heti ehdi mukaan (lauantaina käärin hihat progen työpajassa mansessa). Että saisin kaivettua temperamentin esiin, tarvitsen täydelliset syntymätiedot, koska nousuakselin merkki tarvitaan.

Venuksen valmistujaiset

Mieleeni pujahti erittäin retro-Venusmainen jutunaihe, vaikka ei omakohtaisten tämänhetkisten tapahtumien kautta vaan ilmeisesti vain ajan hengen johdattamana. Eiköhän meillä jokaisella ole jokin ystävyyssuhde, mikä olisi ollut välillä katkolla tai kokonaan katkennut, ehkä siksi että itse on halunnut ottaa etäisyyttä syystä tai toisesta, tai ystävä on näin tehnyt.

Vaikka tämänhetkinen perääntyvä Venus kauriissa ei näyttäisi omalla kartalla osoittelevalta, ajan hengen viesti on tutkiskella myös ystävyyksien tilaa. Ensi lauantaina saamme Uuden Venuksen syntymän kauriissa 21°11’ noin puoli kolmelta, ja nämä pari päivää sitä ennen ovat otollista aikaa saattaa kuluneen jakson Venuksen teemat kohdilleen, niin ihmissuhteet, raha-asiat kuin arvomaailmaan ja mielihyvään liittyvät kysymykset. Puhtaalta pöydältä on aina helpompi aloittaa.

Jos elämässäsi on ylläkuvaamani kaltainen, hiukan vaativampi ystävyyssuhde, kannattaa teemojen tutkailu aloittaa kummankin osapuolen omasta kartasta: mitä kartat kertovat ystävyyden merkityksestä esimerkiksi Venuksen ja yhdennentoista huoneen kautta, mitä samoja yleisiä teemoja jaat ystäväsi kanssa ja millaiset seikat kummankin kartalla kertovat persoonan ja elämän haasteisimmista puolista. Joskus karttojen keskipisteistä tehty yhteiskartta kuvaa ihmissuhdetta osuvasti, mutta tämä metodi ei taida kaikissa ihmissuhteissa nostaa olennaisimpia seikkoja näkyville. Astrologia tarjoaa välineitä myös edistyskarttojen kautta tapahtuvaan, enemmän aikasidonnaiseen katseluun; mitä edistyskartoilla on ollut meneillään katkon aikaan. Ja mitä merkittävämmästä ihmissuhteesta on kyse, sitä todennäköisimmin Draconic kartat kertovat tiukimpien planeettakontaktien kautta mitkä ovat kyseisen ystävyyden avainkohdat; kannattaa verrata syntymäkarttaa toisen Draconic karttaan myös, ei ainoastaan Draconic karttoja keskenään.

Jos teillä lukijoilla sattuu olla aikaa näihin karttojenpyörittelyihin, olisi mukava jos palaisitte kommentteihin kertomaan, mikä planeetta tuntuu nousevan esille sinun ja ystäväsi välillä, sillä se ei aina olekaan Venus. Jos ystävyyden kupru on niin tuore, että muistatte ajankohdan (edes suurinpiirtein), näkyvätkö hitaiden planeettojen isot transiitit enemmän omalla vai ystävän kartalla.

Mielestäni tämä Venuksen perääntymisen aika kauriissa antaa meille hyvän mahdollisuuden tutkia ystävyyden teemoja vakavasti, rakentavasti ja mahdollisesti pitkäaikaisia ratkaisuja tarjoten. Jonkun kohdalla kyseessä voi olla surutyön aika, jos tämän ajan realismi kertoo suhteen päättymisestä, ja toisen kohdalla voi olla aika tehdä konkreettisia asioita ystävyyden lujittamiseksi.

Tyyppejä ihmissuhteissa

Tämä bloggaus niin selvästi nousee ärtymyksestä synastrian yleistyksiin, eli ihmissuhteiden astrologian yksinkertaistuksiin. Mielestäni ihmiset ovat liian monimutkaisia, tai sanotaan suoraan, hyvin usein kompleksisia, jotta näistä voisi ollenkaan sanoa, että Aurinkojen ollessa kolmiossa toisiinsa nähden kartoilla, näiden jakaessa saman elementin, nämä ihmiset sopivat toisilleen.

Ja sitten alan yksinkertaistaa itse synastriaa, ja käsitellä hyvin yleistäen ihmisten sopivuutta toisilleen. Siispä aikamoinen paradoksi tai huono vitsi on tulossa.

Astrologisen kartan karttatyyppi antaa viitteitä yksilön persoonan yleissuunnasta, hänen perustavaa laatua olevasta asenteestaan ja toiminnallisesta dynamiikasta; siitä millainen on hänen tyylinsä olla ja tehdä. Jos kahden ihmisen karttatyypit (mikä tarkoittaa heidän persoonallisuuksiaan) soveltuvat yksiin, he voivat joko tuntea kiinnostusta toista kohtaan tai elää yhdessä harmonisesti kun toiminnan tavat ovat samansuuntaiset.

Karttatyyppiä ajatellessa täytyy aina muistaa, että tämä on laaja viitekehys, ja vasta kartan kokonaisuus muodostaa sen kokonaisen persoonan. Aina karttatyyppikään ei näytä osuvan ihan kohdilleen, sillä kartta saattaa muutoin sisältää tekijöitä, jotka vievätkin kokonaisuuden kokonaan toisaalle, siis ikään kuin karttatyypin osoittama potentiaali ei tämän ihmisen kohdalla pääsisi koskaan kunnolla esille. Karttatyyppiä voi pitää yhtenä työkaluna, joka saattaa viitoittaa yleistä suuntaa, mutta lopullinen totuus ihmisestä se ei koskaan ole.

Jos joku ei ole vielä keksinyt oman karttansa tyypin nimeä, esimerkiksi tämän edistyskartan jutun yhteydestä löytyvät sopivasti linkit jo ”taivaan vanhoihin” esittelyihin näistä tyypeistä. Nyt koetan tuumia karttatyyppejä enemmän ihmissuhteiden tasolta.

Kiikkulauta on karttatyypeistä se, missä asenne on kaikkein voimakkaimmin linkittynyt toisten ihmisten kohtaamiseen. Näissä ihmisissä on sosiaalisuutta ja vastavuoroisuutta, mikä tekee heidät yleensä helpoiksi ottaa vastaan. Kiikkulautaiset ovat mielellään toisten ihmisten kanssa tekemisissä, mutta ei tämä tarkoita sitä, että he olisivat yksilöinä ollenkaan helpompia parisuhteessa kuin toisenlaisten karttatyyppien edustamat ihmiset. Saattaa jopa olla niin, että kiikkulautaisten vilkas sosiaalinen elämä nostaa esiin mustasukkaisuuden draamoja parisuhteessa.

Kulhokartan omaavat saattavat myös olla erittäin parisuhdekeskeisiä, sillä tällä ihmistyypillä on tarve löytää kumppanista itsensä täydentäjä. Joskus kahden kulhokarttaisen parisuhde voi loksahtaa kohdilleen, mutta näillä ihmissuhteilla saattaa olla taipumus kääntyä liian tukahduttaviksi. Oma mielikuvani on, että kulhon tyyppi hyötyisi kumppanista, jonka kartta olisi dynaaminen, sillä näin suhteen sisälle pääsisi virtaavaa energiaa, eikä se jähmettyisi paikoilleen.

Kaikkein aktiivisimpina karttatyyppeinä olen pitänyt Sankoa ja Veturia. Molemmissa on vaaransa, että elämän kiintopiste on liiaksi parisuhteen ulkopuolella, eikä esimerkiksi tasapainoa yksityisen ja julkisen elämän välillä yritetäkään etsiä. Mielestäni näiden karttatyyppien ihmisissä on kuitenkin karismaa, mikä usein johtaa kiinnostukseen ja suhteisiin. Tasapainoinen ja ihmisenä kypsä Sanko- tai Veturityyppi voisi olla ihannekumppani, joka ymmärtää ihmissuhteen arvon.

Hajautuskartassa on potentiaalinsa myös ihmissuhteiden näkökulmasta. Tällainen ihminen omaa monenlaisia mahdollisuuksia, ominaisuuksia ja piirteitä, ja parhaimmillaan hän säilyttää aina kiinnostavuutensa kumppanin silmissä. Hajautuskartan ihmistyypin ongelmana on liian useat kiinnostuksenkohteet, ja kyllästyminen, niin asioihin kuin ihmisiinkin. Hyvin usein samankaltaiset harrastukset tai työkuviot johtavat nämä ihmiset parisuhteeseen, mutta entäs sitten kun hän haluaa siirtyä eteenpäin, muualle, toisenlaisten asioiden, töiden ja ystävien pariin. Oleellinen kysymys taitaa olla se, omaako tämän ihmistyypin yksilö kiinnostusta rakentaa parisuhdetta vankalle ja kestävälle pohjalle.

Kimppukartan ihminen on parhaimmillaan karismaattinen, sillä äärimmilleen viety kunnianhimo tai dramatiikka saavat osakseen ihailua. Nämä ihmiset voivat kuitenkin sulkea itsensä norsunluutorniin odottamaan sitä oikeaa, tai kieltää itseltään rakastumisen, sillä se voisi horjuttaa kiintopistettä sivuun omista tavoitteista. Jos taas kimppukarttainen on ottanut tietyn ihmisen kohteekseen, maalitaulukseen, voi suhde saada fanaattisia ja vääristyneitä muotoja. Kun ihmissuhteet ovat meille oppiläksyjä, ne näyttävät olevan sitä prosentuaalisesti hyvin monille kimppukarttaisille.

Harvinaiset Roiskekartan ihmiset ovat tyypitellysti oman tiensä kulkijoita, joiden ihanteisiin tyypillisin parisuhteen malli ei yleensä kuulu. Tämän ihmistyypin edustaja ei ole toisista riippuvainen, ja kärjistyessään se voi tehdä epäsosiaaliseksi tai itseriittoiseksi. He voivat olla ärsyttäviä, kiinnostavia ja jopa lumoavia, mutta parisuhteessa aika usein arvaamattomia. Roiskekartan tyyppi taitaa tarjota niitä ihmisenä kasvun paikkoja niin itselleen kuin kumppanilleenkin, mutta joskus vapauteen ja toisen arvomaailman kunnioittamiseen perustuva suhde voi onnistua.

Mitkä karttatyypit sitten sopivat yhteen? Itselleni tuli mieleen, että kuten usein todetaan samoista Aurinkomerkeistäkin että näissä katsotaan samaan suuntaan vierekkäin mutta ei kohdata toista, sama saattaa päteä samoihin karttatyyppeihin. Jos samantyyppistä energiaa pakkautuu liiaksi yhden suhteen sisälle, se kääntyy varsin usein mahdottomaksi. En haluaisi silti rajata mitään yhdistelmää pois, sillä ihmisten keskinäinen vetovoima on niin suuri ja monitahoinen mysteeri, että ainakaan ketään ei pidä torjua hänen karttatyyppinsä vuoksi.

Millaisia karttatyyppitarinoita teiltä löytyy? Onko kukaan huomannut kiinnostuvansa helpoiten tietyn karttatyypin edustajista? Millaisten karttojen yhdistelmä sinun mielestäsi toimii, ja miksi? Pidemmälle astrologiassa edistyneet voisivat myös miettiä, millaista roolia ihmissuhteissa näyttelee karttatyypin johtava planeetta, esimerkiksi Veturin etuvaunu tai Sangon kahva.

Jääräpäisesti mahdottoman haussa

Joskus mieltä jää vaivaamaan mitä kummallisimmat asiat, niin kuin nyt jäin jumiin tuumauksiini William Shakespearen vaimosta Anne Hathawaysta.  Rouva Shakespearen astrologiasta ei löydy mitään viitteitä (nopealla nettietsinnällä, nääs Jupiterini on kaksosissa). Historioitsijat ovat dokumentoineet, että (mahdollisesti) Shakespeare meni naimisiin itseään kahdeksan vuotta vanhemman naisen kanssa. Anne Hathaway oli varakkaan tilallisen tytär, ja hänen isänsä oli kuollut ilmeisesti vuotta aiemmin. Hän oli naimisiin mennessä raskaana, ja perheeseen syntyi vielä kaksoset, joista poika menehtyi 11-vuotiaana. Kun Shakespeare loi näyttelijän ja kirjailijan uraa Lontoossa, vaimo pysyi poissa julkisuudesta maaseudulla asuen aluksi miehen perheen kanssa ja myöhemmin Shakespearen vaurastuttua omassa talossa. Rouvan taloudellinen tilanne oli hyvä ja hänen statuksensa mitä ilmeisimmin arvostettu. Avioliiton tilasta on esitetty paljon nurjamielisiä arvioita, mutta toisaalta juuri Annen luo Shakespeare palasi viimeisiksi elinvuosikseen lopetettuaan aktiiviuransa näytelmien parissa.

Jos Anne Hathawayn todellista karttaa on mahdoton löytää, on liikkeellä Shakespearenkin kartasta monenlaisia arvioita. Hänen syntymänsä päivä, 23. huhtikuuta 1564, on arvio mikä voi olla myös joitakin päiviä aikaisempi; Aurinko-härkä hän kuitenkin on. Annen syntymän kuukautta lähdin arvelemaan siitä olettamuksesta, että varsin usein härät avioituvat toisten härkien tai vastamerkin skorpionin merkin edustajien kanssa. Kiinteä Aurinko sopisi ideatasolla paikoillaan pysyneelle, seurapiirien loistoa kaihtaneelle Annelle. Ehkä se härkä, mutta melkein paremmin vielä skorpioni. Myös vesimiestä pitäisin yhtenä mallikelpoisena vaihtoehtona, mutta en niinkään leijonaa, kun keskipisteeksi Annella ei ollut hinkua.

Laitan tähän heitot synastrisina esityksinä William Shakespearen leijonanousuiseen karttaan suhteutettuna skorpionista ja vesimiehestä, ja te voitte seurata intuitiotanne ihan toisenlaisiin merkkiyhdistelmiin – ehdottakaa! Otetaan projektiksi löytää Annelle säällinen kartta! (Karttateknisistä syistä myös Annen viitteellisissä kartoissa on merkittynä akselit ja Onnenpiste, mutta sivuuttakaa ne toistaiseksi. Tuleeko kenellekään intuitiota millainen synastria Shakespeareilla olisi voinut olla?

Astrologisesta yhteensopivuudesta

Muutama sana viikonlopun kevennykseksi ihmissuhdeastrologiasta. Totesin katsovani näitä kiemuroita ja soppia niin omanlaisesta näkökulmasta, että olisikohan jo syytä poistaa hinnastostani synastrisen tulkinnan kohta. Minua on kertakaikkiaan jäänyt kaivelemaan yhteensopivuuden arvottaminen ja ruotiminen astrologisin välinein. Kun ihmiset ovat niin kertakaikkiaan erilaisia ja persoonallisia, miten ihmeessä kaikkien pitäisi muodostaa ihmissuhteensa samalla sapluunalla?

Tänään, ja huomenna mieleni saattaa muuttua, olen vakaasti sitä mieltä, ettei karttojen merkkien ja planeettojen palikoiden yhteensopivuutta tulisi pitää kovin ratkaisevana kriteerinä. Yhteensopivuudella tarkoitan sellaista perusastrologista käsitystä, että esimerkiksi saman elementin merkit kokisivat yhteenkuuluvuutta – että Venus kaloissa kolmiossa Jupiterille ravussa takaisi harmonisen ihmissuhteen.

Eikös astrologiassa ole etupäässä vallalla nykyään käsitys, ettei merkki tai planeetta ole yksinomaan hyvä tai huono, vaan ilmentää jonkinlaista energiaa? Tätä ajatusmallia vasten minun on vaikea ymmärtää, että tulen ja veden merkit katsottaisiin huonosti keskenään sopiviksi ihmissuhteissa. Energiat toimivat aina toistensa kanssa, eikä mitään yhdistelmää pitäisi siis tulkita huonoksi tai vääräksi yhdistelmäksi. Jos tätä jää joku miettimään pidemmälle, pyydän ettette jumittuisi Aurinkomerkkien tasolle.

Edelleen jatkaen astrologiasta, että sen tarkoituksenahan on suurelta osin toimia kielenä ja kuvaajana, auttaa meitä ymmärtämään asioita. Miksi ihmeessä emme ulota tätä ymmärrystä ihmissuhteisiin? Jos otamme ohjenuoraksi käsityksen, että on olemassa vain erilaisia energioita ja jokaisessa planeetassa kussakin merkissä on hyvät ja huonot puolensa / toimivat ja kyseenalaiset energiansa, voidaan astrologian kielellä lukea kaikista karttojen planeettakontakteista vihjeitä tai kertomuksia millaisin kaikenlaisin tavoin nuo energiat voisivat näkyä. Me astrologian parissa huseeraavat tapaamme käyttää paljon ilmaisua planeettaa täytyy työstää. Eiköhän tällainen ihan silkalla suomenkielellä tarkoita, että parisuhteessa voi olla olemassa myös vaikeita asioita; aika ajoin tapahtuu jotakin mikä ei tunnu kovin mukavalta. Onkohan sellainen parisuhde mahdottomuus missä jompikumpi osapuoli ei joskus tuntisi, ettei ollut kivaa.

Jos alkaisimme astrologisten tekijöiden perusteella väistää ihmissuhteita esimerkiksi siten, että jos kaverin Saturnus tulee neliöön omalle Venukselle, niin ei kannata sen tyypin kanssa lähteä treffeille. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että onneksi biologiamme on voimakasta ja ohjaa meitä enemmän kuin tällaiset älylliset kehitelmät kuten astrologia. Työ parisuhteessa voisi olla sitäkin, että pyörittelisi Venuksen ja Saturnuksen (tuosta esimerkistä jatkettuna) energioita, ne kun eivät koskaan toteudu vain yhdellä laadulla ja tasolla. Ja me uraaniset astrologian ystävät tottakai kavahdamme Saturnuksen kohdalla sen rajoittavaa teemaa. Harva on valmis myöntämään, että jos tarvitsisikin rajoitusta? Jos rajallisuus jossakin ajassa ja paikassa antaa mahdollisuuden kohdistaa Venustaan tarkemmin.

Otanpa esimerkin omasta elämästäni, vaikkei ihmissuhteeni olekaan millään tavoin esimerkillinen. Minulla ja rakkaallani on Auringot täsmälleen toisiaan vastapäätä, mikä tarkoittaa että pääsemme kokemaan transiittienergioita Auringon osalta samanaikaisesti mutta toisinaan hiukan eri vinkkelistä. Kun me tapasimme, oli kummallakin ”päällä” Uranuksen transiitti – sehän kertoo uusista virikkeistä, erilaisista valinnoista, entisten kuvioiden ravistelusta. Meidän kartoillamme rakkauden planeetat Venukset ovat merkkitasolla äkkiseltään katsottuna hankalasti, minulla kauriissa ja hänellä leijonassa, eli merkeittäin kvinkunssissa vaikka asteissa tarkkaa kulmaa ei synnykään. Olisiko minun pitänyt (ymmärtää?) paiskata tuolloin ovi kiinni että ei ikinä onnistu? Vai voisiko ajatella niin, että Uranuksen tuomana erilaisuuden aikana kumpikin olisi valmiimpi laajentamaan rakkauskäsitystään kattamaan myös vähemmän ilmeisiä vaihtoehtoja? Olen nimittäin täysin vakuuttunut, että me kohtasimme toisemme tarkoitettuun aikaan. Olimme vuosikausia ohittaneet, laivoina yössä, näkemättä ja todella kohtaamatta. Jos ihmissuhde alkaa Uranuksen energian alla, eikö silloin ole tarkoituskin että Venuksissa olisi jotakin vinksahtanutta?

Jospa koettaisin tiivistää maailailun sijaan. Kaikkia ihmisiä ei ole tarkoitettu helppoihin ja päivänselviin ihmissuhteisiin, ja joidenkin karttojen sinikopioissa näkyy viitteitä asioista, jotka tulevat osaksemme toisten ihmisten kautta. Parisuhde on yleensä näistä se opettavaisin, jos ihminen on halukas kasvamaan. Se että ihmissuhteessa on karikkonsa, ei tee sitä vähempiarvoiseksi tai huonoksi, vaan itseasiassa minä ajattelen että paremmaksi, jos tarjoutuu tilaisuuksia oppia ja kehittyä. Ja tällaista ajattelutapaa vasten tuntuu ihan hullulta raakata pois astrologisen ”ymmärryksen” myötä juuri ne ihmiset, jotka saattaisivat opettaa eniten.

Juu kyllä minä ymmärrän että viimeisen asteen Venukseni pakottaa minut valitsemiini ihmissuhteisiin, mutta eivät ne nyt niin kamalia ole olleet kuin voisi Venuksestani yleistää. Olen edelleen hengissä ja kaikki eksätkin taitavat olla… Nurinkurisuuttani vastaan olisi hyvä esittää väitteitä, miksi olisi parasta päästä mahdollisimman helpolla ihmissuhteissa. Onhan teillä kaikilla toisilla lähestulkoon täydelliset, harmoniset ihmissuhteet, niin osaatte kertoa mitä hyvää se on teille tuonut?

Yhteenkuuluvuutta vai ihmissuhdekarmaa?

Ensi lauantaina toisensa saa omakseen pari, joiden kihlausuutiseen ainakin minä suhtauduin melkoisella varauksella. Kuinkahan käy Ruotsin pikkusiskoprinsessa Madeleinen, löytääkö onnensa. Häät vietetään vanhan Kuun viimeisillä tunneilla, mutta onneksi sentään silloin on nousussa liittoutumisen oma merkki vaaka. Venus valaisee nätisti Madeleinen Onnenpisteen ja sulhas-Chrisin Auringon.

Toisinaan parisuhteiden karttoja katsellessa ei voi välttää ajatusta kohtalosta, että olisi olemassa omaa tahtoamme suurempi voima ja järjestys, mikä määrää tapahtumien kulun. Kun ihmissuhde vaikuttaa kohtalokkaalta, se ei yleensä tarkoita lähimainkaan helppoa tai seesteistä suhdetta. Se voi olla juttu, mikä on määrä katsoa läpi. Hiukan kuin pelattaisi venäläistä rulettia Amorin kanssa, otetaan riski ja nuoli osuu jos hyvin käy.

Madeleinen ja Chrisin kartoissa huomio kiinnittyy kahteen osoittelevaan akselikontaktiin. Madeleinen Aurinko kaksosissa tulee Chrisin Kuun alasolmulle. Tällainen on yksi karman olemassaolosta kertova kontakti kahden kartan välillä. Näiden ihmisten välillä on hengenheimolaisuutta, kenties selittämätöntä tuttuutta, mikä pahimmassa tapauksessa pitää kummankin liiaksi mukavuusalueella. Tällaisen kuvion kautta ollaan sidoksissa toiseen, mutta ei helpolla tavalla, sillä Aurinko saattaa tukahtua.

Toinen tiukka kytkös karttojen välille tulee Chrisin Saturnuksesta Madeleinen Vertexillä. Aurinkokin on tässä lähellä parin asteen päässä. Asetelmassa on ilmanmuuta merkittävyyttä, jopa hohdokkuutta, mutta tämä tuuppaa mahdollisesti enemmän Chrisin Aurinkoa esille ja jättää Madeleinen tukijaksi. Saturnus vakavoittaa, tuo vastuuta, ja suhteessa on taakan tuntua. Tässä tehdään töitä eikä päästä helpolla, toisaalta vaikeuksien käsittely hitsaa vahvat ihmiset yhä tiukemmin yhteen. Saturnushan symboloi kestävyyttä. Jo nyt lehtiotsikoissa on kerrottu, että liitto Madeleinen kanssa on sellainen, mistä ei voi erota (koska Chris on katolinen, mutta eipä tuo muodollisuus ole ennenkään este ollut).

Toki parin kartoilla on muita kevyempiä tekijöitä, jotka kertovat luontevasta kemiasta heidän välillään. Ehkä karmasta kertovat kontaktit ovat vain seikkoja, jotka osoittavat näiden ihmisten sopivuutta toisilleen. Jokatapauksessa suhdetta on mukava lähteä virallistamaan silloin kun kartat natsaavat yhteen isolla tavalla, sillä parempi näinpäin kuin jos yhteisiä linkkejä ei olisi ollenkaan.

Millainen kokemus teillä lukijoilla on ihmissuhteista, joissa esiintyy Kuun alasolmun kontakteja tai karmallisen planeetan osuminen Vertexille, mikä sekin on kohtalonomainen kartan akseli jo yksinään? Olisiko tässä suhde, jollaista ei voi ohittaa?

Tähdenmetsästyksessä

Maailma on täynnä menestystarinoita, mutta joskus ihmetyttää miksi menestys karkaa käsistä, vaikka edellytykset olisivat olemassa. Jäin kummastelemaan mihin ihmeeseen on kadonnut 80-90-lukujen ikonitähti Winona Ryder. Mitä megatähdelle tapahtui? Teini-iän ja varhaisaikuisuuden elokuvaroolit antoivat lupauksia, joita ei ole koskaan oikein täytetty. On vaikea uskoa, että näyttelijän ura kariutuisi myymälävarkauteen (no se ei ollut mikään näpistys vaan yli 5000 taalan täysin käsittämätön rötös). Pahempiakin mokia on Hollywoodissa silti nähty. Tapauksen jälkeen Ryderin elokuvat menivät suoraan myyntilevitykseen, ja sen jälkeiset osat olivat lähinnä pieniä pistäytymisiä sivurooleissa. Elokuvantekijöiden on ollut ilmeisesti vaikeata mieltää aikuinen Winona Ryder todellisessa roolissa, kun hän ei enää ole se mystinen, metsänpeikkomainen ja keijukaismainen tyttö. Eikä näytä olevan sattumaa, että hänen roolinsa ovat toistuvasti olleet mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ihmisten osia.

Winona Ryderin astrokartta on veden ja ilman elementtien dominoima siten, että maaelementti puuttuu kokonaan. Aurinko on skorpionissa Merkuriuksen ja Venuksen kanssa, ja Kuu on kaloissa. Ryder lienee hippivanhempiensa kasvatuksen tuloksena ehdoton idealisti, kun jousimies on nousulla, Jupiterin ja Neptunuksen ollessa väljästi yhtymässä ja käyden taistoa vastapäätä olevan Saturnuksen kanssa? Kun Kuunsolmukin johtaa vesimieheen, on hänen tiensä pedattu olemaan omanlainen. Miten maaelementin puuttuminen voisi näkyä olemuksessa? Vaikeutta todellisuuden suhteen?

Mikä Ryderin kartalla on olennaista, esillä tai keskeistä? Jupiter on omassa merkissään jousimiehessä, nousun hallitsijana kartan hallitsija, ja myös vahvuuksia katsottaessa kartan Almuten. Onko hänellä silti ollut ilmiötä suojelusenkeli olkapäällä, kuten usein sanotaan Jupiterista viimeisessä huoneessa? Kuu on ilonsa huoneessa kolmannessa, mutta saattaa olla paljon enemmän vastaanottavainen kuin toisille tiedottava ja ilmaiseva. Kaloissa Kuussa on usein haavoittuvuutta. Pluto vaikuttaa vahvalta Keskitaivaan tuntumassa, ja se lisää skorpionin merkin teemojen painokkuutta. Neptunus on omassa huoneessaan, ja ainakin se sai Ryderin haluamaan näyttelijäksi jo kahdeksanvuotiaana, ja roolejakin tuli jo teini-iässä. Uranus on kartalla aspektittomana (ilman pääaspekteja planeettoihin) uran alueella vaa’assa. Tämäkin kertoo paljon: yllätyksellisiä käänteitä uralla ja julkisuudessa.

Kartalla on muutama hyvin mielenkiintoinen kulma. Aurinko ja Saturnus ovat kvinkunssissa toisiinsa nähden, ja Kuu toimii Jupiter-Neptunuksen ja Saturnuksen välisen opposition purkajana. Lisäksi Merkuriuksen ja Saturnuksen välillä on fanaattisesta päättäväisyydestä ja väistämättömästä missiosta kertova 165-asteen kulma, josta olen käyttänyt nimitystä Tao. Jos Tao kulmaa ei saa toimintaan luontevasti, se voi ilmetä itsetuhoisena käytöksenä. Aivan sama kulma Merkuriuksen ja Saturnuksen välillä oli esimerkiksi John Belushilla, joka kuoli huumeiden yliannostukseen. Voiko Ryderin kartta kertoa psyyken ongelmista?

Minulla on hatara mielikuva, että Johnny Depp olisi joskus leimannut Ryderin ”täyshulluksi ämmäksi”. He tosiaan olivat nuoruusvuosinaan rakastavaisia, kolmisen vuotta kihloissakin. Kihlauksen aikaan Ryderilla on solmujen paluu lähellä, ja suhde päättyi kun Kuun yläsolmu asettui hänen nousulleen, samalla kun Pluto kulki skorpionissa lähellä Venusta, Saturnus tuli kaloihin tavoittelemaan Kuuta, ja Jupiter vahvisti kaikkea MC:llä. Kun katsoo Ryderin ja Deppin karttoja yhdessä, on niissä vahva karman tuntu. Ryderin Vertex tulee Deppin Kuun yläsolmulle, ja tässä on ladattuna tuplasti kohtalonomaisuutta suhteeseen. Muitakin akselikontakteja löytyy, kuten Ryderin Aurinko Deppin IC:llä ja Kuun yläsolmu hänen laskuakselillaan. Kaikki karmalliset suhteet eivät ole helppoja, onnistuneita, eikä tarkoitettu elämän läpi kestäviksi suuriksi rakkauksiksi. Joskus voi jopa olla ”kohtalona”, että karmallinen suhde saa tietyt oman kartan potentiaalit toteutumaan.

Tämän hetken ja lähitulevaisuuden transiitteja katsoessa vähän huolestuttaa Ryderin osalta, vaikka eihän näin saisi koskaan sanoa astrologiassa. Hän on käynyt läpi Pluton neliöt Keskitaivaan ja IC:n akselille, ja Pluton kulman Auringolle. Nämä eivät näytä tuoneen voimaannuttavaa paluuta. Uranuksen puolitus on kohta käsillä, ja kun se kohdistuu omaan merkittävään, aspektittomaan Uranukseen, luulisi silloin heilahtavan. Neptunus antaa helpon kulman Auringolle ja ylittää Kuun tuotapikaa; ehkä yksi Neptunuksen iso transiitti kartan tärkeimmille kohdille kerrallaan olisi riittävästi? Saturnus perääntyy hänen Aurinkonsa yli ja pysähtyy kesällä hyvin lähelle. Saattaa lujittaa ja vakauttaa maata jalkojen alla – samalla kun on kvinkunssissa itseensä, että tuskin vaan. Mutta ehkä Ryder on ihmistyyppiä, joka nauttii kunnon potkusta ja vahvoista energioista? Hänen Auringostaan ja Plutostaan päätellen näin voisi ollakin. Epäilykset saattavat kummuta omasta tilanteestani Neptunuksen transiitin kourissa, mutta nuo Neptunuksen tekoset herättävät kysymyksiä; antaako vahva Neptunus omalla kartalla etua saada transititien aikainen energia toimimaan myönteisesti?

Edistyskartta on sitäkin huikeampi. Aurinko on jo samassa asteessa Jupiterin kanssa ja ylitys tapahtuu toukokuussa. Transiittinakin Jupiter on juuri nyt puolituksessaan, eli mahdollisuuksia voisi tarjoutua. Toivon että takavuosien teinitähti tulee vielä uudelleen.

Pohdin astrologiaa ja sattumaa. Catherine Zeta-Jones, kuuluisa näyttelijä hänkin, on kärsinyt kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Myös hänellä on nousu jousimiehessä, Kuu kaloissa ja samalla tavoin kvinkunssissa Keskitaivaalle, hankala kulma Merkuriuksen ja perääntyvän Saturnuksen välillä, ja Jupiter Almutenina..