Lukkarinrakkautta

17.11.2018

Neptunus on päättämässä kesäkuussa alkanutta perääntymisjaksoaan, mikä kestää noin viisi kuukautta. Retrokauden alussa ja lopussa on luonnollisesti planeetan kulussa (Maasta katsottuna) pysähtymisien ajat, joissa planeetta on kaikkein painokkain. Hitaalla ulkoplaneetalla pysähdyksen aika on miltei pari viikkoa, ja nykyisin olen sitä mieltä, ettei näiden hitaiden kulkijoiden osalta retrokausi eroa tulkinnallisesti etenevässä liikkeessä olevan planeetan symboliikasta. Pysähdys on se, millä on enemmän merkitystä. Pysähtynyt planeetta leimaa ajanlaatua, ja syntymäkartan pysähtynyt tekijä yksilöä. Ulkoplaneetta pysähtyneenä syntymäkartalla ei ole kauhean poikkeuksellista: joka vuosi noin kuukauden ajan on mahdollista saada tällainen tekijä ristikseen (kaksi viikkoa kummankin pysähdyksen kohdalla).

Neptunuksen tämänkertainen pysähdysaika kaloissa ei ole erityisen merkittävä pitkän aikavälin perspektiivissä. Neptunus sahaa merkin puoliväliä, pysähdyksiä on ollut joka vuosi ne pariviikkoiset jaksot siitä lähtien kun Neptunus kaloihin meni 2011, ja monta painokasta aikaa on planeetan kanssa vielä tarjolla kalojen merkin ylityksessä. Tässä pysähdyksessä Neptunus ei muodosta vahvoja kulmia toisten taivaan tekijöiden kanssa.

Neptunuksen symbolikirjoa riittää, onhan se mielikuvitusta ja luovuutta edustava planeetta. Alitajuisuus, henkisyys, herkkyys ja idealistisuus kuvaavat Neptunusta. Se on mahdollisesti kaikkein vähiten arkisten ja maallisten asioiden kanssa tekemisissä kaikista planeetoista, puhutaankin Neptunuksen sfääreistä, mikä kuvaa sen korkealentoisuutta. Neptunus on antautumista, symbolisessa mielessä hukkumista ja katoamista, mutta universaalissa ulottuvuudessa pelastava ja yhdistävä (läpäisevä ja liuottava). Minun mielestäni Neptunus liittyy sieluun, mutta myös kalojen merkistä on sanottu sen olevan sielukas, joten teemat saattavat olla tässä kohdin vastaavia tai toisiinsa sekoittuneita. Neptunus voi siis olla monella tavoin esillä ajassa.

Lukkarinrakkaus saattaisi kuvata Neptunuksen uskomiseen ja korkeampaan rakkauteen yhdistettäviä puolia, mutta termin kirkollisuus on itse asiassa käännösvirheen peruja. Lukkarinrakkaus on nurkkakuntaista oman jutun hellimistä, ja juontuu kiintymyksestä kotipaikkaan (tapulitorniin). Tämä oli mielessäni, koska Neptunus on henkilökohtaisesti niin tärkeä planeetta. On loogista, että jos omalla kartalla Neptunus on pysähtynyt, sen aistii ajanlaadussa herkemmin tai helpommin, kenties painokkaammin. Tätä voi verrata ilmiöön, että planeetat muodostavat ajassa samoja kulmia keskenään kuin omalla kartalla on. Sitä en osaa arvata voiko olla olemassa tuttuuden tuomaa kykyä toimia planeetan energian kanssa pysähdyksien aikana ”paremmin”. Omalla kohdallani olen huomannut Neptunuksen voiman sekä-että tavalla: yleensä luovuuden inspiraatio houkuttelee, mutta unirytmini menee sekaisin. Enkä osaa sanoa kumpi oli ensin, muna vai kana. Neptunuksen pysähtyneisyys omalla kartalla selviää efemerideistä, jos planeetta on samassa asteessa ja kaariminuutissa syntymän hetkellä kuin kulkusuunnan käännös noin parin viikon sisällä planeetalla. Kaikki astrologiset ohjelmat eivät merkitse planeetan pysähtyneenä oloa karttoihin.

Neptunuksen pysähdyksen keskikohta on sunnuntaina 25. marraskuuta, ja tästä voisi ajallisesti ajatella sen olevan pysähdyksissä noin viikkoa tätä ennen (ensi sunnuntainako 18. marraskuuta) ja jälkeen (joulukuun 2. päivään saakka), efemerideistä jos katsoo astetta ja kaariminuuttia niin Neptunus tulee pysähdyksen kohtaan ensi tiistaina 20. marraskuuta iltapäivällä noin yhdeltä ja pysähdys päättyisi torstaina 29. marraskuuta illalla. Pysähtynyttä Neptunusta ja sen vastaavuuksia elämässä voivat miettiä erityisesti tämän ajan synttärisankarit, viimeisten asteitten skorpionit ja jousimiehen merkin alun juhlijat (28 skorpionista 7 asteeseen jousimiestä) – teille Neptunus jää pysähtyneenä Auringonpaluun kartalle ja voi tältä karttatasolta kertoa planeetan olevan painokas koko vuoden. Ja koska planeetan pysähtymisien ajankohta liukuu kesä- ja marraskuussa vain hiukan vuosittain eteenpäin, tällaisia pysähdyksiä tulee useita ennen kuin pysähdyksien alue ns. jättää rauhaan.

Ajanlaadussa planeetan energia lienee kuitenkin ihan kaikkien tavoitettavissa ketkä haluavat sen symboliikan mukaan toimia ja kokea. Pariviikkoinen voi olla hiljainen, kuin sumuinen (varsinkin nyt kun myös Merkurius perääntyy), korostaa yksinäisyyden teemoja, edustaa henkistä kaipuuta, antaa mahdollisuuden sieluun syventymiseen. Maallisista harrastuksista erityisesti elokuva on Neptunusta. Sarjojen ahmiminen (binge) vastaa Neptunusta täysin; toivottavasti tulee tarjolle mielenkiintoisia kausia todellisuudenpakoisille.

Mainokset

Planeettapäiviä

14.11.2018

Planeettojen muuttaessa kulkusuuntaansa Maan näkökulmasta katsottuna tapahtuu liikkeessä pysähtymisen hetki tai aika, ja silloin planeetta voidaan tulkita ajanlaadussa voimakkaimmillaan olevaksi. Planeettojen perääntymisien sykleissä on jopa tavallista, että jaksot ajallisesti osuvat hieman päällekkäin. Ei ole kovin kauaa siitä kun taivaalla perääntyivät yhtä aikaa miltei kaikki mahdolliset tekijät. Pysähdysten ajankohdat sattuvat toisinaan yksiin myös, mutta harvemmin tällä tavoin kuin nyt Venuksen ja Merkuriuksen pysähdysten kohdalla. Ulkoplaneettojen pysähdyksien ajat voivat kestää pari viikkoa, ja siksi on ihan mahdollista, että jokin toinen tekijä on samaan aikaan pysähdyksissä. Nopeammin matkaavien sisäplaneettojen kohdalla yhtäaikaisuus on harvinaisempaa.

Venus on pysähdyksensä kohdassa vaa’assa torstain 15. marraskuuta myöhäisillasta lähtien, kun pysähdyksen ydin osuu perjantaille noin kello yhteen iltapäivällä ja tosiasiallinen eteneminen lauantain aamuyölle. Tätä aikajanaa on luvallista kuulostella miten omalla kohdalla painottunut Venuksen aika näyttäytyy; vierastan tarkkojen aikamäärien esittämistä koska tarkastelutapoja on niin useita.

Merkuriuksen pysähdys jousimiehessä voidaan katsoa alkavaksi perjantaina illalla (viimeistään) kun pysähdyksen tarkka aika osuu lauantain puolelle aamuyötä. Perääntymisen voi katsoa alkavaksi lauantaina 17. marraskuuta aamupäivällä. Venus ja Merkurius ovat siis pysähdyksissä yhtä aikaa perjantai-illasta lauantain aamuyölle, vain muutaman tunnin, mutta nopeiden planeettojen ollessa kyseessä tämäkin muutaman tunnin jakso voi olla mielenkiintoinen.

Mitä Venuksen perääntymisen ajasta jäi käteen, mitä opimme, mikä kirkastui – tämä voi summautua selkeästi Venuksen pysähdyksen aikaan. Venuksen aloittaessa perääntymistään skorpionista oletin, että Venuksen päästyä vaakaan helpottaisi. Onko teillä huomioita omalta kohdaltanne, puolesta tai vastaan? Painokas pysähtynyt Venus omassa vaa’an merkissään voisi korostua ihmissuhteissa, ja mahdollisesti myös arvomaailmaan liittyen ja mielihyvän ilmentyminä.

Merkuriuksen kolmiviikkoinen retrojakso ulottuu skorpionin puolelle ja joulukuulle, ja alkaa siis tulen elementin merkistä jousimiehestä. Keväällä Merkurius retrosi oinaassa, kesällä leijonassa, pysyen yhden merkin sisällä. Nyt jousimiehen perääntymisjakso liukuu merkkirajan yli ja ennakoi muutosta kokonaan uuteen elementtiin pysähdyksissä. Jos omanlaiset yllätykset ja kiperät seikat kohtasimme aikaisemmissa tulen elementin retroissa, on luvallista odottaa jousimiehen perääntymisestä vielä tuntuvampaa. Merkki ei ole Merkuriukselle edullinen, viestinviejä joutuu pingottamaan äärimmilleen löytääkseen soveltuvan tavan luovia jousimiehen suurpiirteisyydessä. Lisäksi pysähdys alkaa tarkasta kulmasta Neptunuksen kanssa, eikä tämä sävy ole kirkkaan tiedostavaa eikä huomiokyvyltään loistavaa.

Perääntymisiä meillä kuitenkin on planeetoissa aina, joten nämä jaksot ovat planeettaenergioissa luonnollisia ja niillä on tietty tarkoituksensa. Sen sijaan että jähmettyisimme pelkäämään mitä sattuu ja tapahtuu, mielekkäämpää on pohtia mitä Merkuriuksen perääntymisen aika meille kertoo. Jousimiehen Merkurius kehottaa pohtimaan näkemyksiä, ideoita, mihin uskomme ja mikä on elämäntapamme. Jos näissä on tarkistamisen varaa, sellaisen aika on seuraavien viikkojen aikana. Jos omalla kartalla on tekijöitä retron alueella 13 asteesta jousimiestä taaksepäin eläinradalla 27 asteeseen skorpionia, nuo kartan kohdat nousevat esille. Jos isommassa mittakaavassa katsottuna on Merkuriuksen ajan herran vuosi (profektio), voi perääntymisen ajanjakso olla oleellinen vaikkei oma kartta tähän erityisesti näyttäisi resonoivan.

Mielenkiintoista sisäplaneetta-aikaa kaikille loppuviikoksi!

Uljas utopia ja riskibisnes

8.11.2018

Jupiterin siirtyminen hallitsemaansa jousimiehen merkkiin tuntuu kohottavalta ja lupaavalta, mahdollisuuksia maalailevalta ja suuruuksia tarjoavalta. Taivaankannen paras kulkija omassa merkissään, ylijumalanomaisessa herruudessaan, on suotuisa, mutta onko tässä onnen avaimet? Mielenkiintoista, että juuri tähän aikaan uutisoidaan kolumnilla, minkä mukaan onnellisuuden tavoittelu ei ole hyväksi – ajan henki näyttäytyy jälleen osuvana kun onnellisuus ja menestys ovat puheenaiheina.

Jupiter jousimiehessä on ihanteellinen, jopa utopistinen. Visionäärisyys ei ole sinällään paha asia, sillä siinä hahmotellaan tulevaisuuden raameja. Jupiter jousimiehessä kuvastaa oman onnensa seppää kuten sanonta kuuluu, sitä että asettaa tavoitteet ja pyrkii niitä kohti. Arkielämän tavoitteiden suhteen aika ei vaan ole kovin ystävällinen, sillä Jupiteriin jousimiehessä pätee se, että parhaat unelmat ovat mahdottomia. Jupiter jousimiehessä kuvastaa jotakin arjen yläpuolelle irrottautuvaa, suurempaa ja mahtavempaa. Onnellisuuden käsitteen ja tuon olotilan saavuttamisen suhteen on hyvä aika pohtia, mitä onni itselle merkitsee, mikä antaa meille tyytyväisyyden tunteen, mitä haluamme elämältä.

Jupiter on filosofinen pähkäilijä, minkä tarkoituksena on löytää totuus ja ymmärtää se. Muuttuvan laadun merkissä voidaan olettaa uskomusten ja näkemysten muuttuvan etsintöjen tuloksena. Tulevan vuoden jakso on näkökulmien ja katsomusten muuttumisen ja uudelleenmuovautumisen aikaa. Saatamme elää päättymätöntä tarinaa lopullisen tiedon, kuin Graalin maljan, löytämisestä, mutta useimmille jousimiehen Jupiter on käytännössä epäilystä, että kauempana piilee vielä muuta ja erilaista ja enemmän.

Jupiter kertoo mielipiteistä, näkemyksistä ja katsomuksista, elämäntavastakin. Ajanlaatu saattaa painottaa värin tai sanoman tunnustamista, lipun heiluttamista. Jo aika pitkään monenlaiset kärjistykset ovat käskyttäneet valitsemaan puolensa, ja trendi saattaa jopa voimistua, ellemme tiedosta tällaisen itse asiassa kaventavan mahdollisuuksiamme. Ehkä Jupiter rentouttaa yleisen mielipiteen aidoksi suvaitsevaiseksi.

Vapauttaminen on Jupiteria. Planeetta inhoaa kahleita ja rajoituksia, toimiihan se taivaalla Saturnuksen vastapoolina. Vapaus voi sokaista unohtamaan siihen liittyvän vastuun. Jupiterin viisaus tulisi osata kytkeä vapautumiseen niin olennaisesti, ettei piittaamatonta vapautta rehottaisi. Runsaus, isous ja suuruus ovat Jupiteria, se haluaa enemmän, kauemmas ja korkeammalle. Tässä on aika paljon hallittavaa, sillä massiivisuus ei ole aina terveellistä.

Jupiter edustaa kokonaisnäkemystä ja kattavuutta, ja siinä mielessä abstraktisuutta ettei asiat tuollaisina ole tavallisen taatiais-pulliaisen käsissä. Mieltä on kuitenkin hyvä harjoittaa havaitsemaan ja ymmärtämään asioiden yhteyksiä, mikä vaikuttaa mihin, millaisia syitä on taustalla, mihin toiminta johtaa, kenen agendalla ollaan. Jo näistäkin vihjeistä huomaa, kuinka isoja asioita Jupiter käsittelee.

Jupiterin mytologiaan kuuluu ylijumaluus ja sen kautta oikeudenmukaisuuden ja tuomitsemisen käsitteet. Filosofinen Jupiter pohtii moraalia ja etiikkaa. Astrologisesti voisimme ajatella tällaisen kuuluvan ennemmin hallintovaltaa käyttävälle Saturnukselle, ja osittain näin onkin. Jos ajattelemme Jupiterin eettisen pohdinnan tähtäävän hyvyyteen, voi olla helpompi ymmärtää etiikan perustelujen hahmottaminen. Jupiterin teemaan on sisäänrakennettu tarkoituksen ja merkityksen idea, jolloin sen pitäisi olla itse oma vahtinsa liioittelun ja ylenmääräisyyden suhteen.

Keskustellaan merkityksistä: mitä Jupiter sinulle edustaa, missä roolissa jousimies kartallasi on? Ovatko toiveesi tästä merkkisiirtymästä realistisia vai suuruudenhulluja?

Solmuja vierihoidossa

2.11.2018

Marraskuussa saamme kaksi merkittävää astrologista tapahtumaa, jotka ovat pikkuisen harvinaisempia. Kuunsolmut vaihtuvat uuteen merkkipariin ja Jupiter siirtyy seuraavaan merkkiin, nyt hienosti omaan merkkiinsä jousimieheen. Pienemmät jutut eivät nekään ole välttämättä lainkaan merkityksettömiä. Venus päättää retrojaksonsa vaakaan, Merkurius aloittaa jousimiehessä perääntymisen, ja loppukuusta Neptunuskin kääntyy kaloissa. Näihin kaikkiin liittyy painokkaita planeettaenergioiden aikoja pysähdyksien vuoksi. Katsotaan ensin solmut ja myöhemmin muita asioita.

Kuunsolmujen akseli tulee ravun ja kauriin merkkipariin tiistaina 6. marraskuuta illalla ja aloittaa uusien yleisteemojen käsittelyn merkin lopusta alkua kohti, kulkusuuntansa mukaisesti. Solmujen ajallinen kehys on laaja, eikä niiden suhteen kannata juuri asteisiin tuijotella, riittää että miellämme että marraskuun alussa tapahtuu.

Kuunsolmut maalaavat yleistä ja kollektiivista ajanlaatua, sen lisäksi että tietysti näyttävät yksilöiden kartoilla elämän suuntaviivaa. Noin puolitoista vuotta solmut ylittävät yhtä merkkiä, ja tämän ajanjakson aikana tulisi yhteisesti tiedostaa ravun merkitys ja tehtävät tässä ajassa, samoin kuin alasolmun kauriin kertomat mahdolliset haasteet. Hyvä/paha -ajattelu kannattaa tässä unohtaa. Yläsolmuun liittyy aina haastetta sen vuoksi, että se edustaa tuntematonta ja tulevaa, mutta silti siihen suuntaan tulisi pyrkiä. Alasolmu tarjoaa tukea ja ponnahdusalustaa, se on kuin CV missä esitellään sitä mikä jo osataan ja hallitaan; alasolmua ei enää opetella ja siksi siihen ei keskitytä liiaksi.

Ravun Kuunsolmun viesti on elämän ylläpito, elämän jatkumisen turvaaminen ja elinkelpoisuudesta huolehtiminen. Ei olla pikkujuttujen äärellä, ja jokainen uutisia seuraava tunnistaa tämän. Rapu on selviytymistä, ja toivon ettei tämä olisi luonnonvarojen itselle ahnehtimista: olemme tasaisemmin jakamisen edessä. Rapu huolehtii ja hoivaa, ja uusintamistyöt ovat usein arkisia hyvinvointiin liittyviä; ravintoa, puhtautta, terveydenhoitoa, kasvattamista. Ravussa on intiimi ote, siinä kosketetaan oikeasti ja merkityksellisellä tavalla (jännä muuten että toisista vesimerkeistä myös skorpioni on privaatti, mutta kalat ei ollenkaan). Rapu on lähellä, napanuoraa on tuskin katkaistu, ja se käsittelee turvaa.

Miten kauriin alasolmu pitää nyt ymmärtää, koska se ei vie oikeaan suuntaan? Pois ankarat pakot, ja vaikutamme tunteisiin sen sijasta. Luovutaan jähmeydestä, ja sallitaan monimuotoinen rehevyys, eli ei byrokratiaa ja päätetään asioista enemmän paikallisesti. Kauriin hyötykeskeinen tapa käännetään myötätuntoisemmaksi ymmärrykseksi. Kauriin alasolmun aikana saadaan ymmärtää kuinka tyhjät pois -puristamisen kulttuuri on kestämätön ja ihmisille vahingollinen. Keskitytään syntymään, pyritään välttämään kuolemaa, palikasta väännettynä ja yksinkertaisesti.

Vesi on ravun elementti, ja jo nyt muutamien päivien aikana on mediassa ollut esillä vesistöjen tila. Merialueiden lämpenemisestä saadaan tietoa, vesistöjen saastuminen huolettaa (talvivaara, mikromuovien löytyminen täälläkin vesistä), metsien ojituksen merkitys vesialueiden ja merien rehevöitymisessä. Tätä tulee varmasti tulevina kuukausina lisää. Millaisiin muihin asioihin ravun ajassa huomio tulisi ensisijaisesti ja viipymättä kiinnittää? Syntyvyyteen, koulutukseen?

Kuunsolmujen liikkeessä mukana seuraa aina pimennykset enimmäkseen solmujen kulkemiin merkkeihin. Messeviä pimennyksiä tullaan saamaankin kun kauriissa matkaavat myös Saturnus ja Pluto. Talven pimennysjaksossa ollaan ensin Auringonpimennyksessä kauriin merkin puolivälissä, sitten vedetään vähän ”huti” aikaisempaan merkkiin palaten leijonan alkuun Kuunpimennyksessä. Kesällä heinäkuussa pysytään ravun ja kauriin merkeissä.

Solmujen paluita ja puolituksia saavat he, joiden omilla kartoilla solmupari on tässä samassa merkkiparissa. Olen jo pidemmän aikaa esittänyt, että koska solmujen suhteen ajallinen vaikutusalue on laaja, näihin paluiden ja puolitusten osoittamiin syklinvaihdoksiin liittyvät tapahtumat alkavat nousta esiin jo silloin kun solmut vaihtavat samaan merkkiin. Ei siis kannata tuijottaa tarkkaa astetta ja paluun eksaktia päivää, vaan ymmärtää kuinka isosta asiasta on kyse. Roomaa ei rakennettu päivässä, paluun tuomaa elämänmuutosta ei tehdä hetkessä.

Vaikerrusta ajoista

11.10.2018

Muutama kovaksi kulmaksi luokiteltu planeettojen välinen kosketus on esiintynyt yhtäaikaisesti viime päivinä. Merkurius siirtyi skorpioniin ja käväisi vastapäätä yhä härän alussa perääntyvään Uranukseen, tarkimmillaan keskiviikkona illalla. Venus retrosi uuden neliökulman Marsiin, tämä napsahti torstain aamuyölle mutta on ainakin perjantain vielä aktiivisena, todennäköisesti pidempäänkin. Vaa’assa kulkeva Aurinko tulee kulmaan Plutoon, joka kulkee sentään onnekkaasti ihan normaalisti eikä enää ole pysähtynyt. Tämä kirkkauden ja pimeyden välinen taisto on tarkimmillaan perjantaina aamulla.

Astrologiassa tyypitellään yllämainitut kulmat vaikeiksi, haastaviksi ja hankaliksi, ja tällaisesta syntyy liian helposti harha kuin elämä olisi tällaisina päivinä vain sarja vastoinkäymisiä. On aivan kuin maailma olisi nyt niin täynnä negaatiota, että se imeytyy jokaiseen, eikä tätä voi millään välttää. Ja sitten tämä oletus, että planeetat aiheuttavat jotakin, ja se paha jokin tulee kaikille samanlaisena.

Tiedätte, että aion väittää vastaan. Planeettojen ilmentämät kulmat ovat vaan energioita, joita voimme halutessamme käyttää. Jokaisella on vapaa tahto, mihin sisältyy vastuu omista valinnoista. Venuksen ja Marsin neliö anna lupaa käyttäytyä kuin pikkukakara; astrologia ei legitimoi vahingollista tai pahaa.

Kulmien luonnetta voi pohtia toisenlaisella skaalalla kuin hyvä-paha dualismi. Koviin kulmiin liittyy energiaa, mikä kysyy toteutumistaan, etsii ulospääsyä kuin virtaava vesi joenuomassa. Jos tällaista voimaa tai kiehuntaa koettaa tukahduttaa, se ei yleensä onnistu, vaan paine purskahtaa hallitsemattomasti. Kovat kulmat kysyvät taitoa tekemisessään ja tästä syntyy työläyden tuntu – sekö meistä tuntuu niin haastavalta ja vaikealta? Ettei haluttaisi itse tehdä mitään? Olisi helpompaa saada kaikki valmiina?

Eräänlaisena filosofishakuisena välihuomautuksena lisään, että tottakai maailmassa on hankaluutta ja pahuutta. Se että tapahtumien tasolla harmit näyttävät vastaavan kovia kulmia, saattaa osaltaan johtua myös siitä mitä ylempänä pohdiskelin energian hallitsemattomasta purskahtamisesta. Pahaa ja vaikeaa tapahtuu ja tehdään silloinkin, kun tällaista ei voi ilmiselvästi liittää koviin kulmiin (koska voimme valita ja ”joku” on valinnut taitamattomasti). Pahuuden ja vaikeuksien kohtaaminen on aina kivuliasta, mutta se kuuluu väistämättä osana elämään. Ikävien asioiden pelko jähmettää kaikkein varmimmin jättämään käyttämättä mahdollisesti käyttökelpoisen voiman.

Planeettakulmien kohdalla voi tehdä asennoitumisharjoituksia ja miettiä, miten haluan kyseistä voimaa suunnata. Merkuriuksen vastakkaisuus Uranukseen: herkullisen stimuloiva, räjähtävän äkkinäinen liike, voisi luvata oivalluksiakin, ja hyvin usein asetelma liitetään astrologiseen ajatteluun. Perääntyvän Venuksen neliö Marsiin: arvojen, mielipiteiden ja tunnekokemusten arviointiprosessi voimistuu tai saa vasta alkunsa, kyse voi olla mielitekojen johdattamista aloitteista, valloitus- ja kiintymystahtojen aktivoitumista. Auringon ja Pluton kulma: keskittymisen pakko tai tilaisuus paneutua johonkin syvällisesti, vastustamaton uutta synnyttävä luomisprosessi. Tiedostamaton tai salainen voi nousta esille, joko itsessä tai maailman tapahtumissa. Kirkkauden ja pimeyden välinen symbolinen kynnys etsii ratkaisuaan.

Planeetat merkeissään tai kulmissaan eivät pakota meitä asennoitumaan tuntoihin tai asioihin siten että ne olisivat vaikeita, kurjia ja pahaa aiheuttavia. Ihan itse teemme tämän. Ehkä joku huomaa, että voi valita toisin, haluaa iloita aktiivisesta energiasta tai eteenpäin vievästä tilaisuudesta.

Piikkejä lihassa

4.10.2018

Venus on planeettavoimista esillä ja puheenaiheena. Venuksen sykli on niin pilkulleen säännöllinen, ettei sen perääntymisjakso voi tulla kenellekään astrologiaa ja taivaan kulkuja seuraavalle yllätyksenä. Venus on pysähtyessään kaikkein painokkain energia, ja vaikka Pluto on edelleen pysähdyksissä samaan aikaan, voidaan perustellusti katsoa Venuksen olevan nyt tärkeämpi. Venuksen perääntymisssykli toistuu harvemmin, ja lähiplaneettana sillä on paljon sanottavaa olemukseen ja ajanlaatuun. (Anekdoottina säännöllisestä syklistä, samanlaista täsmällisyyttä on havaittavissa Uranuksella, joka Venuksen tavoin pyörii toiseen suuntaan oman akselinsa ympäri kuin muut planeetat).

Venuksen pysähtymisen kestoa kannattaa miettiä myös siltä kannalta miten sen itsessään tunnistaa tai miten havaitsee ympäristöstään. Teknisesti ottaen Venus tulee pysähdyksen asteelle ja kaariminuutille perjantaina 5. lokakuuta aamulla hieman ennen puolta yhdeksää. Saman päivän myöhäisiltana on pysähdyksen keskikohta noin kymmeneltä. Skorpionin 10°50’ kohdasta Venus liikahtaa lauantaina hieman ennen puoltapäivää. Pysähdys näyttää ajallisesti lyhyeltä, ja voi olla syytä olettaa että Venus olisi painokas hieman useamman päivän ajan.

Venus perääntyy siis takaisin skorpionin merkin alkua kohti ja uudelleen oman merkkinsä vaa’an puolelle lokakuun lopussa. Marraskuun puolivälissä retroilu päättyy 25°14’ vaakaa. Tärkeä etappi Venuksen kierrossa on planeetan muodonmuutos iltatähdestä aamutähdeksi, eli yhtymä Auringon kanssa; alakonjunktio on 3 asteessa skorpionia 26. lokakuuta.

Tämän viikonlopun pysähdys ja perääntymisen alkumatka tapahtuvat skorpionissa, mikä on Venukselle vastamerkin aluetta. Tästä voi päätellä, että asiat jotka nousevat esiin, eivät tunnu mukavilta ja hyviltä, ja voi vaatia asennoitumista ennen kuin löytyy luonteva ja oikeamielinen ratkaisu. Ajattelen tätä sillä tavoin nurinkurisesti, että kun Venus on myötäävä ja toisia huomioiva, nyt vastamerkin alueella pitäisi totutusta poikkeavasti suunnata huomio omiin mielihaluihin, Mars-maisesti omien oikeuksien puolustamiseen, pitää kiinni omista arvoista, nähdä se missä itse asemoituu ihmissuhteissa.

Venuksen palautumisesta vaakaan odotan paljon, sillä alun kipuilujen jälkeen tarjoutuu tilaisuus asioiden ratkaisuun tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti ja kaikkien etu huomioiden. Asioista päästään oikeasti keskustelemaan, arvioimaan, ja tarvittaessa tuomitsemaankin. Katsotaan nyt kukin omalla kohdallamme, ettei lakaista tärkeitä juttuja maton alle siksi, ettei status quo vaan häiriytyisi. Oppimissyklin ilmiselvänä tarkoituksena on selkeyttää omia arvoja, jotta yleinen normipaine ei painostaisi toimimaan vasten omaa sisintä, omaatuntoa. Perääntymisjakson aluksi saadaan tarkoituksella piikkiä, että herättäisi ajattelemaan.

Yleismaailmallisella tasolla ei ole voinut olla huomaamatta naiseuden ilmentymisiä median otsikoissa. Jo jonkin aikaa länsimaissa on tapahtunut perinteisten (ja nationalististenkin) näkemysten vahvistumista, ja konservatiiviseen ajatteluun kuuluu käsitys naisen paikasta. Asennoituminen valtavasti huomiota saaneeseen #metoo kampanjaan on paljastanut vastaväitteistä kärjistyneimmillään misogyniaa. Naisvihamielisyys elää ihan tänäänkin, johtavan maan presidentin halventavissa ja alentavissa kommenteissa esimerkiksi. Ilmiössä ei ole kyse kahden sukupuolen välisestä vastakkainasettelusta vaan paljon laajemmasta yhteiskunnallisesta vinoutumasta. Asiat ovat liian isoja, että Venuksen armolliset 40 päivää riittäisivät korjaamaan esimerkiksi ministerinsalkkujen jakautumista, mutta arvokeskustelua sietää käydä. Mille annan hiljaisesti hyväksyntäni, miksi valitsen etten minä puutu ja ajattelenko puuttumatta jättämiseni seurauksia. Näihin kysymyksiin Venus skorpionissa pysähtyneenä pureutuu. Ja voi luottaa pysähtyneen Pluton taustatukeen.

Seisahduttavaa aikaa

28.9.2018

Planeettojen pysähdyksiä riittää ajanlaadun merkkipaaluiksi. Nyt päättää Pluto keväällä huhtikuussa alkaneen perääntymisjaksonsa. Kaukaisten ulkoplaneettojen kulussa Maasta katsottuna on säännönmukaista, että ne näyttävät liikkuvan taaksepäin eläinrataa vasten useita kuukausia. Koska tällainen toistuu aina, ei ole harvinaista että syntymäkartalla ulkoplaneetat perääntyvät. Se ei ole harvinaista minään hetkenä, ei siis ajanlaadussakaan. Pysähdysten jaksot ovat niitä, joita kannattaa pohtia tulkinnallisessa mielessä.

Pluto on ollut pysähdyksissä jo kaiken viikkoa, ja pysähdyksen keskikohta osuu maanantain aamuyölle, lokakuun alkuun. Eteneväksi planeetan liike voidaan tulkita ensi viikon sunnuntaina, 7. lokakuuta. Riippuu näkemyksestä ja tarkastelutavasta kuinka pitkän ajan katsoo kaukaisimman ulkoplaneetan pysähdyksen ajaksi, tulkintatapoja on useita. Havainnot maailman menosta ovat vastanneet käsitystä, ettei Pluton pysähdyksen hetki olisi ainoastaan yhden päivän mittainen.

Pysähdys painottaa, alleviivaa ja nostaa esille voimakkaalla tavalla. Pluton kohdalla voidaan huomioida planeetan symboliikasta ainakin valta, voiman suuntaus tiettyyn kohteeseen, intensiivisyys, tuho ja eliminointi, painostus, pakottaminen, tabuihin liitettävät asiat ja pinnanalaiset muutosprosessit. Yksilön kohdalla muutos ilmenee lähinnä psyyken muutoksina, joskus jopa uudelleensyntymisen kokemuksina, ja maailmanlaajuisesti vallalla olevien trendien tai liikkeiden nousuina ja tuhoina. Plutoa pidetään pelottavana planeettana, eikä se kevyttä huttua olekaan. Vain tosi tarkoituksella.

Menneinä vuosina pitkään Plutoon liitetyt vaiheet ja tapahtumat olivat luonteeltaan enemmän rysähdysmäisiä, koska kävimme pitkään läpi Uranuksen ja Pluton aktiivista kulmaa toisiinsa. Nyt Pluto on palannut suoraviivaisemmin omaan tyyliinsä, pinnanalaisuuksiin, piilovaikuttamisiin ja salassa pidettyihin asioihin. Voisi ajatella, että Pluton pysähdyksen aikaan kaikenlainen jemmaaminen ja salailu kukoistaisivat, mutta se onkin toisinpäin. Pysähtyvä Pluto paljastaa, ruoppaa syvältä esiin. Siksi ei yllätä tipan vertaa, että viime päivien uutisissa on käsitelty mm. joukkoraiskausta ja valtateemoja.

Pluton taakkana on ollut sen yhdistäminen niin moniin ikäviin ja haavoittaviin asioihin, että planeettasymboliikan myönteiset tai suotuisat puolet ovat hävinneet taistelun paikasta valokeilassa. Pluton pakonomaisuus on valtavan tehokasta. Se on rikas, niin symbolisesti sisältörikas, arvokas, kuin maallisella tavalla vauras, tai voisi kärjistää ökyrikas. Kokemuksellisella tavalla Pluto on elämänmakuinen, ainutkertainen, kiihkeä, vastustamaton ja mukaansatempaava – tai käytän ilmaisua ryöstävä. Pysähtyneen Pluton aikaan tarvitaan vahvaa tahtoa ja oikeamielisyyttä, ettei tule antaneeksi pahalle pikkusormea. Jos Pluto näyttäytyy parhaimmalla tavallaan, se on ikimuistoinen.

Ensi viikolla ajanlaatu tulee tosiaankin poikkeukselliseksi, koska myös Venus on pysähdyksensä kohdassa skorpionissa. Venuksen pysähdyksen keskikohta ajoittuu viikon päähän perjantaille myöhäisiltaan, ja taas voidaan punnita tuntemuksia missä vaiheessa Venus alkaisi olla pysähtyneessä tilassa viikolla, mitä ilmeisimmin torstaina jo, ja voisi pysähdyksen tuntua olla ilmassa pidempäänkin. Monet astrologian piirissä tahtovat niputtaa Pluton ja Venuksen pysähdyksen merkin skorpionin yhteen. Modernin astrologian tulkinnassa yhteneviä teemoja onkin vaivatonta havaita, mutta voi olla aiheellista myös miettiä kiihkottomasti missä määrin Pluton yhdistäminen skorpioniin on muuntanut merkin teemoja (ihan samoin on käynyt vesimiehelle ja kaloille). Joka tapauksessa fakta on, että Pluto ja Venus ovat yhtä aikaa pysähdyksissä noin 4. – 6. välisenä aikana, tarkimmin juuri 5. päivä perjantaina. Jos Pluto on ollut jo tätä ennen useita päiviä pysähtyneenä, ja pariviikkoisen stopin ajat toistuvat kaksi kertaa vuodessa, niin Venuksen pysähdystä voidaan pitää jopa merkittävämpänä. Tästä lisää ensi viikolla – voimia kaikille tälle viikolle!

Sitä Kuuta kuuleminen

21.9.2018

Mistä ajanlaatu rakentuu? Isoja päälinjoja, kallistuksia johonkin suuntaan, osoittavat voimakkaat pitkäaikaiset kuviot, esimerkiksi kun meillä oli pitkään Jupiterin ja Neptunuksen kolmio, tai ihan viime päiviin saakka Venuksen, Marsin ja Uranuksen kesken T-ristikuvio. Pysähtyneet planeetat sävyttävät aina isolla sudilla, toiset pidempään, nopeat planeetat vain hetken: ensi viikolla sutii Pluto, minkä pysähdyksen keskikohta osuu lokakuun alkuun. Mainittujen kaltaisia energioita voisi ajatella myös makrokosmoksen näkökulmasta, sieltä kauempaa kotoisin olevana.

Pientä ja lähellä olevaa mikrokosmosta edustaa Kuu, mikä arkipäiväisenä kiertää aina, vaikka jostain kumman syystä jonakin aikana isommat kuviot ja ilmiöt puuttuisivat. Tällainen astrologinen näkemys tottakai on vastaan tieteellistä ajattelua mikro- ja makrokosmoksesta (makro tarkoittaa tieteen näkökulmasta sitä mikä havaitaan aistein, esimerkiksi silmin, ja mikro taas niin pikkuruista että sen tutkimiseen tarvitaan välineitä kuten mikroskooppi, eli mikroa havainnoidaan välillisesti).

Kuu sävyttää ajanlaatua merkkinsä osoittamalla symboliikalla. Viikonlopun aluksi arki koetaan vesimiehen silmin, mikä voisi modernin astrologisen näkemyksen mukaan olla ystäviä, ryhmätoimintaa, yhteishengen vahvistamista ja verkostoitumista. Vesimiehen motto on ”minä tiedän” mikä viittaa ajattelun keskeiseen rooliin. Vesimies viimeisenä ilman elementin merkkinä kokoaa sen mitä kaksonen ja vaaka ovat jo toteuttaneet. Sosiaalisuus on vesimiehessä jo laajempaa kuin kahdenkeskistä vuorovaikutusta, se on kuulumista koko ihmiskuntaan. Vesimiehessä ollaan yhdessä jotakin mieltä.

Kuun ajanlaadun tunnelmiin liittyy olennaisesti sen vaihe. Nyt Kuu on kasvupuolensa viimeisessä kohdassa, kasvukuuksi nimitetyssä, ja kuten olen itse tätä jopa hellittelevästi kutsunut, hullunkuun vaiheessa. Päivät ennen täydenkuun tuloa (ensi tiistaina yöllä hieman ennen neljää) ovat yritystä täynnä, pyrkimystä ja pingotustakin. Toisille hullunkuunvaihe antaa tarvittavaa stimulaatiota että saa jotain aikaan, toiset ahdistuvat painostavasta ja persiille potkivasta tunnelmasta, voivat ihan pimahtaa täyttäkuuta edeltävänä yönä. Riittämättömyyden tunnot räjähtävät pahiten tällaiseen aikaan, ja yhdistettynä globaaliin vesimieheen, pitäisikö tässä ihan koko maailma pelastaa.

Kuun tuntua ajan hengessä on vaikea vastustaa, koska Kuu edustaa alitajuista ja vaistonvaraista puolta meissä. Tunnelman aistii intuitiivisesti, ja on vaikea tunnistaa tuntemusten lopullista syytä. Ehkä Kuu tosiaan tulee mikrokosmoksen tavoin, sisältyy jo dna:han. Kuun alati muuttuvaa tunnelmaa päästään testaamaan taas viikonloppuna, kun vesimiehen aika vaihtuu kalojen antaumukseen, moninaisiin vaihtoehtoihin, fantasiaan, symbioosin hakuun, hyväksynnän ilmaisuihin. Sävyn vaihtuminen tapahtuu lauantaina noin puoli neljältä iltapäivällä kun Kuu siirtyy kaloihin.

Ilmaisun ajallisia sävyjä

20.9.2018

Merkurius ajassa kertoo yleisestä keskusteluilmapiiristä, ajatuksista, pohdinnan prosesseista ja mielestä sillä tavoin kuin se kuvaa ajan henkeä. Mielestäni Merkurius on nykypäivän yhteiskunnassa paljon esillä, puhutaanhan ihan tietoyhteiskunnasta. Informaation välittäminen ei silti tapahdu täsmälleen samalla tavalla kaiken aikaa, ja astrologia on mainio väline tarkastelemaan toisiaan seuraavia ajanjaksoja.

Merkuriuksen kulku neitsyessä on oikein hyvää aikaa kaikenlaiselle kommunikaatiolle ja tiedottamiselle, vaikkakin neitsyen hengessä analysointi, arviointi, kritiikki, järjestelyt ja oppiminen saattavat olla etusijalla ilmaisuun nähden. Yksinomaan Merkuriuksen merkki ei vielä tee ajanlaadun kuvaa täydelliseksi, vaan siihen antaa oman osansa planeetan vaihe, sen suhde Aurinkoon kierrossaan.

Olen luonnehtinut Merkuriuksen kulun neljään erityyppiseen vaiheeseen. Kierto alkaa uudesta Merkuriuksesta, ja sykli alkaa aina perääntyvän Merkuriuksen ylittäessä Aurinkoa eli alakonjunktiosta. Perääntymisvaiheen päättävä pysähdys mielestäni aloittaa toisen vaiheen, mitä voisi nimittää esimerkiksi kasvuvaiheeksi. Tästä Merkurius suuntaa kulkunsa uudelleen kohti Aurinkoa, ja tavoittaa sen yläkonjunktiossa. Tätä kutsutaan täyden Merkuriuksen vaiheeksi. Tämä jakso päättyy pysähdykseen ja kääntymiseen perääntyväksi, mitä voi nimittää vanhan Merkuriuksen vaiheeksi.

Tässä kierrossa mitä parhaillaan käymme läpi, Merkurius syntyi uudeksi leijonan perääntymisessä ja pysähdys retroajan päätteeksi tapahtui myös leijonassa. Nyt ollaan pian Merkuriuksen täyttymisen ajassa kun Merkurius kohtaa Auringon neitsyen merkin lopussa perjantain puolella aamuyöllä hieman ennen viittä. Seuraava pysähdys tulee vasta marraskuussa jousimiehessä, mistä alkaa vanhan Merkuriuksen vaihe. Nämä neljä vaihetta ovat siis keskenään hyvin eripituisia, täyden Merkuriuksen aika on pisin.

Se mistä sykli alkaa, määrittää aina merkillään eniten koko kierrosta. Leijonassa syntynyt Merkurius toi ilmaisukieleen luovuutta, näyttävyyttä ja arvovaltakeskusteluja. Nyt kun olemme täyttymyksessä, on analysoinnin aikaa, pohtivaa keskustelua neitsyen hengessä, mutta leijonan ilmaisuvoima on edelleen olemassa. Täyden Merkuriuksen vaihe on planeetan parasta toiminta-aikaa, kukkeutta, missä sen luonne on ehyimmillään ja toteutuminen kaikkein tuloksellisinta.

Voidaan ehkä ajatella siten, että keskustelukulttuuri elää aalloissa. Kukkeuden korkea tyrsky laantuu planeetan pysähtymiseen, mielen kääntymiseen sisäänpäin ja retrospektiiviseen tarkasteluun. Kun tätä vanhaa ”syvää” aikaa on perääntymisessä käyty Auringon kohtaamiseen saakka, on aika syntyä uudelleen. Herätellä ideoita kunnes kaivaudutaan esille poteroista kasvukaudella.

Merkuriuksen luomat ajanlaadun piirteet toistuvat myös pidempinä kausina. Nyt olemme saaneet huomata, että Merkuriuksen perääntymisen ajat (lue uudet Merkuriukset) tulevat tulen elementin merkeissä. Viime syksynä saatiin perääntymisjakso neitsyessä, eli aikaisemmassa pitkässä syklissä uudet Merkuriukset syntyivät maan elementin merkeissä. Voidaan pohtia koko ajanlaadun luonnetta keskustelukulttuurin näkökulmasta, millaista aikaa on tulen elementin sävyttämä aika. Miten ajattelu laukkaa tulen kiihkeydessä, verrattuna maamerkkien vakauteen. Miten roihuava mielenmaisema on?

Odotuksia ajassa

14.9.2018

Odotukset kerääntyvät, sillä ratkaisevia muutoksen sävyjä planeettojen energioissa ei ole luvassa lähipäivinä. Se mitä on ollut ilmassa kaipaa ilmeisesti vielä työtä. Voimissaan on kärjistävä T-risti Venuksen, Uranuksen ja Marsin kesken, kiinteiden merkkien alussa. Vaikka Venus nopeimpana tekijänä ensi viikolle tultaessa alkaa irtautua kuviosta, se on vauhdissaan jo hieman hiipumassa. Retroaika alkaa näyttää työmaitaan ja urakoitaan, ja kärjistävien planeettakulmien myötä teemoja on huiskahtanut vasten naamaa ja puun takaa. Mieli on täällä nurinniskoin, koska on niin vaikeata tavoittaa positiivista ilmentymää – ristin kaikki planeetat ovat vinksinvonksin: Venus on vieraalla maalla skorpionissa, Mars Kuun alasolmun sävyssä vesimiehessä, ja Uranus perääntyy. Arvokysymyksissä, yksilöllisyyden ilmauksissa ja kanssakäymisessä mitä ilmeisimmin paine sakkaa pahiten siinä, mitä Kuun alasolmu vesimiehessä edustaa, yhteisöllisyydessä, tasa-arvon ihanteissa, yhteistyössä. T-ristin mahdollinen yllättävän karismaattinen aloitteellisuus on täällä antanut odottaa itseään.

Ensi viikolla tiivistyy Marsin ja Uranuksen välinen kynnyskulma, pakkohan tälle jotain on tehdä kun on uusinnan uusintaa. Viimeksi johtavien merkkien lopussa oltiin kulmassa melkoisen kriittisissä fiiliksissä, ja testilaboratorioon jää kokeiltavaksi toimisiko kiinteiden merkkien tahdonvoimaisuus paremmin. Astrologiassa kulma on nimetty onnettomuuskulmaksi, sillä Marsin nopea toiminnallisuus koetaan hankalasti yhdistyvänä Uranuksen arvaamattomuuteen. Juuri nyt Marsiin liittyy OOB-tilan vuoksi itseensäkin poikkeuksellisuutta, mitä ei ehkä kulman luonteeseen olisi enää yhtään kaivannut. Uudistukseen ja uusiin alkuihin on valtava energia tarjolla, riski pysyköön tekijällä.

Mitä me sitten ”astrologisesti” odotamme kun on näin hurjia muutosvoimia tarjolla? Varmaankin syyspäiväntasauksen vaa’an ingressiä, Merkuriuksen täyttymistä, Venuksen retrojakson alkua, Pluton retron päätöstä – tulemme saamaan yhtä aikaa pysähtyneinä Pluton ja Venuksen. Herättääkö ajatuksia, ennakko-odotuksia?

Kuu luonnollisesti leimaa jokapäiväistä ajantuntua. Perjantaina skorpionin Kuu jää jo puolilta päivin kurssittomaan tilaan eikä ajanlaadun tuntu vaikuta erityisen hedelmälliseltä. Kuu ponnistelee samaan tapaan kuin Venuskin tässä äärimmäisyyksien ja tahdonvoiman merkissä, ja ehkä on parasta jättää Kuu muhimaan syövereihinsä. Lauantain puolella aamuyöllä hiukan ennen neljää Kuu siirtyy jousimieheen, ja toivottavasti antaa näin meille näkemystä, tarkoitusta ja merkityksellisyyden tuntoja viikonlopun päiviksi.

Kannattaako koskaan odotella? Pitäisikö ryhtyä vaan toimiin, oli aika sävyltään millainen hyvänsä? Olen kertonut näkemykseni, että kaikenlaisilla energioilla ja voimilla on tarkoituksensa. Silti juuri nyt tekee mieli odottaa edes lauantaille, jos se reipas jousimiehen Kuu vinkkaisi tarkoituksessa. Sydämiä kaikkien viikonloppuihin!


%d bloggers like this: