Vähän rajaa asteroideillekin

Olen koettanut löytää logiikkaa asteroidien astrologisesta tulkinnasta. Kun asteroideja on tuhansia, miten rajata aineistoa asianmukaisesti. Yleensä kerrotaan, että tulkintaan otetaan mukaan ”neljä suurinta”, mutta tästä paljastuu heti horjuvuutta. On totta, että Ceres on ensimmäiseksi löydetty ja kooltaan suurin (tästä tekijästä myöhemmin lisää) ja tämän jälkeen aivan 1800-luvun alussa havaittiin Pallas, Juno ja Vesta. Suuremmiksi kooltaan ovat kuitenkin osoittautuneet myöhemmin löydetyt Hygiea, Euphrosyne, Interamnia sekä mm. Davida ja Herculina. Ehkä astroharrastajille näistä tutuin on Hygiea, terveydenhoidon ja puhtauden asteroidi – mutta kuinka kattavia tulkintoja kartoistanne olette saaneet noista muista mainitsemistani isoista asteroideista? Koko ei siis näytä lainkaan toimivan kriteerinä sille, miten vakiintuneesti asteroidia selitetään astrologisesti. Symboliikan osalta olemme ihan kuin jymähtäneet ensimmäiseen neljään löydökseen.

Ceres luokitellaan nykyään astronomisesti ennemmin pikkuplaneetaksi, mutta se pysyy ihmeen tiukasti asteroidien kategoriassa. Onko Ceres vähän kuin väärinymmärretty nero tai 70-lukuisen matemaattisen joukko-opin uhri, kun se lasketaan kuuluvaksi ympäristöönsä? Ceresin kiertorata nyt sattuu kulkemaan asteroidivyöhykkeellä, mutta voisi olla ihan hyvä pohtia, onko tätä tarkoitus tulkita samoin kuin asteroideja.

Chiron on toinen, josta nillitän aina tilaisuuden tullen. Se ei ole asteroidi eikä sijaitse ollenkaan samalla alueella Aurinkokunnassa kuin asteroidit yleensä. Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin välissä, joskin Jupiterin ja Saturnuksen välissä kulkee taivaankappaleita, joita astronomisesti kutsutaan esimerkiksi Troijalaisiksi, mutta käsittääkseni näitä katsotaan kuuluvaksi asteroideihin. Chiron taas kiertää etäämpänä, Saturnuksen ja ulkoplaneettojen välissä, ja luetaan kuuluvaksi kentareihin. Kun tämä sijainti jätetään huomiotta, mielestäni kadotetaan samalla Chironin tulkinnallinen funktio täysin. Chiron on holistinen, kokonaisvaltainen, yhdistävä ja linkittävä tekijä. Toinen asia taas on, kuinka tärkeäksi tämän arvottaa tulkinnallisessa kontekstissa.

Astrologiassa tulkinnallinen lähtökohtani on tekijän keskeisyys ja painokkuus suhteessa kokonaisuuteen. Tällä minun mallillani ajateltuna asteroideille ei kovin suurta saumaa jää, ja totta onkin että esimerkiksi ajanlaadun kuvauksissa en ole näitä enää mukana pitänyt. Ei varmaan yllätä, että tämäkin miten paljon asteroideja painottaa ja mitä niistä sisällyttää tulkintaan, jakaa tekijäkuntaa kaikenlaisiin leireihin. Yhtä mallia tuskin tarvitaankaan, sen verran monimuotoista astrologia on.

Nyt pohdin, millaisin perustein asteroideja voisi tulkintaan sisällyttää mielekkäällä ja loogisella tavalla. Se, että tulkinta annetaan neljästä ensimmäiseksi löydetystä tekijästä, tuntuu lähtökohdaltaan riippuvan enemmän tulkinnan tekijästä kuin kartanhaltijasta ja analyysin saajasta. Jos on olemassa useita muita tekijöitä, jotka ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samalla viivalla, miksi tulkinnan tekijä päättää mitkä asteroidit otetaan mukaan? (toki tulkitsija saa aina valita tekniikkansa ja palettinsa, onhan se niinkin)

Entä jos kartta toimisi lähtökohtana, ja asteroideista olennaisimmiksi katsottaisiin ne, jotka ovat akseleilla tai valojen kanssa yhtymässä, riippumatta siitä onko kyseinen asteroidi löydetty 1800-luvun alkuvuosina tai kuuluuko se vaikka kymmenen isoimman asteroidin joukkoon. Tulkintaa tehdessä analyysi tuntuu myös rajoittuvan niihin asteroideihin, joista on löydettävissä eniten lähdeaineistoa. Junosta on esitetty paljon ja tällaisesta tekijästä on paljon helpompi rakentaa tulkintaa kuin esimerkiksi Eunomiasta. Silti se Juno ei ehkä olekaan jokaiselle se isoin juttu, vaan esimerkiksi sellainen asteroidi mikä sattuu olla akselilla?

Lukijat jotka olette kirjoituksiani seuranneet, tiedätte kiinnostukseni OOB-tekijöihin. Asteroideista monet ovat huikeissa kallistuskulman lukemissa. Kun OOB tilan rajaksi ovat Aurinko ja Maa määrittäneet 23.26,5 deklinaatioastetta ja monen planeetan ylitykset ovat parin asteen luokkaa, voi asteroidi keikkua esimerkiksi 44 deklinaatioasteen lukemissa. Näistä OOB-tekijöistä olen esittänyt, että ne ovat aktiivisuudessaan poikkeuksellisia. Tätä voisi pohtia, olisiko myös asteroidi kokonaisuudessa merkittävämpi silloin kun se on tuossa huikentelevaisessa tilassaan. Näin ajattelu tuottaa kuitenkin tietyissä merkeissä sijaitsevat asteroidit etusijalle, sillä useimmiten OOB-tilaan noustaan kaksosissa, ravussa, jousimiehessä ja kauriissa. Asteroidien kohdalla tämä merkkijakauma saattaa kuitenkin päteä vähemmän kuin Kuun ja planeettojen kohdalla. Monilla asteroideilla on sen verran eksentrinen kiertorata, että kallistuskulman ylityksiä on löytynyt jopa niin poikkeuksellisesta merkistä kuin vaa’asta (mikä planeetoille on sula mahdottomuus!). Eikä aina noissa neljässä OOB-herkimmässä merkissä kulku heilauta asteroidiakaan poikkeustilaan.

Mikä on teidän mielipiteenne, kuinka asteroidien laajaa joukkoa tulisi rajata? Mitkä voisivat olla kriteereinä ja perusteina asteroidin ilmenemiselle persoonassa? Oletteko löytäneet omalta kartaltanne asteroidin, mikä on itsellenne tärkeä – miten se sijaitsee?

Amorin Kuu

Hottista aikaa on, kuumaa kuten kesällä pitääkin, ja astrotaivaalla myös hehkua ja intohimoa riittää. Kun vuorokausi vaihtui sunnuntaiksi, saimme Uuden Kuun aamuyöllä joitakin minuutteja ennen kahta leijonan 3°51’ kohdassa. Kuu ylitti Auringon eläinradan asteissa, ja samaan osui myös juuri leijonaan siirtyneen Jupiterin ylitys. Aurinko leijonassa on luonnollisesti jonkinlaisessa pääroolissa omassa merkissään syntyvän Uuden Kuun hallitsijana, mutta Jupiterin sattuessa vain puolentoista asteen etäisyydelle, määrittää tämä onnistumisen, menestyksen ja kasvun planeetta nyt syntyneen Uuden Kuun sävyjä. Saamme itsevarmuutta tukevan ajanjakson, jossa myönteinen asenne voi ratkaista paljon.

Tämän kuunkierron syntyhetki antaa meille teemansa tulevan syklin ajaksi, ja astrokartalla on edelleen pitkäaikainen Saturnuksen ja Uranuksen kvinkunssikulma, Uuden Kuun, Auringon ja Jupiterin neliö Marsille (joka siirtyi juuri skorpioniin), sekä Venuksen kulku vastapäätä Plutoa. Näissä piirteissä on tulta ja intohimoa ihan pakahdukseen saakka. Yksinään Venuksen ja Pluton teemat lataavat sellaista intensiivisyyttä tunteisiin, että ilma on sakeaa – ja silloin liiallista jos mustasukkaisuusdraamat ja omistushalu karkaavat käsistä.

Leijonassa syntyvä Uusi Kuu kertoo rakkaudesta, lämmöstä, sydämellisyydestä, auktoriteetistä, näyttävyydestä, luovuudesta ja kutsumuksesta. Kovin ovat ihania teemoja kaikki, ja ehkä varjopuolelta voisi löytyä työstettäväksi huomionkipeyttä, herkkänahkaisuutta, helposti loukkaantuvuutta, itseä rajoittavaa ylpeyttä, ylemmyydentuntoa ja kopeutta. Nämä kun tiedostaa, kai jokainen ennemmin haluaa valita omien tekojensa luonnoksi jalouden ja rakkauden suuntaiset puolet.

Otsikoin tämän Kuun Amorin Kuuksi, sillä tällä kerralla rakkauden merkissä syntyvä Uusi Kuu syntyi niin somasti asteroidi Amorin kyljessä. Asteroidi Amor (1221) on kaunis rakkauden symboli, joka kuvaa puhdasta, pyyteetöntä rakkautta, mikä on lempeä, antava, hyvä ja kestävä. Ehkä tässä nyt puhuu oma hankala Venukseni, kun esitän, että tämänlaatuinen rakkaus on harvinaista. Jotka olette tällaisen elämässänne löytäneet, pitäkää ihmeessä kiinni onnestanne. Tämä Uusi Kuu on toiveikas rakkaussuhteiden alkamisen suhteen, saahan se onnen aineksia Jupiterilta, ja leijonan merkki taitaa olla paras mahdollinen.

Uutta Kuuta ilmentävä Saabinen symboli on herkullinen tulkittava. Muodolliseen asuun pukeutunut mies ja sarvipäinen hirvi. Tässä esitellään saavutuksia ja voitonmerkkiä, halutaan tehdä vaikutus toisiin, mikä on yksi leijonan merkin perusteemoista. Symbolin luonnehdinnassa kehotetaan harkitsemaan, miten teot vaikuttavat, joten voi olla syytä kysyä itseltään, kuinka huomionkipeä nyt on. Symbolin avainsana on moraali eli henkinen ryhti, ja se velvoittaa käyttäytymään hyvin ja oikein. Mielestäni ihan kaikki ”näyttämisen halu” ei ole negatiivista, sillä toisinaan oman luovuuden tuloksia on syytä esitellä myös muille, sillä ne tuottavat paljon iloa ja innostavat toisia.

Sitten vaan nuolia ammuskelemaan Amorin ajassa…

Kohtalotar Nemesis

Jos mytologia tuntee monia variaatioita Nemesiksen synnystä, taitaa astrologiassa olla lähes yhtä monta tapaa tulkita asteroidi Nemesistä. Tämän verrattain isokokoisen asteroidin löysi J.C. Watson jo vuonna 1872 (muuten sama heppu joka on bongannut Hekaten ja monta muuta mielenkiintoista murikkaa asteroidivyöhykkeeltä Marsin ja Jupiterin välistä) ja löytöhetkellään Nemesis oli 6°54’ kaksosia perääntyvänä, eli oppositiossa Aurinkoon jolloin se on ollut lähimpänä Maata ja helpoimmin havaittavissa.

Yön tyttäreksi kerrottu Nemesis kuvataan mytologiassa ja taiteessa siivekkäänä neitsytjumalattarena. Nemesikseen liitettyjä määreitä ovat ainakin omenapuun oksa, ohjakset, ruoska, miekka ja vaaka; nykytaiteen kuvituksessa mitä ilmeisimmin miekka ja vaaka ovat vakiintuneet Nemesiksen aseiksi.

Nemesiksellä on huono maine, sillä se yhdistetään katkeraan kohtaloon. Itseasiassa Nemesis on lahjomaton  kohtalon lähetti, sillä sen tehtävänä on tasapainottaa onnea ja epäonnea; se antaa oikean annoksen jokaiselle. Vanhan kansan sanonta itku pitkästä ilosta on tismalleen Nemesistä. Nemesis on nimensä mukaisesti se, joka antaa ansionsa mukaan. Se valvoo lain moraalista kunnioittamista, ja toimii siksi omantunnon äänenä. Nemesis on kuin häpeän työpari. Se kostaa hybrikseen sortumiseen. Tämä asteroidi suhteuttaa hyvän onnen määrää ihmisten keskuudessa, eli jota Fortuna on liiaksi suosinut, Nemesis antaa menetyksiä ja surua. Ilmeisesti Nemesis ei kuitenkaan anna koskaan sitä hyvää onnea, vaan sen jakelusta huolehtivat muut (jumalat, asteroidit, kartantekijät jne.).

Nemesiksen astrologista tulkintaa on ehdotettu syntipukin kohdaksi, omaksi akilleen kantapääksi, mustan pedon paikaksi, syyllisen etsinnäksi ja osoittajaksi, ylipäätään vihollisen tunnistamisen kohdaksi tai ongelmakohdaksi. Nemesis on myös nähty kuin Auringon eli egon varjopuolena, kohtana missä on itse itsensä vihollinen, ja siksi itsetuhoisuuden paikkana. Nemesis voisi toimia myös tiedostamattomalla tasolla toisten ihmisten negaatioiden toteutumisien kohtana, tai itse niiden toteuttajana. Nemesiksen merkin ja huonesijainnin kautta voisi koettaa päätellä, millaisia ovat nämä negatiiviset toiset voisivat olla.

Jäin pohtimaan Nemesiksen perimmäistä tehtävää, onnen ja epäonnen häiriötilojen tasapainottamista. Miksei myös tämä voisi näkyä suoraan kartasta, eli merkin ja huoneen mukaisesti kertoisi missä asioissa ja millaisella areenalla saamme ansioimme mukaan, missä kohtaamme menetyksiä ja murhetta. Nemesistä voisi olla myös mielenkiintoista tutkia suhteessa Hybris asteroidiin.

Haluatte varmaan löytää kohtalon paikkanne? Nemesiksen löytää esimerkiksi astro.comin ilmaiskartoista kun kirjoittaa valikkosivun alaosan lokeroon asteroidin numeron 128, ja Hybris on 430 jos sen haluatte tsekata samalla, pilkku vain väliin. Minulla se sattui todella keskeiseen paikkaan aivan Keskitaivaan tuntumaan, eikä taida olla ollenkaan sattumaa, että olen julkisessa elämässä, lähinnä työelämässä, törmännyt niin moneen selkäänpuukottajaan. Onko kukaan havainnut Nemesiksen näkyvän ajassa – jos jotakin kohtalokasta on sattunut, miten asteroidi on silloin sijoittunut? Odotan mielenkiinnolla kommenttejanne, miten ymmärrätte oman karttanne Nemesiksen.

Nyt Nemesis on 6°10′ oinasta, eli napsuu perääntyvän Uranuksen kanssa yllättävästi. Voiko kenelläkään olla Nemesiksen paluu?

Hekate Mustan Kuun jumalatar

Ettekös olekin joskus tunteneet olevanne välitilassa, prosessissa tai muutoksessa, missä entiseen ei ole paluuta, mutta uusi suunta ei ole vielä hahmottunut? Silloin tuntee suunnatonta epätietoisuutta tuntemattoman edessä, mihin askeltaisi, mihin tarttuisi. Astrologiassa löytyy näihinkin tilanteisiin omat selittävät tekijänsä, mutta on ihan pakko lisätä – kunhan vaan osaisi tulkita.

Hekate asteroidi on ikivanha Mustan Kuun jumalatar. Sen astrologinen merkitys on olla tiennäyttäjä. Kreikan mytologian tarun mukaan Hekate oli Ceresin apuna Maa-äidin etsiessä ryöstettyä tytärtään Persephonea, Hekate valaisi pimeyttä kahdella lyhdyllään. Näillä soihduilla Hekate valaisee meille tietä ja aikaa silloin kun Kuun valo on vähimmillään, eli Mustan Kuun aikaan. Kaksi lyhtyä nähdään Venuksen aamu- ja iltatähden edustajina. Hekateen liittyvä symboliikka on monikerroksista ja ilmeisen rikasta, mutta on mahdollista että siihen on ympätty aineksia muista lähteistä, jotka eivät kaikki ole ehkä alkuperäisiä. Hekate kuvataan kolmipäisen koiran kanssa, toisinaan pöllön kanssa, sekä kruunupäisenä soihdunkantajana. Häneen yhdistettiin yö, myrkkykasvit, taikuus, noituus ja ennustaminen, eli samalla tavoin mystisenä ja pahanakin pidetty, pelätty feminiinisyys, jollainen on tavattu yhdistää Mustaan Kuuhun Lilithiin.

Ilmeisesti joskus keskiajalla tuli ”muotiin” kuvata Hekate kolmen jumalattaren kokonaisuudessa; nuori neito, hedelmöittynyt nainen ja vanha viisas nainen. Tämän nähtiin myös symboloivan mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaa. Kolmipäisyys kuvaa kaikkiin suuntiin näkemistä, niin ajassa kuin suunnissakin.

Hekate on yksi astrologisista näkijähahmoista. Hän vartioi tienristeyksiä, oviaukkoja (joista kuljetaan sisään ja ulos), kaikenlaisia reittejä. Hekate on tasojen ja maailmojen välinen tulkki ja oraakkeli, joka näkee kaikki tiet: hän osaa neuvoa mikä suunta tulee ottaa.

Kuun jumalattarena on loogista, että Hekate symboloi Mustaa Kuuta, kaikkein vähintä Kuuta, koko Kuun kierrolla kertynyttä viisautta, ja siksi myös ajallisesti vanhuutta. Hekate on symbolisten soihtujensa kautta väline tietoisuuden ja alitajunnan yhdistämiseen. Mustan Kuun aikaan Kuun voima on piilossa olevaa, alitajuista, mutta sen voi aistia voimakkaana. Hekate näyttää tietä eli keinoja käyttää intuiota silloinkin kun Kuu eli intuitiivisuus ei ole näkyvällä tavalla voimakasta ja esilläolevaa, vaan se on kaivettava alitajunnasta. Hekatessa on paljon samaa kuin shamaaneissa; tässä liikutaan kaikissa merkityksissä tasojen välitiloissa, elämän ja kuoleman välillä, menneen ja tulevan välillä, tietoisen ja tiedostamattoman välillä, valon ja pimeyden välillä, aina ”sisään” tai ”ulos” tullessa.

Päätöksenteossa me tarvitsemme omaa intuitiotamme, ja siksi tienhaarassa kysytään Hekatelta neuvoa. Järkisyillä voi perustella monenlaisia valintoja, mutta jos sydän ei ole näissä mukana, tien kulkeminen osoittautuu vastenmieliseksi, kuin taisteluksi itseä vastaan.

Tulkinnallisesti Hekate asteroidin sijainti omalla kartalla voi esimerkiksi huoneensa kautta näyttää, millä elämänalueella joutuu tienristeykseen, valitsemaan reittinsä. Jos Hekate tulee yhtymään tärkeimpiin kartankohtiin, esimerkiksi Kuulle tai akselille, voi tämä kertoa ”ennustajan” eli neuvojan roolista. Oman kartan Hekate voi aktivoitua transiiteista, jolloin sen planeetan osoittamissa teemoissa ollaan päätöksenteon edessä, tai edistyskartan Hekate sijoittuu tärkeään kohtaan kun on valinnan aika, ja voi joku löytää merkityksiä transiittina liikkuvan Hekaten kulun myötä.

Asteroidina Hekate luokitellaan jonkinlaiseksi tunkeilijaksi asteroidivyöhykkeellä, sillä se ei ole samaa ”perhettä” tai alkuperää sen lähellä sijaitsevien asteroidien kanssa, esimerkiksi Hygeian. Löytöhetkellään 1868 Hekate sijaitsi 15°25’ vesimiestä perääntyvänä, eli oli ihan Mustan Kuun Lilithin kyljessä – näin on helppo ymmärtää miksi näiden symboliikka on tainnut mennä vähän sekaisin ja lomittain. Tällä hetkellä Hekate kulkee suunnilleen 24 asteessa neitsyttä. Hekaten järjestysnumero asteroidien listalla on 100, ja sen nimikin merkitsee sata-lukua.

Hekaten löytökartta on tarkan kellonajan puuttuessa viitteellinen. Erityisesti huomioni kiinnittyi Chironin osoittelevaan sijaintiin Aries Pointilla, eläinradan alkukohdassa. Chiron yhdistetään myös ennustamiseen. Chiron on merkkirajan yli Suurkolmiossa skorpionin viimeisen asteen perääntyvän Saturnuksen ja ravun lopussa olevan perääntyvän Venuksen kanssa, ja nähdäkseni asetelma valottaa aika hyvin mistä Hekatessa on kyse: sisäisistä feminiinisistä voimista, tiedostamisesta ja käytännön tasolla vaikean ratkaisun tekemisestä. Merkkirajan ylittävä kolmio kuvaa myös ajallista dimensiota hienosti: Saturnus karman herra on skorpionissa mennyt, Venus perääntyvänäkin ravussa tämä hetki, ja Chiron oinaassa tulevaisuus.

Oman kartan Hekaten sijainnin saa selville astro.comin kartoista kun datasivun alaosaan asteroidien ja muiden lisätekijöiden lokeroon kirjoittaa 100. Missä teidän kartoillanne on tienristeys ja valinnan paikka? Kuka saa ennustajanviitan harteilleen?

Siemeniä

Kevyellä lomallani päästin mieleeni sellaisia ratkiriemukkaita ajatuksia kuin Pluton. Astrologiassa Pluto tulkitaan yhä itsepäisesti planeetaksi, ja niin aion minäkin tässä tehdä. Tulkinnallisesti Plutoa pidetään yhtenä pahimmista planeetoista, ja tästä syystä moni astroharrastaja on massu kuralla heti kun alkaa näyttää Pluton transiitilta. Onhan se totta, että Pluton löytöaikana 30-luvulla oli vaativat ajat meneillään. Ehkä Pluton on syytäkin kantaa ristinään toisen maailmansodan tuskia. Silti, yksilötasolla Pluto saattaa näkyä hyvin toisenlaisissa tunnelmissa.

Mytologinen Pluto, eli Haades, oli Manalan valtakunnan hallitsija. Maanalaisuus ja kuolema käsitetään länsimaisessa kulttuurissa pelottavana, kavahduttavana ja kauheana asiana, ja tämä pelko on iskostunut Pluton tulkintaan tiukkaan. Mitäpä jos peloissamme olemme takertuneet liiaksi kuolemaan ja hävitykseen, ja näin ohittaneet Pluton merkityksen mikä olisi oikeastaan olennaisempi?

Joitakin päiviä sitten Ceresistä kirjoittaessani tuumin pitkään maan hedelmällisyyttä ja viljavuutta. Plutollakin saattaa olla kiertäen osuutensa näissä käsitteissä. Myytissä Haades (Pluto) näki Ceresin tyttären käväistessään maan pinnalla, rakastui tähän ja ryösti hänet vaimokseen Manalaan. Persephone, nuori neito, sai mahtavan aseman valtakunnan hallitsijattarena. Kun Persephoneen ja Haadesin liittoa on kuvattu, on Persephone kuvattu tyytyväisenä ja ilmeisen tasa-arvoisena; hän ei kapinoinut eikä vaatinut palauttamistaan takaisin elävien maailmaan.

Persephonesta tarinoita lukiessani törmäsin kertomukseen pomeranssin siemenistä. Manalaan joutunut ei saanut siellä syödä eikä juoda mitään, sillä vain ”koskematon” saattoi palata takaisin. Tarun mukaan Pluto huijasi Persephonen syömään pomeranssin siemeniä – toisten versioiden mukaan hän vietteli neidon syömään siemenet. Pomeranssia pidetään hedelmällisyyden symbolina, joten eiköhän tämä symboliikka kuvaa liiton toteutumista lihallisella tasollaan. Se, että Persephone oli syönyt siemenet, pakotti hänet tulemaan takaisin Manalaan, vaikka jumalat järjestivätkin neidon takaisin äitinsä Ceresin luokse. Tarinoissa on myös viitattu Persephoneen tuoneen Manalasta mukanaan pomeranssin, mikä hedelmällisyydellään palautti maan jälleen viljavaksi ja kukoistavaksi.

Siispä, Manalasta ja rajan takaa saatu lahja auttoi kukoistukseen. Ceres iloitsi tyttärensä saamisesta takaisin, edes osaksi vuotta aina kerrallaan, ja antoi maan ravita ihmisiä jälleen. Persephonen Manalassa viettämä aika kuvastaa maan lepokautta, jonka jälkeen maaperä kukoistaa. Pluton valtakunta voidaan käsittää rikkaudeksi, joka mahdollistaa hedelmällisyyden, itämisen ja kasvun. Kiertokulku maatumisesta ravitsevaksi lannoitteeksi on luonnollinen.

Pidin mielenkiintoisena, että vaikka Pluton symboliikka on niin synkkää, se ei ole lainkaan tahrannut pomeranssin siemeniin liitettyä symboliikkaa. Vaikka hedelmä on Pluton viettelyksen välikappale ja tuliainen Tuonelasta, pomeranssi edustaa vain myönteisiä asioita, hedelmällisyyttä, yltäkylläisyyttä, hyvinvointia, runsautta ja hyvää onnea. Pomeranssiin liittyy edelleenkin ”taikauskoisia” käsityksiä etenkin välimeren alueella, ja se on esimerkiksi osa häihin liittyviä rituaaleja.

Olen siis sitä mieltä, että Pluton tematiikasta liian usein sivuutetaan sen rikkaus, hedelmällisyys ja positiivinen uuden luominen. Pluton tarjoamat mahdollisuudet eivät välttämättä ole yhtään sen pelottavampia kuin Jupiterinkaan osoittama kasvu. Uusi on aina tuntematonta, ja siksi siihen toiset suhtautuvat varauksellisesti, mutta eivät suinkaan kaikki. Lisäksi Pluton viittaama rikkaus on mielestäni sävyltään sisäisempää ja psyykkisempää, yleistettynä siis, kuin Jupiterin osoittama maallinen runsaus. Mutta aivan kuten Jupiterissakin on vahva henkinen puolensa, voi Pluton yltäkylläisyys osoittautua konkreettiseksi rikkaudeksi.

On myös erittäin mielenkiintoinen ajatus, että esoteerisessa astrologiassa on Pluto nostettu kalojen merkin esoteeriseksi hallitsijaksi. Pluton ja Jupiterin tiet risteävät tälläkin tasolla, onhan Jupiter perinteisen astrologian mukaan kalojen hallitsija. Ehkäpä tästä voisi varovaisesti lukea, että sielullinen rikkaus on kaikkein runsainta ja palkitsevinta…

Asteroidi Persephone (luettelossa numerolla 399) kulkee tällä hetkellä skorpionin merkin 15 asteessa. Kolahtaako kenellekään?

Liian korkealle

Ikaros on yksi suosikkiasteroideistani. Myytissä Ikarospojan isä Daidalos oli taitava keksijä ja rakentaja, joka teki Kuningas Minokselle kuuluisan labyrintin, mistä pakeneminen oli mahdotonta. Daidaloksen jouduttua kuninkaan epäsuosioon hänet suljettiin tähän vankilaan yhdessä poikansa kanssa. Isä keksi paeta lentämällä, ja hän valmisti pakovälineeksi siivet. Isä varoitti poikaansa, ettei hän lentäisi liian korkealle, ettei Aurinko sulattaisi siipien vahaa, eikä liian lähelle merta, ettei kosteus irrottaisi sulkia. Lentäessään Ikaros kuitenkin hurmioitui vapaudentunteesta ja unohti isänsä viisaat neuvot. Hän lensi liian lähelle Aurinkoa, menetti siipensä, putosi alas mereen ja kuoli.

Ikaroksen myyttiä on tulkittu hybriksenä, liiallisena itsevarmuutena ja itseluottamuksena mikä kostautuu. Ikaroksen on ajateltu tavoitelleen Aurinkoa menestyksensä vuoksi. En ole antiikin myyttien asiantuntija, mutta olen ajatellut tästä pikkuisen eritavalla. Tulkinnassa on mielestäni sivuutettu Ikaroksen ikä; Ikaros oli kokematon ja liian nuori joutuessaan haasteen eteen. Nähdäkseni hän ei suinkaan ilkeyttään tai omaa menestystään tavoitellessaan jättänyt huomioimatta saamiaan neuvoja; hän yksinkertaisesti hurmioitui uudesta kokemuksesta. Katson siksi Ikaroksen symboloivan ennemmin kypsymättömyyttä kuin ylenkatseellisuutta. Lähtökohtahan oli, että hän oli isänsä kanssa vankilassa, ahdistavassa olotilassa, ja pakomatkalla koitti vapauden hurma.

Astrologiassa asteroidi Ikarokselle on esitetty selitykseksi pakenemista vastuusta tai ylipäätään halua paeta. Ikaros voi kertoa lumoutumisesta nopeudesta, vaarasta tai riskistä, ja se symboloi halua vapautua rajoituksista.

Kuinka oleellisena pidätte sitä, että huomiotta jätetyt neuvot saatiin juuri isältä? Kertooko myytti vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta, kapinallisuudesta, ikäpolvien välisestä kuilusta – vai ennemmin Ikaroksesta itsestään ja hänen vapaudenkokemuksestaan? Daidalos neuvoi poikaansa pysymään keskitiellä, koska se oli turvallisin. Tämä ohje on todella symbolinen! Ikarosta ei kiinnostanut keskitien valinnat vaan hän lumoutui huippukokemusten tuomasta ekstaasista. Ikaros ei ymmärtänyt maltin, kohtuuden eikä tasapainon merkitystä eikä arvoa. Mutta olenkohan ymmärtänyt väärin, ettei ymmärtämättömyys johtunut pahansuopuudesta eikä halusta tehdä täsmälleen päinvastoin kuin isänsä oli neuvonut? Ikaroksen teko oli kapinallinen, mutta ei hän mielestäni osoittanut kapinaansa uhitteluksi isäänsä tai ylipäätään neuvojia kohtaan. Vankeuden jälkeen vapaus oli liian huumaavaa, siksi myytti on mielestäni ennemmin osoitus suhteellisuudentajun puutteesta ja väärästä arvioinnista kuin oman menestyksen tavoittelusta.

Asteroidina Ikaros on täsmälleen nimensä veroinen, sillä kaikista asteroideista sen hurjan epäsäännöllinen kiertorata käväisee kaikkein lähimpänä Aurinkoa – jopa lähempänä kuin Merkurius koskaan! Sen kiertoradan kauimmainen piste on kuitenkin Marsin takana. Asteroidin kallistuskulma on vähintäänkin selittämätön aika ajoin. Kun yritin selvittää Ikaroksen kiertoaikoja, asteroidi näytti tekevän sellaisia kvanttihyppyjä, joiden perässä en minä eikä astro-ohjelmani meinattu pysyä. Ikaros on löydetty 1949 kesäkuussa ja se oli löytöhetkellään 11°29’ jousimiestä perääntyvänä (suurinpiirtein, kaariminuuteista en mene takuuseen).

Ikaros on asteroidien luettelossa numerolla 1566 ja sen kun kirjoittaa esimerkiksi astro.comin karttatiedostoon niin selviää, onko tuo hurja poika omalla kartalla tärkeässä kohdin. Tänään Ikaros perääntyy 2°22’ kauriissa. Kolahtaako asteroidi tai teema erityisesti kenellekään? Kuka on varomaton ja lentää liian lähelle Aurinkoa?

PS. kuriositeettinä kerron, että karttani kautta ymmärsin miksi Ikaros tuntuu niin omalta asteroidilta. Se sijaitsee tulkinnallisesti sivuun jätetyllä akselilla Co-Askendantilla. Tämä lisänousu on sitten tarina erikseen; älkää sekoittako sitä Itäpisteeseen eli ekvaattorin askendenttiin.

Mitä asteroideille tapahtuu?

Miten teidän asteroidinne edistyvät? Kysymyksen voisi käsittää siten, että mitä kuuluu asteroideillenne nykyään. Syntymäkartan asteroidikattaus täydentää persoonan ja luonteen tulkintaa, mutta ihan samoin kuin edistyskartalla Aurinko ja sisäplaneetat sekä nousut edistyvät, myös asteroidien sijainti alkaa vuosien vieriessä muuttua. Jätin tuosta tahallani ulos hidasliikkeiset planeetat, sillä ulkoplaneetat eivät ratkaisevasti siirry syntymäkartan asetelmista, ja Jupiter ja Saturnuskin liikkuvat vain muutamia asteita.

Asteroidien vyöhyke sijaitsee (enimmäkseen) Marsin ja Jupiterin välissä, ja siksi ne voivat progressiivisella kartalla liikkua hiukan nopeammin kuin Jupiter ja Saturnus, mutta yleensä hitaammin kuin Mars tekee. Lisäksi kuten aina planeettojen kohdalla, pätee asteroideissakin sama henkilökohtainen rytmi. Sillä on merkitystä, onko asteroidi syntymäkartalla perääntyvä vai etenevä, ja kuinka nopea on sen etenemisen vauhti, eli kuinka pian on tulossa vastaan pysähtyminen.

Havainnollistan oman karttani kautta. Neljästä useimmin käytetystä asteroidista Vesta on ollut hitaassa kulussa, mutta kaikki ovat eteneviä, eivätkä pysähdy ja käänny elinaikanani. Juno on ollut kaikkein vikkelin ja edistynyt jo 25 eläinradan astetta, kun Ceresin ja Pallasin matka on jäänyt alle 20 asteen. Kun Vesta oli hidas syntymän hetkellä, se on edennyt vasta yhdeksän astetta. Urania taas pysähtyi suurinpiirtein tullessani täysi-ikäiseksi, ja aikoo ilmeisesti peruuttaa koko loppuelämäni. Asteroidin matka edistyneenä on siis riippuvainen siitä, missä vaiheessa se on ollut omaa etenemisen ja perääntymisen sykliään syntyessä.

On todennäköistä, että vertaillessanne syntymäkarttaa ja tämänhetkistä edistyskarttaa, löydätte asteroidien osaksi tulleita muutoksia. Jokin asteroidi on voinut perääntyä edelliseen merkkiin, toinen taas siirtyä jo seuraavaan. Uuden sijainnin toteaminen ei sinänsä kerro yhtään mitään, vaan tästä alkaa pohdintavaihe.

Mitä asteroidille on matkallaan tapahtunut? Onko se tullut yhtymään syntymäkartan planeetan tai akselin kanssa? Onko edistyskartalla asteroidin kanssa muita edistyjiä? Mitä lisää asteroidin toteutumiseen omassa elämässä mahdollinen merkinvaihdos tuo? Koetteko asteroidin olemuksen vain syntymäkartan asetelman myötä, vai olisiko edistyskartalla toteutuva asteroidi todenmukaisempi? Löydätkö progression tuoman kehityskaaren asteroidin kulusta?

Esitin varmasti ärsyttävän vaikeita kysymyksiä, ja laitan oman itsetuntemukseni alttiiksi koettaessani esimerkillisesti vastata näihin uteluihin. Uskallattehan antautua tuumimaan tavallisimpia asteroidejanne seurakseni?

Pallas on ainoa (neljästä) joka ei ole vaihtanut merkkiä, sillä se on syntymäkartallani merkkinsä alkupuolella. Edistyskartalla Pallas on kuitenkin yksi merkittävimmistä asteroideista näinä vuosina, sillä se on juuri nyt täsmälleen samalla asteella ja kaariminuutilla kuin Saturnus, ja samalla asteella kuin Chiron ja asteen päässä Merkuriuksesta. Pallasin teemat liittyvät esimerkiksi luovuuteen, tieteen tekoon tai politiikkaan. Mitä ilmeisimmin nyt olisi hyvä sauma tehdä Pallasin alaisia asioita ihan käytännössä. Taidan keksiä uudistetun version kyntöaurasta, kuten antiikin Pallas Athena.

Juno on ollut jo usean vuoden ajan huipputärkeä asteroidi, sillä se on matkannut Auringon kanssa tasatahtiin. Kuvioissa on ollutkin avioliittoa ynnä parisuhdeasioiden esilläoloa, mutta myös monet sopimusasiat ovat olleet esillä. Näihin on pitänyt uskaltaa tarttua rohkeasti, sillä eivät ole olleet ihan tavanomaisimpia projekteja.

Ceresin hahmottaminen tuotti ensivaikutelmana eniten päänvaivaa. Minun oli aluksi vaikea mieltää oinas-Ceresini muuntumista härkä-Ceresiksi, joka kaikenkukkuraksi on progeni nousulla. En ole suunnannut mielenkiintoani hyvinvointia tai ravintoa kohtaan, vaan voin edelleen hotkaista pussikeittoa lounaaksi. Lasten hoivan suhteen härän tyyni ja perinpohjainen tekemisen tapa on tullut selkeimmin esille. Vastuu lapsista on noussut hyvin tärkeällä tavoin nyt esille, kiitos nousuakselin painotuksen. Eniten huvitti huomioni, että taidan helliä itseäni kaikkein eniten ankaralla työllä.

Vesta on asteroideista lempilapseni, ja on kiva että se on edelleen edistettynäkin OOB tilassa. Vestan osoittama intohimo, elämän tulen kohde, ja yhteisöllisyys ovat minulle selkeitä kaksosen merkin kautta, mutta että se olisi nyt ravussa? Tätä en äkkiseltään tunnista ollenkaan. Ravussa ravitaan nälkäiset, suojellaan ”omia” ja kasvatetaan hedelmällisyydestä, runsaudesta ja luovuudesta jotakin. Myönnän, että tämän kaiken mieltäminen intohimokseni on hakusessa.

Millaisia havaintoja te teitte omista asteroideistanne? Jos jokin muu kuin nämä neljä yleisintä tuntuu olevan oma asteroidi, kannattaa myös sen sijainti progressioissa tarkistaa. Onko kenelläkään proge-asteroidi juuri nyt pysähtynyt, ja miten sellainen näkyy?

Tähti ilman vaatteita

Tässä tulee jatkoa Sylvia Kristelin kartan saloihin hänen seksuaalisuutensa ja elämänsä kuvaajana. Edellisessä kirjoituksessa esittelin Sylvian 2. huoneen (pääoman) Venuksen hallitsemaa vaaka-stelliumia kuvaamassa hänen suurta potentiaaliaan ja sen hyödyntämistä mm. hänen kartalleen muodostuva Yodin (Neptunus/illuusiot-Mars/seksuaalienergia-Jupiter/laajentuminen, menestys) kautta nousuneitsyen tavoin, käytännönläheisesti. (Harva taitaa kuitenkaan tietää että hän puhui tuon kehon kielen lisäksi taitavasti myös neljää muuta kieltä ja että hän elämänsä loppuvaiheessa keskittyi maalaamiseen, erikoisesti Venuksen symboleihin eli ruusuihin ja naisiin.) On mielenkiintoista että hänen karttansa painottuu ensimmäiseen oinasmaiseen, minä itse -neljännekseen ja siinä on kuitenkin suuri oinaan vastamerkin, vaa’an painotus, mikä mielestäni sopii hyvin kuvaamaan hänen panostaan ja uranuurtajuuttansa eroottisten elokuvien (pehmopornon) sosiaalisen hyväksynnän saamiseen valtaväestön silmissä. Sylvian ura käsittää yli 50 elokuvaa, mutta hänet muistetaan lähinnä Emmanuelle-elokuvistaan.

Kakkoshuonetta, meidän omaa potentiaaliamme vastapäätä sijaitsee jaettujen resurssien huone (8. huone) joka seksuaalisuuden osoittajana kertoo mielestäni siitä kuinka me koemme sulautumisen toiseen, mitä odotamme toisilta (ja tietysti myös päinvastoin, astrologiassa voi ja kannattaa kääntää asioita nurin päin löytääkseen kolikon toisen puolen sanoman!). Tämä 8. huone, johon moderni länsimainen astrologia liittää myös seksin ja tabut, sijaitsee Sylvian kartalla pioneerimaisessa Marsin hallitsemassa oinaan merkissä.  Merkkien symboliikka on aina moniulotteista ja itse näkisin että tämä kuvastaa pitkälle hänen luonnonlapsimaista antautumistaan kokemusten vietäväksi, jota vahvistaa Marsin sijainti hyväuskoisessa, riskejä ottavassa, kokemuksia hamuavassa jousimiehen merkissä. Sylvia Kristel onkin kuvaillut itseään paradoksaalisesti ”koko maailman neitsyeksi”.

Kuun ja Auringon vaihehan oli hänellä rapumainen ja ravun merkkiin liitämme konkreettisesti lisääntymisen, hoivan antamisen ja abstraktimmalla tasolla uuden luomisen, jonkin synnyttämisen itsestämme. Sylvian Aurinko sijaitsi hänen resurssien, kehollisen minäkuvan huoneessa (2. huone) ja Kuu puolestaan itseilmaisun huoneessa johon yhdistetään myös lemmenleikit (5. huone).  Luullakseni hänen seksuaalinen vetovoimansa perustui nimenomaan siihen luonnonlapsimaisuuden ja miesten itsetuntoa hoivaavaan toisen tarpeille antautuvaan sekoitukseen, mitä naisetkaan eivät kokeneet uhkana, vaan kykenivät samaistumaan näissä aikuisten fantasioissa.

Sylvian aspektiton Venus intensiivisessä ”kaikki-tai-ei-mitään”-tyylisessä skorpionissa, joka on Venukselle sangen haasteellinen merkki, on myös merkittävä avain hänen karttansa ymmärtämiseen. Aspektiton planeetta (vailla pääaspekteja) toimii usein lähinnä äärimmäisyyksien kautta, mutta usein myös omavaltaisesti, pidäkkeettömästi.  Sylvian Venus tekee kyllä kvinkunssin (150 astetta) hänen uran ja julkisen näkyvyyden akseliin (MC) joka on minusta sangen mielenkiintoinen sokeaksi aspektiksi kutsutun ”ei-aspektin” vuoksi! Kvinkunssin ajatellaan olevan tiedostamatonta, kahden täysin ristiriitaisen tarpeen olemassaoloa jotka vaativat jatkuvaa säätämistä, tietoisia valintoja voidakseen toimia. Itse ajattelen että sitä kuvaa parhaiten sanonta ”öljy ja vesi eivät sekoitu keskenään kuin ravistelemalla” ja sitähän Sylvia totisesti teki – ilmeisesti alussa tiedostamattaan ja toivottavasti sitten tiedostaen. Käsittääkseni hän oli sovussa itsensä kanssa Emmanuelle-elokuvissa esiintymisestä, mutta miessuhteissaan hän kävi läpi monenlaisia murroksia ja äkkikäänteitä; hänellähän oli kartallaan Kuu 5. huoneessa – Uranus 11. huoneessa-oppositio.

Uranus, äkillisten muutosten, perinteistä irtautumisen ja modernin elämän, teknologian symboli Sylvian 11. huoneessa kuvastaa montaa eri asiaa monella eri tasolla. Sisäisesti hänen tunne-elämänsä äärimmäisyyksiä; parisuhteissa niiden irtiottoja ja äärimmäisiä kokemuksia; toiveiden ja haaveiden huoneen palautteena toisilta; julkisuuden kuvan, ammatin palautehuoneena (toinen huone 10. huoneesta laskien) se voisi tarkoittaa nykyteknologian hyödyntämistä (elokuvat, media) yllättävin lopputuloksin.  Hänen Venuksen ja Marsin vaiheensahan oli vesimiesmäinen! Uranuksen katsotaan hallitsevan vesimiestä, perinteisesti ennen ulkoplaneettojen löytymistä vesimiestä ja kaurista hallitsi Saturnus, joka on hänen 5. huoneen (lemmenleikit, elämän huvit, nautinnot, uhkapelit, taide, urheilu = mitä ihmisen täytyy tehdä oman yksilöllisyytensä ilmaisemiseksi) hallitsija.

Yksityiselämässään (neljä aviomiestä ja viisi vuotta kestänyt addiktoiva suhde Lovejoy-näyttelijään Ian McShaneen, ilmeisesti viimeinen merkittävä suhde kesti 10 vuotta ja päättyi miehen kuolemaan) hän suosi vanhempia miehiä ja kertoi etsineensä isähahmoa, mikä selittynee lapsuuden hylkäämiskokemuksen paikkoyrityksenä ja suurena turvallisuuden ja arvostuksen tarpeena (isä jätti perheensä, Kuu Kauriissa oppositio Uranus Ravussa).

Minä ja muut -akseli (AC-DC) on hänellä neitsyt-kalat-merkeissä.  Hänen merkittävimmät miessuhteensa ovatkin hyvin kalamaisia; ensimmäinen 30 vuotta vanhempi kirjailija, jonka hän jätti näyttelijän vuoksi jonka kanssa kokaiini ja alkoholi tulivat liiankin tutuksi, seuraava avioliitto miljonäärin kanssa kesti vain viisi kuukautta (mies tuli katumapäälle), seuraava aviomies halusi leikkiä elokuvatuottajaa ja siinä meni sitten Sylvian rahatkin ja viimeinen pidempi miessuhde oli radiotuottajaan joka kuoli myös syöpään.  Sylvialla on kaksi lasta, poika (näyttelijä) ensimmäisestä avioliitostaan ja ilmeisesti myös tytär, joka on saanut nimensä hänen pikkusiskonsa mukaisesti.

Huolimatta julkisesta alastomuudestaan, siitä että hän oli ”tähti vain ilman vaatteita”, on mielenkiintoista huomata että esimerkiksi Emmanuelle-elokuvien kuvaustilanteissa hän ei suvainnut paikalla olevan kuin ohjaajan, apuohjaajan ja kuvaajan ja kuvauspaikka piti eristää sermein (Kuu kauriissa 5. huoneessa?) vaikka kyseessä oli eroottisen elokuvan kuvaus joka on tarkoitettu yleiseen jakeluun (Pluto/Lilith, Musta Kuu/Alasolmu 12. huoneessa). Jossain haastattelussa hän onkin sanonut olleensa yllättynyt nähdessään ensimmäisen Emmanuelle-elokuvansa ja sen roolihahmon. Samoin hän on todennut ettei hän koskaan elokuvia tehdessään ajatellut rakastelevansa [ilmeisesti julkisesti, Soilen huom.] josta välittyi varmaankin se ei-näyttelemisen tunne hänen elokuviinsa.

Seksuaalisuuden osoittimina kartalla voisi hyödyntää myös asteroideja. Eros asteroidi on hänellä 22 skorpionia 3. huoneessa oppositiossa laajentumisen planeettaan Jupiteriin härässä 9. huoneessa (kuinka saamme aatteillemme huomiota) ja kolmiossa yllätysten Uranukseen Ravussa 11. huoneessa (palaute muilta). Samoin Vesta, omistautumisen ja myös pyhän seksin papitarten asteroidi, on skorpionissa ja tarkassa yhtymässä Sylvian Venukseen skorpionissa – ja samassa asteessa on myös Diana, tuo itsellinen metsästyksen jumalatar, neitsyiden ja synnytysten suojelija.

Ensimmäinen Emmanuelle-elokuva julkaistiin 26.6.1974 jolloin Pluto (peruuttamattomat muutokset, alitajunta, massat, seksin korkeampi oktaavi) ja Kuu (massat, alitajunta, naiseus) olivat tarkassa yhtymässä Sylvian Aurinkoon vaa’assa hänen resurssien huoneessaan aktivoiden lopulta hänen vaaka-stelliuminsa.

Sylvian ensimmäinen progressiivinen uusikuu (25 vaakaa) alkoi vuotta aiemmin (heinäkuu 1973) sysäten hänen elämänsä uusille urille. Ketjupolttamisen seurauksena hänellä todettiin vuonna 2001 kurkkusyöpä. (8. huoneen kärki on oinaassa = pään alue, härkä hallitsee kurkkua), hänen progressiivisen kuun ollessa vanhan kuun, luopumiskuun vaiheessa. Vuonna 2003 hänellä alkoi jälleen progressiivinen uusikuu (25 skorpionia). Kuollessaan 17.10.2012 hänen progressiivinen Kuunsa oli 8. huoneessa (kuoleman ja syvällisten muutosten huone) ja Mars teki yhtymää hänen progressiiviseen Aurinkoonsa 4. huoneessa (elämän alku ja loppu). Jupiter oli hänen 10. huoneessaan tarkassa yhtymässä hänen Cerekseen; kuolema korjasi hänet rauhaisasti unessa vapauttaen hänet kärsimyksistään pitkän sairastamisen jälkeen.

Blogin vieraileva kirjoittaja astrologi Soile Naskali on Suomen Ammattiastrologit ry:n jäsen ja hyvinvointialan yrittäjä. Hän oli mukana Astro-TV:ssä. Soilen tavoittaa Ki-Shiatsusta.

Täydentäviä taidemuusia

Kun kartoilta etsittiin vapaiden taiteiden muusia, jäätiin kaipaamaan joidenkin visuaalisten esitysmuotojen omia muusia. Valokuvauksen muusa asteroideista on helppo löytää, sillä asteroidien joukosta löytyy Photograpica (443). Lisäksi voisi tutkailla miten omalle kartalle osuu asteroidi nimeltä Daguerre (3256), joka on nimetty valokuvauksen kehityksessä tärkeän askeleen ottaneen Louis Daguerren mukaan. Hän oli Aurinko skorpioni, Kuu jousimiehessä ja OOB Venus kauriissa (karttadata on kellonajalta epävarma, nousu saattaa olla vesimiehessä).

Elokuvan muusaa onkin sitten vaikeampi nimetä. Ei ole asteroidien joukossa mitään sopivaa nimeltä Film, Movie, Cinema tai edes Hollywoodia. Mutta kävisikös teille elokuvan pioneerien mukaan nimetty asteroidi Lumière (775) tähän tarkoitukseen? Veljekset Auguste ja Louis Lumière olivat vaakoja; Augustella nousu kaloissa ja Kuu neitsyessä deskendentillä sekä Venus ja Jupiter yhtymässä vaa’assa, ja pikkuveli Louisilla nousu leijonassa, Kuu skorpionissa yhtymässä Jupiteriin ja Neptunus vastapäätä Aurinkoa.

Jos tuo Lumière ei täppää, niin voisihan kokeilla vaikka Marilyniä (1486), vaikka tuollaisen asteroidin teeman täytyykin sisältää paljon muutakin kuin filmitähteyttä. Marilyn Monroen kartalla asteroidi Marilyn on yhtymässä Aurinkoon kaksosissa ja Lumiere väljässä oppositiossa jousimiehessä.

Tällä hetkellä nuo asteroidit kulkevat eläinradalla seuraavasti:

Photographica 26°43’ kaurista

Daguerre 18°24’ jousimiestä

Lumiere 5°39’ rapua

Marilyn 7°07’ skorpionia

Jos teille nämä taidemuodot ovat sydäntä lähellä, näkyykö se kartalta? Minulle elokuva on ollut yksi kiinnostuksen kohteista, mutta se selittynee luontevasti myös karttani pysähtyneen Neptunuksen kautta. Lumiere asteroidi sattuu hauskasti täsmälleen Vestalleni, intohimoisen antaumuksen kohtaan.

Jos asteroideja pidetään lähinnä teemoja täydentävinä tekijöinä, millaisten kartan kohtien kautta valokuvaus ja elokuvaus teidän mielestänne ilmenevät? Neptunusta pidetään yleisesti elokuvasta kertovana planeettana, mutta onko valokuva Venusta vai kenties Merkuriusta?

Taide-Muusat

Olympos vuorella yhdessä jumalien kanssa asusti yhdeksän muusaa, jotka harjoittivat laulua, tanssia ja näyttämötaidetta toisia inspiroiden. Tämä siis mytologian mukaan, mutta ehkä meillä elelee keskuudessamme yhä monia, jotka toteuttavat näitä muusain töitä. Astrologian ja astronomian muusa Urania oli yksi heistä, ja koetetaan löytää loputkin muusat, taidot ja asteroidit kartoiltamme.

Muusien nimien kirjoitusasu vaihtelee eri lähteitten mukaan, ja kun vähän laiskottaa niin en jaksa kaikkia vaihtoehtoja kirjata ylös; jostakin luettelosta tai tekstistä saattaa siis löytyä hieman eriäviä nimiä.

Calliope (22) on kaikkien muusien päällikkö-muusa. Häntä tituleerataan kaunisääniseksi ja kaunopuheiseksi, ja Calliope on puhetaidon elikkä epiikan muusa. Tämä on siis kertomakirjallisuutta, tarinointia ja romaaneja. Hänet kuvataan kirjoitusalusta käsissään. Calliope oli mukana monissa myyttien taruissa sovittelijana ja tasapuolisuuden tuojana jumalten välisissä kiistoissa ja neuvotteluissa.

Clio (84) on historian muusa, eli hän joka kirjaa muistiin ja kertoo toisille menneet uroteot ja tapahtumat, jotta tietäisimme mistä olemme tulossa ja ymmärtäisimme menneisyyden tekoja. Clioa pidetään julistajana, ja hänen nimensä viittaa kuuluisuuteen ja juhlittuna olemiseen. Tästä siis vedetään yhteys sankaritekojen muistamiseen. Clion luonne on oppineen tutkijan, ja hänet kuvataan papyruskäärön kanssa.

Erato (62) on lyriikan eli rakkausrunouden muusa, ja kuten nimestä voi aistia, Erato esittää nimenomaan eroottista runoutta, ja on lisäksi mimiikan muusa. Eraton luonne on idealistinen, positiivinen ja sosiaalinen. Eratolla on käsissään lyyra (monissa kuvissa muistuttaa enemmän harppua), ja toisinaan Eratolla on nuoli ja jousi, kuten Eroksella.

.

Euterpe (27) on yleinen musiikin muusa, jonka nimi kertoo mielihyvän tuottamisesta ja ilahduttamisesta. Euterpea pidetäänkin samalla ilon muusana, ja hän hallitsee myös lyyristä runoutta. Euterpen tehtävänä on kohottaa mieltä, hän on eräänlainen Cheerleader. Euterpe kuvataan soittamassa huilua.

Melpomene (18) on tragedian muusa, joka kuvataan salaperäisesti maskin eli naamion kanssa, ja joskus varustukseen kuuluu myös miekka tai nuija. Ovatko nykypäivän saippuasarjat Melpomenen hengessä luotuja?

.

.

Polyhymnia (33) on kuorolaulannan muusa, kaikkien laulujen taitaja ja pyhän hymnin osaaja. Polyhymnia kuvataan kauniiksi, mutta synkäksi ja vakavaksi luonteeltaan. Hänen hahmonsa liittyy mietiskelyyn ja meditaatioon. (joissakin teksteissä Polyhymniaa pidetään mimiikan muusana, vrt. Erato)

.

Terpsichore (81) on tanssitaiteen muusa, hän joka iloitsee tanssista. Hän tanssahtelee pieni lyyra käsissään. Terpsichore kuvataan punatukkaiseksi laakeriseppele päässään, ystävälliseksi ja iloiseksi, usein pyörähtelemässä tanssinsa pyörteissä.

.

Thalia (23) on näyttämötaiteen eli komedian muusa, jonka alaan kuuluu myös paimenrunot ja maallisempi runous. Thalia samoilee niityillä ja metsissä, maalaismaisemia ihaillen, ja hänet kuvataan paimensauva kädessään. Taitaa olla maanläheinen maalaistyttö tämä Thalia.

.

Nämä muusaiset asteroidit löytyvät astro.comin ilmaiskartoista kun suluissa olevan numeron kirjoittaa karttadatasivun alaosassa olevaan laatikkoon, ja voi kirjoittaa muistaakseni kerralla vaikka kaikki, pilkulla erottaen. Yhden asteroidin sijainti ei kuitenkaan tee kenestäkään taiteilijaa, tai vähennä omia taiteellisia kykyjä ellei olekaan sijoittunut keskeisesti. Jotta teema olisi olemassa persoonassa, sen tulisi olla näkyvissä jo peruskartan planeettojen, akselien ja näiden merkkien ja kulmien kautta. Itse lasken tällaisen astrologian kevyeksi hömpöttelyastrologiaksi, jollaista on kiva tehdä vapaapäivänä ajankuluksi. Jos jokin taiteenlaji on itsellenne sydäntä lähellä, voi olla hauska katsoa mihin sen muusa-asteroidi kartalla sijoittuu.

Astrologisesti voi näitä asteroideja tulkita siten, että hyvin keskeinen sijainti saattaa innoittaa omistautumaan taiteenharjoittamiselle ja jättämään arkisen elämän velvollisuuksineen sivummalle.

Itselläni muusista tärkeimmin näyttäytyi Urania, ja ”vapaista taiteista” tuli yhtymiä Calliopen, Euterpen ja Polyhymnian myötä; enimmäkseen siis näitä vakavia muusia ja hauskanpito saa jäädä toisille. Muusien edustamat taiteiden alat on valittu antiikin tarpeiden mukaan, ja ainakin minä jäin kaipaamaan esimerkiksi maalaustaiteen, kuvanveiston ja valokuvauksen / elokuvan muusaa. Mitkä asteroidit osoittavat erityisesti näitä taitoja?