Archive for helmikuu 2013

Ohut siivu

28.2.2013

kakku_3Taisi symbolisen synttäribaakelssin leipominen ottaa täällä luvattoman kauan, mutta tänään vihdoin olisi tarjolla pieniä siivuja Taikablogin synttärikakkua.

Olen idealisti, ja haaveenani on tuoda astrologiaa yhä uusien harrastajien ulottuville, esimerkiksi tämän blogin kautta. Astrologian voi aloittaa kartoista, ja siksi näin blogin synttäreiden rääppiäisiksi tarjoan mahdollisuuden saada sellaisen haluamansa astrokartan, jonka tekemiseen ei vielä omat taidot / ohjelmat riitä (aikaisemmin jutussa blogin Auringonpaluusta esittelin muutamia tällaisia mahdollisia karttoja, sieltä voi luntata jos ei tiedä mitä kaikkea voi saada). Aivan aloittelijoiden kanssa on tietysti se ”ongelma”, että kartta ei vielä paljasta salojaan – mutta jostain on lähdettävä liikkeelle, ja mielestäni kartan katselu on yksi hyvä vaihtoehto.

kissa_astrologiaaMinulla ei taida olla paljoa tarjottavana pidemmälle astrologiassa ehtineille, mutta aina voi kysyä jos mieltä on jokin juttu askarruttanut, jos keskustelemalla ja viesteilemällä löytäisimme yhdessä uusia näkökulmia.

Aikaisemmin kun olen näitä karttoja tarjonnut, olen kainosti toivonut josko niistä saisi jotakin tuntemuksia ja palautetta tuonne alas kommentteihin. Tuskin te lukijat ihan niin noviiseja olette, ettette jotakin osaisi kartasta sanoa. Tuuminnat voivat aina antaa vinkkejä toisille. Mitä enemmän kartoista keskustelee, sitä isommalla haarukalla löytää kartantekijöille erilaisia ja uudenlaisia merkityksiä.

Minulle karttatoiveet ja kysymykset tulevat helpoiten täältä löytyvällä meiliosoitteella tai Facebookin viestejä käyttämällä. Ruuhkasta sitten riippuu kuinka pian ehdin vastailla ja karttoja tehtailla, ja asetetaan pieni varaus tekniikallekin kun tuo Merkurius perääntyy.

Nämä blogin synttärin (jälkeiset) päivät ovat olleet minulle Neptunuksen ylitystä Auringolleni tasan tarkkaan. Kun muutenkin on ”minun merkissäni” kaloissa paljon ruuhkaa, on nyt heittäytynyt aivan kaaokseksi. Ei taivasta voi järjestellä oman mielensä mukaiseksi ja ottaa energioita vastaan paremmalla ajalla, ja joskus joutuu ottamaan aika paljon.. että sittenkin otsikon pitäisi omalla kohdallani olla tuhti siivu! Tämä siis meriselitykseksi, ja itsekin toivon että täällä järjestäydytään ojennukseen hyvin pian.

Mainokset

Ruususen unta

26.2.2013

ruusunen_aamuKun te nukuitte yöllä Ruususen unta, Venus siirtyi kaloihin. Näin tapahtui 26. helmikuuta muutaman minuutin neljän jälkeen, ja Venus oli silloin meidän lakeuksillamme suloisesti omassa toisessa huoneessaan. Kalat on Venukselle ylennyksen merkki, eli eläinradan se kulma missä Venus voisi toteutua kaikkein muikeimmin. Venus myös viimeistelee nyt taivaan kalat-painotuksen, sillä juuri nyt kaloissa matkaavat Neptunus (vuosikausia), Aurinko, Chiron, Mars ja perääntyvä Merkurius.

Mitä Venuksella on lisättävänä kalojen ajalle? Hyvyyttä, herkkyyttä, mukavuutta, tunteellisuutta, romanttisuutta ja antaumuksellisuutta. Ei pelkästään niin että kalojen teemat ovat poikkeuksellisen esillä, vaan Venuksen myötä niitä myös arvostetaan.

ruusunenPlaneetat ylennyksensä merkissä kiinnostavat minua tavattomasti. Miksi Venus saa toteutumiselleen edun juuri kaloissa, merkissä jota muutoin eläinradalla ei (ainakaan nykyään) kovin kummoiseksi katsota? Tulin tuuminnoissani sellaiseen ehdotukseen, että Venus tykkää kalojen hyväksyvästä ilmapiiristä. Venusta pidetään passiivisena planeettana, ja kaloissa ei tosiaankaan painosteta. Kalojen maailmassa on vapautta, ei ole pakko pingottaa, ja siitä mahdollistuu kukoistus. Hyvyyttä annetaan ja saadaan, eli pyyteettömästi annettu kiertää kosmisen kehän.

Tällä kertaa kaloissa Venuksen taitaa silti olla parasta yrittää itsekin. Kaloissa sen kulkua vartioi Jupiter, suotuisin planeetta, iso hyväntekijä, joka sattumoisin kulkee nyt itse hiukan haasteellisessa merkissä. Jupiterilta ei ehkä ole tarjolla ihan niin auvoisia apuja, sillä saattaa pitää kiirettä pitää huolta itsestään.

Venus saa heti tulikasteen kalojen teemaa kohdatessaan Neptunuksen torstaina, Jupiterin onnen päivänä, kalojen kolmannessa asteessa. Tämä on yltiö-idealistinen, huippuromanttinen kohtaaminen, missä on aineksia hyvään ja kauniiseen. Muistetaan silti valheellisten illuusioiden mahdollisuus. Venus ylittää Chironin 5.3. ja taas monenlaiset mahdollisuudet ovat käsillä. Katharttista rakkauden parantavaa voimaa ihmissuhteissa, mutta voi olla näiden kipupisteiden esilletuloakin, 9 asteessa kaloja. Parin päivän päästä Venus avittaa perääntyvää Merkuriusta 11 asteessa, ja voidaan tästä saada mahdollisuus ymmärtää ja analysoida sisäisiä tunteitamme, mielihalujamme ja arvojamme. Venus kulkee maaliskuun puolenvälin jälkeen Aurinkoa tavoitellen kalojen lopussa, mikä voi tuoda sen maailmaa esille Auringon kirkastamana, mutta ei vielä tule yläkonjunktioon Auringolle. Vähän oinas-ingressin jälkeen Venus siirtyy oinaaseen, eläinradan alueelle missä ei sitten enää ollakaan niin Venukselle suopeissa tunnelmissa, ja oinas merkkinä painottuu ratkaisevasti Auringon, Marsin ja Uranuksen rymistellessä tässä voimamerkissä.

ruusunen_kummitVenuksen kulussa päivät 4.-7. maaliskuuta ovat sen energioille ehkä tärkeimmät. Venus tulee neliöön Jupiterille, sekstiiliin Plutolle ja kolmioon Saturnukselle kulkiessaan 8 – 11 asteissa kaloja. Tällöin mitataan miten hyvyys kaloissa toteutuu ja mitä sillä on meille annettavana. Kannattaa huomioida, että Chironin ja Merkuriuksen kohtaamiset ajoittuvat samaan aikaan. Taivaallinen energia nivoutuu toisiinsa monella tasolla.

Toivotan ihania, kertakaikkiaan hyviä Venuksen paluita jos oman karttanne Venus tässä kaikkien rakastamisen merkissä sijaitsee! Rakkaudentäyteistä Venusaikaa kaikille!

Pieni mutta täydellinen

25.2.2013

fullmoon_dance

Myöhään illalla tänään 25. helmikuuta Kuu tulee täysimmilleen hetkeä ennen puolta yhtätoista neitsyessä 7°23’. Kun ollaan näin illassa, tämä kielii siitä että Aurinko on lähellä yön kohtaansa eli IC-akselia, ja silloin Kuu loistaa juuri siellä missä yöllä pitääkin kymmenennessä huoneessa. Minulla oli ennakkoasenne tähän Täydenkuun aikaan, mutta katsotaan faktat läpi millaiseksi täyttymyksen aika nyt kallistuu.

Täydenkuun hetkellä nousussa on vaaka, jota Venus hallitsee. Venus sattuu olla viimeisellä asteella vesimiestä. Tällaisesta sijainnista tulee ajan ilmapiiriin vääntöä, ainakin ihmissuhteiden, talouden ja arvomaailman asioihin. Muutoinhan planeetan ylitys viimeiselle asteelle käydään läpi silloin kun se tulee eteen, mutta nyt teema jää voimaan ainakin seuraavaksi pariksi viikoksi ennen kuin saadaan Uusi Kuu.

Mercury_retrogradeNeitsyessä täyttyvää Kuuta hallitsee Merkurius, ja emmeköhän muista että se aloitti juuri perääntymisensä kaloissa. Tämä pistää arvioimaan Täydenkuun saavutuksia. Ehkä kaikki ei ole niin kuin oletamme, ja myöhemmin paljastuu tietoa mikä voi sävyttää täyttymystä eri valoon. Jos ei muuta, niin Kuun täyttyminen Merkuriuksen omassa merkissä juuri nyt antaa pontta perääntymiselle, saaden sen merkittävämmäksi. Ja muistutan yhä siitäkin, että Merkurius kaloissa on aika oudolla maaperällä. Tällä Täydenkuun kartalla Merkurius saa voimaa yhtymästään Marsille. Voi olla tarvetta oikoa mutkia, mutta sellainen kostautuu.

Täydenkuun aikaan Kuu ja Aurinko ovat aina vastakkain eläinradalla, nyt muuttuvissa merkeissä. Tämän vastakkaisuuden halkoo eli saa T-risti kuvioksi etenemään kääntynyt Jupiter kaksosissa. Jupiter saattaa nyt jo puhkua intoa loikata maailmalle, kääntyä ulospäin, suurinpiirtein muuttaa koko maailman. Näen tässä samankaltaista vauhdin hurmaa kuin Merkuriuksen ja Marsin yhtymässä. Jupiter antaa mahdollisuuden levittää tieto saavutuksista laajalle. Pohdittavaksi voi nousta, kuinka olla neitsyen ilmapiirille uskollinen eli vaatimaton ja pieniin yksityiskohtiin keskittyvä, kun Jupiter vetää suuruuteen ja mahtavuuteen?

Lisänsä Kuun täyttymykseen antaa Kuun hiertävä kulma Uranukselle. Olisiko tämä jopa älyllistä pimittämistä, ihan kuin tieto ei nyt kulkisi vapaasti. Kulman luonne on hankaava ja silti sellainen, ettei sen osoittamiin ongelmiin mielellään tartuta. Nyt ei voida vain aloittaa uutta (Uranus) vaan on tehtävä myös arkinen työ yksityiskohtien parissa (Kuu neitsyessä).

Neitsyessä täyttyvän Kuun saavutukset voivat olla arkisia asioita, terveyteen tai opintoihin liittyviä, pois hoidettuja paperitöitä, työvelvollisuuksia ja viestien välittämisiä. Juuri niitä asioita, jotka perääntyvä Merkurius altistaa väärinkäsityksille ja virheille. Kuu neitsyessä antaa kaksinkertaisen käskyn tarkistaa asiat huolella, varmistaa yksityiskohdat ja aikataulut. Ohjenuoraksi tulee täydellisyys eikä vähempi kelpaa. Sitten ainakin näemme millaisiin suorituksiin venymme. Rima korkealle.

ballet_girls

Huippuun tähtäämisestä kertoo Täydenkuun Saabinen symbolikin Ensimmäinen tanssitunti. Uutta opetellessa voi olla vaikeata uskoa itseensä ja kykyihinsä. Vain harjoitus tekee mestarin. Harjoitella voidaan yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta olisiko viisaampaa ottaa toisen tuki ja apu vastaan? Jotta pääsisimme tavoitteeseen, täytyy olla vastaanottavainen (Aurinko ja Merkurius kaloissa!) ja varmistaa, että olemme ymmärtäneet ohjeet.

Kun tuumin täyttyvän Kuun ristiriitaisuuksia, mieleeni tuli aikaansaavien ihmisten, ”suurmiesten”, haastavat kartat. He ovat saaneet paljon aikaan voittamalla haasteensa. Haasteet ajassa ovat pontimia, jotka johdattavat yrittämään enemmän. Vaikka alku olisi ollut pieni ja vaatimaton, teoissa saavutamme täydellisyyden. Huolellista Täydenkuun viettoa kaikille!

Taikablogi palaa

24.2.2013

kirjaltaaTaikablogissa vaihtuu ajanjakso kun tänään sunnuntaina 24. helmikuuta blogi saa ihkaoman Auringon paluunsa noin yhdeltätoista aamupäivällä. Paluukarttojen katsominen on minulle joka kerta uuden oppimista, sillä näissä kartoissa ei olla minun mukavuusalueellani sitten ollenkaan. Tulkitsen Auringonpaluut omaan tyyliini enkä näköjään siten, miten oikeasti pitäisi. Kun näin tehdään, minä annan teille vaihtoehdon pohdittavaksi, ja te voitte sitten korjata miten se oikeasti pitäisi ymmärtää.

Blogin paluukartalla on paljon tavaraa. Mihin huomio ensimmäisenä kiinnittyy? Yhdennentoista huoneen painotukseen? Näin ainakin minä katsoin. Yhteisöjen ja porukoiden alue on ihan parasta aluetta tehdä yhteistyötä. Astrologiassa se katsotaan muutoinkin kartan suopeimmaksi huoneeksi. Toiveet voivat käydä toteen ja haaveitaan pääsee toteuttamaan?

APtaikablogi13

Kuu pääsee herkullisesti omaan huoneeseensa ja Kuu on myös kartan nousun (ravussa) hallitsija, joten se on olennainen tekijä. Astrologisten tilastojen ja listausten valossa Kuun asema on surkuhupaisa. Se ei saa leijonan merkissä mistään tukea, on siis peregriinissä tilassa, ja kulmatkin ovat aika kimurantit. Mutta kun perinteisessä astrologiassa lasketaan vahvuuksia, Kuusta tulee kartan Almuten. Vahva planeetta kiperässä paikassa. Miten tällainen voisi näkyä käytännössä? Jos ajatellaan blogin minuuden esilläoloa, silloin kai jäljet johtaisivat kirjoittajan sylttytehtaalle.

Kuu on hullun Kuun neitsytvaiheessa. Sellainen on minulla henk koht usein näyttäytynyt tärkeissä tosipaikan ratkaisuissa. Joko ponnistelu ja hereilläolo näkyy paineina kasvaa paremmaksi blogiksi, tai sitten kirjoittaja täällä kiskoo loputkin hiukset päästään. Kuu on myös neliössä Kuunsolmuihin, mikä viittaisi suunnan tarkistuksen paikkaan. Onko blogilla edes olemassa mitään suuntaa enää, kun kirjoituksia on ilmaantunut jo pitkään suht tasaiseen tahtiin? Onko kaikki jo saavutettu?

Kartta on malliltaan Roiskekartta ja auts miten se sattuukin osuvan kohdilleen Taikablogiin. Sattumanvaraisuus, ilman juonta oleminen, hajanaisuus, ristiriitaisuus ja epäsäännöllisyys. Minä olen väittänyt roiskekarttaa enemmän epäsosiaaliseksi kuin sosiaaliseksi, mutta mahtaisiko 11. huoneen paino tässä auttaa?

Mercury_retrogradeJa tottakai paluukartalla ovat perääntyvät Merkurius ja Saturnus. Kirjoittamista ja itsekuria ajatellen näissä voisi olla positiivistakin antia. Tiedän kokemuksesta, että tuollainen asetelma Merkurius kaloissa ja Jupiter kaksosissa (vastavierailu) on kirjoittamista ajatellen runsaanpuoleinen, mutta tulos ei taida olla mitään parasta A-ryhmää vaan kokeilevaa, muuntuvaa, polveilevaa ja asian sivusta.

Kartalla on melkoisen osoitteleva Suurkolmio, jossa huippuna ovat Aurinko ja Chiron, alaoikealla Saturnus Vertexillä ja kolmantena sakarana nousu ravussa. Tunteissa sujuvasti ilmenevään energiaan kytkeytyvät yhteen minuus (kaloissa vaihtoehtoisuus, empaattisuus jne), auttaminen ja ennustaminen, rakenteen tiukkuus ja työ toisten ihmisten parissa, sekä pulppuileva asenne missä mennään tuulien mukaan. Onhan teillä tästä kuviosta paljon sanottavaa? Kaipaan toisia näkökulmia etten jymähdä omaani liiaksi kiinni.

puolitoistaneliöKuun haastavat kulmat tuntuvat enteilevän tiukkoja paikkoja. Puolitoistaneliö Uranukselle, mikä Kuun tavoin on herroiksi omassa huoneessaan (sivuhuomautus että myös minulle henk koht Auringon paluussani tuli nyt hyvin keskeinen Uranus). Kulmien häiriköksi ristitty, räjähtävä puolitoistaneliö huomionkipeän Kuun ja yhteisöä edustavan Uranuksen välillä? Lisäherkkuina kvinkunssit retrolle Merkuriukselle ja Marsille, ja tottakai vähän tarkempana Marsille, että kauhun tasapaino säilyisi. Saattaa olla, että kirjoittajan ja kommentoijien näkemys ei aina ihan kohtaa. Olisiko sekään silti maailmanloppu? Näkökulmia riittää, ja varsinkin astrologiassa.

Kartan tarkin kulma tulee Merkuriuksen kolmiosta Kuunsolmulle, ja Uranuksen neliöstä nousulle. Venus ja Saturnus ovat samassa avaruudellisessa tasossa eli paralleelissa, ja Venushan on myös Saturnuksen hallitsema ja sijaitsee sen huoneessa.

Se miksi minä huokailin ja päivittelin ja taivastelin tämän paluun nähtyäni, on kartan rakenteessa. Nousu ja MC ovat likimain samoissa kohdin kuin yritys-Taian kartalla. Blogi siis nivoutuisi jotenkin tähän suuntaan? Toisaalta ihme olisi, jos useimmat asiakkaani eivät löytäisi minua blogin kautta, koska en ole enää vuosiin mainostanut Taikaa lehdissä enkä ole käynyt missään messuillakaan. Olen koettanut pitää yrityksen ja blogin erillään, mutta mahtaako enää onnistua yhtä hyvin tämän paluun aikana.

Suhteessa blogin omaan alkukarttaan paluun nousu ravussa tulee kymppihuoneeseen, lähelle blogin omaa rapu-Kuuta (11. huoneessa), ja paluun MC viidenteen huoneeseen blogin Vertexin tuntumaan vesimiehessä. Venus veskarin lopussa tulee planeettakontakteissa lähimmäksi ”juurikartan” Neptunuksen ja Chironin yhtymää. Minä en oikeastaan lainkaan katso paluukartan planeettojen kulmia syntymäkarttaan, teen tässä todennäköisesti väärin, mutta tyylinäni on keskittyä enemmän pelkkään paluukarttaan.

Minkähänlaisia juttuja tämän paluukartan alla tullaan kirjoittamaan? Miten te tulkitsisitte Pluton ja Jupiterin tällä kartalla? Mihin suuntaan blogi on menossa ja kasvamassa? Onnistuisiko Taikablogi jotenkin lisäämään astroharrastajien yhteisöllisyyttä – Uranus on ainakin mukavasti esillä?

lahjuksiaAjattelin että blogin synttäreiden viettoa voitaisiin jatkaa vähän myöhemällä tulevalla viikolla kun parit ajankohtaiset taivaan tapahtumat on saatu katsottua alta pois. Vaan millaisissa merkeissä? Haluaisitteko että palataan johonkin tiettyyn aiemmin esillä olleeseen aiheeseen? Haluaisitteko itsellenne karttoja jostakin, esimerkiksi planeettojen paluista, Draconic karttoja tai Draconic Auringon paluun kartan, edistyskartan, oman vaihtoehtoisen Auringonpaluun (nousulle) tai prekessoidun Auringonpaluun? Tulkintoja en ikävä kyllä pysty lupaamaan ilmaiseksi, sillä tähän aikani ei mitenkään riitä. Juhliminen sen sijaan sopisi kun omassakin paluussani nousu tuli leijonaan, kuten tämä blogin Kuu.

Irtonaisuudesta

23.2.2013

Aurinko_KuuTänään mennään ajassa, jossa Aurinko on kaloissa ja Kuu tuli leijonaan. Tämä asetelma jäi kutkuttamaan mieltäni jo eilen, mutta tämä moninkertainen sankari väsähti niin etteivät pohdinnat päätyneet näppikselle asti. Tai mahtoiko syvemmän tuumauksen tuoda pysähtyvä ja kohta perääntyvä Merkurius, koska jos mikään tänään ajassa vastaa tilanteitamme niin tämä ilmiö (ja tässä valossa ”myöhästyminen” sopii kuvioon täydellisesti).

Upeasti omia teorioitaan rakenteleva astrologi Markku Manninen on nimennyt tuon Auringon ja Kuun asetelman mainion osuvasti irtopääpeikoksi. Eilen sain yllättyä kun tietooni tuli, että hän olisi sisällyttänyt samaan pakettiin myös Auringon viereiset merkit Kuulle. Varmasti Mannisella on perustelunsa tälle. Nyt harmittaa ettei minulla ole asiasta olemassa mitään faktaa, vain joitain hajanaisia muistiinpanoja luennoilta (ehkä Mannista luennolla kuulleet nyt vähän hymyilevät?). Tarkistakaapa te, joilla on tallessa Astro Logos menneiltä vuosilta, jossa on käsitelty tätä hänen teoriaansa. Tässä artikkelissa Manninen esittää Auringon ja Kuun välisen kulman olevan nimeltään inkonjunktio. No tästäkin olen pikkuisen eri mieltä, sillä itse nimitän tuota kulmaa aina ja vain kvinkunssiksi.

bipolarIrtopääpeikko kuulostaa hurjalta. Jotenkin vääristyneeltä, kummalliselta ja oudolta. Auringon osoittama minuus, ego ja tahto toimivat eri tyyliin ja tahtiin kuin Kuun hallitsemat piirteet olemuksessa, eli vaistonvaraiset reaktiot ja tunteet. Minuuden kaksi puolta vetävät tässä eri suuntiin, mutta nimenomaan ei vastakkaisiin suuntiin kuten köydenvedossa, vaan siten että toisen suunnasta ei tiedetä. Kun Aurinko ja Kuu ovat kvinkunssissa, ne ovat merkkitasolla maailmoissa, joissa eivät näe toisiaan eivätkä tunnista toisen ratkaisumalleja tai perusteita. Miten tällainen ihminen toimii käytännössä? Toinen valoista, Aurinko tai Kuu, voi olla vahvempi siten että toinen joutuu olemaan alituisessa symbolisessa varjossa. Tai sitten pallotellaan, vuorotellaan, vaihdellaan tapauskohtaisesti. Tämmöinen ”poukkoilu” voi saada ihmisen toimimaan ulkoapäin katsottuna (ja ehkä sisältäkin?) ristiriitaisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Jos kärjistetään, tämä asetelma voisi antaa selviytymisen edun, sillä vastapuoli ei voi aavistaa mitä on tulossa. Se voisi olla myös psykologisesti ja karisman tasolla mielenkiintoinen. Ehkä nämä ovat niitä ihmisiä jotka jaksavat aina yllättää kumppaninsa. Voitte jo lukea rivien väleistä, että en arvota ristiriitaisuutta negatiiviseksi piirteeksi. Se toki voi olla hajottavaa, mutta asetelmalla on myös annettavaa.

borderline WorldEilen jäin tuumaamaan, miten kuunvaihe näkyy irtopääpeikoilla. Jos ajatellaan valojen asetelmaa vain merkkitasolla, siten että näiden ei tarvitse olla asteiden tasolla kvinkunssissa, on perusasetelma se, että Aurinko on oinaassa (ensimmäisessä huoneessa) ja Kuu joko neitsyessä (kutosessa) tai skorpionissa (kasissa). Neitsytmäinen irtopääpeikko on silloin kun Kuu on kasvavalla puolella, tulossa täydeksi, eli toimintaan pyrkivä, aktiivinen, hermostunut, pingottunut ja kenties vielä täydellisyyttä tavoitteleva. Skorpparimainen irtopääpeikko on Kuun ollessa vähenevä, täydenkuun jälkeinen, eli tyynempi, maltillisempi ja todennäköisesti sosiaalisempi, toisten kanssa jakamaan ja toisille antamaan pyrkivämpi. Vai olenko mielestänne ihan hakoteillä? Miten te olette tämän miettineet?

Etsiessäni kuvia tähän juttuun, törmäsin outoon ilmiöön. Kun persoonan kaksijakoisuutta kuvataan, näyttää toinen puoli edustavan myönteistä, hyvää ja iloista, kun toinen on paha, ilkeä tai surullinen. Eihän se näin mene! Vaikka laadut, joilla Aurinko ja Kuu toteutuvat, ovat erilaisia, ei niitä näin voi jakaa.

Kommentteihin kaivataan taas omakohtaisia tuntemuksia. Onhan lukijoissa sellaisia, joilla Aurinko ja Kuu ovat ainakin merkkitasolla tällaisessa irtopää-asetelmassa? Miten valot teillä toimivat yhteen? Onko teissä ristiriitaisuutta, mikä mahdollistaa vaihtoehtoisuutta ja moniulotteisuutta? Miten tunnistatte kuunvaiheen olemuksessanne?

Chironin paluu

22.2.2013

chiron_charikloOnko Chiron pikkuplaneetta, asteroidi vai komeetta? Joissakin yhteyksissä Saturnuksen ja Uranuksen väliin jäävän vyöhykkeen taivaankappaleita kutsutaan kentaureiksi, ja sellainenhan Chiron nimenomaan mytologian selityksen kautta on. Astrologisissa listauksissa Chiron kulkee yleensä asteroidien joukossa. Chironin symboli on avain, ja koska astrologiassa ei ole sattumaa, on Chironilla tulkinnallisesti avainmerkitys.

Chironille annettuja nimityksiä ovat esimerkiksi haavoittunut parantaja tai sisäinen opettaja. Sen teema liittyy oleellisesti kipuun, mutta oma kipupiste ei aina ole konkreettinen ja fyysinen, vaan se voi olla laadultaan henkistä.

chironChironin kiertorata on elliptinen siten, että se on suhteellisesti pisimmän aikaa kaloissa ja oinaassa, ja ylittää vastaavasti nopeammin neitsyen ja vaa’an. Tästä syystä myös Chironin paluu ei aina satu täsmälleen 50-vuoden ikään, vaan paluun ajankohta menee jonnekin 48 ja 52 vuoden väliin. Chironin kulku Maasta katsottuna on edestakaisin sahaavaa, ja siksi paluu tulee yleensä kolmessa tarkassa ylityksessä, mutta kyseessä on vielä näitä tarkkoja ajankohtiakin laajempi ajanjakso elämässä. Chironin paluu on ohi vasta kun se on tehnyt tehtävänsä. Kun olemme yksilöllisiä, toiset kipuilevat Chironin paluunsa etuajassa tai kiirehtien, toiset heräävät myöhemmin. Fyysisellä tasolla Chironin paluu yhdistetään usein naisilla menopaussiin, mutta kaikkiin, myös miehiin, ”iskee” Chironin paluun henkinen ulottuvuus.

Chironin paluu ajoittuu ikäkausittain transiittina ajankohtaan, jossa keski-ikään liittyvät planeettaenergiat on saatu ja työstetty, ja aletaan siirtyä kohti toisentyyppisiä ajan haasteita, jollaisia ovat esimerkiksi Uranuksen toinen kolmio Uranukselle tai Neptunuksen toinen kolmio Neptunukselle. Chironin paluu on siis siirtymävaihe, se on jotakin aikakausien välissä olevaa, ihan kuin sen sijaintikin on persoonaa ilmentävien planeettojen ja ulkoplaneettojen välissä. Chiron ilmentää omakohtaisten kokemusten suhdetta yleiseen tietoisuuteen.

Koska Chiron on avain kipuun, merkitsee Chironin paluu usein aikaa, jolloin joutuu kohtaamaan käsittelemättä jääneet henkiset haavansa. Joskus tuntemukset voivat olla fyysisiä, yleensä tässä paluussa on kuitenkin ennemmin kyseessä eräänlainen vihkimysriitti tietoisuuteen omasta elämästä. Monet kokevat paluun ajan johdatuksen etsimisenä; tänä aikana herätään kaipaamaan jotakin henkistä jota voisi kutsua parannukseksi tai puhdistautumiseksi. Paluussa pyritään saamaan kosketus sisäiseen opettajaamme, joka auttaa laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja, joilla on vaikutusta tulevaisuuteen, lähinnä vanhuudenpäiviin. Oman kipupisteen ymmärtäminen on olennaista, sillä vain ymmärryksen kautta voidaan saavuttaa myötätunto itseä kohtaan, mikä vapauttaa katkeruudesta. Oman elämänpolun hyväksymiselläkin lienee osansa. Paluussa on aika tehdä sovinto menneisyyden kanssa; joskus se on ihan konkreettista ihmisten kohtaamista, usein myös anteeksiantoa itselleen.

chiron_achilleusChironin paluun aika näyttäisi olevan yksilön henkisessä kehityksessä yksi ratkaisevimpia kohtia. Paluun teemojen läpikäyminen mahdollisissa tuskan ja rehellisen tietoisuuden tuoman kivun merkeissä luo pohjan Chironin teemojen täyttymiselle, eli viisaudelle, parantamiselle, toisen tukemiselle ja auttamiselle. Oikein mielelläni yhdistäisin Chironin paluun myös oman paikan ymmärrykseen: millainen on tehtäväni yhteiskunnassa, ajassa ja maailmankaikkeudessa.

Tänään (22.2.) aamulla Chiron tuli 9 asteeseen kaloja, ehkä juuri kun luitte tätä, klo 7:23. Jos oman kartan avainsymboli Chiron löytyy tämän eläinradan kohdan lähettyviltä kaloista asteista 9 – 13, on teillä juuri alkamassa Chironin paluu. Toivotan kaikille tällaisille lukijoille halua kuunnella sisäistä opettajaanne ja onnistunutta vihkimysriittiä parannukseen, paranemiseen ja viisauteen.

Unelmatransiittien vertaiskokemuksia

21.2.2013

tosiunelmia1

Kun verrattain hidaskulkuinen planeetta, jollaisia ovat esimerkiksi Saturnus ja Uranus, ylittää eläinrataa matkatessaan (eli transiittina) oman kartan vielä hitaamman planeetan, siis ulkoplaneetat Uranuksen, Neptunuksen ja Pluton, syntyy mielenkiintoinen ikäpolven transiitti. Nämä kaukaiset ulkoplaneetat ovat tiettyyn aikaan syntyneillä ihmisillä melko lailla samoissa kohdissa kartalla. On olemassa sukupolvi, jolla on Pluto leijonassa, tai vähän myöhemmin syntyneet joista useilla on Pluto ja Uranus molemmat neitsyessä (monilla 60-lukulaisilla yhtymässä), ja esimerkiksi he joiden Uranus on vaa’assa.

Vaikka transiitit ilmenevät henkilökohtaisesti, on todennäköistä että samanikäisten sukupolvi kokee samoihin aikoihin joitakin samantyyppisiä asioita. Esimerkiksi tällä hetkellä on monilla sellaisilla, joiden kartalla Neptunus on alkupuolella skorpionia, Saturnus ylittelee tuota mystistä planeettaa perääntyessään kolmeen otteeseen. Saturnus ja Neptunus ovat teemoiltaan niin erilaiset kuin olla voi, Saturnus on täyttä totta ja Neptunus usein abstraktia, ilmassa tai mielessä lilluvaa mielikuvitusta ja haaveita. Kun kaksi erilaista kohtaa, teemat yleensä törmäävät yhteen melko hankalalla tavalla, koska planeettojen energioita on vaikeata luontevasti ja itsestään sovittaa yhteen. Siispä tällaisessa transiitissa joudutaan yleensä tekemään töitä, ainakin vähintään tiedostamisen tasolla, enemmän kuin jos taivaalta Jupiter kohtaisi Auringon, sillä vertailukohdaksi nämä tekijät tuntuvat löytävän helpommin yhteisen dynamiikan.

tosiunelmia

Näkyykö tällainen aina jotenkin ajassa, että tietty sukupolvi kerrallaan joutuu kohtaamaan saman transiitin? Huomataanko, että ympärillä toiset samanikäiset näyttävät kohtaavan samankaltaisia dilemmoja? Vai ovatko ihmisten polut sukupolvittainkin niin erilaisia, että jokaisesta transiitista hioutuu esiin vain omalle kohdalle käypänen toteutuminen? Aina voidaan ajatella, että transiitin lopputulos riippuu siitä oman kartan planeetasta, johon se kohdistuu. Miten kukin on esimerkiksi toteuttanut Neptunustaan tähän mennessä? Onko se löydetty ja käytetty, vai voiko jonkun kohdalla vasta tämä Saturnuksen transiitin tarjoama realismi, selkeänäköisyys ja käytännönläheisyys saada tajuamaan, mitkä oman Neptunuksen mahdollisuudet ovat? Yleisesti ottaen Saturnus pakottaa realismillaan tilintekoon omista Neptuniaanisista haaveistaan, jolloin transiitin kuluessa joudutaan tarkistamaan mistä haaveesta on luovuttava ja minkä voi nyt toteuttaa. Vaikka Saturnus usein astrokirjallisuudessa esitetään supistavaksi ja ankaraksi, ei tulkinnassa kannata ajatella yksioikoisesti että tämä olisi kaikkien kohdalla ainut vaihtoehto. Saturnus on myös käytännönläheinen ja konkreettinen, mikä usein tarkoittaa sitä, että nyt ihan oikeasti tehdään näitä asioita (mistä on esimerkiksi aina vain haaveiltu). Saturnukseen liittyy mielenkiintoinen palkkion ja saavutuksen teema, sillä heille jotka ovat olleet Saturnuksen ”kavereita” eli ovat jaksaneet pyyteettömästi ja ahkerasti puurtaa, Saturnus myös antaa.

Ideanani oli kysellä vertaiskokemusten ja -tuen perään. Oletteko te jakaneet samanikäisten ihmisten kanssa elämänkokemuksianne ja saaneet huomata, että sama transiitti voisi selittää kaverinkin elämää? Oletteko koskaan saaneet tukea saman transiitin hiukan aikaisemmin kokeneilta? Onko omalla kohdalla auttanut, että on kuullut miten toiset ovat käsitelleet ajanjakson?

Pohdintaa yksinäisistä saarista

19.2.2013

saarella

Tuli taas tunne, että olenkohan ajatellut ihan liikaa astrologiaa.. Tuumin karttojen rakennetta Auringon eli minuuden ytimen kautta, ja mitä merkitsee persoonassa jos kartan rakenne onkin tietyssä suhteessa erilainen. Taivaallahan on siten, että Aurinko tulee harvoin merkkiinsä yksinään, sillä Merkurius ja Venus seuraavat sitä melko likellä. Tällaisia karttoja olen nähnyt muutaman, jossa Aurinko, Merkurius ja Venus ovat kaikki eri merkeissä; tällaisen piirteen katsoisin antavan ulottuvuutta luonteeseen. Ei olla yksioikoisia kun jo persoonan keskeisimmät tekijät saavat toimia eri lähtökohdista.

Se mihin jäin pohdiskeluissani, on oman karttani kaltaiset kartat, joissa samassa merkissä kuin Aurinko on sijaitsee muitakin tekijöitä, mutta ei sitten viereisissä merkeissä mitään. Huomasin, että tällainen tilanne on vähintään yhtä harvinainen kuin persoonaplaneettojen hajaantuminen kolmeen merkkiin. Kävin satunnaisilla otoksilla läpi karttatiedostoani, ja melkoisella selaamisella löysin parintuhannen kartan seasta kuusi tällaista etsimääni karttaa. Tarkoitan siis sellaisia karttoja, joissa esimerkiksi Aurinko, Merkurius ja mahdollisesti jokin kaukaisempi planeetta ovat vaikka ravussa, mutta viereisissä merkeissä kaksosissa ja leijonassa ei ole lainkaan planeettoja.

Tällainen etsimäni tilanne ei siis ole taivaalla mahdoton, koska jotkut yksilöt ovat onnistuneet syntymään tällaisena hetkenä. Kuvaamani merkkirakenne kartalla vaikuttaisi silti melko harvinaiselta. Enkä käsittele tässä huoneita lainkaan, sillä planeettojen sijoittuminen huoneisiin on kokonaan oma tarinansa. Nyt puhutaan vain eläinradan merkeistä.

Auringon merkki koetaan yleensä tärkeäksi, siten että olemuksen ydin koostuu tämän merkin edustamista asioista. Jos samassa merkissä Auringon kanssa on useita planeettoja, merkin teema korostuu. Usein on kyse Stelliumista, monen planeetan muodostamasta yhtymäketjusta, ja sellainen luonnollisesti nostaa kyseisen merkin maailmaa esille.

semisekstiiliJos kartalla ei kuitenkaan ole Stelliumia, vaikka Aurinko jää merkkiin, jonka viereisissä merkeissä ei ole planeettoja – vahvistaako tällainenkin sijoittuminen Auringon merkkiä? Olisin taipuvainen uskomaan, että tuollainen ”yksinäisen saaren” omaaminen korostaa Auringon merkkiä. Eniten itseäni mietitytti näiden karttojen osalta Auringon ja samassa merkissä olleiden planeettojen kulmat. Näistä millään ei voi olla semisekstiiliä, sitä pientä uteliaisuutta herättävää kulmaa.

peakMyönnän auliisti, että täällä on taas vedetty mutkia suoriksi. Tulkitsin tuon pikkukulman puuttumisen antavan persoonaan piirteen, ettei yksilö ole välttämättä kauhean kiinnostunut toisista. Hän ei kenties tunne uteliaisuutta, ei tunne tarvetta kaivella loputtomasti toisten kuvioita, eli saattaa olla kärjistetysti ilmaistuna vähän itseriittoinen. Tämä siis koska olemuksen keskeiset muodostajat, Aurinko ja sen lähimmät planeetat, eivät ole koskaan tottuneet katsomaan ihan siihen lähelle, naapurimerkkiin. Aurinko ei osaa etsiä vierestä, ei tunnista näiden merkkien maailmoja, ja ainakin ideatasolla ne voivat jäädä oman itsen sisällä vieraiksi; siksi niitä ei ehkä osaa ”käsitellä”. Auringon merkin korostuminen antaa keskittymisen edun tämän merkin teemoihin. Negatiivisesti ajateltuna se voi olla myös yksisilmäisyyttä, kapea-alaisuutta.

Tämä pohdinta oli tällainen itu, joka voi herättää keskustelua. Ehkäpä joku lukija löytää itsensä tästä otoksesta, Aurinkonsa merkistä jonka viereisissä merkeissä ei ole planeettoja. Ehkä teillä on tiedossa liuta karttoja, joissa on tämä sama asetelma, ja saatte todistettua harhaksi luuloni, että tämä olisi jotenkin harvinaista. Millaisia mietteitä teille tulee mieleen, millaisin tavoin kuvaamani merkkikeskeisyys voisi ilmetä olemuksessa?

Viikkotolkulla kalasoppaa

18.2.2013

pisces_mermaidKanssasisareni ja -veljeni saavat iloita Auringon saapumisesta merkkiimme kaloihin tänään 18. helmikuuta iltapäivällä pari minsaa kahden jälkeen, yhdeksännessä kartan huoneessa pääkaupungista katsottuna. Kaloissa onkin jo melkoisesti tunkua ja aina lisää on tulossa. Neptunus on yhä vaan kalojen merkin alussa, ja lisäksi sitä ylittävät Chiron, Mars ja Merkurius – joka ihan pian perääntyy. Eikä aikaakaan kun myös Venus sujahtaa ihanaan ylennysmerkkiinsä. Eikös tässä ole jo puolet Aurinkokunnastamme?

Kovin mystiseltä, eteeriseltä ja sielukkaalta näyttää tämä alkava kalojen aika. Auringon siirtymän kartta vihjaa kuitenkin ristiriitoihin kun nousussa on leijona ja sitä hallitseva kalat-Aurinko tasan kvinkunssissa nousulle. Vai toisaalta olisiko vallan mainio hetki toteuttaa sitä mitä kalat parhaiten taitavat: kahteen suuntaan uimista?

pisces_watercolorModerni astrologia katsoo kalojen merkin hallitsijaksi Neptunuksen, johon Aurinko tulee yhtymään tässä merkinvaihdossaan. Perinteinen luottaa onnekkaaseen Jupiteriin, joka runsaudessaan pitää huolta useista vaihtoehdoista. Auringon siirtyessä Jupiter on kaksosissa täsmälleen yhtymässä Kuun kanssa, ja yön valo nostaa tätä hallitsijaa framille. Auringon siirtymän huone on Jupiterin aluetta, ja täällä korostuu idealismi, aatteellisuus ja korkealentoisuus. Molemmat omat planeetat ovat hyvin esillä. Jos meillä ei olisi taivaalla parhaillaan pysähtynyttä Saturnusta, veikkaisin etteivät jalat pysyisi maassa, tai miten se kalojen kanssa meneekään – lillutaan ilman pohjakosketusta? Taivaalle siis kiitos jämäkästä ja lujasta Saturnuksesta, jonka ajoitus on mestarillinen. Tasapaino on mahdollista säilyttää, eli teemaan ”hukkumista” ei kannata pelätä.

pisces_artdecoMillaiseksi tämä elämä menee näin korostuneen kalaisena? Olisin varmaan oivallinen tapaus kertomaan elävän elämän esimerkkejä, onhan omalla kartallani vielä massiivisempi painotus kaloissa. Saattaa olla kuitenkin liian lähellä, liian henkilökohtaista. Luovaa, taiteellista ja intuitiivista. Ehdottomasti toisaikaista; fantasia tuntuu monesti kutsuvammalta kuin realismi. Olisiko mielikuvitusrikas sopivan neutraali ilmaus. Hyvää tarkoittavaa, hyvyyteen ja optimismiin uskovaa, ja pois liukuvaa silloin kun taistelu tuntuu aatteellisesti tyhjältä tai voimia vievältä. Olen koettanut hiljaa piipittäen uikuttaa parista kaloihin liitetystä teemasta, joista olen eri mieltä, mutta yleisesti näytetään olevan yksimielisiä. Minusta kuitenkaan kalat (kalapainotteiset, Aurinko-kalat) eivät ole ohjailtavia eli ylenmäärin toisten ja ympäristön vaikutuksen alaisia. Eivätkä passiivisia, sillä mielestäni pään sisällä tapahtuvat asiat on laskettava liikkeeseen mukaan. Ja olen alkanut epäillä onko kaloissa sitä rummutettua herkkyyttäkään. Voipi olla, kun kaikenlaisia leimoja on tarjoiltu, kalojen ajatukset ovat keskittyneet johonkin mielenkiintoisempaan ja he ovat poissaolevina vain nyökytelleet joo joo. Ajattelen totuutta ja alan nauraa (niitä on kaloilla useita).

Tässä kalat-jaksossa saamme siis kohdata perääntyvän Merkuriuksen kenties pasmoja sekoittavan kulun, Neptunuksen yliaistillisuuden, Chironin massiiviset kipuilut, ihmissuhteiden mitä värikkäimmät variaatiot (Venuksen kohdatessa Neptunuksen), Merkuriuksen alakonjunktion jossa tietoisuuden ja ajattelun planeetta häviää. Yhtä sekametelisoppaa. Auringon vuotuisessa kulussa on kyse sen viimeisestä syklistä, jossa nollataan koko vuoden saldoa, ihan kuin muissa merkeissä tehdään viimeisellä asteella. Koko kalojen merkki on eläinradan tasolla yhtä kriittisyyttä, ”vanhaa Aurinkoa”, hetkeä ennen uutta alkua oinas ingressissä Aries Pointilla.

kalat_dOnko mitään uutta luvassa kalaparvelle? Plutolta on luvassa valtaa ja rikkauksia symboloiva upea kulma, jonka kanssa saavat taituroida noin 27.2. – 3.3. syntyneet. Rohkeutta! Neptunus seilaa miltei samoilla sijoilla kuin viimekin vuonna eli aivan merkin alussa toisen ja viidennen asteen sisällä. Tässä on työtä että pää pysyy pinnalla kun Neptunus ylittää Aurinkoa. Uranus ei edelleenkään pysty kuin rikkomaan pintajännitystä. Saturnus toimii useimmille kaloille taivaan lahjana ojentaen rakentavia ratkaisuja miltei kaikille, vain noin 13.3. jälkeen syntyneet jäävät vielä paitsi kuria ja nuhdetta. Jupiterin neliöissä on keväällä katsottava 24.2. jälkeen syntyneillä ettei lipsahdeta, ja kesästä alkaen tupataan runsautta ja hedelmällisyyttä helpoilla kolmioilla ennen 10.3. syntyneiden kohdalla. Lippu siis korkealle! Aivan merkin lopun kalat jäävät syviin vesiin uimaan ilman ihmeellisiä planeettaenergioita, ja tämä taitaa olla persoonakysymys kaipaako transiittien potkua (Auringolleen) vai onko uiminen kivempaa / iisimpää ilman niitä.

Toivotan vaihtoehtoisia Auringonpaluita kaltaisilleni ja – hmm.. – oikein sielukasta kalatjaksoa muille! Vai otatteko mieluummin arkisesti soppaa?

Viikon oppitunti

16.2.2013

oppituntiAnnetaanpa meille taas tuhdisti ja lujasti taivaalta. Saturnus saapui eilen 15. helmikuuta pysähdyksensä asteelle ja kaariminuutille aamupäivällä viittä vaille yhdeltätoista. Maasta katsottuna Saturnus kääntyy ensi maanantaina illasta, eli tulee pysähdyksensä kulminaatiopisteeseen. Taaksepäin Saturnus liikahtaa kuitenkin vasta seuraavana perjantaina 22. helmikuuta aamuyöllä hiukan kolmen jälkeen, eli käytännössä Saturnus on viikon pysähdyksissä 11°31’ skorpionissa.

saturn_stationaryViime syksyisen merkinvaihdoksensa jälkeen tämä on Saturnuksen kulussa voimakkain hetki, sillä pysähtynyt planeetta on merkittävä vaikuttaja. Kun Saturnus toteutuu muutoinkin lujana, kovana, ankarana ja tiiviinä, voidaan tällaisen Saturnuksen pysähdyksen ajan katsoa olevan sitä kaikkein tujuinta antia taivaalta (ehkä Pluto kuitenkin vielä vie voiton tästä?). Voi olla, että vasta tässä pysähdyksessä meille alkaa kirkastua asiat, joihin Saturnus puuttuu tässä skorpionin ylityksessään. Painokkaan ja raskaan planeetan alleviivatessa teemojaan kirkastuminen voi olla sellaista halolla päähän -tyyliä. En minä pelotella halua, koska vahvuus ja ankaruus on silloin tarpeen, jos ei muilla keinoin tajuta.

Saturnuksen kääntyminen perääntymään on kuitenkin vain osa sen luonnollista sykliä, ja tämä tapahtuu joka vuosi. Saturnus pakittaa meidän palloltamme katsottuna heinäkuun alkupuolelle saakka skorpionin 4°49’ kohtaan saakka. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos omalla kartallanne Saturnus on näiden perääntymisasteiden välissä, saatte tavallista pidemmän Saturnuksen paluun ajanjakson osaksenne. Kolme ylitystä omalle Saturnukselle voi merkitä myös tuntuvampaa oppiläksyä ja asioita, jotka vaativat enemmän vääntöä. Ettei tänne maailmaan olla rilluttelemaan tultu vaan töitä tekemään ja kasvamaan.

Tämä Saturnuksen pysähdyksen viikko tuntunee todennäköisesti käsinkosketeltavimmin heillä, joiden omalla kartalla on tuon 11 asteen tuntumassa kiinteissä merkeissä (skorpioni, härkä, leijona ja vesimies) tärkeitä tekijöitä kartallaan. Valot Aurinko ja Kuu sekä kartan akselit lienevät ne kaikkein herkimmät alueet. Saturnuksen pysähdys ei kuitenkaan ole välttämättä vain raskas taakka, ikävä opetus, painostavaa aikaa ja negatiivisia asioita. Saturnuksessa on hyviä puolia. Jokainen tarvitsee lujuutta, selkärankaisuutta, kuria, tietoiseksi tulemista syistä ja seurauksista. Nyt etujoukoissa ovat he, joiden kartoille osuvat vahvimmat kulmat.

Saas katsoa lankeaako tässä polvilleen, kun uskalsin jo epäillä osaavani ottaa parhaimman irti tästä Saturnuksen latauksesta. Sen voi käyttää esimerkiksi pitkäjänteiseen suunnitteluun, rakenteiden vahvistamiseen, menneiden asioiden tarkasteluun, ahkeraan työntekoon, vastuun kantamiseen, järkevien ratkaisujen tekoon, kylmään realismiin, arkisiin velvollisuuksiin ja rutiinien hoitamiseen. Juhlintaa tämä ei kenties ole, mutta on silti mahdollista, että Saturnuksen osuessa nyt ”hyvin”, joku saa palkkiota huolella tehdystä työstä. Saturnukseen liittyy myös auktoriteetti ja mestaruus, ja miksi myös nämä puolet eivät voisi nousta esiin jonkun kohdalla. Saturnus ei ole pelkkää murhetta, pelkoa, surua ja yksinäisyyttä, mutta kylmä tosiasia on, että näitäkin on tasapuolisesti jaossa.

Olen viime aikoina ottanut tavaksi tarkastella transiitteja eli planeettojen kulkua suhteessa omaan karttaan siinä mielessä perinteisen astrologian viitoittamasta näkökulmasta, että otan huomioon Ajan herran. Tässä on linkki aikaisempaan juttuun, jossa selvitän (toivottavasti ymmärrettävästi) miten kunkin vuoden Ajan herran saa selville. Jos Saturnus on itsellä juuri nyt Ajan herra, ja on pysähdyksessään kulmassa oman kartan planeettaan, voi tämä transiitti olla koko vuoden mittakaavassa se kaikkein merkittävin. Pysähtyneen planeetan vahvan energian saattaa aistia silloinkin, vaikkei tarkkaa kulmaa nyt olisikaan, ihan vain ajan hengestä.

oppitunti2Nyt kun Saturnus tässä pysähdyksessä tekee käännöstä perääntymään, on tässä kyse energian suuntaamisesta sisälle, omaan minään ja sisimpään. Koska Saturnus on kenties se kaikkein isoin opettaja meille, on tällaiset hetket hyviä ajankohtia kasvaa ihmisenä. Jos tunnet karttakepin vaativan painon harteillasi, suosittelen oppituntien ottamista vastaan nöyrästi. Tällaiset ajanjaksot kultaavat sydämiä.

Jos joku viettää talvilomaa arkityöstä, sehän antaa aina vaan paremman tilaisuuden selvittää huolella näitä kasvun kysymyksiä. Toivotan kaikille ahkeraa viikkoa!


%d bloggers like this: