Hiljaa hyvä tulee – Hiljaa, hyvä tulee

22.4.2017

Tunnen heti huonoa omaatuntoa yrityksestäni irrottaa merkin laajasta tematiikasta yhtä ainutta piirrettä. Tällainen on periaatteessa vastaan sitä mitä ajattelen. Jos siis nappaan yhden asian esiin härästä, muistakaa että muutakin on. Härässä varsinkin runsaasti, sillä se on symbolisesti yksi eläinradan rikkaimpia merkkejä.

Kertoo paljon, ehkä liikaa itsestäni, kun paljastan, että härkä on merkeistä niitä joita minun on ollut hyvin vaikea ymmärtää ja sisäistää. Kartallani härkä on IC:llä eli minuuden sisäisimmässä kohdassa. En siis tunne itseäni. Hykertelen naurua. Prosessissa auttoi paljon, kun progella nousu siirtyi taannoin tähän merkkiin. Muutama kuukausi sitten progen härkänousu tavoitti tuon nataalin IC:n, ja voisin ylpeänä julistaa, että tämä olisi kulminaatiokohta itseni ymmärryksessä, kuin ikkuna sisälleni. Katsotaan kuitenkin ennemmin kaikki nöyrinä yhdessä tätä yhtä härkämäistä piirrettä.

Astrologiassa on hiljaisia merkkejä, voisi kenties yleistää maan hiljaiset härkä, neitsyt ja kauris (ja kaloista kerrotaan niiden juttelevan kultakalojen kielellä); vertailun vuoksi, miellätte varmaan heti että vaikka oinaaseen ja jousimieheen yhdistyy paljon räväkämpi äänimaailma. Aistit ovat kaikella tavoin härän juttu; kosketuksen tuntu, silmienhively, tuoksut, maut ja äänimaisema. Tarkoittamani hiljaisuus nyt tässä yhteydessä on ennemmin kommunikaation niukkuutta, avoimuuden väistöä.

Härkä ei etsi aktiivisesti itsensä ulkopuolelta, vaan hyödyntää sitä mitä on. Saattaa olla eräänlainen muna vai kana -kysymys, pitääkö ensin tuottaa, vai onko härässä sisäsyntyistä omaamista jo valmiiksi. Koska härällä on, se on omavarainen, eikä sille ole ensisijaista etsiä kommunikaatiota toisiin jotakin saadakseen. Tämä pohdinta siis aasinsiltana väitteelleni, että härkä ei koe tarpeelliseksi olla yleisesti kommunikaatioyhteydessä toisiin. Härkä voi ihan hyvin olla hiljaa, kertomatta mitään itsestään ja asioistaan. Ei pahuuttaan, ei ilkeyttään, ei tylyydestä, vaan mielestäni siksi että on itsessään riittävä. Ei tuo tietenkään tarkoita, etteikö härkäihmiset juttelisi toisten kanssa siinä missä muutkin; tämä ei liity Auringon merkkiin vaan ylipäätään härkään jokaisen kartalla. Vänkään olettamukseni mukaan, että sopivasti kuitenkin vaietaan siellä missä härkää on.

Verrataan polaarimerkkiin skorpioniin, jolle salaaminen on toisinaan jopa itsetarkoitus. Härässä on samaa, mutta ei se saa kiksejä siitä, että toiset eivät tiedä. Härkä on sisäänpäin kääntynyt, ja alleviivaan että ei tämä negatiivista ole, ainoastaan energian suunta. Sisäisyyttään härkä ei lähde jakamaan aloitteellisesti, koska se on luonnostaan enemmän vastaanottava kuin antava. Riippuen luonnollisesti asiayhteydestä, ja ehkä tämä on kypsymätöntä merkin toteutumista, härkä on mustasukkainen omastaan. Ei haluta jakaa, vaan omistaa itse. Silloin on loogista olla hiljaa.

Tarkoitukseni oli vinkata omia karttojaan tutkiville, löytyisikö härän kohdasta kartalta (ja merkissä sijaitsevista planeetoista) jotakin, mihin hiljaisuuden teema liittyisi. Äänimaailmalla saattaisi olla muutoinkin tärkeä merkitys, samoin kuin muilla aisteilla. Tiedostammeko puhumattomuuden, kun on härän kohdasta kartalla kyse? Veikkaisin, että se saattaa näyttäytyä juuri hiljaisesti, itsestään meteliä pitämättä, niin ettei ollenkaan osaa kyseenalaistaa pitäisikö tästä tosiaan kertoa toisille.

Ja lopuksi ihan naurattaa kirjoittaa tällaista aihetta julki ajankohtana, jolloin Merkurius perääntyy härästä alkaen (idea saatu sen aikaan) ja Pluto on voimakas pysähtyneenä. Uhmaan todennäköisyyttä kokeilemalla syntyykö keskustelua.

Viikonlopun syvät tunnelmat

21.4.2017

Taivasvoimissa olisi muutoin tarjolla mukavaa ja leppoista tuulahdusta, ellei Pluto olisi edelleen pysähdyksensä kohdassa. Pluto on aloittelemassa monta kuukautta kestävää perääntymisensä jaksoa, ja aina näissä pysähdyskohdissa planeetan tuntu on tuhdeinta. Etenkin heillä joilla johtavien merkkien 19 asteen lähettyvillä on kartantekijöitä, on työ-ja-tuska katsoa miten tätä syvää psyykkistä transformaatiovoimaa toteuttavat. Voimaannusta tarjotaan, mutta ei tämä Pluton kanssa yleensä ole ruusuilla tanssimista.

Perjantaina iltapäivällä noin puoli kahdelta Mars siirtyy kaksosiin, merkkiin mikä on vireydeltään planeetan omaa tyyliä vastaava. Ehkä Marsin tahmeutta härässä ei nyt niin huomannut, koska meillä on muutoin ollut kaikenlaisia energiapiikkejä tarjolla. Kaksosen vauhdista ja riehakkuudesta Mars innostuu niin, että merkin puolivälissä sitten kohoaa korkeuksiinsa eli OOB tilaan. Mutta ei ihan vielä kaksosten alussa. Nyt kun Merkuriuskin on peruuttanut takaisin oinaaseen, syntyy auttava merkkitason sympatia kaksosten Marsin ja oinaan Merkuriuksen välille. Vilkkaalta ja rohkealta vaikuttaa. Ennätyksiä tehtaillaan, mutta missä lajissa?

Venus on edelleen hidas kaloissa perääntymisjaksonsa jälkeisessä ruususen unen tilassa. Vielä melko tarkkana oleva aktiivikulma Saturnuksen kanssa haastaa laittamaan käytäntöön retron aikaan syntyneitä oivalluksia. Ehkä kyse on ennemmin sisäisen arvomaailman järjestelyistä kuin näyttävistä esiintuloista sosiaalisessa kanssakäymisessä. Hidas Venus kaloissa, juuri siellä merkin lopussa mistä planeetta erityisesti tykkää, ja taas vastavierailussa vaa’an Jupiterin kanssa, on kyllä niin ihana – tunteet ryöppyävät, kauneus kattaa, nauttikaa hyvällä omallatunnolla.

Jos joku haluaisi astrologisista asioista keskustella kommenteissa, olisiko teillä esimerkiksi kerrottavaa oman karttanne vastavierailumerkeissä olevista planeetoista? Tässä linkki aikaisempaan blogin juttuun, missä tarkemmin avataan tätä teknistä käsitettä. Ovatko merkkitason synkassa olevat planeetat helppoja pareja, löytääkö näiden idean vaivattomasti elämässä, teoissa ja olossa?

Laskupuolellaan oleva Kuu vesimiehen lopussa antaa järkevän, suurimmista tunnekuohuista irtaantuvan iisi-biisi-vaihteen perjantaiksi. Myöhään illalla Kuu käväisee vain pienen hetken kurssittomassa haahuilun tilassa oinaan loppuun peruuttaneen Merkuriuksen kulman myötä, ja siirtyy tästä kaloihin viikonloppua viettämään hieman ennen yhtätoista. Kuu ylittää Kuun alasolmun yöllä (toivottavasti menneen haamut eivät unianne pilaa) ja lauantai pedataan Nepparin tanssia, tango tarkimmillaan lauantaina illalla yhdentoista aikoihin. Venuksen merkin lopusta Kuu kohtaa vasta maanantain puolella. Että kalainen viikonloppu? Haaveiluksi menee, sisimmän psyykkisyys korostuu nyt Pluton pysähdyksen aikaan ja Kuun vanhetessa. Syvissä vesissä. Hyvää, sanoi taivaalle tuijottava, viikonloppua!

Pääsiäisen munista

16.4.2017

Kun tutkiskelen itseäni mikä astrologiassa eniten kiinnostaa, mitä haluan miettiä ja tutkia, mistä kirjoittaa, nousee pari juttua heti kirkkaasti ylitse muiden. Progeista olen aika paljon jo avautunutkin, ja näitä tulee ajan kartoista tutkailtua eniten. Toinen hekuman lähde on Lohikäärmekartta, eli Draconic eli Kuunsolmukartta eli sielukartta. On itsellekin hämmentävää käyttää montaa eri nimitystä yhdestä ja samasta tekniikasta, jossa syntymäkartan Kuunsolmuakseli viedään oinaan alkupisteelle (Kuun alasolmu siis asettuu vaa’an nolla-asteelle) ja kaikkia muita kartantekijöitä siirretään samaan suuntaan, saman astemäärän verran.

Kun Lohikäärmekartta on Kuunsolmulähtöinen, on se solmujen tarkennuskartta ja kuin sukellus syvemmälle sinne mitä solmut merkitsevät. Kaninkoloksi tätä joskus nimitin kaikille tutun sadun mukaan. Lohikäärmekartan omaksumiseen ja sisäistämiseen vaikuttaa lähtökohtana se, miten ymmärretään Kuunsolmujen akseli. Tämä on mielestäni vaikeinta ja hankalimmin yksilötasolla avautuvaa astrologiaa (siksi kai olen niin innostunut apukartan mahdollisuudesta). Jos verrataan transiittien tulkintaan, astrologian harrastajilla on usein hyviä mielikuvia siitä mitä esimerkiksi Saturnuksen neliö Keskitaivaalle voisi merkitä. Kuunsolmuakselin löytäminen itsessä ja sen toteuttaminen onkin sitten vaativampi juttu – ja työ solmujen avautumiseksi kannattaa todellakin tehdä.

Kuunsolmut kuvaavat taivaan valojen keskinäisten ratojen kohtaamisia, eräällä tavalla kertovat Auringon ja Kuun tanssista. Kun Lohikäärmekartta perustuu solmuihin, on olennaista tutkia kaikkein eniten Aurinkoa ja Kuuta tällä sisäisemmällä karttatasolla. Jo näiden osoittamat seikat voivat olla riittäviä tai tarpeeksi. Tässä on se ydin omasta sisimmästä.

Lohikäärmekarttaa tutkitaan ensisijaisesti suhteessa syntymäkarttaan, vaikka toki se itsessäänkin on tärkeä; pääasiassa sillä tasolla mihin merkkiin ja asteeseen planeetat sillä ovat muuttaneet. Kartan rakennehan pysyy samana, kulmat ovat samat. Näitä tultasyökseviä mystisiä olentoja pyöritellessäni olen tullut päätelmään, että olennaiseen keskittymällä pääsee selkeimpään ja tarkoituksenmukaisimpaan tulokseen. Tämä on hieman hassua, koska muutoin olen aina saarnaamassa siitä, kuinka kokonaisuus on otettava huomioon. Nyt tavallaan kehotan noukkimaan esiin tärkeimmän jutun ja keskittymään siihen.

Näissä sielutasoa kuvaavissa karttavertailuissa olen saanut tutustua monenlaisiin variaatioihin. Joskus karttojen välillä oikein mikään ei napsaa toisiinsa, on ”hajontaa”, ja sitten joissakin kartoissa on niin kiihkeään rytmiin kaikenlaista, että on vaikeaa määritellä ”polku”. Useimmiten kuitenkin löytyy keskeinen piirre, tarkka tekijöiden yhtymä kahden karttatason välillä. Toiset kartat oikein huutavat karmallisia yksityiskohtia (oman kartan Kuunsolmujen, Saturnuksen ja merkin viimeiselle asteelle tulleiden draconic planeettojen kautta). Toiset kartat viestivät minun tulkintani mukaan enemmän elämäntehtävän toteuttamisesta, ihan kuin sieluun tiivistyisi teema joka kumpuaa ihmisestä esiin. Ja sitten on minun sielukarttani kaltaisia karttoja, joista paistaa kasvutehtävä (tosin se voi olla hyvin karmallinenkin). Jokaisen sielutaso on samalla tavoin yksilöllinen kuin on syntymäkarttakin.

Milloin on Lohikäärmekartan aika? Astrologian harrastuksensa aloittelijaa tämä todennäköisesti vain sekoittaa, enkä viittaa tällä kenenkään henkisen kypsyyden tilaan. Vasta kun syntymäkartta on hyvin sisäistetty ja sen potentiaaleja ilmennetty sekä haastekohtia työstetty, saattaa hiipiä tuntemus – onko sisälläni vielä muutakin. Tähän saattaa Lohikäärmekartta vastata. (Jos aihe jää kiinnostamaan, aikaisemmat Lohikäärmekarttoihin liittyvät jutut löytyvät alla olevan avainsanaluettelon linkin ”Draconic kartta” kautta)

Lohikäärmeet ei varmasti ole kaikkien juttu. Ylipäätään suhteellisen harva pitää itselleen tärkeänä sisäisimmän sielunsa löytämistä ja tiedostamista, astrologian harrastajien keskuudessa heitä on todennäköisesti tavallista useammin. Ja sitten on heitä, ainakin tulkinnoista saamani palautteen mukaan, joilla heti loksahtaa kohdalleen sisäinen ääni tai aavistus mitä voisi olla, kuin helpottunut naurahdus että tunnistin sen kaiken itsessäni jo, nyt vain se sai sanat.

Astrologin työssäni minulle on ollut palkitsevinta päästä todistamaan muutamia Lohikäärmeen munan kuoren raksahduksia auki. Onko tällainen ”pääsiäismuna” teille ollenkaan tuttua astrologiaa vielä?

 

Pääsiäisen astroenergiat

14.4.2017

Rauhallista Pääsiäisen aikaa – kun Aurinko on edelleen kontaktissa Uranuksen kanssa? Vaikka tiukin ristikuvio alkaa asteissa väljetä, jälkimainingeissa ollaan, ja ne voivat olla yllättäviä pärskähdyksiä. Hämmästyä saadaan ajan henkeä vielä pyhien ajan, varsinkin vielä Pitkänperjantain aikaan Aurinko on tosi lähellä toisinpäinkäännön ja irtaalleen erottamisen taivaallista tekijää.

Ihanasti kuitenkin Pääsiäinen on myös Venuksen aikaa. Somaa. Kaloihin perääntynyt Venus aikoo kääntyä eteneväksi Maasta katsottuna. Pysähdyksen kohtaa voidaan laskea esimerkiksi siten, että pysähdys alkaa perjantaina illalla noin yhdeltätoista, keskikohta on lauantaina yhden jälkeen ja etenemään päästään sunnuntaina aamuyöllä noin neljältä. Kivasti Venus on tässä pysähdyksen aikaan mukavassa kulmassa Marsin kanssa (kukoistaako rakkaus) ja ryhdissä pitävässä kulmassa perääntyvään Saturnukseen (ei mene nautinnot liiallisuuksiin vaikka kaloissa Venus onkin). Venus on korostunut, ja kaloissa se saattaa olla passivoivaa, vastaanottavaa, ilman omia ponnisteluja. Arvoissako hyväksytään taas vaikka mitä? Toisille annetaan kaikki anteeksi? Henkinen on kaunista?

Myös se Pluto on pysähtyneenä, ja vasta tulossa kääntymisensä kohtaan ensi torstaina. Plutoninen aika on valtansa alle pakottavaa ja tuhoavaa (ohjusiskuja), mutta myös keskittynyttä, sisäisimpään ytimeen tarttuvaa, psyykkistä. Melkoiset vibat!

Perääntyjiä taivaalla riittää. Merkurius on tosi hidas tavoitellessaan kohti oinaan merkkiä härästä. Saturnus retroaa pitkään jousimiehessä, ja Jupiterillakin on yhä matkaa vaa’an merkin puolivälin toiselle puolelle. Onko teidän arkeenne jo iskeytynyt tyypillisimmät perääntyvän Merkuriuksen ilmentämät harmit? Kuka johtaa sekaannus- ja rikkoutumistilastoa?

Ajassa voimallisena olevan Venuksen kanssa resonoi mukavasti se seikka, että Neptunus taas vaeltelee kalojen puolivälin tienoilla ilman kunnollisia kontakteja muihin planeettoihin (Kuulle nopeita kulmia lukuunottamatta tietysti). Pehmeys, vastaanottavaisuus ja taiteellisuus ovat esillä. Toivottavasti höttö ei estä havainnoimasta mitä maailmalla taas tapahtuu.

Onks tämä sitten kiva kun Mars härästä on hiertokulmassa retron Saturnuksen kanssa? Asetelma on kuin toimimattomuuden arkkityyppi. Saturnus jousimiehessä on ihan yhtä haluton etenemään kuin Mars härässä. Jotakin täytyisi laittaa kuntoon, mutta kun ei pääse alkuun, niinkö? Mitä hyviä ilmentymiä tästä planeettojen kulmasta keksisi? Apua, pliis

Kuu viettää Pääsiäistä jousimiehessä: mieltä innostavaa seikkailua, pääsiäismunien etsintäleikkejä, reissuja, rentoa viihtymistä porukalla. Ehkä paasataan ja päätetään miten asiat todella ovat ja varsinkin Neptunuksen neliön aikaan lauantaina iltapäivällä parannetaan maailma idealistisesti. Saturnus pitkällä jouskarissa estää Kuuta kadottamasta suuntaansa, ja vain hetken verran se leijuu kurssittomana sunnuntaina illasta puoli kymmenestä maanantain aamuyön kahteen, jolloin Kuu menee kauriiseen. Tulevaa pyhien jälkeistä viikkoa saadaan valmistella ankarasti.

Yllättävän pehmeitä pajunkissoja?

Pysähdyksien voimaa

7.4.2017

Yllättääkö, että ajassa oleva kardinaaliristi eli johtavien merkkien T-risti korostuu aina vaan? Oinaan Aurinko kirkastaa tätä pakottavan vapautumisen kuviota kun se oinaassa liikkuu siten, että lähipäivät nostavat ristikuviota aktiivisuuteen. Aurinko ja Jupiter ovat vastakkain tarkimmillaan kun vuorokausi vaihtuu lauantaiksi, eli perjantaina isotteleva energia paisuu. Voihan tässä näkemys kirkastua, jos kovasti siihen suuntaan ponnistellaan. Pluton neliö Auringon kanssa tarkistuu sunnuntain puolella yöllä, ja tässä on mukana intensiiviset, pakottavat voimat. Uranuksen tarkka ylitys jää ensi perjantaille, mutta kuvion kautta tämäkin uudistustarve on symbolisesti mukana jo. Etenkin he, joilla omalla kartalla on tekijöitä johtavien merkkien 18-24 asteissa, ovat tekijöiden eturivissä. Ketkä teistä lukijoista koette olevanne vahvasti menossa mukana? Minkä oman kartan piirteen myötä?

Perääntymisien ajassa ollaan edelleen. Muistetaan taustaksi, että Saturnus on edelleen pysähdyksensä kohdassa tämän viikonlopun ajan, ja maanantain puolella vasta liike on havaittavasti perääntyvä. Merkuriuksen osalta tärkeät päivät ovat sunnuntai ja maanantai. Merkurius tulee pysähdyksen kohtaan sunnuntaina iltapäivällä, tarkka käännöskohta on maanantain puolella yöllä, mutta vielä maanantaina planeetta on pysähdyksen kohdassa iltapäivään saakka. Korostunut Merkurius antaa aikaan tarpeen pohtia, rassata mieltä, mutta kun tämä tapahtuu härässä, käännytäänkö liikaa oman mielen sisään. Toivotan jokaiselle tarkkaavaisuutta, harkintaa ja huomiokykyä tuleviin Merkuriuksen retroviikkoihin!

Tulevan viikon tärppi on Pluton pysähtyminen ensi keskiviikkona kauriissa. Pysähdyksen keskikohta on tästä vasta viikon kuluttua, mutta olemattoman hitaassa liikkeessä Pluton valtakausi alkaa jo useita päiviä aikaisemmin. Ja kun mietimme Auringon herkistelyä, ellei ihan kuumotusta, planeettakuvioon jossa Pluto toimii purkautumisväylänä – kevät alkaa määrittyä näistä päivistä! Muistatte varmasti arabikevään? Kohta on tämän ajan nimi selvillä.

Tämän valtaisaa energiaa paukahtelevan viikonlopun ajan Kuu on huolehtivassa, työteliäässä neitsyessä, mikä luonnollisesti korostaa pysähtyvän Merkuriuksen viikonloppua. Nyt ajatellaan ja ilmaistaan, liikettäkin saa olla. Lauantain aamun Neptunuksen vastakkaisuus on neitsyen Kuulle outo juttu, mutta muutoin saattaa tarjota pienen pakopaikan. Miltei täysillä paahdetaan koko merkin läpi, sillä ihan jousimiehen loppuun pysähtynyt Saturnus käskyttää Kuuta venymään: vasta sunnuntaina vähän yhdentoista jälkeen päivällä Kuu saattaa levätä hetken. Vaakaan Kuu siirtyy iltapäivällä noin puoli neljältä, ja toivottavasti sunnuntain ilta sujuu kauniissa ja harmonisissa tunnelmissa.

Käyttäkää tarjottu voima hyvin, näin paljoa on harvoin tarjolla!

Retroja edessä!

31.3.2017

Muistatteko kun talvella, tammikuutako se oli, kun kaikki planeetat olivat harvinaisesti yhtä aikaa etenevässä liikkeessä Maasta katsottuna? Silloin mentiin eteenpäin, oltiin täynnä omaa uskoa suuntaviitoista. Tämä aika alkaa olla kokonaan toisenlaista! Hupsista kun käännytään niin täydellisesti sisäänpäin, itseen, että luulisi sieltä näin monin eväin jokaisen löytävän jotakin tärkeää, mielenkiintoista ja pohdittavaa. Näin bloggarina ja vilkkaasti netissä keskustelevana tulee olemaan opettavaista seurata, avaudutaanko tulevina viikkoina ollenkaan. Mihin mahdan viitata? Taivaalla alkaa olla hämmästyttävä määrä perääntyviä planeettoja!

Jupiter on katsonut vaakaa taaksepäin jo helmikuusta lähtien, ja retrovaihe kestää kesäkuulle. Venuksen peruutuksessa, vastamerkin oinaan alueella, päästään viikonlopun jälkeen kaloihin. Venuksen kanssa sukelletaan huhtikuun puoleenväliin saakka. Saturnuksen ”uhkaavasta” perääntymisjaksosta astroharrastajat ovat varmaan jo paljon lukeneet. Saturnuksen voi katsoa aloittavan tämän jakson jo ensi sunnuntaina, kun se tulee pysähdyksensä kohtaan. Mutta ei tässä vielä kaikki! Merkuriuksen perääntyminen iskee viikon päästä sunnuntaina, ja se tahtoo päästä uudelleen tsekkaamaan Uranusta oinaan loppuun (toistelen täällä auts-auts). Tuo kestää toukokuun alkupuolelle. Ja sokerina pohjalla – Plutokin pysähtyy jo ennen huhtikuun puoltaväliä, ja on siis yhtä aikaa retroamassa Jupiterin, Saturnuksen ja Merkuriuksen kanssa. Herättää halua sukeltaa peittojen alle, piiloutua komeroon? Vitsihän tuo on, nyt on vaan mietittävä mitä usean planeetan yhtäaikainen perääntyminen itselle merkitsee.

Taikablogissa – tulkaa kommentoimaan erityisesti te, joilla on usea planeetta perääntyvänä syntymäkartalla. Millaisia asioita itsestänne selitätte nimenomaan usealla retroplaneetalla? Miltä elämä tuntuu silloin kun omaan blueprinttiin on tullut näitä paljon? Kannattaa vastata ja viikonlopun aikana ottaa yhteyttä syntymädatan kera meiliini astrologiantaika (at) gmail.com PALKITSEN jollakin kivalla tai hupsulla tavalla sen henkilön, jolla mielestäni on esittää ”kaikkein retroin” kartta. Merkuriuksen, Venuksen ja Marsin retroista saa sitten enemmän pisteitä!

Tämän viikonlopun ilmastoa hallitsee pysähdystä suunnitteleva ja tekevä, hidas ja liikkumaton Saturnus. Jousimiehen lopussa se stoppaa kohtaan 27’47 sunnuntaina noin kolmelta, ja pysyy tässä 10. huhtikuuta saakka (tosin ihan vuorokauden ensi tunteina perääntyy jo). Saturnuksen pysähtyessä tutkiskelemme sisäisiä rakenteitamme, selkärangan kestävyyttä, teemme lujuuslaskelmia ja pohdimme vastuukysymyksiä. Tämä tulee olemaan opettavaista aikaa, sillä Saturnus kurittaa meitä nöyryyteen. Missä vaan on laskettu hosakkaa, sen Saturnus näyttää.

Planeetoista voisimme nyt melkein kysyä ennemmin missä niistä ei ole mitään erikoista meneillään, sillä aika paljon tapahtuu. Merkurius päättää oinaan rehdin reissun ja lähtee kurkkaamaan muutamaksi päiväksi härän merkin alkuun perjantaina puoli yhdeksältä. Merkurius huhuilee mukavasti Kuun kanssa kimppaan, joten toivottavasti ainakin lauantaina vielä ilmaisu kukoistaa.

Venus on siirtymässä oinaan peruutuksesta kalojen puolelle. Tämän voisi halutessaan tulkita helpottavaksi, että nyt on pahimmasta selvitty kun se vastamerkin alue on hoideltu alta pois. Perääntyessään ja passiivisessa kalojen merkissä Venus saattaa ottaa vastaan ihan mitä hyvänsä. Älkää kuunnelko ex:ien vakuutteluita. Ei kannata uhrautua. Eikä taida olla hyväksi lohduttautua liialla herkuttelullakaan. Raha-asiat.. voi hyvänen aika. Pysähtynyt Saturnus saattaa kannattaa pankkitilin sulkemista pariksi viikoksi. Koska Neptunuskin on vailla pääaspekteja ja siksi saattaa olla itsepäisesti hereillä – ei sählätä nyt. Venuksen siirtymä tapahtuu siis yöllä maanantaita vasten, joten tämä Venus-tilitys pätee ensi viikkoon.

Viikonloppu alkaa Kuun kannalta raukeissa fiiliksissä härän lopussa, mutta ennen iltakahdeksaa Kuu siirtyy kaksosiin ja tästä voi löytyä uutta virtaa. Ilmeikästä ja hauskaa aikaa, olisi mukava olla yhteydessä ihmisiin, tutkia sitä ja tätä, katsella mitä maailmassa oikein on meneillään. Monta rautaa on tulessa, hoidellaan useita juttuja samanaikaisesti, kiirettä voi pitää. Saturnus laittaa Kuun ojennukseen vasta sunnuntaina varttia vaille kuudelta, heittää pakkolepoon hetkeksi ennen sunnuntai-illan noin puoli kymmenen siirtymää rapuun, mikä on tavallaan yhtä intensiivinen merkki Kuulle. Sitten heilahtaa!

Onko sarkastista toivottaa iloista viikonloppua silloin kun Saturnuksen energia määrää?

Mieli kiinnostaa

24.3.2017

Kivaa viikonloppua! Taivaan ohjelmassa on Venuksen ylikulku Auringolle, eli sen alakonjunktio, tapahtuma missä Auringon kohdatessaan Venus syntyy uudeksi ja siirtyy loistamaan aamutähtenä. Kohtaaminen noin oinaan viidennessä asteessa on lauantaina päivällä vähän kahdentoista jälkeen. Tässä kohtaamisessa Venus on aina perääntyvässä liikkeessään Maasta katsottuna. Planeetan toiminnantarkistuksen kulta-aikaa on vielä hyvin jäljellä, sillä vasta huhtikuun puolivälissä se kääntyy kaloissa eteneväksi.

Lisää luettavaa Venuksesta aamu- ja iltatähtenä löydät täältä.

Saturnus on jo liikkeessään jähmeä (mistä se mahtaa kovasti tykätä?) kun perääntymisen käännökseen on pari viikkoa aikaa. Tällainen hidas planeetta ottaa tilaa ajassa itselleen, se ikään kuin ehtii ”vaikuttaa”, joten on hyvä hetki järkeillä millaisia positiivisia Saturnuksen puolia haluaa tehdä todeksi. Olisiko mikään työ viimeistelyä vaille valmis?

Merkurius tuottaa aktiivisimman energiavirtauksen aktivoimalla pitkään olleen kuvion Jupiterin, Uranuksen ja Pluton kesken. Merkuriuksen tarkka kulma toiminnan purkautumisen pisteeseen Plutolle oli jo viime yönä, ja on saattanut kiihdyttää ajattelua ja ilmaisua jo piikkiinsä. Vastakkaisuus laajentavalle Jupiterille saavutetaan perjantaina iltapäivällä, ja kyllähän tämä mieliä avartaa katsomaan laajemmasta perspektiivistä. Räjähtävin aktivoinnin vaihe tulee luonnollisesti Uranuksen ylityksestä oinaassa, ja se on huikeaa liitoa yllättävissä tuulissa. Heräämisen ajalta tuntuu. Tämä vahvistuu sunnuntai-illan huipentumaan, mutta kokonaisuudessaan koko T-ristikuvio elää näinä päivinä. Ajattelun kannalta kutkuttaa mihin voidaankaan päästä, mutta onhan tässä mukana myös vaarallisia elementtejä, mitkä toivottavasti eivät ryöstäydy ikäviksi.

Viikonlopun Kuu matkaa aluksi vesimiehessä, mikä on kivan tyynnyttävää, jos sen avulla voidaan irrottautua hieman etäämmälle tarkkailemaan tilannetta. Ei ole mikään pakko tuikata sormea kynttilän tuleen. Kuun isäntä vankka Saturnus auttaa pitkälle merkin loppuun, ja ilmeisen rakentavissa tunnelmissa saadaan vetää henkeä lauantaina aamusta kahdeksan aikoihin, kun Kuu jää toviksi seilaamaan kurssittomana merkin loppuun. Kaloihin Kuu siirtyy lauantaina puolenpäivän tienoilla. Voisiko olla juhlat tiedossa? Suunta henkisiä kohtaamisia kohti? Jotakin luovaa työtä? Kalojen Kuun alla voidaan tietysti liukua ihan minne vaan, jos virta vie. Unenomaiselta, luovuutta stimuloivalta, ehkä toisaikaiseltakin voi tuntua Kuun kohtaaminen Neptunuksen kanssa sunnuntaina aamupäivällä vähän yhdentoista jälkeen. Ihqua!

Mistä haluaisitte jutustaa Taikablogin kommenteissa? Merkuriuksen siunaama ajattelun kuvio venyy ihan mihin tahansa! Aurinko-Venus-ihmisistä? Kuu-Neptunus ihmisistä? Merkurius-Uranuksen väestä?

Mielenkiintoista viikonloppua!

Yksin oinaasta

23.3.2017

Oinaasta esitetään tavallisimmin määreitä spontaani, rohkea tai aggressiivinen. Varmasti osuvia nämäkin, mutta näin oinaan ajassa ollessamme halusin nostaa esiin tästä merkistä jotakin sellaista, miten ei ihan ensimmäiseksi ajatella. Kuten oikeastaan aina kirjoituksissani, jos ei toisin ilmoiteta, en oinaalla tarkoita Aurinko-oinas henkilöitä. Jokaisella meillä on tuo merkki ja sen hallitsija Mars jossakin kartallamme, ja on aikoja jolloin oinas merkkinä on korostunut elämässämme, esimerkiksi silloin jos jokin planeetta tai akseli edistyskartalla siirtyy oinaaseen, tai jos Auringonpaluussa merkki painottuu. Kun kirjoitan oinas, se tarkoittaa siis merkin luonnetta ja piirteitä.

Eläinradalla oinas toimii ja toteutuu vaa’an polaariparina ja teemallisella akselilla minä ja muut. Oinas on minä itse, mutta nyt voisimme ajatella sitä siltä kannalta, miten oinaaseen liittyy minä teen yksin. Vaa’alla on verkostonsa ja tiiminsä, mutta oinaan osana on olla ilman toisia. Eläinradan ensimmäisenä merkkinä voidaan ajatella, että oinaan syntyessä se on yksin maailmassa, muita ei ole vielä tullut. Perimmäiseltä idealtaan oinas kohtaa maailman yksin.

Usein oinaasta ajatellaan, että se haluaakin olla ja toimia yksin, koska ei välittäisi toisista tai heidän mielipiteistään. Näin voi olla, jos merkin piirteet ovat itsessä kypsymättömiä. Näen tämän siten, että yksin oleminen on enemmän oinaan oppiläksy, jonka joutuu kohtaamaan. Kuten aina kaikki asiat, yksin tekeminen ei sinällään ole hyvä tai huono asia, ja täytyy tarkastella omaa suhtautumistaan tähän aihekokonaisuuteen. Yksin voi olla vapaus, missä saa tehdä niin kuin haluaa, ja voidaan huomata että silloinhan asioiden pitäisi sujua oikein sutjakkaasti sen oman mielen mukaan. Yksin voi olla yhtä lailla tilanne, että ei saa toisten tukea, että sivuutetaan, jätetään yksin, ei oteta mukaan porukkaan, ja tähän puoleen on varmasti paljon vaikeampaa psyykata itseään suhtautumaan positiivisen innokkaasti.

Oinas voi joutua kokemaan toistuvasti, ettei hän oikein löydä ”puolikastaan”, pysyvää vertaisryhmää, omaa paikkaansa. Ihan varmasti oinaalla on ystäviä siinä kuin kaikilla toisillakin, mutta tämä joukko (huomaa: ajoittain me kaikki, jos merkin teema on itselle ajankohtainen) kokee jäävänsä yksin tosipaikan tullen. Loppujen lopuksi kipeimmät asiat joutuu kohtaamaan yksin. Tai sitten – haluaa kohdata ne yksin. Tämä ei silti taida tulla oinaan kohdalle valintana, vaan ennemmin kohtalona. Oinaaseen liitetty aggressiivisuus on miettimisen arvoinen asia sekin yksinäisyyden yhteydessä. En halua ketään syyttää, mutta saattaa olla hyvä pohtia missä määrin ärhäkkyys karkottaa.

Muita eläinradan yksinäisyyden teemoja käsitteleviä merkkejä mielestäni on kauris ja vesimies, miksei myös joiltakin osin omaa reviiriä kaipaava neitsyt ja poisliukuva kalat. Jos nämä merkit erityisesti korostuvat kartalla suhteessa oinaaseen, voi kokonaisuus lisätä piirrettä, että jossakin elämänvaiheessa on otettava mittaa kyvystään kestää yksinäisyyttä. Kuinka polla kestää, tiedättehän.

Oinaan yksinäisyyden ja yksin tekemisen haastetta voi omalta kartaltaan mitata konkreettisesti silloin, jos kartan keskeisimmän kolminaisuuden tekijöistä joku on oinaan merkissä; Aurinko, Kuu tai nousuakseli (meillä harvemmin). Aihekokonaisuutta voi pohtia siltä kannalta, mikä oman kartan alue sijaitsee oinaassa; millä tavoin tällä elämänalueella toimii yksin, ja onko se mieluista. Esimerkiksi vaakanousujahan meillä on paljon – kokevatko nämä ihmiset kuitenkin, jollakin tavoin, jäävänsä yksin ihmissuhteissaan, kun laskuakselin merkki on oinas. Tai oman kartan esimerkki; minulla on oinas kolmannen huoneen kärjellä, ja aika usein koen kirjoittavani ihan yksin – jos bloggaukseni lukee ehkä 500 astroharrastajaa, korkeintaan viisi antaa jotakin palautetta, ja aniharvoin syntyy keskusteluketjuja joihin moni ottaisi osaa. Ja kolikon toisena puolena tuntuu, että yksin ja vain itselle kirjoittaminen on elämäni suurimpia henkireikiä, mutta nämä tekstit on tarkoituskin pitää pöytälaatikossa. Tunnistan kolmannen huoneen oinaan monien muidenkin seikkojen kautta, ja jonkinlainen yksinäisyyden vivahde näistä on kaivettavissa.

Miten te muut, missä oinaanne on yksin ja millä tavoin?

Viimeiset kiusaukset

17.3.2017

Peijaisten aika? Viikonloppuna on viime hetket astrovuotta jäljellä, syleillään heipat kuluneelle, ja maanantaina saadaan vastaanottaa uusi alku kun Aurinko siirtyy oinaaseen ja uudelle kierrokselleen. Tasauspäivä jakaa aikaa ja antaa meille tulevassa pidemmän päivän ja lyhyemmän yön.

Viikonloppuna on neliöteema, Auringon ja Saturnuksen kesken. Yleinen korjausliike, järki käteen, tyhjät pois ja homma vakaammaksi. Kalojen kuukaudessa olisimme saattaneet tarvita tätä kulmaa ihan joka päivä. Neliön kynnys ja tekemisen pakko saattaa tuntua ikävältä, ja miksi näin on? Emme taida kauheasti tykätä haasteista, itsemme koettelusta, testeistä. Tavoittelu, ponnistelu ja itsensä ylittäminen eivät ole huudossa, ja jos näistä asioista koettaa toisille avautua, heti-kohta heitetään ego-kortti naamalle. Pitäisikö aina olla mukavaa ja sujuvaa? No nyt ei ole, ja ihan itse täytyy sille tehdä tarvittavat toimenpiteet. Ehkä joudutaan kyseenalaistamaan ja käymään läpi epävarmuuden hetkiä, mutta eiköhän tälläkin ole tarkoituksensa. Auringon ja Saturnuksen vastakkaisuus on tarkimmillaan perjantain vaihtuessa lauantaiksi, jolloin varsinkin perjantain ilta on tätä hammastenkiristelyn aikaa.

Mukaviakin juttuja taivaalla silti on. Jupiterin ja Uranuksen ”aina vaan” oppositio voi olla hyvinkin virkistävä. Venus perääntyy, ja Mars tukee sitä härästä. Onhan arvomaailman muokkaaminen ja sosiaalisten kuvioiden analysointi mieluista? Merkurius ylittää perääntyvän Venuksen lauantaina iltapäivällä, ja tässäkin on virkeä fiilis. Ehkä saadaan paremmin tiedostettua perääntyvän Venuksen viestiä. Ilmaisussa saatetaan silittää vastakarvaan, mutta erilailla tekeminen voi olla se mitä juuri tarvitaankin.

Sellainen mielenkiintoinen ilmiö viikonlopun taivaan teemoista myös näyttäytyy, että Neptunus on hetken (ennen kuin Mars tulee kulmaan siihen nähden) ilman pääaspekteja taivaalla. Jos Neptunus on ajassa olennainen tekijä, saadaan tästä vastavoima Auringon ja Saturnuksen kipuiluihin. Neppari voi lievittää tuskaa, mutta loppuviimeksi ei varmasti auta, jos edelleenkään ei suostuta näkemään totuutta.

Kuu kipristelee vielä perjantaina skorpionissa, ja kääntää ennemmin sisäänpäin ja privaatille puolelle kuin julkisiin rientoihin. Pieni hetki saadaan kurssitonta aikaakin merkin lopussa, mutta tämä ajoittuu meillä sopivasti yöhön. Tosin melko osoittelevasti Kuu jää tyhjän päälle juuri samoihin aikoihin kuin Auringon ja Saturnuksen välinen kulma on tarkimmillaan. Aamuyöllä viideltä lauantaina Kuu siirtyy jousimieheen, ja toivottavasti antaa mieleen virkeyttä ja reippautta. Seikkailuille emme taida kuitenkaan nyt lähteä?

Oinasingressi saadaan maanantaina vähän puolenpäivän jälkeen. Tulevan vuoden teemoiksi meille jää perääntyvän Jupiterin vastakkaisuus Uranukselle, perääntyvä Venus sekä Kuun yhtymä Saturnukselle. Ei sitten ole ne helpoimmat mahdolliset speksit. Jääköhän meille enää mitään jäljelle vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta tulevan 12 kuukauden jälkeen. Näillä on kuitenkin yritettävä pelattava. Paljon tullaan tekemään toisin kuin tähän asti on totuttu. Hyvää viikonloppua ja hyvää pian alkavaa uutta astrokierrosta kaikille!

Tavis-aikaa

10.3.2017

Kivan seesteinen tunnelma taivaalla (pitkästä aikaa), ehkä saamme huokaista hetken ajan ennen seuraavia koitoksia. Fiilistä voisi pitää jarruttelevana tai seisovana, mutta jospa arvioisimme sen ainoastaan tavalliseksi. Ei mitään valtavaa, sykähdyttävää, vaan ihan normaalia. Viikonloppuna on luvassa täydenkuun aika, mutta tähänkään ei liity mitään sen kummallisempaa kuin yleensä kuutamoihin. Aurinko on jo sen verran etäällä Kuunsolmujen akselista, ettei tästä saada kuunpimennystä.

Ajan herkullisimpia tekijöitä, niitä jotka säätävät, on luonnollisesti edelleen olemassa oleva Jupiterin ja Uranuksen oppositio. Vaikka vastakkaisuus ei juuri nyt korostu erityisesti, se hallitsee ajanlaatua yhä. Venus perääntyy ja kun saimme Marsin sen merkkiin härkään, jämäkkää tukea on luvassa. Venus kulkee juuri nyt sillä tavoin oinaan merkin alkua kohti, että se ei ole kulmassa muihin planeettoihin. Piirre korostaa Venusta itseään, sen urakkaa perääntymisessään, kun juuri muuta vavahduttavaa ei tapahdu. Kuinka olette muistaneet tehdä Venusta, arvottaa kaikkea uudelleen?

Kun Merkurius kipittää etäämmälle Auringosta, se alkaa tulla kulmaan hitaanlaisen Saturnuksen kanssa. Tämä vahvistuu viikonlopun aikaan ja on tarkimmillaan sunnuntaina iltapäivällä. Ajatusmaailma järjestyy loogiseksi, mutta toivottavasti ei pakon kautta. Jos ilmaisun värikkyydessä jotakin menetetään, saadaan ehkä paremmin vietyä asioita loppuun saakka.

Suunnataan katseemme Taikablogissa Merkuriuksen ja Saturnuksen neliökulmaan. Te joilla tämä on kartalla, millaisia rajoituksia ilmaisussanne on? Onko kommunikointi mieluista vai tapahtuu vain pakon edessä? Tuntuuko joskus siltä, että ette ehdi ajatella ja sanoa, ja hetket kiitävät siksi ohitse? Millaisia ilmentymiä keksitte Merkuriuksen ja Saturnuksen neliölle – ovatko nämä ihmiset nuukia Roope Ankkoja? Olkoon tämä samalla mielenkiintoinen testi: jos vastauksia ei lainkaan tule, uskalletaanko pistää viestintää hankaloittavan kulman piikkiin?

Perjantai-illan komea leijonan Kuu heittäytyy jo lekottelemaan seitsemän aikoihin, ja kyllähän tämä nautinnolliselta kuulostaa, rauhoittumiselta viikon lopetukseen. Vuorokauden vaihduttua lauantaiksi Kuu siirtyy neitsyeen, ja ihan hyvä juttu jos joku on aikeissa työskennellä (kuten minä..). Neitsyen Kuu auttaa käärimään hihat, tekemään velvollisuuden, hinkkaamaan tahrat pois. Ehkä tämän viikonlopun teemana voisi pitää terveellisyyttä, kun on paaston aikakin.

Ensi viikolla ei vielä ratkaisevia kikkailuja taivaalla nähdä. Kun selviämme maanantain Merkuriuksesta kalojen viimeisellä asteella, loppuviikko näyttääkin sopuisalta. Hiljalleen ingressiä kohti. Asiallista viikonloppua!


%d bloggers like this: