Huonon päivän Kuu

16.8.2016

Moon1Aina ei suju ihan kympillä, sellaista tämä elämä on. Miten te reagoitte huonoihin päiviin? Kun harmittaa, olo ei tosiaankaan tunnu aurinkoiselta, ja jo tästä saa astrologisen vinkin, miten näitä asioita katsotaan astrologiassa. On yleisesti esitetty, että silloin kun olemme väsyneitä, sairaita, stressaantuneita ja paineen alla, ilmennämme Kuuta, alitajuista ja vaistonvaraista puoltamme.

Kuulla jokaisessa merkissään on useita ilmentymisen muotoja, jolloin harmi kuvastuu monilla tavoilla. Koska Kuu on alitajuinen tekijä, emme ehkä itse ollenkaan huomaa, miten käyttäydymme näissä vaikeissa tilanteissa ja huonoina päivinä. Kannattaisi ehkä kysyä läheisiltämme, ja koettaa näin nähdä, pääseekö jokin oman Kuun edustama vähemmän rakentava puoli kontrolloimatta liikaa esille. Tällaisissa tapauksissa kasvu voi olla todella vaikeata, koska käytös tulee haastavissa tilanteissa suoraan selkäytimestä. Oman käytöksen rehellinen analysointi saattaa kuitenkin saada meidät tiedostamaan oman mahdottomuutemme (eivät kai kaikki silti hankalia ja ikäviä ole). Astrologisesti on mielenkiintoista koettaa naulita, ovatko purkauksemme todellakin johdettavissa Kuun piirteistä.

moon3Ovatko kaikki Kuut yhtä hankalia? Olen aina esittänyt, että jokaisessa merkissä on negatiivisia ja haitallisia puolia, varsinkin jos niitä toteuttaa ns. väärin. Keskusteluissa olisi hienoa, jos kommenteissa pääsisimme tutkimaan, ovatko Kuulle haastavat merkit niitä, joiden kautta vaikeudet ja harmit purkautuvat herkemmin. Kuulle luetaan vähemmän luonteviksi merkeiksi sen vastamerkki kauris sekä alennuksen merkki skorpioni. Silti aina löytyy yksilöllisiä eroja, sillä me emme tunnu olevan ihan samalla viivalla kaikki ihmisyytemme toteuttamisessa, jotkut ovat kypsempiä ja kasvaneempia kuin toiset.

Mietin myös sitä, kuinka paljon Kuun asema sinällään kertoo käytöksestämme huonoina päivinä. Ihan perusseikka jo, onko Kuu Aurinkoon nähden ns. oikealla puolella horisonttia, saattaa antaa sävynsä kuinka helposti me ajaudumme huonojen puolten ilmentämiseen. Jos Aurinko on horisontin yllä, silloin Kuun periaatteessa pitäisi olla sen alapuolella. Ja vastaavasti, jos on yöllä syntynyt, silloin Kuun tulisi päivystää horisontin yllä. Hieman ongelmallisempia siis ovat ne tilanteet ja kartat, jolloin Kuu on samalla puolella Auringon kanssa. Eli ovatko nämä ihmiset potentiaalempia kiukuttelijoita kuin ne onnelliset, joilla valot ovat kohdillaan? (ja tässä yhteydessä en voi olla huudahtamatta, voiko oikeasti olla siten, että vanhan ja uudenkuun ilmentäminen olisi ”lähtökohtaisesti” vaikeampaa kuin täykkärikuilla ja irtopääpeikoilla?)

Kuun kytkeytyminen planeettojen ja akselien kokonaisuuteen tuo varmasti oman lisänsä. Pohdittavaa riittää, esimerkiksi aspektiton Kuu, mahdollisesti itsessään kuumaisen vahvana, taipuuko silloin jotenkin voimakkaampaan reagointiin. Jos Kuu on aktiivisesti kulmissa muualle kartalle, se otetaan mukaan jokaiseen asiaan, ja kenties silloin Kuu ujuttaa negatiivisenkin puolensa herkemmin esille. Lisäksi hiukan pidemmälle astrologiassa edenneet voisivat pohtia, miten Kuun toteutumisessa vaikuttaa sen OOB tila, mikä on tavallisesti joinakin vuosina mahdollinen kaksosen, ravun, jousimiehen ja kauriin merkeissä, mutta poikkeuksellisen pitkien kallistuskulmien ylitysten aikana näitä korkeuksia saattaa löytyä myös vierekkäisistä merkeistä; härästä, leijonasta, skorpionista ja vesimiehestä.

moon2Oman itsen analysointi astrologisesti Kuun kautta edellyttää tietysti avointa mieltä ja astrologiseen symboliikkaan tutustumista laaja-alaisesti, mutta joskus sorrumme ilmiselvästi kaikkein tavallisimpiin ja tyypillisimpiin Kuun sudenkuoppiin. Kommenteista mielelläni lukisin, onko teidän häpeäpaaluissanne ihan muunlaisia tekijöitä, erilaisia kuin mihin Kuun merkki selkeästi viittaisi. Kuinka helposti esimerkiksi jokin toinen planeetta tunkee mukaan, jos se sijaitsee lähellä Kuuta? Toisina aikoina Kuumme taas on alttiimpana kuin perusasetelmassa transiittien vuoksi, samoin progressiivisen kartan Kuu voi kertoa paljonkin sisäisen mielentilamme tasoista.

Tunnustan omalta kohdaltani, että taitaa kalojen Kuu huonoina päivinä näkyä. Kiskaisen marttyyrinkruunun sulavasti kiristämään päätä, marisen eikö kukaan huomaa miten paljon teen ja anna tekemiselleni arvoa. Ystäväni kauriin Kuu kuulemma heittäytyy altistuksen hetkinä kovan asialliseksi. Toinen kaveri on esittänyt melkoisia itkupotkuraivareita, ravun OOB Kuulla. Jatkakaa te!

 

Tuuletusta

4.7.2016

blogi_heina16Mieltäni on pitkään askarruttanut astrologian harrastuksen ilmapiiri. Joitakin viikkoja sitten istuimme yhteisen pöydän ympärillä astrologiaa työkseen tekevien kanssa, ja aihe pulpahti perin hämmästyttävällä tavalla esille. Kollega kertoi kuinka hänelle oli ihmetelty, miten ikinä kummassa me astrologiaa työksemme tekevät voimme tulla keskenämme toimeen samassa yhdistyksessä, kun astrologian piireissä niin kovasti riidellään muutenkin. Paikalla olleet katsoimme toisiamme ällistyneinä. Tosiaanko näin ajatellaan yleisesti, että astrologit ammattikuntana eivät tule keskenään toimeen? Tai että astrologian harrastajien piireissä riidellään kovasti?

Toivottavasti aihe ei ole liian kuuma peruna pohdittavaksi rakentavasti. Viittaamassani kokoontumisessa olimme harvinaisen yksimielisiä siitä, että toimeen tullaan, eikä ketään yhdistyksen jäsentä ole taidettu kuristaa, ha-ha. Jos keskuudessamme onkin erilaisia astrologisia tarkastelutapoja, koemme sen ennemmin hyvänä ja rikastuttavana asiana, eikä näkemyseroista tarvitse riidellä. Olisi muuten perin kummallista, jos kaikki ammatikseen astrologiaa tekevät toimisivat täsmälleen yhden kaavan mukaisesti, kun astrologia kuitenkin pitää sisällään valtavasti erilaisia näkemyksiä ja painotuksia. Kukin saa valita tyylinsä, kunhan työn jälki on ammatillista. Mutta toisaalta, varsin monista asioista olemme melko lailla samaa mieltä; kuten eräs pisimpään mukana olleista jäsenistä jo vuosia sitten kerran totesi, samat kirjat me kaikki olemme lukeneet. Erot taitavat olla sittenkin hienoisempia kuin yleisesti luullaan.

blogi_heina_satJa kuitenkin, kun olen ollut astropiireissä jo melko pitkään mukana, en ole voinut välttyä kuulemasta tarinoita ”suurista astrosodista”, kuinka joku on loukkaantunut jollekulle ja niin edelleen. Tällaista tapahtuu kaikenlaisten harrastusten porukoissa, ja inhimillisiä, erehtyväisiä ihmisiä mekin vain olemme, vaikka meillä kuinka olisi loistavat välineet käytössä itsemme tiedostamiseen ja kehittämiseen. Mielestäni astrologian harrastuksen parissa ei ole sen enempää eripuraa kuin muidenkaan harrastusten sisällä, mutta saattaa olla, että koska useat astrologian pariin hakeutuvat ihmiset ovat joko ns. erityisherkkiä tai elämässä kovia kokeneet, me huomaamme ja koemme ristiriidat tavallista herkemmin ja voimakkaammin.

Itsestänikin tuntuu typerältä vedota kansanluonteeseen, mutta meillä keskustelukulttuuri taitaa olla vielä lapsenkengissään, eikä meitä kehuta small talkin taidoista. Käyttäytyä silti pitäisi osata, oli tilanne mikä hyvänsä, mielestäni. Kohtelias ja ystävällinen voi olla, vaikkei henkilökohtaiset kemiat tuntuisi synkkaavan. Sitäkin on kuultu, että astrologian löytävät ihmiset näyttäisivät olevan jollakin tapaa eksentrisiä, harvinaislaatuisia yksilöitä, ja sitten nämä erityispiirteet muksahtelisivat helposti vastakkain. Mene ja tiedä.

Mietin, miten on mahtanut välillisesti vaikuttaa seikka, että astrologia on kohdannut väheksyntää, ihmettelyä ja tuomitsemista harrastuksena aikojen saatossa. Tästä on ikään kuin seurannut, että astrologiaa tehdään niin totisesti, ”tieteellisesti” ja persoonana ulkokohtaisesti etäämmälle asettuen. On ehkä tiedostamatta pyritty saamaan astrologia kelpoiseksi ja hyväksyttäväksi asiallisuudella ja teoriaan keskittymisellä. Kun joku rikkoo tämän kirjoittamattoman kaanonin, on jo pienen marginaaliryhmän sisällä reuna-alueella. Erilaisuus erilaisten keskuudessa voi nostattaa aina kuohuja.

blogi_heina_comic

Pidetään huuto (ei sitten mikään itkupotkuraivari) äänestys kommenteissa, ollaanko me astroporukat ärhäkkää ja riitaisaa väkeä! Ja jos myönnetään, aletaan heti yhdessä miettiä keinoja, joilla saisimme kitkettyä ikävät piirteet maailman parhaasta harrastuksesta pois. Tämä on niin pieni marginaaliryhmä, ettei toivoisi kenenkään lähtevän pois ilman pilaantumisen vuoksi. Tulkaahan mukaan tuulettamaan!

Kirjoitus kumpusi lähestyvästä Auringon ja Pluton oppositiosta

 

Astrologiaa kesällä

17.6.2016
kreiv15taka

Kreivilän miljöötä

Kesä ja astrologia assosioituvat yhdessä Kreivilän Astropäiviin. Heinäkuun puolivälissä, jo alle kuukauden kuluttua on aika suunnata Matkuun, Teosofisen seuran kesäkotiin ammentamaan astrologista oppia. Ajatus Kreivilästä herättää minussa hyviä tunnelmia ja muistoja, sillä tämä astrologinen kokoontuminen on ollut paljon muutakin kuin astrologista luentoa toinen toisensa jälkeen. Kreivilässä olen saanut tutustua moniin astrologian harrastajiin, niin sellaisiin jotka ovat olleet harrastamassa paljon, paljon pidempään kuin itse, kuin joihinkin vasta-alkajiin. Ei siis tarvitse osata jo kaikkea valmiiksi voidakseen tulla tapahtumaan mukaan, vaikka toisaalta osa luennoista on kyllä niin tiivistä tavaraa, että alan peruskäsitteet on hyvä olla kunnolla hallussa, ettei sitten turhautuisi jos putoaa kärryiltä heti alkajaisiksi. Toisaalta paikalla on aina pitkään harrastaneita konkareita, joilta voi tauoilla pyytää jelppiä.

Kreivilän sfäärit ja henkinen ilmapiiri ovat ihan oma lukunsa. Omalta kohdaltani voin todeta, että en ole muualla vastaavaa kokenut. Muutamina aikaisempina kesinä Kreivilän ajankohta on osunut – ilmiselvästi kosmoksen järjestämänä – planeettojen pysähtymisien hetkiin. Toivottavasti tällä kerralla astrologinen energia on vähän tyynempää, että malttaisi vaikka nukkuakin välillä.

Luennolla viime kesänä

Luennolla viime kesänä

Olen ollut erittäin ja huikean kiitollinen ja innostunut saadessani valmistella täksikin kesäksi pari esitystä päivien antiin mukaan. Yleisotsikko tänä vuonna on Syntymän ja kuoleman merkit, mutta sanojen painavuutta ei kannata etukäteen kavahtaa. Mennään mieluummin paikanpäälle katsomaan, mitä tämä tulee pitämään sisällään. Ainakin tullaan käsittelemään Ceres pikkuplaneettaa, kahdeksatta huonetta ja hedelmöittymistä astrologian valossa (katso aiheet tarkemmin linkistä löytyvästä esitteestä). Minulla on tarkoitus tuoda mukaan näkökulmia ajassa tapahtuviin aloituksiin ja lopetuksiin, ja koetamme tutkia osallistujien omia arkisia elämän syklejä; tätä puuhastelua varten pyydän osallistujia ottamaan mukaan sellaisen karttatulosteen omasta kartastaan, mihin voitte piirtää. Viivotin saattaa helpottaa yhteistä askarteluamme. Karttaan on hyvä ottaa tekijöihin mukaan Chiron ja tavallisimmat asteroidit Ceres, Pallas Athene, Juno ja Vesta, ja minä koetan aina muistuttaa Vertex-akselin huomioimisesta.

Kreivilän Astropäivien järjestäjä Marja-Liisa valmistautumassa luennolle 2015

Kreivilän Astropäivien järjestäjä Marja-Liisa valmistautumassa luennolle 2015

Kannattaa ilmoittautua mukaan mahdollisimman pian ja maksaa osallistumismaksu ennen 4.7. jolloin hinta on vielä huokeampi. Linkin esitteessä on yksityiskohtaisemmin tietoa ilmoittautumisesta ja kontaktihenkilöistä. Luentojen osalta tähän alustavaan esitteeseen on tullut joitakin muutoksia. Jos olette Facebookissa, siellä on sivu Kreivilä astro, missä on tapahtumasta tietoa.

Nähdään Kreivilässä, Ravun Auringon ja Jousimiehen Kuun hengessä!

 

Omanlailla erilailla

23.5.2016

weird withJo otsikointi viittaa omakohtaiseen tilitykseen, jaan teidän lukijoiden kanssa edistysaskeleeni. Joitakin päiviä sitten progressiivinen Kuuni vaihtoi merkkiä, edistyi, kehittyi uudenlaiseksi. Ihan puskista tämä ei yllättänyt, olin tulevan muutoksen tiedostanut niin kartalla kuin sisimmässänikin, olin katsonut aikaisemmin päivänkin, mutta pääsi unohtumaan. Nyt ei mennä jäneksen seljässä kun progen nousukin on härässä.

Uusi Kuun merkki vesimies on minulle syntymäkartan kautta vieras, tosin vesimiehen energiaa on aina elämääni kuulunut sukulaisten ja ystävien kautta runsain mitoin. Vesimies on minulle vieressä, sitä mikä on mahdollisesti kaikkein vierainta omalle ydinminälle. Kiinnostaa toki, mutta kun ei pysty ymmärtämään.

Edistetyn Kuun matkaa ajatellessa Kuu täytyy aina nivoa yhteen kulkemansa merkin ja vaiheen kanssa, ja suhteuttaa nämä siihen mikä alkuasetelma oli (nataalikartta, sen Kuu ja kuunvaihe). Tunnustan etten kauheasti sido tulkinnallisesti karttojen tekijöitä huoneisiin, enemmän kuitenkin edistyskartan huoneisiin kuin siihen miten Kuu kulkee suhteessa syntymäkarttaan. Nämä ovat omia tulkinnallisia valintojani, toiset saavat katsoa myös omalla tavallaan.

Progekuun vaihe on merkinvaihdoksessani vähenevä puolikuu, mikä on teemaltaan hyvin erilainen verrattuna syntymäkartan uudenkuun freesiin, untuvaiseen innokkuuteen. Tähän laskupuolen puolenkuun kohtaan yhdistän isot elämäntapaan liittyvät eettiset valinnat; ajattelun lähtökohta on ennemmin maailmalla kuin omissa asioissa.

Edistetyn Kuun kulussa on siksi huomattavissa kahdentasoista tai kaksinkertaista outoutta, tai erilaisuutta, tai haasteellisuutta, niin merkissä kuin vaiheessakin. Tällaisen kohta-saavutettavissa-olevan toisenlaisuuden aistin sisimmässäni ennemmin virkistävänä kuin vaikeana, mutta joka tapauksessa nyt vaaditaan toisenlaista näkökulmaa, toisenlaista kontekstia. Progekuun merkinvaihdossa on aina annettava tilaa uudelle.

SCUOp[1]Sanotaan nyt näin aluksi, että tein tänään sen virheen, että selasin netistä keittokirjamaisia lyhyitä selityksiä progekuusta vesimiehessä. Ne jättivät minut perin tyytymättömäksi. Edelleenkin katson oman tyylini olevan ennemmin itse ajattelua, pohdin omalta kohdaltani ja omista lähtökohdistani mitä tämä uppo-outo merkki minulle ja minussa merkitsee.

Progekuu vesimiehessä on kulkua ilman elementin viimeisimmässä merkissä ja kiinteässä laadussa. Vesimies on maskuliininen merkki, minkä katson ulospäin suuntaavaksi. Ilman elementin johdosta fokus on ideoissa, aatteissa, ajatuksissa. Vesimiehen motto on minä tiedän (tunnustan, nousujousimiehenä repesin nauruun tässä kohdin). Tärkeätä on oman ajattelun koheesio sekä ajatuksien jakaminen yhteisöissä, ryhmittymissä ja porukoissa toisten samanmielisten kanssa. Verkostoituminen ja sosiaalisten suhteiden hoito on tällaisen kuunjakson asiaa. Mennään kauemmas lähipiiristä ja intiimin persoonallisesta kosketuksesta (enkä tarkoita totaalista irrottautumista) ja saadaan paremmin perspektiiviä asioihin, ilmiöihin ja ideaaleihin. Tunnetasolla tämä voi aina merkitä jonkinasteista ulkokohtaisuutta, mutta näin ilmaistuna tuo vaikuttaa ikävältä ja kylmältä. Olisiko jotenkin siten, että kun omassa tunnetasossa kypsytään ja syvällistytään, ei enää ole yhtä provosoitavissa, ja osaa terveesti etäännyttää itseään toisarvoisesta tunneryöpystä. Cooliutta ja ammatillisuutta, kun määritellään uudelleen minä itse suhteessa ympäristöön. Ihmissuhteet ovat kuitenkin erittäin tärkeä osa vesimiehen aikaa. Suvaitaan ystäviä ja hengenheimolaisia, omanmielisiä, ja varmaan yleisesti koko ihmiskuntaa, mutta katsotaan nyt..

sokratesMinä tiedän -motto kuulostaa äärimmäisen ylenkatseelliselta ja arrogantilta. Jossain vaiheessa elämää tulee kuitenkin eteen omien mielipiteiden ja arvojen tunnistaminen, omanlaisensa lipun heiluttaminen, omien ajatusten, sanojen ja tekojen takana seisominen. Natiivi-kalana tuumin itseironisesti, että on hauskaa ja virkistävää jos ei ihan koko elämäänsä olisi täysin hukassa. Vesimiehen Kuun aikana näen tarkoituksen löytää itsensä uudelleen, määritellä uudelleen elämänsä tavoitteet ja ymmärtää isommassa mittakaavassa mitä elämältä haluaa ja kuinka sen aikoo toteuttaa. Valtavan hienoja asioita, jotka voi tyrmätä korulauseiksi. Tähän suuntaan ajattelin kuitenkin lähteä.

Aina yhdessä

2.5.2016

earthsunspace

Jo helmikuussa lallatin ja uhosin astrologiseen lehteen Astro Logokseen julkaisuun hyväksytystä artikkelistani, mikä käsittelee polaarimerkkejä. Vähäsen ehti virrata siltojen alta, mutta tänään kyseinen lehti tuotiin postilaatikkoon. Innokkuuksissani lupasin jakaa kyseisen artikkelin niillekin luettavaksi, jotka eivät jostain kumman syystä ole yhdistyksen jäseniä, eivätkä minun laillani saa lehteä omaksi. Raapaisin hätäisesti kotisivuilleni tekstin, mikä on artikkelista varhaisempi raakaversio. Syynä moiseen oikaisuun on ikävä selkäsärky, mikä rajoittaa nyt tietokoneen ääressä työskentelyn minimiin. Jutun idea ei oletettavasti ole kärsinyt muutaman muotoseikan jättämisestä alkuperäiseen asuunsa.

Tässä siis linkki sivuille. Artikkeli löytyy luettelosta ylimmäisenä, ja toivottavasti tekniikka pelaa näin perääntyvän Merkuriuksen aikana. Ilmoitelkaa ongelmista jos ilmenee.

Hätäisenä uudenkuun ihmisenä ajatukseni ovat jo laukkaamassa toisenlaisissa ideoissa, mutta mukavaa olisi, jos haluaisitte jakaa kommenteissa mielipiteitänne aiheesta. Palautettakin saa vyöryttää.

Polaarimerkit käsite tarkoittaa yksinkertaisuudessaan eläinradan vastamerkkejä. Artikkelissa pohjimmaisena ajatuksena kulki eräänlaisen kattoteeman löytäminen jokaiselle merkkiparille, että näitä kutakin merkkiparia vie jokin isompi juttu, mikä tulee esille kummassakin merkkiparijanan päädyssä, kenties hyvin erilailla tai jopa päinvastaisesti, mutta saman aihealueen kanssa kumpikin merkki työskentelisi.

Te jotka haluatte artikkelin lukea, haluaisin antaa saatesanoiksi näin: toivoisin että lukisitte astrologisen ajattelun vuoksi koko artikkelin, ettekä keittokirjamaisesti vain oman Aurinkomerkin kohdalta. Meillä jokaisella on kartoillamme ihan kaikki merkit edustettuina, toisissa enemmän tavaraa, toisissa näennäisesti vähemmän, mutta yleiset merkkien lainalaisuudet täytynee jollakin elämänalueella kaikkien huomata. Ellei muuten niin kanssaihmisten kautta.

Pyydän myös ottamaan huomioon sen, että lehteen tarkoitettuun artikkeliin ei ole sallittua sisällyttää kaikkea, mitä aihealueesta on mielessä. Typistyksissä ja yleistyksissä menetetään aina syvyyden kustannuksella, mutta toisaalta lehtiartikkelin kautta saattaa tavoittaa monia harrastajia.

Jos jonkin merkkiparin kohdalla keksitte osuvamman kattotermin, olisi mukava jos rohkeasti jakaisitte tänne perusteltuja näkemyksiänne.

Musta Ritari ja nakupelle

12.4.2016

jmquoteS

Kevään pysähtyväiset taivaan tekijät täräyttävät yhtä aikaa. Tuplavoimia on ajassa antamassa omanlaista atmosfääriä, terävän ja voimakkaan tuntua tällä kerralla kun kyseessä ovat Pluto ja Mars. Hitaasti liikkuvana kaukaisena tekijänä Pluton pysähdystä on totuttu pitämään pitkähkönä ajanjaksona, mutta planeetan liikeradan kääntymiselle Maasta katsottuna voi tulkita monella tavoin erilaisia seisahdusaikoja. Kun nyt katson samoin kuin olen vuosien ajan blogissa selittänyt, Pluto on pysähdyksissä perjantaista 15. huhtikuuta illasta seuraavan viikon keskiviikkoon 20. huhtikuuta melkein vuorokauden vaihtumiseen saakka. Tämä viikon Ässä (astro-ohjelmissa pysähtynyt planeetta merkitään S symbolilla stationary) on poikkeuksellisen nopea, on Pluto joskus ollut pidempäänkin käännöksessään.

Toinen ässäilijä Mars on vieläkin hätäisempi käännöksessään. Marsin stopin voi katsoa ajoittuvan vain sunnuntaille 17. huhtikuuta, aamuyöstä noin iltaysiin. Marsillakin olen todennut ennemmin pidempiä paikallaanolon aikoja.

Olen viime vuosina tuuminut pysähtyneistä planeetoista, että lähempänä liikkuvat tekijät Mars, Venus ja Merkurius saattaisivat oirehtia perääntymisjaksoissaan eri tavoin verrattuna hitaampien planeettojen pysähdyksiin ja perääntymisaikoihin. Varsinkin ulkoplaneetoilla perääntymisen aika kestää niin monta kuukautta, että alan olla yhä enemmän sitä mieltä, että perääntyvällä liikkeellä ajanhengen tasolla ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä. Pysähdykset sen sijaan ovat tärkeitä voimapisteitä planeettojen kulussa.

plutoSJos näin on, Pluton kevät on nyt, planeetan energia on kaikkein tähdellisintä juuri tässä ajassa. Vaikka Pluto toimii pinnanalaisesti, salassa ja kätketysti, on sillä käänteinen voimansa nostaa esiin jotakin. Plutossa on oleellista intensiivinen tyyli, pakottavuus ja keskittyminen tiettyyn kohteeseen. Mikä nyt on iskun kohteena, maailmalta näkyy varmaan uutisissa ja yksitasolla paikallistamme tuskan. Pluto nimenomaan prosessoi, ensin tuhoaa ja hävittää, ja sitten muuntaa ja synnyttää uudenlaiseksi, usein tarpeellisemmaksi, merkittävämmäksi, sellaiseksi minkä kanssa on mielekkäämpää jatkaa.

Pluton pysähdys mitä ilmeisimmin palauttaa muistiimme aikaisempien vuosien isoa neliötä, tiedättehän te, ettekä ole vielä unohtaneet Uranusta. Kun Aurinkokin juuri matkallaan on tähdentänyt Uranuksen piirteitä, on hyvä tarkistaa että Pluton ja Uranuksen kulman etäisyys on tasakulmasta vain kolmen asteen heitto, aika tarkkaan. Vuosikymmenen ellei vuosisadankin suurin muutosvoima on yhä täällä. Homma ei olekaan ohi.

journeyMarsin pysähdys on aivan kuin eri maailmasta. Mars on eteenpäinmenon planeetta, jolle pysähtyminen ja perääntyminen ovat vierainta mitä sille voi tapahtua. Ei ole syytä vähätellä ajan vaikeutta, eli astrologisen symboliikan mukaan Marsin pysähdys on luonnoton ja vaatii paljon sopeutumista, että toiminnan saisi sujumaan. Plutoon verrattuna Mars on kuin avoin kirja jousimiehessä, tämä merkki on peitteetön ja julkinen, paljastava rehellisyydessään. Marsin toimimattomuus on selkeää – jos korostunut Mars nyt edes päättää kiukutella. Jousimiehen luonne on valoisa ja innostunut, ja pysähtynyt Mars saattaa houkutella aloittamaan uusia asioita tai suurisuuntaisesti muuttamaan suuntaa. Jää nähtäväksi, joutuuko tällaiset alut kaapimaan myöhemmin kokoon uudelleen, oliko tässä jotakin mitä ei osattu ottaa huomioon, esimerkiksi jotakin yksityiskohtia.. Tässä pysähdyksessä Marsin luonne on läpinäkyvä ja maskiton, mutta kun retrojakso päättyy skorpionin puolelle, tulee sävy muuttumaan enemmän Pluton kaltaiseksi, varjoissa toiminnaksi.

Vaikka ässäkohtien sävyt ovat omanlaisensa, on Plutolle ja Marsille helposti löydettävissä yhteinen nimittäjä, skorpionin merkistä. Vaihtelevasti eri näkökulmista katsottuna nämä planeetat hallitsevat molemmat skorpionia. Molemmissa planeetoissa on alkuvoimaista energiaa, mikä käytännössä usein näyttää purkautuvan seksuaalisuudessa. Tämän voi pitää mielessä ja tarkkailla miten tulee esille.

marsSPluton pysähdyksen kohta on kauriissa 17°29’ ja Marsilla jousimiehessä 8°54’. Jos nämä kohdat omilla kartoillanne ovat tärkeitä ja keskeisiä, pysähdyksen henki pääsee varmemmin tavoittamaan teidät. Vaikka planeetat eivät olekaan pysähdyksen hetkellä kulmassa keskenään, ne voivat silti vetää samaa köyttä, koska ovat kallistuksissaan samalla tavoin, keskenään siis paralleelissa. Vähän samalla tavoin kun koetin edempänä selittää, Mars ja Pluto vaikuttavat päällisin puolin nyt hyvin erilaisilta, mutta tarkemmin katsottuna ne jakavat paljon yhteistä.

lbquoteSKun Mars ja Pluto kääntyvät perääntymään, on meillä taivaalla yhtäaikaisesti neljä peruuttavaa tekijää, Jupiter neitsyessä ja Saturnus jousimiehessä näiden lisäksi jo aiemmin kääntyneinä, ja piskuinen Merkurius tulee tekemään samoin huhtikuun loppupuolella. Ei tämä tavatonta ole, että perääntymisjaksot osuvat näin päällekkäin, mutta tuntuu sellainen synnyttävän erityisen tunnelman aikaan. Eiku?

Meidän vuosi

19.3.2016

aries-ingress16Astrologiassa aikaa mitataan eri tavalla kuin kalenterissa. Uusi vuosi on silloin kun Aurinko alkaa kierroksensa oinaassa, näin maaliskuun puolenvälin jälkeen, eikä tammikuun alussa. Nyt kun Aurinko taas siirtyy eläinradan alkuun, astroharrastajat voivat viettää uutta vuotta. Tässä ajankohdassahan juhlistetaan myös kansainvälistä astrologian päivää.

Millainen vuosi on tulossa? Asetelma on kaikille sama, henki on yleismaailmallinen, ja jokainen elää sitä todeksi omilla teoillaan ja valinnoillaan. Joillekin ihmisille tämä vuosi voi olla merkittävämpi tai tärkeämpi kuin toisille, ja sellainen näkyy ajan karttojen kohtaamisista syntymäkartan tai edistyskartan kanssa. Sama viesti näkyy kuitenkin tarkastellessa ihan tavalliseen astrologiseen tapaan isoja transiitteja.

Tämän astrologisen vuoden erikoispiirteitä ovat oinas-ingressin ajoittuminen pimennysjakson sisälle sekä kalojen merkkipainotus. Vaikka Aurinko siirtyykin oinaaseen, sen lähellä kulkevat Merkurius ja Venus ovat jäljessä kaloissa, samoin kuin tietysti merkissä vuosikausia matkaava hidas ulkoplaneetta Neptunus. Ja Kuun alasolmu. Kun ingressikarttaa katsoo maamme tasolla, Auringon merkinvaihto tapahtuu aikaisin aamulla pian auringonnousun jälkeen; tämä tarkoittaa Auringon sijaintia lähellä horisonttiakselia, kartan viimeisen huoneen puolella. Ihan silmämääräisestikin huomaa kalojen teeman painotuksen.

Pimennyksen merkitys yleisellä tasolla tietysti mietityttää. Tällainen oinas-ingressi on mahdollinen vain silloin kun Kuunsolmut omassa syklissään ovat lähellä oinaan merkin alkua. Nyt tällä puolella eläinrataa on Kuun alasolmu, eteläsolmu, ja tästä syystä menneisyys on oleellisesti mukana tässä päivässä ja tulevassa vuodessa. Alasolmuun liittyvät asiat ovat paljon haastavampia kuin yläsolmun tekijät, ja ajassamme vielä yläsolmuakin pitää otteessaan pitkään samaan tahtiin perääntynyt Jupiter, alasolmun hallitsija. Tässä kuviossa on jotakin arveluttavaa eikä ainakaan yksiselitteisen myönteistä. Nähtäväksi jää millaisin kaikin tavoin tuleva vuosi on yleismaailmallisesti hankala. Haastetta on toki ollut energioissa jo pitkään Uranuksen ja Pluton neliön vuoksi, ja edelleen tämänkin vuoden aloituskartalla tuo kuvio on olemassa. Silti on jo toisenlaisia tunnelmia lyömässä itseään läpi; Saturnuksen ja Neptunuksen neliöt toistuvat, ja ingressikartalla on vielä vahvana Jupiterin ja Pluton välinen kulma.

Ajallisesti meitä lähestyy Saturnuksen pysähdys, ja sen henki saattaa olla konkreettisesti mukana kaiken vuotta. Saturnusta pidetään jähmettävänä, ja kun se liitetään pimennystenvälisen ajan erityisyyteen ja kalojen merkin painotukseen, voisi helposti summata, että vuodessa ei päästäisi eteenpäin, jymähdettäisi vanhaan. Saatamme tarvita Saturnuksen uudelleenarviointia ja asennemuokkausta, ettei tällaiseen sudenkuoppaan sorruttaisi. Saturnus painottaa konkretiaa, käytännön tekoja, realistisuutta ja mestariksi kultivoitumista. Pimennyksen tarkoituksena on ollut auttaa huomaamaan menneestä asiat, jotka eivät edistä meitä ihmiskuntana. Siksi tämä vuosi voi olla oppiläksyn paikka.

ar_ing_16Tällaisiin yleisteemoihin kuten ingressikarttoihin suhtaudutaan helposti siten, että se ei oikein koske minua. Se ei tunnu omakohtaiselta, sen tehtävä ei kohdistu itselle. Mutta kuka muu se on maailmassa, joka tämän kartan läksyn suorittaa? Kenelle lankeaa pysähtyvän Saturnuksen asettama vastuu ja velvollisuudet? Varmaankin aika tasapuolisesti ihmiskunnalle. Ei tunnu helpolta työltä, kun on niin paljon korjattavaa.

Ja silti, vaikka ikävästi koetinkin lukijat masentaa, Auringon siirtyminen oinaaseen tuntuu aina virkistävältä, uudelta mahdollisuudelta, henkisesti kevyeltä, keväältä. Se on oinaan puhtia, loputonta vireyttä innostua ja mennä eteenpäin. Säilytetään myös oinaan riemu ja ilo koko vuodessa mukanamme.

Astrologian juhlapäivän kunniaksi voidaan pitää itse asiakin mielessä. Millaisia mietteitä teillä on astrologiasta juuri nyt? Millaista sinun harrastuksesi on? Mihin haluaisit astrologiaa käyttää? Mistä sinun mielestäsi astrologianharrastus meillä Suomessa on tulossa ja ennen kaikkea, mihin se on menossa?

Alitajunnan pimennys

8.3.2016

solareclipse16

Olemme pimennyskaudessa, jotka vuosittain saadaan kahdesti sellaisina aikoina kun Aurinko kulkee tarpeeksi lähellä Kuunsolmujen linjaa. Viime syksynä marraskuussa Kuunsolmut siirtyivät neitsyen ja kalojen akselille eläinradalla, ja tämä ajoittaa pimennyksien tulevan pääasiassa maaliskuussa kalojen aikaan ja syyskuussa neitsyen aikaan. Pimennyksissä on kuitenkin heittoja suuntaan ja toiseen, ja tämän vuoden pimennyksissä syksyn ensimmäinen pimennys saadaan jo elokuussa ja symbolisesti Kuunsolmun seuraavan merkkiparin alla, vesimiehessä ja leijonassa.

Oikeastaan olisin tahtonut saada tämän blogipäivityksen pimennyksistä julki etäämpänä pimennyksen tarkasta ajankohdasta, ihan vaan alleviivatakseni sitä, että pimennys merkitsee ajallisesti pitkää ajanjaksoa eikä ole tapahtumallisesti sidottu pimennyksen hetkeen tai edes päivään. Pimennyksen henki liukuu elämään jo aikaisemmin, ja sen varjo kestää pitkään. Siksi ei voi ajatella, että jos tulevana yönä 9. maaliskuuta tasan klo 3:54 ei tapahdukaan mitään, pimennys olisi väistänyt minut. Pimennys on olemassa kollektiivisesti, vaikkei se omalle kartalle osuisikaan, ja itsessä tosiaan jo ennen ja pitkään jälkeenpäin. Pimennyksen merkitys on tässä suhteessa hyvin erilainen kuin nopeiden transiittien, ja ehkä sitä voisi ennemminkin verrata Auringonpaluuseen, mikä kattaa kokonaisen vuoden, ja liukuen etukäteen ja synttäreiden jälkeenkin toisinaan. Ja muitakin karttoja voi katsella kuin syntymäkarttaa, esimerkiksi edistyskartan tekijöihin osuva pimennys voi olla aivan yhtä tuntuisa ja merkittävä.

Kuunsolmujen hitaan perääntymisen vuoksi pimennyksiä ehtii tulla puolivuosittain muutaman kerran suurinpiirtein samoilla eläinradan vastakkaisilla kohdilla. Tämäkin pidentää pimennyksien ajallista ilmenemisen kestoa, onhan se ihan selvää, että jos tämä meidän ensi yön pimennyksen kohta 18 kaloja aktivoitui jo viime syksynä Auringonpimennyksessä 20 neitsyttä, samojen teemojen ympärillä pyöritään edelleen.

solareclipse_piscTaikablogin aktiivilukijoille tämä on kertausta, mutta vielä kerran: pimennys on voimallisin silloin kun sen aste on yhtymässä tai vastakkaisuudessa oman kartan Aurinkoon, Kuuhun, Kuunsolmuihin, akseleihin ja henkilökohtaisiin planeettoihin. Harvemmin kuuluu astropiireissä ”päteviä” todistuksia, että pimennys kohdistuessaan ulkoplaneettoihin olisi ollut erityisen merkittävä. Näitä voi kukin tunnustella itsessään, ja jos ulkoplaneetta tuntuu itselle erityisen keskeiseltä planeetalta, voi sille tuleva pimennys olla kuitenkin merkittävä. Astrologiassa moni asia on tapauskohtaista, päteviä yleistyksiä on hyvin vaikea esittää.

Paljon kysellään aina pimennysten orbeista, eli mitkä tekijät eläinradalla ovat pimennyksen alla. Nyt kun on kyse täydellisestä pimennyksestä, vaihteluväli on pitkä. Olisiko liioittelua sanoa että koko kalojen merkki olisi alttiina, ja vastakkaiselta neitsyen puolelta ainakin asteet 13 – 23. Jos näissä merkeissä ja näillä kohdilla omalla kartalla on keskeisimpiä tekijöitä kuten Aurinko, Kuu, solmut ja akseleita, voi napata hieman kauempaakin. Mitä tarkemmin pimennyksen aste 18°55’ itselle osuu, sitä voimakkaampi lienee pimennyksen viesti.

Tämä täydellinen Auringonpimennys kaloissa on paljon voimakkaampi pimennys kuin jos verrataan kevään toiseen pimennykseen, parin viikon päästä seuraavaan Kuunpimennykseen. Aurinko kulkee nyt alasolmun tuntumassa, ja pimennyksen hetkellä solmulinjaan on eroa vajaat kolme astetta. Oleellisempaa on kuitenkin se, että Kuun kulkema rata on pimennyksen hetkellä verrattain lähellä Maata – kun Kuu tulee pimennyksen hetkellä Auringon ja Maan väliin, meistä katsoen se peittää Auringon täydellisemmin. Lisäksi se, että Aurinko on samassa merkissä kuin Kuunsolmu (alasolmu), lisää voimakkuutta. Myöhempi pimennys tulee edellisessä merkkiparissa vaa’an ja oinaan linjalla, jolloin Kuunsolmut ovat toisissa merkeissä.

solarecl_pisc16Pimennystyyppinä tämänkertainen alasolmulla tapahtuva Auringonpimennys on melko ”vaikea”, koska vuoden pimennyksissä olisi kivempaa aloittaa noususolmun puolelta. Mutta ehkä tämä järjestys on ihan hyvä, katsotaan ensin menneen, edellisen, sisimmän ja alitajuisen vaikutukset alta pois. Kun pimennys saadaan kaloissa, ja merkin traditionaalisen hallitsijan Jupiterin ollessa mukana pimennyksessä yläsolmulla, merkin teema korostuu huikeasti. Intuitiivisuus on ajan sana, tunnemme nahoissamme ja suomuissamme mitä pimennys itselle kertoo. Pimennys aina kehottaa suuntaamaan tietoisuuden sitä kohti mitä pimennys näyttää, eli siihen mitä teillä kartoillanne on 18 kalojen-neitsyen tuntumassa.

Pimennys tuntuu ajatuksen tasolla terminä uhkaavalta, ja varmaankin pimennyksien pelko on osaltaan meihin sisäänrakennettua ja vaistonvaraista, dna:mme sisällä vuosituhansien takaisilta ajoilta. Pimennyksiin voi suhtautua järkevästi. Kohtalonomaisuudesta ei taida olla juurikaan kyse, koska pimennykset eivät tule yllättäen vaan jossakin, vaan erittäin tarkasti ja säännöllisesti tietyssä rytmissä. Mitä oli elämässä esillä noin 19 vuotta sitten, saattaa esiintyä myös nyt jossakin muodossa. Pimennyksien tarkoituksena on suunnata huomio tarkastelemaan tiettyjä teemoja elämässä ja ennen kaikkea tekemään näille asioille jotakin. Pimennykset priorisoivat puolestamme! On typerää odottaa, tapahtuuko itselle jotakin. Pitää itse käydä läpi, tehdä, prosessoida, miettiä ja pohtia. Usein pimennyksien ilmentymät koetaan vaikeina, mutta astrologisesti tämä voi olla harha: saatamme yhdistää ajallisesti kauempana olevat mukavat ja hienot asiat ja tuntemukset ”virheellisesti” muihin ajan ilmiöihin, esimerkiksi transiitteihin, vaikka kyseessä voi olla puhtaasti pimennyksen esiin nostama seikka. Koska pimennys pakottaa ja käskee suuntaamaan huomion niihin seikkoihin, joihin sen vaikutusalue ulottuu, tieto lisää tuskaa. Jos kyse on kasvamisesta ihmisenä, tämä voi olla kaksinverroin kipeätä. Kasvu ei taida olla vain ihanaa oivallusta ja uusien asioiden ymmärrystä, vaan enimmäkseen vaikeiden asioiden seulomista ja hyväksymistä. Jos emme tykkää tehdä töitä itsemme kanssa, silloin pimennys saattaa tosiaan tuntua kauhealta.

Minun mielestäni astrologia on aina oikeassa – tämä on hassusti sanottu! On hyväksi, jos pimennys auttaa meitä huomioimaan asioita, jotka ovat elämässämme tärkeitä juuri nyt.

Hyppäys

29.2.2016

astrologinenKarkauspäivä kalenterissa on hyppäys ajassa, ja sen tarkoituksena on tietysti tasata aikaa vastaamaan käytössä olevaa mittausjärjestelmäämme. Aiemmin aikaa mitattiin varsin manuaalisesti siten, että tikku siirrettiin mittaustaulussa joka päivä seuraavan päivän kohdalle. Karkauspäivänä joka neljäs vuosi tikku tekikin vain hypyn, palaten samaan kohtaan.

Hypätään Taikablogissa kuvainnollisesti tulevaan aikaan. Tämä blogipäivitys käsittelee osittain artikkelia, jota te lukijat ette ole vielä saaneet lukea. Kuinka nurinkurista – ja se on kansanperinteen mukaan juuri karkauspäivän idea. Silloin asiat kääntyvät niin nurinniskoin, että on jopa mahdollista naisen kosia. Viime aikoina astrologista ajatteluani on mahdollisesti eniten kutkuttanut ajatus eläinradan merkkien sitomisesta vastamerkkiensä kanssa yhteen. Ja nimenomaan tulkinnallisesti sekä konkreettisella tasolla ilmentymisissään. Jos valmistelemani artikkeli aiheesta mahtuu ainoan maassamme ilmestyvän astrologisen lehden kevään numeroon, saatte lukea Astro Logoksesta mistä tässä on kyse. Ja jos juttu jostain syystä jää sivuun lehdestä, koska eihän mitään sovi varmana pitää ennen kuin on toteutunut, lupaan julkaista jutun vaikka kotisivuillani.

TennGrayMay2013Käsitteenä polaarimerkit ovat ihan perusastrologiaa, eli mitään uutta en ole keksinyt. Olen vain ollut huomaavinani astromaailmasta, palstojen keskusteluista ja astrologisista kirjoituksista, että vastakkaisia merkkejä pidetään tulkinnallisesti kuin toistensa vihollisina, kuin näiden olisi hankalaa tulla keskenään toimeen. Mielestäni asian on pohjimmiltaan päinvastoin, sillä vastakkaiset eläinradan merkin toimivat kuin samalla suunnalla, yhden ison teemakokonaisuuden alla. Kutsun vastakkaisien merkkien keskinäistä linkkiä mieluiten vastavuoroisuudeksi, ja näin voi johtaa jo ihan aspektista minkä nämä merkkitasolla tekevät toisiinsa: oppositio on aktiivinen vastavuoroinen kulma, ihmissuhdeaspektina pidetty, jossa kahden tekijän välillä käydään aktiivista keskustelua.

Hypätään vielä vähän lisää! Polaarimerkeittäin ajatellen mikään astrologinen merkki ei toimi yksinään vaan siihen sisältyy aina ideatasolla sen vastapari. Koska astrologiassa on niin, että kaikkia tulkinnallisia lainalaisuuksia voi soveltaa (tai pitää käyttää) kaikilla karttatasoilla, voimme nyt ulottaa polaarimerkkien käytännön tunnustelun sinne harvemmin aktiivisesti käytettyyn tasoon, progressiiviseen karttaan. Ja ettei homma leviäisi ihan avaruuksiin, ajatellaan tässä vaiheessa ainoastaan sitä progen yleisimmin esille tuotua tekijää, Kuuta.

aries-libraAstroharrastajat tutkivat progressiivisen Kuun edistymistä merkistä toiseen. Pidetään hyvin oleellisena Kuun ylityksen alla olevaa merkkiä. Entäpä jos mieltäisimme Kuun kulkevan merkkiakselia, ei siis vain yhden merkin ylitystä, vaan pitäisimme silmällä myös vastakkaisen merkin ydinteemoja. Jos siis edistetty Kuu on vaa’an merkissä, aikaan sisältyisi myös oinaan mahdollisuuksia ja läksyjä. Polaarimerkit mielestäni hahmottaa parhaiten isojen linjojen kautta, esimerkin mukaan oinas-vaaka-merkkipari käsittelee asioita minä ja muut -tasolla, jolloin progressiivisen Kuun kulkiessa vaa’assa ei käsittelyn alla ole yksinomaan sosiaalisuus tai parisuhde, vaan siihen olisi hyvä ottaa mukaan oinasmaiset minä olen -seikat.

Polaarimerkin mukaanottaminen tulkintaan lisää toki hieman liikkuvien osien määrää. Progressiivisen Kuun osalta kun joutuu miettimään syntymäkartan Kuuta ja sen vaihetta, huonetta sekä kulmia, ja lisäksi proge Kuun merkkiä, sen yhteensopivuutta syntymäkartan Kuuhun ja muuhun syntymäkarttaan sekä edistyskarttaan. Ynnä proge Kuun tämänhetkistä vaihetta, huonetta ja sen muodostamia kulmia niin edistyskartan muihin tekijöihin ja akseleihin kuin syntymäkartallekin. Tuntuu työläältä ja monimutkaiselta? Astrologia ei ole simppeliä jos sitä haluaa tehdä huolellisesti, useat erilaiset karttatasot huomioiden. Yleistyksiä voi toki aina esittää, mutta ne tahtovat kaventavan eivätkä lopulta tarjoa riittävää kuvaa yksilön tilanteesta (ajassa), mikä harvoin on yksinkertainen ja täysin vailla ristiriitoja.

Tehtäviä ja pohdittavaa keskusteluun: useimmat lukijat varmaan tietävät tämänhetkisen proge Kuunsa merkin. Tavoitatteko vastamerkin mukaisen, näiden kahden merkin yhteisesti osoittaman, yleisteeman omassa sisimmässänne? Koska edistyskartta on nimenomaan sisäisen minuuden kartta, saatetaan liukua ytimen ohi jos etsitään tapahtumien tasolta vastaavuuksia elämästä. Progen luku vaatii juuri sitä itsetuntemusta, mitä astrologian luvataan ja uskotaan antavan. On ehkä hyvä välillä harjoitella lukemaan itseään ja sisintään, sekä edistyskartan avulla näkemään millaista kehityskautta tai ajanjaksoa käy läpi. Juuri siihen haasteeseen tai mahdollisuuteen, jota Kuu osaltaan edistyksissä ilmentää, voi polaarimerkin huomioiminen tuoda selkeän välineen, ja tarjota oivallusta.

 

Alkuvuoden stopit

4.1.2016

Vuoden taitteeseen on osunut planeettojen suunnanvaihdoksien rypäs, ensin Uranus Joulun tienoilla, nyt Merkurius ja Loppiaisena Jupiter, ja kaikki planeetat liittyvät jollakin lailla tietoon ja älykkyyteen. Ehkä kunkin planeetan henki on nyt helpompaa ilmentää kun energiat tulevat enimmäkseen vuorotellen, verrattuna joihinkin aikaisempiin pysähdyksen ajanjaksoihin missä pari planeettaa on tässä kulkunsa vaiheessa samaan aikaan. Tietenkään aikaa ja sen laatua ei pysty veitsellä leikkaamaan, että esimerkiksi Uranuksen voimakkain aika olisi ihan kokonaan tavoittamattomissa jo. Varsinkin kaukaiset planeetat ovat niin pitkään hitaita liikkeessään, että taitaa olla mahdotonta määritellä milloin se on erityisen voimakas ja missä vaiheessa vähemmän voimakas.

Astrologiassa näin kuitenkin jotkut tapaavat luonnehtia, että pysähtynyt, eli kulkusuuntaansa Maasta katsottuna vaihtava planeetta, olisi ajassa erityisen voimakas. Jos oman syntymän hetkelle on sattunut tällainen planeetan kääntymisen aika, sellainen vastaavasti jäisi leimaamaan tämän ihmisen luonnetta tai persoonaa. Tämänkin olettamuksen suhteen, kuten miltei kaikessa astrologiaan liittyvän, on heitä jotka väittävät vastaan. Itse en pidä tällaisia näkemyseroja uskonasioina, vaan ne ovat mielestäni ennemminkin kuin saman kielen eri murteita. Vastalla ja vihdalla on kannattajansa, ja saunassa kumpikin toimii, nimestään huolimatta.

mercury dark sideMerkuriuksen pysähtymisen aika ajoittuu tiistaille 5. tammikuuta. Merkurius on juuri siirtynyt vesimieheen ja pysähdys tapahtuu merkin kohdassa 1°03’ (pyöristettynä). Meillä tässä kohdassa Merkurius on aamun klo 8:11:sta ihan muutamaa minuuttia vaille keskiyöhön, jolloin koko päivä on energialtaan korostuneen Merkuriaaninen. Mitähän se käytännössä tarkoittaa? Tämä pysähdys aloittaa perääntymisen jakson, ja silloin planeetan luonne on nyt enemmän sisäisiin toimintoihin suuntaava kuin ulkoisessa tekemisessä näkyvä. Mieli ja ajattelu ovat kirkkaimmin keskiössä.

Seuraavana päivänä Jupiterin energia jättää Merkuriusta jo alleen. Jupiterin pysähdyksen keskikohta on 8. tammikuuta, mutta jo 6. päivänä iso planeetta on pysähdyksensä kohdassa neitsyessä 23°14’ iltapäivällä hieman kolmen jälkeen, ja pysyy tässä samassa kohdin sunnuntaihin 10. tammikuuta vuorokauden alkuminuuteille saakka. Jupiterin kohdalla saadaan hieman reilut kolme ja puoli päivää vahvaa aikaa. Nämä Jupiterin pysähdykset ovat siitä vinkeitä, että näissä Jupiter on aina (enemmän tai vähemmän) kolmiokulmassa Aurinkoon nähden. Tämän pitäisi olla ihan huippu juttu jos kulman kautta mistään voi mitään päätellä? Ehkä onkin – ainakin ajanjakson voi koettaa käyttää hyödyksi.

jupiter

Korostuneesta Jupiterista voisin varmaankin kirjoittaa tiiliskiviromaanin, mutta koetan tiivistää ajan korostavan näkemystä, ja näin perääntymisen kynnyksellä neitsyessä mitä ilmeisimmin sisäistä kasvua. Tämä voisi olla hyvää aikaa analysoida elämäntapaa ja kenties kriittisesti pohtia ja valita tietoa, jolla koettaa itseään viisastuttaa.

Tietääkö kukaan lukijoista, onko omalla syntymäkartalla Merkurius tai Jupiter pysähtyneenä? Silloin tällainen hetki ajassa herkistää tuon syntymäkartan tekijän voimallisesti, riippumatta siitä onko käännöstä tekevällä planeetalla siihen juuri nyt kulmaa tai ei. Jos kulmakin löytyy, ”annoskoko” kasvaa.

Mieltä kiinnostavia Merkuriuksen ja Jupiterin päiviä!


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 103 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: