Yllätyspaketteja

15.12.2017

Vinkeäksi ja mainioksi voisi kuvata ajan tunnelmaa, ainakin voittopuolisesti. Varsinkin perjantaina voi maailma maistua ihmeen ihanalle ja hauskalle, kun perääntyvä Merkurius kohtaa Venuksen. Tämä on tarkimmillaan iltapäivästä noin neljän kieppeillä, jousimiehen 17 asteessa. Fiilis on ennemmin reipas ja rohkea kuin sokerisen suloinen.

Viikonlopun tunnelmia määrittävä iso kulma on Auringon ja Uranuksen välillä tulikolmio, ja ehkä tätä vähän Saturnuksen läheisyys jousimiehen viimeisellä asteella hillitsee. Uranuksen vauhti oinaassa ounastelee jo lähestyvää pysähdystä, eli kyllä se päällimmäisyys siellä ajanlaadussa pian esille rävähtää. Reipas kulma tänä viikonloppuna on tarkimmillaan lauantaina iltapäivällä hieman yhden jälkeen, mutta ”juju” on olemassa ihan koko viikonlopun ynnä maanantainakin jousimiehen Uuden Kuun aikaan. Jousimiehen Aurinko ei ole muutoinkaan erityisen sovinnainen, ja Uranus yllyttää irtautumaan rutiineista ja samoista kuvioista. Pitää olla erilaista, ihan toisenlaista, uusia makuja. Aika voisi olla eläväistä, herättävää, jopa poikkeuksellista. Uranusta on vaikea ennakoida, koska sille on ominaista yllättää. Jos saadaan hätkähtää, se oli Uranusta.

Perjantain skorpionin Kuu on upoksissa, yllättävän vaimea ollakseen kiihkeässä merkissä. Ilta voitaisi rauhoittaa latautumiselle, yrittämättäkään punnertaa uutta kehiin. Lauantain puolella yöllä Kuu siirtyy paahtamaan jousimieheen ja tuntuma voi olla sitä taikka tätä: viimeisen asteen Saturnus komppaa Kuuta yrittämään ja touhuamaan ihan ilman lepoa, mutta toisaalta ollaan jo erittäin vanhan Kuun ajassa. Lopetuksen fiilikset voivat olla mielessä, mutta se saattaakin olla helppo tehtävä. Jousimiehen Kuu on kuitenkin myönteinen, innokas, rento ja hyväsydäminen.

Näin yllättävien asioiden viikonloppuna voisi olla hyvä pitää silmällä vähän Marsiakin skorpionin alussa. Ihan vielä Mars ei ole kulmassa minnekään, ja kun se merkin hyvin taitaa, voi syntyä julmetun hyvää jälkeä. Kielikuvasta saa lukea hieman pinnanalaisia merkityksiä halutessaan.

Se mitä ajassa oikein aikuisten oikeasti tapahtuu, ajoittuu ensi viikolle. Saturnus on vielä muutaman päivän jousimiehen viimeisellä asteella, ja vielä ehtii summata sitä mitä merkissä on saatu aikaan. Ensi keskiviikkona aamulla Saturnus pääsee omaan kauriin merkkiinsä. Kyllä sen pitäisi olla ”hyvä” ja nostaa Saturnuksen parhaat puolet esille. Vastuullisuutta, syiden ja seurausten pohdintaa, ei lennetä tuulen mukana kun on aika raskasta. Saturnus tiivistää ja lujittaa, vakauttaa, ojentaa karusta totuudesta, mutta sehän on niin tervettä.

Sen sijaan ensi torstaina illalla käy jotain mikä on ihan eri maailmasta kuin Saturnus kauriissa. Venus jousimiehen merkin loppupuolella hujahtaa OOB-tilaan eli ylittää Auringon ja Maan sopiman kallistuskulman rajan. Venus kurkkaa arvoja, tunteita, mieltymyksiä ja ystävyyksiä ihan eri sfääreistä kuin normaalisti. Jos jätetään joululahjahankinnat viimetippaan, voi Venuksen sävyissä tulla ”mielenkiintoisia” valintoja. Venus yltiöpäisessä tilassa voi tarjota huippukokemuksia, mutta saattaa kiristää toisessakin ääripäässä yli rajan. Miltä tuntuu yksinäisestä joulunaika, Venuksen OOB-tilassa sen saattaa huomata. Kovin pitkä hekumointi / kärvistely Venuksen ihmepompusta ei tule, sillä se palaa kohta vuodenvaihteen jälkeen kauriin puolella säälliseen kulkuun.

Hyviä tunnelmia kaikille jouluviikkoon!

Mainokset

Merkillisiä muutoksia Progella

9.12.2017

Edistyskartalla tapahtuu hiljakseen ja vähän, mutta se mikä muuttuu, on kaikki oleellista ja merkittävää. Kun planeetta edistettynä siirtyy toiseen merkkiin, kertoo tällainen isosta sisäisestä kasvuhaasteesta, mikä voi olla usean vuoden kestävä muutosjakso. Se miten planeetat edistyksissä liikkuvat riippuu syntymäkartan asetelmasta: muutosten syklit ovat henkilökohtaisia.

Kuu matkaa yhdessä merkissä noin kaksi ja puoli vuotta, ja Kuun tuomiin ilmapiirin vaihdoksiin saamme totutella suhteellisen usein. Kuun jättämät jäljet meissä eivät ole niin pysyviä, vaan luonteeltaan alati vaihtuvia. Aurinko etenee noin asteen vuodessa, ja siksi riippuu paljon syntymäkartan Auringon asteesta missä ikävaiheessa joudumme kohtaamaan Auringon merkin vaihtumisen tuoman ison muutoksen. Voitte pohtia, onko helpompaa tarttua uusiin haasteisiin vaikka teini-ikäisenä kuin lähempänä kolmeakymppiä.

Sisäplaneettojen osalta saamme kaikki jossakin elämänvaiheessa merkinvaihdoksia, mutta nämä tulevat todellakin omaan tahtiinsa. Se miten lähellä planeetta on syntymän hetkellä ollut perääntymisvaihettaan, heijastuu vahvasti progekartalla näyttäytyviin muutoksiin. Jos esimerkiksi Merkuriuksen perääntymisjakso tulee samassa merkissä kuin planeetta on syntymäkartalla, voi ensimmäinen merkinvaihdos tulla vasta eläkeiässä. Tai jos Venus onkin ehtinyt juuri oieta kulkusuunnassaan ennen syntymää, ehtii käydä läpi ainakin kolme tyylinvaihdosta.

Jupiterin ja Saturnuksen kohdalla merkinvaihdosta ei välttämättä tapahdu ollenkaan, mutta jos sellainen mahdollisuus omaan kehityskaareen kuuluu, on tällainen sitten varsin iso sisimmän muutos. Ulkoplaneettojen kohdalla merkinvaihdos on vielä harvinaisempi ja on mahdollista vain jos planeetta on ollut syntymäkartalla lähellä merkkirajaa; Uranus, Neptunus ja Pluto siirtyvät suuntiinsa edistettyinä vain hyvin vähän koko elämän aikana.

Kun planeetta edistettynä vaihtaa merkkiä, kuuluu prosessiin siirtymis- tai irtautumiskausi vanhan merkin puolella, ja sisäistämisen kausi uudessa merkissä. Nolla-asteessa (tai 29. asteessa jos retrotaan) ollaan vielä pitkään untuvikkoja, kummastellen uutta järjestystä. Planeetan kulkunopeudesta riippuen jaksot saattavat olla hyvinkin pitkiä; Kuun ylitys merkkinsä viimeiselle asteelle ottaa yleensä hieman vajaan kuukauden. Progen hitaus symboloi sisäisen kasvun muutosprosesseja, eikä uuteen merkkiin vaihtuminen edes Kuun osalta tapahdu hetkessä, yhdessä yössä. Kehitykselle kuuluukin antaa aikansa, uusi tyyli tai systeemi ei voikaan toimia kylmiltään, tunnustelematta, opettelematta.

Transiittien kanssa totumme kenties valheelliseen helppouteen merkinvaihdosten kanssa, kun niitä tulee jatkuvasti, etteivät olisi niin erikoisia asioita. Edistyskartalla muutos saattaa olla loppuelämän mittainen, ja nopeampienkin planeettojen kohdalla arkielämän tasolla pitkäkestoinen. Merkinvaihdos on siksi niin järisyttävä, että sehän käy tietysti vierekkäisten merkkien välillä; sellaisten jotka ovat eri maailmasta, merkkien joilla ei aina ole helposti löydettävää yhteistä säveltä. Merkkien kanssa täytyy aina tutkiskella itseään mitä se itselle kertoo ja suhteuttaa uuden merkin laatua ja elementtiä siihen, mitä on olemassa syntymäkartalla tai edistyksissä muuten. Ajatellaan vaikka leijonan Auringon siirtymistä neitsyeen, kyllä siinä joutuu symbolisesti ottamaan rikkalapion ja ohjekirjan kauniiseen käteen.

Merkinvaihdoksessa olevalla planeetalla on aina jonkinlainen suhde merkkeihin, ja voi tuumia kuinka luontevasti planeetta minnekin sujahtaa. Mars menee taatusti rivakammin oinaaseen kuin härkään, Merkurius taas joutuu etsimään ihmeissään sisimpään mieltä jousimiehessä tai kaloissa. Voi miettiä esimerkiksi maskuliinisten tai feminiinisten merkkien kautta miten uusi perusluonne itselle sopii; jos syntymäkartta on voittopuolisesti feminiininen, voikin olla ihmeissään kun planeettoja siirtyy tulen merkkeihin. Planeetan uuden hallitsijan kanssa täytyy katsoa mistä se löytyy, millaisessa asemassa edistyneenä on, millaisia haasteita hallitsijalla itsellään juuri on. Joskus merkinvaihdoksia voi tulla melko lyhyellä ajalla pari, ja voi pohtia lykkäävätkö samaan suuntaan vai osittain kumoavat toistensa viestiä. Joskus voi koko progen tasapaino heilahtaa merkinvaihdoksen vuoksi – onkin ”yhtäkkiä” sisimmässään ihan toisenlainen kuin aikaisemmin.

Lyhykäisesti kuvattuna Kuu kuvastaa ilmapiiriä, Aurinko minuuden ydintä, Merkurius mieltä, Venus arvomaailmaa, Mars elinvoimaa, Jupiter näkemystä ja Saturnus minuuden rakennetta. Planeetoilla on luonnollisesti myös edistyksen kautta olemassa koko kirjo symboliikkaa, ja sekin on yksilöllistä, millaiset seikat näiden aihepiireistä tulevat käsittelyyn. Sisäisen kasvun prosessit kun ovat niin henkilökohtaisia, kaikki asiat eivät tule samanlaisina.

Mitä lopulta tarkoittaa, kun edistyksen planeetta vaihtaa merkkiä? Täytyy kasvaa planeetan ja merkin osoittamaan suuntaan, esimerkiksi kalojen Auringon siirryttyä oinaaseen on löydettävä sisäinen rohkeus ja mietittävä millaisen uuden alun elämälleen aidosti haluaa. Kun leijonan Merkuriuksesta tulee vahva neitsyen Merkurius, voi olla oikea aika opiskella, koska on huolehdittava mielen ravinnosta. Edistyskartan tekijät toimivat synkassa syntymäkartan kanssa, kumpikaan ei sulje toista pois. Sisäiselle kehitykselle on hyvä antaa tilaa, sillä muutoin jäädään syntymäkartan raamien sisälle.

Edistyskartan nousumerkkien muutoksista olen kirjoittanut kauan sitten näin, ja blogista löytyy paljon sekalaisia mietteitä jutun alta progressiot-linkistä.

Onko teillä elämäntarinoita progressioiden merkinvaihdoksista? Millä tavoin olette joutuneet muuttumaan / halunneet muuttua?

Odotuksia ajasta

8.12.2017

Astrotaivaalla on odottava fiilis, kuin ei ihan vielä päästäisi eteenpäin. Tuntemus saattaa olla kotoisin Marsilta, joka saavutti torstaina illalla vaa’an viimeisen kriittisen asteen; täysin omalle eteenpäin suuntaavalle luonnolleen vastaisesti Mars joutuu harkitsemaan ja tarkastelemaan tehtyä. Mitä valinnoistani aiheutui toisille, saavutettiinko tasapuolinen tulos, tartuinko hyviin verkkoihin? Merkurius tosiaan perääntyy ja vahvistaa taaksepäin katsovaa tunnelmaa. Marsin osalta juhla alkaa lauantaina päivällä yhdeltätoista kun se valloittaa oman skorpionin merkkinsä. Sitten taas polkaistaan kulkupelit tulille ja asiat käyntiin (ellei Merkurius tuota yllätyksiä). Skorpionin Mars saa ajanlaatuun keskittymiskykyä ja tahdonvoimaa, ei enää voivotella vaan tehdään turhia meluamatta, lupia kyselemättä.

Lisää viimeisen asteen kriittistä punnitsemista saadaan heti alkuviikosta kun Saturnus on jo niin päättelemässä jousimiehen aikaansa, että illalla alkaa katsoa ”viimeistä episodia”. Saturnus merkin viimeisellä asteella saattaa herätellä karmaan yhdistettäviä seikkoja toteutuviksi. Syyt, seuraukset ja näiden keskinäiset vastuukysymykset tulevat pohdintaan, ellei ihan ratkaistavaksi asti. Saturnukseen liittyy aika, ja viimeisen asteen ylitys on sen kohdalla kunnon rupeama – sitten ollaankin jo tosi lähellä Joulua kun Saturnus menee kauriiseen.

Edelleen mukavia ja hentoja sävyjään viikonlopun päiviin lahjoittaa Jupiterin ja Neptunuksen vesikolmio. Kontakti alkaa olla väistymässä, mutta vielä muutaman päivän ajan eteerinen idealismi saa mahdollisuuksiaan. Se irrottaa arjesta – ja taas voimme miettiä yleistä turvallisuutta kun Merkurius perääntyy ja Mars on merkinvaihdossa.

Leijonan komea Kuu juhlii vielä perjantaina ja tulee tehokkaammaksi neitsyessä lauantain puolella yötä. Voi olla parasta luottaa asiantuntevaan tekemiseen, sillä itsetuntoon liittyviin murheisiin uppoutuminen ei vie eteenpäin.  Sulosävyjä voi tarkkailla lauantaina illalla puoli kymmeneltä Neptunuksen vastakkaisuudessa, mutta muutoin Kuu on tähän aikaan aktiivinen ja tuottelias. Saturnus piiskaa (korjataan, auttaa) Kuun vain lyhyisiin huokauksiin. Huolehtikaa silti levosta ja palautumisesta yhtä perusteellisesti kuin muista töistä.

Ensi viikolle keskiviikon puolelle yötä jää perääntyvän Merkuriuksen tärkeä hetki, alakonjunktio eli uuden Merkuriuksen syntymä, retroplaneetan ylittäessä Auringon jousimiehen 21 asteessa. Tästä voisi alkaa suurpiirteisen näkemyksen aika, ajatuksen virratessa rennosti, ja kun mieli on myönteinen, olo kohenee.

Sellaisia kaikenlaisia tässä nyt odotellaan. Marsia toimivaksi, Saturnusta lujaksi, Uranusta pysähtyväksi. Jospa vielä haaveilemme tämän viikonlopun?

Vähän rajaa asteroideillekin

6.12.2017

Olen koettanut löytää logiikkaa asteroidien astrologisesta tulkinnasta. Kun asteroideja on tuhansia, miten rajata aineistoa asianmukaisesti. Yleensä kerrotaan, että tulkintaan otetaan mukaan ”neljä suurinta”, mutta tästä paljastuu heti horjuvuutta. On totta, että Ceres on ensimmäiseksi löydetty ja kooltaan suurin (tästä tekijästä myöhemmin lisää) ja tämän jälkeen aivan 1800-luvun alussa havaittiin Pallas, Juno ja Vesta. Suuremmiksi kooltaan ovat kuitenkin osoittautuneet myöhemmin löydetyt Hygiea, Euphrosyne, Interamnia sekä mm. Davida ja Herculina. Ehkä astroharrastajille näistä tutuin on Hygiea, terveydenhoidon ja puhtauden asteroidi – mutta kuinka kattavia tulkintoja kartoistanne olette saaneet noista muista mainitsemistani isoista asteroideista? Koko ei siis näytä lainkaan toimivan kriteerinä sille, miten vakiintuneesti asteroidia selitetään astrologisesti. Symboliikan osalta olemme ihan kuin jymähtäneet ensimmäiseen neljään löydökseen.

Ceres luokitellaan nykyään astronomisesti ennemmin pikkuplaneetaksi, mutta se pysyy ihmeen tiukasti asteroidien kategoriassa. Onko Ceres vähän kuin väärinymmärretty nero tai 70-lukuisen matemaattisen joukko-opin uhri, kun se lasketaan kuuluvaksi ympäristöönsä? Ceresin kiertorata nyt sattuu kulkemaan asteroidivyöhykkeellä, mutta voisi olla ihan hyvä pohtia, onko tätä tarkoitus tulkita samoin kuin asteroideja.

Chiron on toinen, josta nillitän aina tilaisuuden tullen. Se ei ole asteroidi eikä sijaitse ollenkaan samalla alueella Aurinkokunnassa kuin asteroidit yleensä. Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin välissä, joskin Jupiterin ja Saturnuksen välissä kulkee taivaankappaleita, joita astronomisesti kutsutaan esimerkiksi Troijalaisiksi, mutta käsittääkseni näitä katsotaan kuuluvaksi asteroideihin. Chiron taas kiertää etäämpänä, Saturnuksen ja ulkoplaneettojen välissä, ja luetaan kuuluvaksi kentareihin. Kun tämä sijainti jätetään huomiotta, mielestäni kadotetaan samalla Chironin tulkinnallinen funktio täysin. Chiron on holistinen, kokonaisvaltainen, yhdistävä ja linkittävä tekijä. Toinen asia taas on, kuinka tärkeäksi tämän arvottaa tulkinnallisessa kontekstissa.

Astrologiassa tulkinnallinen lähtökohtani on tekijän keskeisyys ja painokkuus suhteessa kokonaisuuteen. Tällä minun mallillani ajateltuna asteroideille ei kovin suurta saumaa jää, ja totta onkin että esimerkiksi ajanlaadun kuvauksissa en ole näitä enää mukana pitänyt. Ei varmaan yllätä, että tämäkin miten paljon asteroideja painottaa ja mitä niistä sisällyttää tulkintaan, jakaa tekijäkuntaa kaikenlaisiin leireihin. Yhtä mallia tuskin tarvitaankaan, sen verran monimuotoista astrologia on.

Nyt pohdin, millaisin perustein asteroideja voisi tulkintaan sisällyttää mielekkäällä ja loogisella tavalla. Se, että tulkinta annetaan neljästä ensimmäiseksi löydetystä tekijästä, tuntuu lähtökohdaltaan riippuvan enemmän tulkinnan tekijästä kuin kartanhaltijasta ja analyysin saajasta. Jos on olemassa useita muita tekijöitä, jotka ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samalla viivalla, miksi tulkinnan tekijä päättää mitkä asteroidit otetaan mukaan? (toki tulkitsija saa aina valita tekniikkansa ja palettinsa, onhan se niinkin)

Entä jos kartta toimisi lähtökohtana, ja asteroideista olennaisimmiksi katsottaisiin ne, jotka ovat akseleilla tai valojen kanssa yhtymässä, riippumatta siitä onko kyseinen asteroidi löydetty 1800-luvun alkuvuosina tai kuuluuko se vaikka kymmenen isoimman asteroidin joukkoon. Tulkintaa tehdessä analyysi tuntuu myös rajoittuvan niihin asteroideihin, joista on löydettävissä eniten lähdeaineistoa. Junosta on esitetty paljon ja tällaisesta tekijästä on paljon helpompi rakentaa tulkintaa kuin esimerkiksi Eunomiasta. Silti se Juno ei ehkä olekaan jokaiselle se isoin juttu, vaan esimerkiksi sellainen asteroidi mikä sattuu olla akselilla?

Lukijat jotka olette kirjoituksiani seuranneet, tiedätte kiinnostukseni OOB-tekijöihin. Asteroideista monet ovat huikeissa kallistuskulman lukemissa. Kun OOB tilan rajaksi ovat Aurinko ja Maa määrittäneet 23.26,5 deklinaatioastetta ja monen planeetan ylitykset ovat parin asteen luokkaa, voi asteroidi keikkua esimerkiksi 44 deklinaatioasteen lukemissa. Näistä OOB-tekijöistä olen esittänyt, että ne ovat aktiivisuudessaan poikkeuksellisia. Tätä voisi pohtia, olisiko myös asteroidi kokonaisuudessa merkittävämpi silloin kun se on tuossa huikentelevaisessa tilassaan. Näin ajattelu tuottaa kuitenkin tietyissä merkeissä sijaitsevat asteroidit etusijalle, sillä useimmiten OOB-tilaan noustaan kaksosissa, ravussa, jousimiehessä ja kauriissa. Asteroidien kohdalla tämä merkkijakauma saattaa kuitenkin päteä vähemmän kuin Kuun ja planeettojen kohdalla. Monilla asteroideilla on sen verran eksentrinen kiertorata, että kallistuskulman ylityksiä on löytynyt jopa niin poikkeuksellisesta merkistä kuin vaa’asta (mikä planeetoille on sula mahdottomuus!). Eikä aina noissa neljässä OOB-herkimmässä merkissä kulku heilauta asteroidiakaan poikkeustilaan.

Mikä on teidän mielipiteenne, kuinka asteroidien laajaa joukkoa tulisi rajata? Mitkä voisivat olla kriteereinä ja perusteina asteroidin ilmenemiselle persoonassa? Oletteko löytäneet omalta kartaltanne asteroidin, mikä on itsellenne tärkeä – miten se sijaitsee?

Kysymyksiä ajan tarkoituksesta

1.12.2017

Kun ajanlaatu on tällainen kuten nyt, ajautuu miettimään sen merkitystä. Mikä tarkoitus on, että juuri tällaiset sävyt ovat esillä? Mitä näillä pitäisi tehdä? Voiko tässä ilmanalassa onnistua? Puran ensin osiin, katsotaan sitten löytyykö tähän mitään järkeä – sillä just Järki hoi! tekisi mieli huutaa.

Merkuriuksen perääntyminen alkaa, ja harmillisen pahaenteisestä asemasta. Voimasanan kanssa tätä ensimmäiseksi ajattelin. Kaikki myrkyn ainekset on koossa, Merkurius vastamerkissään mikä altistaa sen toimivuutta, OOB-tilassa mikä lisää arvaamattomuutta, merkin kriittisellä viimeisellä asteella mikä herkistää ylenmääräisesti ja lisää kierroksia, ja sitten on vielä kimppakyyti Saturnuksen kanssa. Vain kaloissa Merkurius voisi olla kurjemmassa loukossa, mutta siellä ei koskaan OOBina. Nyt saadaan sellainen retrokauden avajaisjuhla että humpsista ja halleluja. Planeetan pysähdyksen tarkka hetki osuu sunnuntain aamulle, jolloin Merkuriuksen voi katsoa olevan pysähdyksissä ainakin sunnuntain aamuyöstä pitkälle pyhäpäivän puolelle.

Tähän Merkuriuksen keskeisyyden ja retrokauden alun aikaan osuu mielenkiintoisia piirteitä. Aurinko on tasan aktiivisessa kulmassa Neptunuksen kanssa. Ihan kuin ilma olisi sakeana suitsukkeen ja mirhamin tuoksuja, ehkä siis lievittävänä mutta totuutta muuntavana. Jupiterin ja Neptunuksen sujuva kulma on juuri tarkentunut sunnuntaina aamuyöllä kun Merkurius alkaa pysähtyä. Pyhää juhlaa, yleviä tarkoitusperiä, henkisiä ihanteita ja kaikki utopia tulee niin ketterästi että varmasti mennään sinne hörhöpäisyyden puolelle. Aikaa maalaava Kuu on kiihkeässä kasvussaan, kirimässä palloaan äärimmilleen sunnuntain alku-illan täyttäkuuta kohti – hulluakuuta vaiheeltaan Merkuriuksen pysähdyksen hetkellä (ja Merkuriuksen merkissä kaksosissa!). Taustalla saattaa vaikuttaa edelleen Marsin vastakkaisuus Uranukselle, perin tempoileva ja yllytysherkkä energialtaan. Venuskin voi olla ihan riehaannuksissaan mentyään perjantaina aamupäivästä vapauttavaan jousimieheen.

Viikonlopun Kuu voisi olla rauhaisa ja tyyni härässä. Kuun herkullisimmat hetket ovat perjantaina viiden – kuuden välillä alku-illasta, kun se on tarkimmillaan synkassa Jupiterin ja Neptunuksen kanssa. Ihanaa olotilaa voisi olla tarjolla, mutta ehkä ei kannata jättää viikonlopun ruoka-ostoksia tähän herkkään hetkeen. Kun Kuu lauantain puolella yöllä nappaa kulmaan Pluton kanssa, se jää tästä tyhjän päälle, odottelemaan, tekemättömään tilaansa, ja tätä kestää poikkeuksellisen pitkään. Taivaalla on muissa merkeissä paljonkin tekijöitä merkkien lopussa, mutta ne kaikki ovat ulottumattomissa Kuun kannalta, eivät hullua Kuuta auta. Vasta lauantaina myöhään illalla, miltei puolilta öin, Kuu siirtyy kaksosiin intoilemaan lähestyvästä täydestäkuusta. Sunnuntain kaksosen täydenkuun henki on havaitseminen, tiedostaminen, ja kuten aina täydenkuunaikaan, palaute ja vuorovaikutus. Voidaan kysyä, miten kirkkaasti tällaisena aikana voidaan herätä, nähdä ja olla itse tavoitettavissa (kun Merkurius retroaa vihonviimeisessä kartankohdassa, Neptunus sählää kulmillaan taivaan valoihin, ja muutoinkin idealismi kukkii).

Kauhistelu ei ketään auta. Jousimiehen aikaan liittyy usko ja luottamus. Ajan tarkoitus saattaa olla herättää näkemään kauneus ja sielukkuus, arvostaa sisäistä tietoa (Me rx), auttaa lujittamaan näkemystä ja moraalia (Me konj Sat), opettaa antautumaan avoimuuteen (kaksosen täysikuu). Kyseenalaistakaa totuuksia virkeästi mutta nätisti, olkaa tarkkoina mutta älkää torjuko herkempiä viboja. Huonot enteet ovat vain pintaa, ja luottavaisella asenteella voi tästäkin ajasta selvitä. Ennenkin ollaan selvitty – ja jos ei selvitä nyt, on taas paljon uutta opittavaa.

Etsivä keihästäjä

25.11.2017

Koko totuus jousimiehestä vaatisi moniosaisen teossarjan, sillä muuttuva tulen elementin merkki ei ole lainkaan yksioikoinen. Sama pätee toisiinkin kaksittaisiin merkkeihin. Jousimiehessä, ihmisen ja kentaurin sekoituksessa, on yksi totuus ja sitten vielä jotakin enemmän. Sillä on vahva fyysinen vartalo ja lisäksi jousi ja nuoli. Aina on lisää. Siksi jousimiehestä voisi porskuttaa loputtomasti.

Jousimiehen tyyli on innostus. Siellä missä merkki kartalla on, on intoa. Muissa tulen merkeissä oinaassa palo on syttyvä liekki ja lapsenomaista, leijonassa lämmittävää hehkua, tyyntä mutta kattavaa. Jousimiehessä palo on nälkäistä, nuolevaa, ympäristöön singahtelevia sähikäisiä ja korkeuksiin kurottavaa lieskaa. Mistä jousimies intoaa, vaihtelee todella paljon, mutta yleensä taustalla on jokin idea, aatteen palo, vankka näkemys tai elämäntapa. Yhteistä on innostunut, myönteinen asenne.

Ristiriitaisuuksia tästä merkistä löytyy. Se että on viisas, ja silti niin uskomattoman kömpelö. Jousimies on fyysinen, eläimellisellä tavalla ruumiillinen, ja samalla sen tahto on filosofinen ja henkinen. Se näkee kauas symbolisella tasolla, eikä silti huomaa omien sanojensa tai tekojensa seurauksia. Yleistettynä jousimies ei ole pahantahtoinen vaan ennemmin sellainen löperö hölmö, hyvää tarkoittava ja liian hyväuskoinen (tässä on paljon samaa kuin Jupiterin hallitsemassa toisessa merkissä kaloissa). Pettymyksiä satelee kaikille, ja jousimiehen uskoa koetellaan kun ihmiskunta ei yllä sinne mistä hän haaveilee. Silti jousimiehellä on uskomaton kyky nousta aina uudelleen. Voi vaihtaa näkemystä ja uskomusta ja elämäntapaa, mennä eteenpäin.

Jousimiehen hauskuus, huumorintajuisuus ja iloisuus hämmentävät odottamaan tästä kepeämpää kuin mikä on lopullinen totuus (voi lukaista mitä vastamerkin kaksosen kepeydestä kirjoitin, polaarimerkit puuhaavat samassa maastossa). Jousimies etsii lopullista totuutta, ja se vasta painavaa tavaraa on. Etsii, ja siksi katsoo aina kauemmas, muualle ja eteenpäin, aidan toiselle puolelle, ei tyydy siihen mitä on jo löytänyt. Jousimiehellä on nälkä enempään, ja se voi olla katkeraa kun mikään ei tunnu riittävän. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ole kaurismaista pettymystä vaan lujaa uskoa siihen, että vielä jossain on parempaa, upeampaa, täydellisempää ja todempaa. Naulitseeko jousimies milloinkaan nuolellaan totuuden ydintä, sitä voidaan pohtia. Ja voidaan keskustella siitäkin, kaipaako jousimies pysyvyyttä. Hetkellisesti merkitykset voivat olla riittäviä, ja oletukseni on, että jousimies voi saarnata totuuttaan vedenpitävän uskottavasti, liturgiat kohdillaan, vaikka sydämessään epäilisikin. Se pyrkii totuuteen ja rehellisyyteen, mutta keinoissa joskus asettuu itse lakiensa yläpuolelle.

Sitten katseet omiin karttoihin. Miten jousimies teidän kartoillanne liittyy totuuteen? Tarjoaako jousimiehen alue suurimmat ja laajimmat mahdollisuudet, ja siten kertoisi onnesta? Ovatko jousimieshuoneenne ja merkin planeetat innokkaita? Räiskähteleekö jokainen nousujousimies sähikäisiä?

Rennon tiiviisti

24.11.2017

Yhtä juhlaa joukkareille! Aurinko toi meidät ajassa jousimiehen kauteen, ja yleisiksi piirteiksi ajanlaadussa vaihtuvat totuuden tavoittelu, mielipiteet ja ”uskonasiat” sekä rentous. Jousimies ei pingota vaan on joviaali, suurpiirteinen ja ottaa ensisijaisesti myönteisen kannan. Jousimiehen Auringon toimivuutta ja intoa ei varmaan paljoa hillitse kulmitta olo toisiin planeettoihin nähden, on se sen verran seurallinen merkki. Jousimiestä hallitseva Jupiter tavoittelee kulmaa Neptunukselle, mikä saattaa jo hyvinkin tuntua ajanlaatua muokkaavana piirteenä; Jupiter siis merkittävässä roolissa Auringon hallitsijana ja Neptunus parhaillaan pysähdyksissä. Sujuva linkki vahvistuu tulevalla viikolla ja tarkentuu vasta seuraavana viikonloppuna. Tämä on omiaan irrottamaan jalkoja maasta ja nostamaan päätä pilviin, arjen harmautta ei ehkä huomatakaan, ihanteellisuus kukkii ja parhaimmillaan tietysti ilmenee kauniisti viisaana sielukkuutena.

Merkurius tekee itseään tiettäväksi taivaan kulussaan (ihan muissa sfääreissä OOB-tilassaan). Lauantaina puolilta päivin Merkurius on tarkasti kulmassa Uranuksen kanssa, mikä voisi olla todella huikeata ellei Saturnus suitsisi vierestä pahimpia ylilyöntejä. Jousimiehen merkin lopussa Merkurius on jo selkeästi hitaalla, sillä Saturnuksen kohtaaminen ottaa pitkään. Retrojaksoaan lähestyvä kommunikaattori voi tuntea olonsa ahtaaksi ja rajoitetuksi, mutta saamme ainakin tavallista kauemmin harjoitella tiivistämistä, liikkeen kontrollointia ja rahansäästöä. Tulevaan pysähdykseen Saturnuksen teema jää mukaan, koska planeetat ovat molemmat jousimiehen merkin lopussa. Merkurius ylittää nyt verkkaisesti Saturnusta, tarkimmin tiistaina aamulla, ja peruuttaa retrona heti ylitse Itsenäisyyspäivänä. Viimeinen kohtaaminen tulee toivottavasti jo hyvin rakentavissa fiiliksissä ensi vuoden puolella kauriin merkin alussa. Linkistä lisää mietteitä Merkuriuksen ja Saturnuksen kulmista eli yhteisten energian toteuttamisesta.

Venus synkistelee ihan keskenään skorpionin syvyyksissä, sillä tuntuu olevan ovet lukossa. Onko tämä sitten hyvä, että aspektiton (vailla tuntuvia pääaspekteja)Venus saa rauhassa keskittyä arvomaailman merkityksien pohdintaan, tätä voitte kaikki tunnustella ajan hengestä. Kovin sosiaaliselta asetelma ei kuitenkaan näytä. Kuu käväisee lauantaina illalla nostamassa Venuksen päätä upoksista, ja tsekataan tämän aktiivisen kulman kanssa, että planeetalla on kaikki okei. Ensi viikolla Venus menee jo jousimieheen, joten nyt on eräänlainen herkkyysaika meneillään kärvistellä mielihyvän, omistamisen ja muiden Venuksen kiemuroiden suhteen.

Mars aktivoituu hitaasti vastakkaisuudesta Uranukselle, voisi jopa olettaa että ihan provosoituu. Tämä kohkaus on tarkka viikon päästä perjantaina, mutta varmasti tuntuu jo viikolla. Mars ja Uranus yhdessä eivät ole teemoissaan kaikkein turvallisin pallottelijapari, tässä mennään eikä meinata. Jonkinlainen riskianalyysi saattaisi olla asiaa kun hommaillaan.

Viikonlopun Kuu on meillä vesimiehessä ja kertoo coolista suhtautumisesta. On kiva olla porukassa samanhenkisten kanssa, katsellaan vähän mitä verkoissa on. Kuu kohtaa Kuun alasolmun lauantaina aamupäivällä, ja silloin voisi olla hereillä, ettei ruoki liikaa sellaista mikä ei ole toivottavaa. Yöllä Saturnuksen, hallitsijansa kulmasta Kuu kelaa hetken, ja sunnuntaina aamusta noin kymmeneltä siirtyy kaloihin. Muistetaan sitten kaikki, että Neptunus on edelleen pysähtyneenä, ja Kuun ylitys maanantaina aamulla erityisesti korostaa ajassa Neptunuksen henkeä. Ehkä joku nukkuu pommiin..

Painon perässä

18.11.2017

Henkilökohtaisten ajanlaatujen tulkinnassa katson tarkkaan progressiokartalla tapahtuvia ilmiöitä. Koska ajanlaadussa yleensäkin merkittävä yleistä sävyä antava, ja usein vahvin tekijä, on pysähtynyt planeetta, pätee tämä logiikka muillakin aikaan sidoksissa olevilla karttatasoilla. Jos siis edistyksissä jokin planeetoista on vaihtamassa kulkusuuntaa, katson tämän heijastuvan ihmisen sisäiseen kehityskaareen (mikä on se mitä edistykset meille kertovat). Kun jokin planeettaenergia painottuu, sen osoittama tehtävä, haaste tai oppiläksy alkaa elää minuudessa, sisimmässä.

Syntymäkartta on yksilöllinen ja henkilökohtainen, ja sen rakenteesta riippuu missä elämänvaiheessa edistyskartalla planeetta voi olla käännöksessä. Nämä eivät tapahdu ikäkausittain, vaan jokaisen omassa syklissä. Syntymäkartta antaa raamit sille, millaisia painotusjaksoja pysähtymisien kautta ylipäätään voidaan elinkaaren mittaan kohdata. Käytännössä ja teknisesti kyse on siitä, miten lähellä syntymän hetkellä planeetan pysähdys on. Jos planeetta on melko lähellä retrojaksoaan, sen aika koittaa edistyskartan tasolla jossain vaiheessa. Useimpien kohdalla ei ehdi tulla montaa käännöstä progella elämän aikana.

Progressiot ovat kaikissa liikkeissään hitaita, ja tästä johtuen pysähdyksien ajanjaksot ovat pitkiä kausia, planeetasta (ja pysähdyksen tulkintatavasta) riippuen jopa useita vuosia. Kun pysähtyneen planeetan teemat tulevat keskiöön progression kautta, en mielelläni yhdistä näitä konkreettisiin tapahtumiin. Toki sillä on suuri merkitys, millaisia valintoja teemme sisäisistä lähtökohdista, joten energia hivuttautuu mukaan – pääasiassa siis omien ratkaisujen, ajatusten ja mielenliikkeiden myötä.

Voidaan ajatella, että edistyksissä oleva pysähtynyt planeetta tarvitsee polttoainetta, jotta se ilmenisi erityisen painokkaana tekijänä. Tällaisia sisäistä tehtävää ryydittäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi pysähdyksessä olevan progressioplaneetan kontakti syntymäkartalle, aktiivinen kulma progressioissa (esimerkiksi progekuun ylitys pysähtyneelle planeetalle), pitkä transiittijakso joltakin planeetalta (jos vaikka Merkurius pysähtyisi kauriissa ja Pluto sahaisi transiittina sen yli, nostaahan se intensiteettiä), pimennyssarja kyseiselle planeetalle jollakin karttatasolla, ja vuoden jakso ajan herrana. Kun pysähdyksen ajanjakso on pitkä, pysähdyskin saattaa sisältää monenlaisia jaksoja; jos esimerkiksi Marsin pysähdyksen vuosista jokin on myös profektion eli ajan herrana olon kautta painokasta aikaa, korostuu tämä yksi vuosi toisia enemmän.

Merkuriuksen käännöksen tai käännökset edistyskartalla kohtaamme kaikki, joiden elämänkaari on ns. normaalielämän mittainen. Vikkelän pikkuplaneetan käännös on suhteellisen nopea jopa tahmealla progekartalla, useimmiten noin kahdeksasta kuukaudesta vuoden mittaiseen ajanjaksoon. Painokas Merkurius kiinnittää huomiota ajatusprosesseihin, mieleen, oppimiseen ja kommunikaatioon. Merkuriuksen pysähdyksen kuukaudet voivat olla toisenlaisen ilmaisukielen hakemisen aikaa. Joissakin tapauksissa tämän voi kokea hermostuksen ja kiireen aikana, siis hyvin stressaavana. Sillä on suuri merkitys, mihin suuntaan planeetta on pysähdyksen jälkeen lähdössä; retrojakson päätteeksi tuleva pysähdys voi kääntää havainnoimaan ulkomaailmaa, kun taas käännös perääntymään suuntaa huomiota omaan sisimpään. Jos Merkurius kääntyy progressiossa perääntymään, seuraa tätä todennäköisesti toinenkin pysähdysvuosi retrojakson päätteeksi (mikä kestää noin 20-23 vuotta).

Venuksen perääntymis-jaksossa huomaa jo syntymäkartan rakenteen merkityksen. On mahdollista, että elinvuosiin ei ehdi sisältyä ollenkaan Venuksen pysähdystä progressioissa. Venus on pysähdyksissä noin puolentoista vuoden verran, jos suunnanvaihdos on oman kartan sinikopioon kirjoitettu. Painokas Venus indikoi arvomaailman tarkistamista, sosiaalisten kuvioiden korostumista sekä planeetalle ominaisten teemojen kuten estetiikan ja rakkauden tärkeyttä pysähdyksen kuukausien aikana. Pysähdyksen aika liittyy ihmissuhteisiin asennoitumisen muutokseen, sillä kulkusuunnan vaihduttua oma sisäinen tapa ilmentää Venusta on kokonaan toisenlainen. Venuksen perääntymisvaihe edistettynä kestää noin 40 vuotta, jolloin jakson kummassakin päässä on painokas pysähdyksen jakso.

Jos Marsin perääntyminen osuu kohdalle, pysähdys ottaa reilut kolme vuotta. Tämä kiusaa sisäistä tahtoa, rohkeutta ja uskallusta aloittaa. Hankalissa kulmissa tai erityisen vahvasti korostuessaan saattaa olla vaikeaa välttää ajoittaista harmintunnetta, ja kun tämä tapahtuu minuuden tasolla jota ei moni edes tiedosta, saattaa tällainen tiedostamaton kiukku olla varsin kuluttavaa. Marsin suhteen voi aina tutkailla omien voimien jakamista, elinvoimaisuutta, fyysistä jaksamista ja seksuaalisuutta.

Jupiterin pysähdys edistyksissä on mahdollista silloin kun planeetta on syntymän hetkellä ollut lähellä käännöstä. Pysähdyksen aika kestää noin viisi vuotta. Korostunut sisäinen Jupiter painottaa omassa kehityskaaressa kasvua, näkemyksessä ja elämäntavassa tapahtuvaa muutosta tai löytämistä sekä totuuden etsintää. On ihan mahdollista, että Jupiterin pysähdyksen vuodet osoittautuisivat elämän onnellisimmaksi ja antoisimmaksi ajaksi. Tällaisten vuosien aikana on varmasti ratkaisevaa, salliiko itselleen tarttumisen sisäisen kasvun mahdollisuuksiin ja osaako vapautua minuutensa rajoituksista.

Saturnuksen pysähdys on samalla tavoin riippuvainen syntymäkartan luomasta potentiaalista. Saturnuksen pysähdyksen pituus näyttää jonkin verran vaihtelevan, joillakin kartoilla näyttää ottavan viisi vuotta, joillakin jopa kahdeksan. Tämä lienee se kovin koulu kehityskaaressa? Saturnus tarjoaa kypsymisen vuodet, ja useimmiten tämän planeetan kanssa prosessit ovat ankaria. Saturnus merkitsee työtä, ja jos tähän ei minuutensa tasolla halua tarttua, voi tuntemus olla jähmettävä, pelkoja nostattava tai jollakin lailla surkastuttava. Hyvin työstetyt Saturnusvuodet antavat vakautta ja järjestystä, tekevät ehkä niin lujaksi sisäisesti ettei mikään voi sen jälkeen hetkauttaa.

Ulkoplaneettojen pysähdykset, jos sellainen kohdalle sattuisi, kestävät tapauskohtaisesti pitkään ja oletuksena voisi pitää kymmenen vuoden ajanjaksoa. Näin pitkässä ajanjaksossa on vaikea naulita muutoksia tai omia tuntemuksiaan. Perussääntönä voisi pitää, että Uranus herättelee, Neptunus uinuu omassa kuplassaan ja Pluto kahlaa minuuden syvyyksiä. Ulkoplaneettojen pysähdysten kohdalla kannattaa erityisesti etsiä muita merkkejä ajanlaadusta, jotka voisivat osoittaa keskeisimmät vuodet tällaisissa muutosprosesseissa.

Toivottavasti teidän lukijoiden mieleen nousi ajatuksia progression painavista ajanjaksoista, erilaisissa planeettasävyissään.

Monta ihmeellistä asiaa – hämmästyttää, kummastuttaa

17.11.2017

Neptunus on aina vaan tiukemmin pysähdyksissä, käännöksen ajan keskikohta on ensi keskiviikkona. Onpahan jotakin mitä syyttää kaikista mokista? Tähän viitaten, viime viikonlopun päivityksessä tapahtui tyypillinen missaus, epähuomiointi ja virhe, jota koetan tässä korjailla. Ensin kuitenkin nämä ajankohtaisemmat speksit.

Tänä viikonloppuna saadaan uusi kuunsykli alkuun skorpionissa. Perjantaina Kuu on skorpionissa se mustimmista mustin, Mustan Kuun yön Kuu (aiheesta löytyy vanhoja kirjoituksia vastaavista ajoista, Mustan Kuun öistä skorpionissa, kirjoittamastani Hullunkuunajan blogista; linkki1 ja linkki2). Että on synkimmistä synkintä aikaa, mikä voi sinällään olla jopa riemastuttavaa tai sielua avaavaa. Omalla vastuulla kuitenkin… Kuu tavoittaa Auringon lauantaina iltapäivällä hieman ennen kahta, putkahtaa siis taivaallisesta kohdusta uudelle kierrokselleen. Tämä on taas näitä pohdintaa ja jopa kysymysmerkkejä ja kulmien kohotusta tuovia syklin alkuja, jossa taivaan valot eivät ole terhakkaasti kulmassa mihinkään muuhun taivaan tekijään. Ihan kuin ajan hengen mukaisesti, Neptunuksen pysähtyessä, oltaisi omassa kuplassa. Lisäksi Kuu jää heti syntymästään kurssittomaan tilaan. Syklin alun tunnelma vaikuttaa siis hauduttelevalta ja harkitsevalta, eikä lainkaan eteenpäin rynnistävältä. Kuu siirtyy jousimieheen lauantaina illalla yhdeksältä, ja mitä ilmeisimmin vasta tästä alkaa reippaampi pyrkimys kohti uusia ideoita.

Aurinko ja oinaan Uranus ovat keskenään hankalassa hiertokulmassa, jossa yhteistä säveltä on vaikeata löytää. Tämä on tarkimmillaan perjantaina iltapäivällä, mutta kulma on edelleen olemassa Kuun uuden syklin alkaessa. Mars voisi kummankin hallitsijana, skorpionissa kulkevan Auringon ja oinaan Uranuksen, olla ratkaisevassa asemassa. Vaan kuinka Mars vaa’assa karauttaa apuun kun taitaa olla itsekin hieman pulassa, omalle luontaiselle energialleen perin vieraassa merkissä.

Tästä päästäänkin Marsiin, joka kirii kulmaa Plutolle. Tunnelma tiivistyy kaiken viikonloppua, kuullaanko ehkä sapelien kalistelua, uhittelua, kädenvääntöä, sillä melko vaarallinen fiilis tulee aktiivisesta ja kovasta kulmasta näiden kahden tekijän välillä. Pakkorakoja ja pakkokeinoja, tällaiselta tuntuu ennemmin kuin herkistelyltä. Kulma on tarkimmillaan sunnuntaina iltapäivällä kahden ja kolmen välillä.

Olen kovasti pahoillani kun en huomioinut ajallaan Merkuriuksen liikkeissä poikkeavuutta. Ihmettelin kyllä hieman kun astrologisissa keskusteluissa pomppi esille Merkuriuskokemuksia, mitkä olivat ihan kuin retromerkkua tyypillisimmillään. Selityksiä saimme varjo-alueesta ja jousimiehen merkistä, mikä on samalla lailla Merkuriukselle hankala kuten yllä viittasin Marsin oman tyylin hakemiseen vaa’assa. Merkuriuksen suhteen on olemassa muutakin ”selittävää”.

Merkurius lähti kulkemaan jousimiestä, ja aina tässä merkissä pitäisi vähän kilkattaa, samoin kuin kauriissa, kaksosissa ja ravussa. Nämä ovat ne tyypillisimmät eläinradan alueet, joita ylittäessään planeetta nousee poikkeukselliseen OOB-tilaan. Näin siis tapahtui Merkuriukselle jouskarissa jo viime perjantaina 10. marraskuuta. Tällaisessa kallistuskulman ylittäneessä tilassa planeetta, nyt Merkurius, ei käyttäydy ja toteudu oletuksien mukaan, vaan voi olla jotakin ihan toisenlaista, kummallista ja epätavallista. Se voi olla hienoa ja saavuttaa poikkeavalla näkökulmallaan jopa lahjakkuudeksi verrattavia asioita. Jousimiehen merkki silti huolettaa, sillä juuri tällaisessa kulussa Merkurius voikin olla kuin pahainen kakara, laittaa sammakoita kasseihin ja nastoja tuoleille, noin niin kuin kuvainnollisesti. OOB-Merkurius jousimiehessä voi olla juuri kuin retromerkku, kaksinverroin hankala, liian nopea, turhia riskejä ottava, ylimielinen ja ajatuksissa liian suoraviivainen.

Entäs sitten kun jousimiehessä kulkeva OOB-Merkurius on sekä tässä poikkeustilassa että perääntyvä? Ou-jee! Ehkä tekee mieli juosta summittaisiin suuntiin kirkuen. Tuleva ajanlaatu kysyy paljon enemmän kuin tavanomainen perääntymisjakso. Mahdollisuus OOB-tilassa on aina olemassa ”parhaudelle”, mutta ehkä realistisesti lottovoiton luokkaa. Useimmat eivät saa raaputusarvasta vitostakaan. Merkuriuksen perääntymisjakso todennäköisimmin kysyy hermoja.

Kun planeetan OOB-pomppaus osuu perääntymisjaksoon, se sekoittaa. Oletusarvoisesti planeetta nousee kallistuskulman rajan yli noin merkin puolivälissä, ja on korkeimmillaan merkinvaihdon jälkeen (kauriissa). Nyt Merkurius nousi OOBiksi jo kuudetta astetta tavoitellessaan, eikä ollenkaan pääse siirtymään seuraavaan merkkiin kun retrojakso pompauttaa sen takaisinpäin kuin squashpallon. Merkurius on kallistuksessaan korkeimmillaan 23.-25. marraskuuta, kun kulkee jousimiehen asteissa 23 – 25 ja silloin kallistuskulman arvokin on samoja lukemia, 25 ja risat. Merkurius ei siis ole ”pahimmillaan” OOB-riehaannuksissaan kauriin alussa vaan tukevasti jouskarin puolella, ennen retrojakson alkua. Perääntymisjakson alkupuolella Merkurius putoaa normaalikulkuun kallistuskulmassaan 7. joulukuuta illalla, eli siis muutaman päivän peruutettuaan. Mutta sekaisin sen kulku tosiaan on – kun Merkurius ensi vuoden puolella kulkee kauriissa, se loikkaa pienen kvanttihypyn OOBin puolelle kauriin asteissa 7’58 – 13’48. Tämä tapahtuu 17.-21. tammikuuta. Normaalisti Merkuriuksen OOB-jakso kulkisi suurinpiirtein jousimiehen merkin puolivälistä kauriin merkin puoliväliin. Nyt saadaan näitä riepaleita sieltä täältä, ja esimerkiksi Auringonpaluun kartoille OOB-Merkurius jää perin merkillisesti, ei lainkaan sellaisessa kohdassa kun Merkurius todella on merkinvaihdossa jousimiehestä kauriiseen.

Ihmeen kummallista ässä-Nepparin ja OOB-Merkun viikkoa!

Mystinen energia-aika

10.11.2017

Sieltä se hiipii. Neptunuksen pysähdyksen aika. Syvä huokaus. Ulkoplaneetan kulkusuunnan muutos Maasta katsottuna kestää useita päiviä ja on yleensä noin parin viikon mittainen painotus sen aihepiireissä. Pysähtyneenä planeetta on voimakkaimmillaan. Neptunuksella pysähdyksen ajan keskikohta on 22. marraskuuta, ja jos tästä lasketaan noin viikko taakse ja eteenpäin, Neptunukselle herkimmät alkavat tunnistaa tämän huipennuksen ensi viikolla. Jo nyt planeetta on hidas, ja saattaa näinkin olla painokas. Neptunus on vaan niin piilevä ja alitajuinen, ettei sen sumua tahdo huomata vaikka keskellä seisoisi. Konkreettisella tavalla Neptunus-aika usein näkyy unessa (väsymys, unettomuus, sekavat unet ja painajaiset) ja muutoin sestoaa mystisissä jutuissa, epätodellisuudessa, illuusioissa ja epätietoisuudessa. Kaamosaikaan en uskalla luvata luovuuspiikkejä, mutta aina voi yrittää tehdä vahvaa Neptunusta myönteisellä tavalla.

Tämän pysähdyksen jälkeen Neptunus edetessään pääsee kiinni kalojen merkin puoliväliin jo. Ensi kesänä Neptunus on ulottanut matkansa 16’29 kaloihin. Jos Neptunus nyt pysähtyessään 11’27 kaloissa on tarkasti oman kartan tekijän yllä, olisi tämä kaikkein merkittävin kohta kauan kestävää, edestakaista transiittijaksoa.

Tämän viikonlopun ajankohtainen iso kulma on Saturnuksen ja Uranuksen välillä, mutta tästä kirjoitin jo ennakoiden viime viikolla, joten luntatkaa sieltä. Kuu terästää kulman tuliseksi Suurkolmioksi, aivan tasassa lauantaina aamupäivällä just ennen yhtätoista. Jos jollakulla on kartallaan tekijöitä tulen merkeissä 25’37 niin tarkkailkaa mitä kolmiovoima saattaisi antaa. Tai paremminkin – ottakaa itse kun näin tarjotaan!

Kuu on meillä siis aluksi komeassa, pöyhkeässä ja huomiohakuisessa leijonassa. Näinä päivinä elon juoksu voi koskettaa auktoriteettikysymyksiä, johtajuutta, luovuutta, näkyvyyttä ja sydämen paloa; rakkaudesta kutsumukseen. Ehkä aika tällä kerralla täsmentyy vielä tarkemmin yleisteemoiksi kun Kuu kohtaa Kuunsolmun leijonassa, lauantain puolella yötä hieman ennen yhtä. Yllä kerrotun Saturnuksen ja Uranuksen tasakulman jälkeen Kuu viettää kurssitonta kulkuaan kunnes menee neitsyeen lauantaina illalla vähän ennen seitsemää. Neitsyen aikaan kiinnitetään huomio toimivuuteen, korjaamisiin, puhdas(otsaisuuteen), neuvomiseen ja hyödyksi olemiseen.

Ihanin sokerimurunen viikonlopusta karkaa meillä ensi viikon puolelle, mutta ihan varmasti hekumasta saa jo kiinni. Venus ja Jupiter kohtaavat skorpionissa (maanantaina aamupäivällä) ja kun merkki on näin voimallinen, on tämä ehdotonta kliimaksia ja äärimmäistä nautintoa. Jos aistillisuus lyö ylitse, on tämä rietas ja bakkanaalinen. Yhtä lailla on mahdollista, että suuri onni koskettaa sielua syvältä. Seiska-asteen vesimerkit kuohuvat korkeimmalle aallossa.

Ensi viikolla tapahtuu Merkuriuksellekin, joka jousimiehessä kohti merkin loppua ja retroa mennessään tulee tiistaina yöllä kulmaan Neptunuksen kanssa. Ilmaisu saa pakosti outoja piirteitä, joten pinnistelkää erityisesti totuudessa pysymisessä. Voi olla sielukasta, kaunista, herkkää, mutta niin petollista. Rahapusseista kiinni, etsikää kadonneita viestejä, tarkistakaa kaikki ajat ja summat, älkääkä eksykö. Kiitetään taivaan korkeampia tahoja ettei kulma ole tarkimmillaan Neptunuksen tarkassa pysähdyksessä!


%d bloggers like this: